Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu LAPPEENRANTA Antopäivä

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu LAPPEENRANTA Antopäivä /14 I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Hakija Lemminkäinen Infra Oy PL HELSINKI 2. Ottopaikka Lappeenranta, Lappeen Kähärilän kylän tilat Riihimäki RN:o 3:51 ja Latokorpi RN:o 3:10 sekä Metsäkansolan kylän tila Mäkelä RN:o 2: , , Hakijalla on sopimuksiin perustuva hallintaoikeus tiloihin. Liitteessä 1 alue on merkittynä kartalla. 3. Asian vireille tulo Lupahakemus soran ja hiekan ottamiseen on päivätty ja leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen Hakija on täydentänyt hakemustaan MaL 21 :n mukaisella vakuusehdotuksella ja perustelulla syyllä toiminnan aloittamiseksi. Hakemuksena on allekirjoitettu lupahakemuslomake, jonka liitteenä ovat rajanaapuritiedot, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma ja MAL 21 :n pyyntöön liittyvä vakuusehdotus sekä perusteltu syy. Ottamissuunnitelman liitteitä ovat sijaintikartta, suunnitelmakartta, nykytilanne (1:2500); lopputilanne (1:2500) ja leikkaukset (1:1000). 4. Selvitys kaavoituksesta ja luvista Maakuntakaavassa, joka on vahvistettu , alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Haetun ottoalueen vieressä on Nuijamaantien yli vihreä nuolimerkintä, viheryhteystarve tai ekologinen käytävä. Merkinnällä osoitetaan virkistysalue- tai ekologiseen verkostoon liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia yhteystarpeita. Merkinnästä ei aiheudu maa- ja metsätalouteen eikä maaseutuelinkeinoihin tai asumiseen liittyviä rajoituksia. Alueella ei ole yleis- eikä asemakaavaa.

2 2/14 5. Kohde, ympäristön tila ja laatu Hakemusalue sijaitsee noin 12 km päässä Vt6:n risteyksestä Nuijamaantien varressa. Alue on yleisilmeeltään peltojen keskellä olevaa loivapiirteistä sora-aluetta. Alueella on harjoitettu maa-ainesten ottoa aiemmin myönnettyjen maa-aineslupien mukaisesti vuodesta 1985 lähtien. Lupapäätösten mukaista jälkihoitoa on tehty alueen etelä- ja pohjoispuolella. Suurin osa aiemmasta lupa-alueesta on jälkihoitamatta. Alueella ei ole hakemuksen vireillä ollessa voimassaolevia maa-aineslupia. Alue ei kuulu tärkeiksi pohjavesialueiksi luokiteltuihin alueisiin. Pohjaveden keskimääräinen korkeusasema on hakemustietojen mukaan +56,00. Aiempien lähellä sijainneiden maa-aineslupa-alueiden pohjaveden pinnan taso vaihteli seurannan aikana vuosina välillä +58,46 +58,93. Hakemuksen mukaan pintavesien valunnan muutokset rajoittuvat suunnitelma-alueelle. Lähin vakituisen asuinrakennuksen pihapiiri sijaitsee suunnitellusta ottoalueesta kaakkoon noin 150 m etäisyydellä. 6. Ottotoiminta ja sen laajuus Suunniteltu otettavan hiekan ja soran määrä on m 3 ktr. Ottoalueen pinta-ala on 9,1 ha. Ottotoiminta ajoitetaan 10 vuoden ajalle, jolloin vuotuinen otto on k-m 3. Hakemuksessa haettu alin ottamistaso on +58,0. Ottamistoiminta aloitetaan alueella heti luvan myöntämisen jälkeen ja pyritään saamaan loppuun lupakauden aikana. Kiviainesten paikallinen kysyntä vaikuttaa ottamistoiminnan aikatauluun. Ottaminen etenee alueella nykytilannekartan merkinnän mukaisesti. Ottamisjärjestys alueen sisällä tarkentuu toiminnan edetessä. Maa-aineksen laatu ohjaa tarkemmin oton etenemistä. Aiemmin ylisyväksi kaivetut paikat tullaan täyttämään puhtailla kivennäismailla. Muutoin ottamistasot noudattavat leikkauspiirroksissa esitettyjä tasoja, joissa ottamistaso on kaksi metriä pohjaveden tasoa ylempänä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan toiminnassa syntyy kaivannaisjätettä yhteensä k 3 -ktr. Pintamaata syntyy m 3 -ktr ja käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin. Kantoja ja hakkuutähteitä syntyy 400 m 3 -ktr ja haketetaan joko alueella tai sen ulkopuolella. Kannot ja hakkuutähteet joko käytetään

