Maa-ainesten ottamissuunnitelma Laukaa, Kalettoman ranta

Transkriptio

1

2

3 Maa-ainesten ottamissuunnitelma Laukaa, Kalettoman ranta yit.fi

4 (7) Sisältö 1 Alueen perustiedot Omistus- ja hallintaoikeus sekä sijainti Hankkeen tavoitteet Nykytila Kartta-aineisto Lupatilanne Alueella huomioitavat ympäristönäkökohdat Kaavoitus Asutus Pohjavesiolosuhteet Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Ottotoiminta Ottamistoiminnan kuvaus Kalusto ja varastointi Kaivannaisjätteiden jätehuolto Alueen jälkihoito ja myöhempi käyttö... 7 LIITTEET Suunnitelmakartat ( ): 1. Nykytilannekartta 1: Leikkaukset 1: 1 000/ Lopputilannekartta 1: YIT Infra Oy Salmisaarenaukio 2, PL 169, Helsinki Puhelin

5 (7) 1 Alueen perustiedot 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä sijainti Suunnitelma-alue käsittää YIT Infra Oy:n, hakijan, kauppakirjan (liite 2) mukaisesti omistamasta kiinteistöstä Kalettoman ranta noin 1 hehtaarin määrä-alan. Kiinteistön omistus- ja hallintaoikeudet siirtyvät YIT Infra Oy:lle kaupan toteuduttua maa-ainesluvan myöntämisen jälkeen. Alue sijaitsee Tikka-Mannilassa Kuukanpääntien ja Asontien risteyksen pohjoispuolella rajoittuen Asontiehen ja Hietalammentiehen. Hietalemmentien eteläpuolella Kalettoman Sora-alue nimisellä tilalla ( ) sekä etelä-lounaispuolella tilalla Karhulampi ( ) sijaitsevat hakijan luvitetut ottamisalueet. Alueista muodostuu yhtenäinen ottoalue. Kulku alueelle tapahtuu Hietalammentien liittymän kautta. 1.2 Hankkeen tavoitteet Lupaa haetaan soran ja hiekan ottamiseen 10 vuodeksi noin 1 hehtaarin suuruiselle alueelle, josta arvioidaan saatavan massoja suunnitelman mukaisesti noin m3 ktr. Kiviainekset tullaan käyttämään paikallisiin tarpeisiin pääosin erilaisina jalostettuina lajikkeina ja osin myös sellaisenaan. Ainekset pyritään hyödyntämään kokonaisuudessaan luvan voimassaolo aikana, vuotuiset ottomäärät vaihtelevat kysynnän mukaan. 1.3 Nykytila Alue on suhteellisen tasainen lievästi lännen suuntaan viettävä, maanpinnan korkeus noin tasolla +130,0 (N2000). Maapohja on kuivahkoa kangasta, puusto muodostuu nuorehkosta männiköstä. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia suojeltavia kohteita Natura-alueita tai vastaavia. Alueen tila selviää yksityiskohtaisemmin liitteenä olevasta nykytilannekartasta ja leikkauspiirroksista. 1.4 Kartta-aineisto Kartta-aineistona on käytetty maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistoa. Koordinaatisto ETRS GKn 26, korkeusjärjestelmä N Lupatilanne Suunnitelma alueelle ei ole aiemmin myönnetty ottamislupaa, alue tosin liittyy luontevaksi jatkeeksi Kalettoman Sora- alueen puolelle myönnetylle lupa-alueelle, missä ottamistoiminta on loppumassa. 2 Alueella huomioitavat ympäristönäkökohdat 2.1 Kaavoitus Alue sijoittuu Maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa Biotalouteen tukeutuvan alueen ja lentokentän melualueen aluevarauksiin, edellä mainitut aluevaraukset eivät rajoita suunniteltua toimintaa. Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa.

6 (7) Kuva 1. Ote Keski-Suomen tarkistetusta maakuntakaavasta (maakuntavaltuuston hyväksymä). Merkinnät alueella: 2.2 Asutus Alueen ympäristössä olevat asuinrakennukset sijoittuvat lähimmillään 100 m etäisyydelle suunnitelma-alueen reunoista. Pohjoispuolelle jäävät Asontie 477 ja 475 ja Asontien länsipuolella Pitkäläntie 4 (1:510). Kuukanpään eteläpuolelle sijaitsevalle kiinteistölle 1:527 jää noin 220 metrin päähän. 2.3 Pohjavesiolosuhteet Suunnitelma- alue sijaitsee Tikka-Mannilan pohjavesialueella ( ). Hakija on asennuttanut vuonna 2012 pohjavesiputken Kalettoman Sora-alueen puolelle (HP20121), josta pinnantarkkailua toteutetaan.