3 maisemointiin tai kuljetetaan ottamisalueen ulkopuolelle hyödynnettäväksi. 3/14 Liikennöinti tapahtuu eteläpäässä olevan liittymän kautta Metsäkansolantielle ja siitä edelleen Nuijamaantielle. Alueelle johtava tulotie varustetaan lukitulla puomilla, jolloin asiaton ajoneuvoliikenne ottamisalueelle estyy. Jyrkät rintaukset rajataan lippusiimoin. Alueelle asetetaan myös tarvittavat varoituskyltit. Lajikkeiden jalostus tehdään murskaamalla ja seulomalla. Murskaukseen haetaan ympäristölupa. Alueelle varastoidaan jalostettuja lajikkeita keskimäärin 1-2 vuoden tarve silmälläpitäen. Varastointi tapahtuu pääsoin ottamisalueen itäpuolella olevalla varastoalueella. Koneita ja laitteita ei alueella säilytetä tarpeettomasti ja mikäli alueella varastoidaan poltto- tai voiteluaineita, rakennetaan niille viranomaisten vaatimat suojaukset. Ottamistoiminnan jälkeen alue palautetaan metsätalouskäyttöön. Jyrkät rintaukset loivennetaan kaltevuuteen 1:3 konetyötarkkauudella. Pohja tasataan suunnitelman mukaiseen korkeuteen. Maanomistaja metsittää alueen. Hakija perustelee toiminnan aloittamista MaL 21 :n mukaisesti: Nuijamaan raja-asemalla alkaa syksyllä maanrakennustyöt ja alueelle on taloudellisempaa ajaa maa-aines Metsäkansolasta kuin kauempaa vt 6:n varresta. Kestävän kehityksen näkökulmasta on myöskin huomattavasti ympäristöystävällisempää ajaa kiviaines Metsäkansolasta. Alueen luiskaus ja maisemointityöt saadaan alkuun välittömästi, mikä nopeuttaa alueen saattamista takaisin metsätalouskäyttöön. Lupaan tulleissa lausunnoissa ja muistutuksissa ei ole estettä aloittaa työt vakuutta vastaan. 7. Hakemuksen käsittely Lemminkäinen Infra Oy:n hakemus Lappeenrannan Lappeen Kähärilän kylän tiloille Riihimäki RN:o 3:51 ( ) ja Latokorpi RN:o 3:10 ( ) sekä Metsäkansolan kylän tilalle Mäkelä RN:o 2:52 ( ) soran ja hiekan ottamiseen on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla välisen ajan. Lisäksi vireilläolosta on ilmoitettu Etelä-Saimaa sanomalehdessä.

4 Lupavalmistelija on kuullut naapuritilojen omistajat (kahdeksan rajanaapuria) lähetetyllä kirjeellä. 4/14 8. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet Lupahakemuksen vireille tulon jälkeen pyydettiin Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen ja Lappeenrannan kaupungin kaavoitusosaston lausunto hakemuksesta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Suunniteltu ottamisalue ei sijaitse Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tärkeäksi tai vedenhankintaan soveltuvaksi luokitellulla pohjavesialueella. Suunnitelman mukaisesti otettavan maa-aineksen kokonaismäärä on m3ktr ja ottoalueen pinta-ala 9,1 ha. Pohjaveden keskimääräinen korkeusasema ottamisalueella on +56 m ja alin suunnitelman mukainen ottamistaso on +58 m. Suunniteltu ottamisaika on 10 vuotta. Tilalla on aikaisemmin ollut maaaineslupia soran ja hiekan ottamiseen. Lähimpään asutukseen on matkaa noin 300 m. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että maa-aineslupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti. Maa-ainesten ottamistoimintaan ja ottamisen järjestämiseen liittyen tulee lupapäätöstä ja lupamääräyksiä harkittaessa ottaa huomioon maa-aineslain 3 1 :n 4 mom. säädös, jonka mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Lupamääräyksissä on siis syytä kiinnittää huomiota myös mahdollisten pöly- ja meluhaittojen leviämisen estämiseen liittyviin seikkoihin. Liikennöinti alueelle voidaan järjestää esitetyllä tavalla. Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoitus, Nykyisen ottoalueen maisemavaurio näkyy selvästi Nuijamaantielle. Aiemmin ylisyväksi kaivetut kohdat tullaan täyttämään puhtailla kivennäismailla. Maanomistaja huolehtii alueen metsittämisestä ottamisen loputtua. Maa-ainesten ottaminen jo aiemmin käyttöönotetulla alueella ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista eikä aiheuta haittaa tulevalle kaavoitukselle. Teknisen toimen kaavoituksella ei ole muuta huomautetta-

5 vaa Lemminkäinen Infra Oy:n maa-ainesten ottohakemukseen. 5/14 Kuulutusaikana saapui yksi muistutus: Pyydämme huomioimaan Lemminkäinen Infra Oy:n maaainesten ottamisessa Metsäkansolassa seuraavaa: Lupahakemusta koskevan alueen viereisellä tilalla on maa-aineksen ottaminen päättynyt ja se on maisemoitu. Tontille on istutettu puita. Tilan alueella on tapahtunut liikennöintiä ja tontin raja ei erotu selvästi. Lemminkäinen Infra Oy:n tulee huolehtia ko. tilan ja tilan välisen maa-alueen rajan merkitsemisestä selkeästi, niin että kauttakulkua tai maa-ainesten siirtymistä tilallemme ei tapahdu. Alueen etelälaidassa oleva liittymä Aittamäentielle kulkee tilamme puolella. Mikäli liittymää käytetään, ei liikennöintiä tilallamme saa tapahtua. Hakija antoi muistutuksesta ja lausunnoista vastineen Maa-aineslupahakemuksesta jätettyyn muistutukseen: Tilalla alueella on maa-ainesten otto päättynyt ja alue on maisemoitu ja osin istutettu. Myös tilan eteläosalla ottotoiminta on päättynyt ja alue on maisemoitu. Etelästä alueelle tuleva tie kulkee nykyisin osin tilan kautta. Ottotoiminta keskittyy pääosin tilan keski- ja pohjoisosiin sekä tilalle niin tieyhteys tullaan järjestämään tilan kautta (liitekartta). Liittymä on suoraan Metsäkansolantielle ja sieltä liikenne suuntautuu Nuijamaantielle. Eteläinen liittymä poistuu näin ollen käytöstä.ennen toiminnan aloitusta tullaan ottoalueenraja sekä tilan ottoalueeseen rajoittuvat kiinteistörajat merkitsemään maastoon. Ympäristölupahakemuksesta jätettyyn muistutukseen: Tieyhteys alueelle tullaan tekemään tilan kautta. Liikennöinti ottoalueelle tapahtuu Nuijamaantieltä Metsäkansolantielle ja siitä suoraan ottoalueelle. Muistuttajan talolle matkaa tulee noin 300 metriä. Liikenteestä mahdollisesti tulevaa pölyä tullaan sitomaan kastelemalla. Eteläistä liittymää ei tulla käyttämään ja näin ollen liikennöintiä ei ole Talonpoikien talolle vievällä tiellä. Ottotoiminnasta aiheutuvan liikenteen haitat jäävät vähäisiksi verrattuna Nuijamaantiellä tapahtuvaan liikenteeseen. Kiviaineksen jalostus tullaan suorittamaan pääasiassa seulomalla ja tällöin meluhaitta on olematon. Tärinää aiheutta-