7 (7) Kuva 2. Pohjavesialuekartta Tikka- Mannila Pohjavedenpinnan korkeudet on esitetty taulukossa 1. Ottamisalueen pohjoispuolella olevan Ahvenuslammen pinnantaso on +124,4 m. Kuukanpääntien eteläpuolella olevan Ryönänlammen pinnantaso on + 114,1 m ja Terva-Alasen +119,8 m. Taulukko 1. Pv-pinnan korkeudet

8 (7) 2.4 Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Maaperän ja pohjaveden suojelu Alueelle ei varastoida polttoaineita eikä voiteluaineita. Seulontajaksojen aikana tankkausten yhteydessä käytetään suojakaukaloita tai muuta suojaukseltaan vastaavaa tapaa, joilla mahdollisten roiskeiden pääseminen maaperään estetään. Seulontajaksojen ulkopuolella ei alueella suoriteta tankkauksia, myöskään koneiden huoltoja ei suoriteta alueella. Hakijan käytössä olevalla viereisellä 3,5 hehtaarin suuruisella Kalettoman Sora-alueella on varsinainen ottamistoiminta loppunut ja maisemointi ja metsitys saataneen loppuun pikimmiten. Maisema Alue rajoittuu eteläreunaltaan olemassa oleviin ottoalueisiin, jolloin maisemalliset muutokset painottuvat lähinnä itse ottamisalueelle ja sen länsireunalle. Suunnitelma-alueen ollessa melko tasainen, toiminta ei näy etäälle. Pöly- ja melupäästöt Alueella ei tulla harjoittamaan murskausta, joten melua aiheutuu lähinnä pyöräkuormaajasta ja kuljetusautoista, joiden melu ei juurikaan poikkea alueen vieritse teille liikkuvista autoista. Koska ei suoriteta murskausta eikä rikotusta, ei alueella synny kivipölyä, joka voisi leijua ympäristöön. Kaivu ja seulonta sen sijaan aiheuttavat jonkin verran hiekan pölyyntymistä, mikä ei kuitenkaan alueen sijainnin ja ympäröivää maastoa alemman pohjatason (~ 5 m) johdosta levinne juurikaan suunnitelma-alueen ulkopuolelle. Turvallisuus Toiminnasta alueella varoitetaan kyltein ja lippusiimoin, koska reunaluiskat eivät muodostu korkeiksi, aitaamiseen ei ole tarvetta. Alueen eteläpuolella kulkevan Hietalammentien linjausta joudutaan siirtämään ottamistoiminnan aikana, mutta tien kunto säilytetään nykyisen tasoisena koko toiminnan ajan. Toiminnan loputtua tie palautetaan nykyiselle linjaukselleen, liittymä Asontielle säilytetään koko toiminnan aika nykyisellä paikallaan. Alueella olevien sähköpylväiden läheisyydessä toimiessa käytetään riittävää varovaisuutta, toiminnanharjoittaja on tarvittaessa yhteydessä linjan ylläpitäjään. 3 Ottotoiminta 3.1 Ottamistoiminnan kuvaus Ottamistoiminta etenee nykytilannekarttaan merkattujen kaivusuuntien ja leikkauspiirroksessa esitetyn pohjatason mukaisesti. Lopullinen ottamistaso on suunnitellun mukaan alimmillaan +124,60 m tai kuitenkin siten että havaittuihin pohjavesipintoihin jää minimissään 3 metrin suojakerros. Ottaminen aloitetaan avattujen alueiden suunnasta. Varastointia voidaan toiminnan alussa harjoittaa myös Kalettoman Sora-alueen ja Karhulammen otto-alueen puolella. Kiinteistöjen väleille ei tulla jättämään luiskauksia. Kiviainekset jalostetaan paikalla erilaisiksi seulotuiksi lajikkeiksi tai ajetaan pois sellaisenaan. 3.2 Kalusto ja varastointi Alueelle suoritetaan lajikkeiden jalostusta seulomalla, kuormaaminen tapahtuu pyöräkuormaajilla. Alueelle varastoidaan lajikkeita tarpeen mukaan pääasiassa noin vuoden tarve silmälläpitäen. Lajikevarastot sijoitetaan pääsääntöisesti alueen pohjatasolle ja alkuvaiheessa myös viereiselle ottamisalueelle. Alueella ei säilytetä poltto- eikä voiteluaineita.

9 (7) 3.3 Kaivannaisjätteiden jätehuolto Pintamaita arvioidaan kertyvän yhteensä noin 5000 m 3 ktr. Läjitetyt pintamaat tullaan hyödyntämään luiskien ja pohjatason muotoilussa. Pintamaat poistetaan vaiheittain ottamisen etenemisen mukaan ja varastoidaan alueen reunoille tulevaa käyttöä varten. Muotoilu suoritetaan ottamisen etenemisen mukaan. Pyrkimyksenä on pintamaiden mahdollisimman lyhyt varastointiaika. Mahdolliset kannot ja muu puuaines varastoidaan erikseen siten, että se voidaan joko käsitellä paikalla tai viedä muualle haketettavaksi ja edelleen poltettavaksi. Kannot ja muu puuaines voidaan käyttää käsittelyn jälkeen myös ottamisalueella osana pintarakennetta. Alueella ei suoriteta vesiseulontaa eikä alueelle ole muutoinkaan tarvetta rakentaa selkeytysallasta, joten lietettä ei synny. Varsinaisesta ottotoiminnasta eroavia ympäristövaikutuksia ei synny, toiminnan seuranta ja tarkkailu hoidetaan osana maa-aineslupaan liittyvää valvontaa. 3.4 Alueen jälkihoito ja myöhempi käyttö Jälkihoidon avulla pyritään ottoalue liittämään mahdollisimman luontevasti ympäristöönsä. Suunnitelman mukaisen ottoalueen pohja muotoillaan alimmilleen tasolle + 124,6 m tai 3 m + ylin havaittu pohjavesitaso. Luiskat muotoillaan ottotoiminnan päätyttyä jyrkimmillään kaltevuuteen 1:3. Muotoilun jälkeen alue istutetaan valtapuun ollessa mänty Reijo Hienonen Ympäristöasiantuntija YIT Infra Oy

10

11

12

13