6 vaa toimintaa ei alueella tapahdu pois lukien liikenteestä mahdollisesti aiheutuva vähäinen tärinä. Murskausta ei alueella todennäköisesti suoriteta. Mikäli kiviaines on kovin hienoa, voidaan joukkoon joutua murskamaan pieniä määriä karkeaa ainesta. Tällöinkin murskausjaksot ovat lyhyitä ja toiminta tulee tapahtumaan vähintään 300 metrin päässä lähimmistä asunrakennuksista. Murskauslaitos tullaan sijoittamaan mahdollisimman alas ottoalueelle ja varastokasoja tullaan sijoittamaan meluesteeksi asutukseen päin. Mahdollista pölyämistä tullaan torjumaan kastelulla. 6/14 Elyn lausuntoon ja kaavoituksen lausuntoon Alueella tapahtuva jalostustoiminta on pääosin seulontaa, jolloin melu- ja pölyhaitat jäävät pieniksi. Melun leviämistä ympäristöön estetään laitoksen sijoittamisella mahdollisimman kauas asutuksesta sekä varastokasojen sijoittamisella laitoksen ja asutuksen väliin. Pölyä tullaan sitomaan kastelulla. Nuijamaantielle näkyvä maisemavaurio tullaan maisemoimaan ja ottotoiminnan loputtua alue palautetaan metsätalouskäyttöön metsittämällä. 9. Tarkastukset Lappeenrannan seudun ympäristötoimi / ympäristötarkastaja on tehnyt alueella lupa-alueisiin liittyviä tarkastuksia, joista viimeisimmät ja Tarkastuspöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 1. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää myöntää Lemminkäinen Infra Oy:lle maa-ainesluvan Lappeenrannan Lappeen Kähärilän kylän tiloille Riihimäki RN:o 3:51 ( ) ja Latokorpi RN:o 3:10 ( ) sekä Metsäkansolan kylän tilalle Mäkelä RN:o 2:52 ( ) soran ja hiekan ottamiseen. Maaainestenotossa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: 1. Ottamisalue Ottosuunnitelman mukainen ottamisalue on m 2. (Maa-aineslaki 11 ).

7 7/14 2. Kaivusyvyys ja kokonaisottomäärä Alin kaivusyvyys on m. Alimman ottotason tulee kuitenkin aina olla vähintään 2 metriä alueen ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolella. Ylisyväksi kaivetut alueet tulee täyttää alueen omalla, puhtaalla kivennäismaa-aineksella ennen ottotoiminnan aloittamista. Ottamistoiminnan rajaus ja ottamistoiminnan etenemissuunta ovat ottamissuunnitelman ja suunnitelmakarttojen sekä poikkileikkausten mukaiset. Ottotoiminnan valvomista varten on ottopaikalla oltava näkyvillä vähintään yksi korkeusasema. Kokonaisottomäärä on k-m 3 ja vuosittainen ottomäärä k-m 3 soraa ja hiekkaa (Maa-aineslaki 11 ). 3. Turvallisuustoimenpiteet Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon. Lisäksi raja tilaan liikennöintiväylän vieressä ja maisemoidun alueen reunassa on merkittävä selkeästi maastoon. Jyrkät luiskat on varustettava riittävillä turvallisuuslaitteilla, kuten aidalla, lippusiimalla ja varoituskilvillä. Mikäli alueella tullaan varastoimaan massakasoja, tulee ne varastoida niin, ettei niistä aiheudu maisemallista haittaa asutukselle ja elinkeinon harjoittamiselle. Tarvittaessa liikenteen aiheuttamaa pölyämistä ottoalueella tulee vähentää vesikastelulla. Naapuritilan ja ottamisalueen väliin on jätettävä vähintään 5 m suoja-aluetta. Suojaetäisyyttä Metsäkansolantien keskiviivaan tulee jättää 20 m eikä tälle suojavyöhykkeelle saa rakentaa kiinteitä rakenteita eikä poistaa puustoa maaainesten ottotoiminnan lupa-aikana (Maa-aineslaki 11 ). 4. Pohjaveden tarkkailu ja suojelu Ottoalueen pohjaveden korkeuden ja tarvittaessa laadun valvontaa varten tulee olla asennettuna kaksi muovista pohjaveden tarkkailuputkea tai tarkkailukaivoa kuvaamaan eri osia ottoaluetta: pohjoista ja eteläistä osaa. Putkikortti, vastaava selvitys tai kaivon leikkauskuva sijaintikoordinaattitietoineen tulee toimittaa maa-ainesluvan valvontaviranomai-

8 selle. 8/14 Pohjaveden tarkkailuputkista tulee ennen toiminnan aloittamista määrittää pohjaveden pinnankorkeus ja sen jälkeen säännöllisesti lupakaudella vähintään kaksi kertaa vuodessa (maalis-toukokuu ja syys-marraskuu). Tulokset pinnankorkeuden havainnoinnista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ELY- Keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Ennen ottotoiminnan aloittamista tulee alueelle sijoitettavasta pohjaveden tarkkailuputkesta ottaa vesinäyte, josta tutkitaan lämpötila, ph, sameus, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, kloridi, sulfaatti, nitraattityppi ja öljyhiilivedyt. Tämän jälkeen tutkimukset tehdään kerran vuodessa maalistoukokuun aikana. Tutkimustulokset tulee toimittaa ympäristötoimeen niiden valmistumisen jälkeen. Tarvittaessa tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa maa-ainelupaa valvovan viranhaltijan päätöksellä. Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, ettei alue roskaannu eikä alueelle muutoinkaan tuoda pohjavesille haitallisia aineita. Kaivutoiminnassa käytettävän konekaluston on oltava kunnoltaan ja laadultaan pohjavesialueella kaivuun sopivaa. 5. Polttonesteiden säilytys ja tankkaus Alueella varastoitavien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöt on varustettava tyyppikilvellä, varastosäiliön varoitusmerkein, ylitäytönestimillä ja laponestojärjestelmällä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. Alueelle sijoitettavat irralliset polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tukitoiminta-alueille, joissa pohjakerros on tiivistetty niin, että polttoaineiden pääsy maaperän ja pohjaveteen on estetty. Rakenteen on oltava nesteitä läpäisemätön esim. vahva, tiivis muovikalvo, jonka päällä on rikkoutumisen estävä cm paksuinen maakerros tai muulla vastaavalla suojauksella. Tiivistysrakenne tulee olla reunoilta korotettu. Tukitoiminta-alueen toteutussuunnitelma tulee toimittaa kirjallisesti maa-ainelupaa valvovalle viranhaltijalle ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelman tulee sisältää alueen sijoitustieto, rakenne sekä nesteitä läpäisemättömän rakennetyyppi. Toiminnan päätyttyä suojausrakenteet ja sade- ja hulevesien johtamiseksi tehdyt rakenteen tulee poistaa ja mahdollisesti likaantunut maa-aines on vietävä pois alueelta asianmukaisesti käsiteltäväksi.

9 Mikäli työkoneita tankataan auton mukana kulkevasta polttonestesäiliöstä, tulee tankkaus tapahtua joko määräyksen 21 mukaisessa tankkauspaikassa tai ns. tankkauskaukalon päällä. 9/14 Mikäli öljyä tai muuta pohjavesille haitallista ainetta suojatoimenpiteistä huolimatta pääsee maaperään tai pohjaveteen, luvan saajan tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi sekä ilmoittaa asiasta aluehälytyskeskukseen ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle (Maa-aineslaki 11 ). 6. Alueen hoito luvan voimassaoloaikana Kaivutoiminnasta aiheutuvat jätteet ja romut on poistettava alueelta eikä ottamisaluetta saa käyttää muidenkaan jätteiden ja romujen säilytykseen (Maa-aineslaki 11 ). 7. Jälkihoitotoimenpiteet Jälkihoitotoimenpiteisiin on ryhdyttävä sitä mukaa kuin kaivutoiminta edistyy. Luiskien taitekohdat pyöristetään siten, että ottamisalue liittyy luontevasti ympäristöön. Alue on siistittävä ja muotoiltava luonnollisen näköiseksi. Ottamisalueen reunat on luiskattava kaltevuuteen 1:3. Luiskat ja alueen pohja peitetään kasvupohjaksi riittävän hienojakoisella maalla ja alue metsitetään metsälain uudistamissäädösten mukaisesti. Pintamaat on kerättävä kasaan ennen kaivun aloittamista ja pyrittävä säästämään jälkihoitotöitä varten. Uusi kasvupohja on oltava luontaisesti alueelle sopiva. Mikäli uusi kasvupohja poikkeaa luontaisesta, on kasvupohjan käyttämiseen kysyttävä lupa valvontaviranomaiselta. Ottamispaikkaa ei saa käyttää muualta tuotujen maa-ainesten varastopaikkana (Maa-ainesasetus 7 ). 8. Vakuus Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi on asetettava euron hyväksyttävä vakuus. Vakuuden tulee olla voimassa, kunnes jälkihoitotoimenpiteet on tehty ja hyväksytty (Maa-aineslaki 12 ja maa-ainesasetus 8 ). 9. Ilmoitusvelvollisuus ja valvontamaksu Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä ilmoitus tietojärjestel-

10 mään vuosittain helmikuun loppuun mennessä. 10/14 Valvontamaksu peritään vuosittain jakamalla maa-ainesten kokonaisottomäärä k-m 3 luvan voimassaoloajan vuosien määrällä eli laskutus perustuu vuosittaiseen ottoon k-m 3. Mikäli vuotuinen myönnetty ottamismäärä ylitetään, luvanhaltijan / ottajan on ilmoitettava ylityksestä kirjallisesti valvontaviranomaiselle ja kunnalla on oikeus periä ylityksen osuus valvontamaksusta heti (Maa-aineslaki 23a, Maaainesasetus 9 ). 10. Liikennejärjestelyt Liikennöintiin tulee käyttää hyväksyttyä tieyhteyttä, johon ottoalueen tilalla on oikeus tai asiasta on sovittava maanomistajan kanssa. Kulkuyhteys ottoalueelle ja liittyminen yleiseen tiestöön tulee järjestää ELY-Keskuksen Liikenne- ja infran aluevastaavan osoittamalla tavalla (Maa-aineslaki 11 ). 11. Oton aloittaminen Luvan myöntämisen jälkeen ennen ottotoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. Ennen oton aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty (Maaainesasetus 9 ). 12. Luonnonsuojelu Ottamistoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastaista tilannetta. Hakijan tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, mikäli alueella havaitaan luonnonsuojelulain mukaisia esiintymiä tai eliölajeja. Jälkihoitotyöt tulee suorittaa asianmukaisesti, jotta myös pohjaveden muodostumisolosuhteet palautuvat mahdollisimman luonnonmukaisiksi (Maa-aineslaki 11 ). 13. Keskeyttäminen Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin annettuja määräyksiä tai muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, voidaan ottaminen keskeyttää (Maaaineslaki 15 ).

11 11/ Muutokset lupapäätöksessä ja voimassaoloaika Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Konkurssitapauksissa mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen ja se on voimassa 10 vuotta siitä päivämäärästä lukien, jolloin päätös on lainvoimainen. Lupamääräyksessä mainitut ja hakemuksessa esitetyt jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava luvan voimassaoloaikana (Maa-aineslaki 10, 13a, 16a ja 16b :t). 15. Lainvoimaa vailla olevan päätöksen noudattaminen Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta määrää hakijan pyynnöstä, että toiminta voidaan aloittaa antopäivää seuraavana päivänä , jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. ( Maa-aineslaki 21 ) 16. Maksu Tämän ottamissuunnitelman tarkastaminen maksaa 4785,00 euroa (lisäksi peritään todelliset kuuluttamis- ja ilmoituskulut 110 ylittävältä osin). Muilta osin ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti. Maksun määräytymisessä sovelletaan vireille tuloajankohtana voimassaolevaa taksaa, joka on hyväksytty Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnassa (Maa-aineslaki 23 ).

12 2. Päätöksen perustelu 12/ Yleisperustelu ja lupamääräysten perustelut Kyseisen maa-aineksen ottaminen ja ottamisen järjestely eivät ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ottamistoiminta ei vaikeuta alueen kaavan mukaista käyttöä eikä turmele maisemakuvaa. Maaaineksen ottoalue sijaitsee seutukaavan mukaisella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä maa-ainesten ottoon ole kaavallista estettä. Ottamisalue ei kuulu suojeltujen harjualueiden listaukseen, eikä ole tiedossa, että alueella olisi erityisiä luontoarvoja. Lisäksi lupamääräykset on annettu luonnolle aiheutuvien vahingollisten ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. Pohjaveden tarkkailuputki tulee asentaa alueelle oikein luotettavien havaintojen tekemiseksi ja valvontaviranomaisen tulee voida tarkastaa asennustapa, jota varten putkikortti, muu rakenneselvitys tai kaivon leikkauskuva on määrätty toimitettavaksi. EU:n kaivannaisjätedirektiivi koskee myös maa-aineslain mukaista soran ja hiekan ottoa. Hakija on esittänyt kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Soran ja hiekan ottamisessa kaivannaisjätettä ovat lähinnä pintamaat, kannot ja hakkuutähteet. Määräykset 1-6 sekä 10 ja 12 on annettu maa-aineslain 11 nojalla ja annetaan hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Ottoalueelle on tarpeen asentaa useampia korkomerkintöjä ottotason valvomiseksi, sillä ottoalue on pohjoiseteläsuunnassa kohtuullisen laaja (lupamääräys 2). Samasta syystä pohjaveden tarkkailuputkia tarvitaan alueelle kaksi. Aiempien lupakausien aikana tehtyjen pohjavesihavaintojen perusteella pohjavedenpinnan taso saattaa alueen eteläosassa olla korkeammalla kuin pohjoisosassa (lupamääräys 4). Kaivamista ei kuitenkaan saa ulottaa tason +58 alapuolelle, mikä tarkoittaa tarvetta täyttää ylisyviä kohtia alueella (lupamääräys 2). Ottoalueesta naapuritilan rajaan on määrätty vähintään 5 m suojavyöhyke. Suojavyöhykkeen laajuuteen vaikuttaa ympäristön herkkyys sekä ottamisen laatu ja laajuus. Tilalle on tehty jälkihoito ja istutettu puuntaimia, joten alueen merkitsemisellä varmistetaan, ettei muodostu vaaraa ottamisen tai liikennöinnin ulottamiselle jälkihoidetulle alueelle. Suojaetäisyyteen tiealueeseen vaikuttaa tien luokitus. Metsäkansolantie on yleinen tie ja luokitukseltaan yhdystie. Tien linjaus vaikuttaa ottoalueeseen ja tulee näkyä

13 ottamista koskevassa ottosuunnitelmassa. Suojaetäisyys asutukseen on riittävä. Maa-ainesten ottotoiminnan ei voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta haittaa asianosaisille (lupamääräys 3). 13/14 Polttonesteiden varastoinnista on annettu yksityiskohtaiset määräykset murskausta koskevassa ympäristölupapäätöksessä. Lupamääräyksessä 5 annetut määräykset keskittyvät erityisesti maa-ainesten ottoon liittyvään polttonesteiden käsittelyyn. Määräys 8 annetaan maa-aineslain 12 ja asetuksen 8 perusteella. Vakuuden määrää voidaan tarvittaessa tarkistaa ottoaikana. Määräys 9 annetaan maa-aineslain 23 a ja asetuksen 9 perusteella. Määräyksessä 10 maa-aineslupaviranomainen on käyttänyt liikenteen järjestämiseen koskevaa toimivaltaansa. Liikennöinti kuuluu maa-aineslupavalmistelussa tarkasteltaviin asioihin. Maa-ainesten kestävä käyttö (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009) mukaan maa-ainesluvassa voidaan antaa liikennöintiä koskevia määräyksiä, kun ne perustuvat pohjaveden suojelun lisäksi haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Maa-ainesluvassa määräykset koskevat pääsääntöisesti liikenteen järjestämistä ottajan hallussa olevalla maa-ainesten ottamisalueella sekä sitä, mistä kohdin liikenne voidaan ohjata ottamisalueen ulkopuolelle. Yksityistiealueen osalta määräyksiä antaa pääsääntöisesti tienpitäjä. Määräys 11 on osa valvontaviranomaisen suorittamaa tarkastusmenettelyä. Valvontaviranomaisen on suoritettava alueella tarkastus riittävän usein toiminnan valvomiseksi. Määräys 13 on annettu maa-aineslain 15 :n nojalla. Määräys 14 on annettu maa-aineslain 10, 13a ja 16a :n nojalla. Määräyksessä 15 lupaviranomainen määrää, että maaainesten ottaminen voidaan aloittaa ennen luvan lainvoimaisuutta noudattaen annettua lupapäätöstä. Ottaminen voidaan aloittaa, sillä esitettyjen selvitysten perusteella luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ja hakija on esittänyt perustellun syyn toiminnan aloittamiseen: alue liittyy jo oton alaisiin sora-alueisiin. Toiminnan vaikutukset luontoon ja naapurustoon on selvitetty ja osittain tiedossa jo ennestään. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota määräyksen, muuttaa sitä tai kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. Mikäli edellä määrättyä vakuutta ei aseteta

14 Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle hyväksyttäväksi, toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. 14/14 Määräys 16 annetaan maa-aineslain 23 :n perusteella ja maksua määrättäessä sovelletaan voimassaolevaa taksaa. 2.2 Vastaus lausuntoon Lausunnoissa esiin tuodut asiat on huomioitu lupamääräyksissä. Ottamistoimintaan kuuluva maisemointisuunnitelma mahdollistaa alueen metsätalouskäytön ottotoiminnan päätyttyä. 3. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) :t 3, 10, 11, 13a, 15, 16a, 16b ja 23 Maa-ainesasetus (91/1982) :t 7, 8 ja 9 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 4 4. Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa 10 vuotta siitä päivämäärästä lukien, jolloin päätös on lainvoimainen.

15 Liite 1: Lemminkäinen Infra Oy, kylät Metsä-Kansola ja Lappeen Kähärilä ( ; ; )