141 LATTUNEN ARMAS / MAA-AINESTEN OTTOLUPA JA ALOITUSLUPA, KALLION LOUHINTA, TILA MIKKOLA , TUUSULA

Transkriptio

1 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Dno KYK:127 / LATTUNEN ARMAS / MAA-AINESTEN OTTOLUPA JA ALOITUSLUPA, KALLION LOUHINTA, TILA MIKKOLA , TUUSULA KU-YK 141/ ASIA Päätös maa-aineslain (MAL, 555/1981) 4 :n mukaisesta maa-ainesten ottolupahakemuksesta. Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija Lattunen Armas, Oinaskatu 2, JÄRVENPÄÄ puh Maanomistajat Lattunen Armas, Oinaskuja 2, JÄRVENPÄÄ Lattunen Timo, Muolaankuja 6, JÄRVENPÄÄ Sijainti Tuusula Ruotsinkylä, tila Mikkola Metsäkyläntie - Lillsvedjankuja Hakemuksen vireilletulo ja täydentäminen Hakemus on tullut vireille Hakemusasiakirjoja on täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lupahakemusta koskevalla alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Ruotsinkylä-Myllykylä osayleiskaava (vahvistettu ). Osayleiskaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (MT-3). Tila Mikkola rajoittuu osayleiskaavassa pohjoisosaltaan maa- ja metsätalousalueeseen, viljelymaisemaan (MV-1) ja itäosaltaan maanläjitysalueeseen (EL-1/MT-3). Osayleiskaavaan merkitty 60 db:n lentomelualue (L DEN =60 db) peittää tilan lounaisosan. Ohjeellinen Seitsemän veljeksen ulkoilureitti sivuaa tilan koilliskulmaa. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan Vaihemaakuntakaavassa on tarkasteltu toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Vaihemaakuntakaavan mukaan kiviainesvarantomerkinnällä (kva)

2 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta osoitetaan alueita, joilla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä sora-, hiekka- tai kalliokiviainesvaroja. Vaihemaakuntakaavan tarkoittamiksi merkittäviksi kiviainesvarannoiksi on osoitettu Etelä-Tuusulassa Mosapakanniitun, Senkkerin, Sikakallion ja Raatinpellon alueet. Kaavan mukaan alueiden rajaukset ovat yleispiirteisiä ja ne tarkentuvat arvioitaessa ottamisedellytyksiä maa-aineslain edellyttämällä tavalla. Vaihemaakuntakaavan suojelumääräyksen mukaan kva -alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota kiviainesten ottoedellytysten säilymiseen. Tuusulan kunta on käynnistänyt Ruotsinkylä-Myllykylä -osayleiskaavan tarkistamisen, sillä nykyiset aluevaraukset eivät vastaa alueella jo olevia ja sinne suunniteltuja kiviaineshuollon toimintoja. Tuusulan kunnanhallitus hyväksyi Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaavan luonnoksen. Luonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Kaavaluonnoksessa vain eteläinen osa lupahakemusta koskevasta hankealueesta on maa-ainesten ottoaluetta (EO/T) ja vähäiseltä osin ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattua aluetta. Pohjoinen osa hankealueesta on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-11), jolla sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen ja haja-asutusluonteinen rakentaminen. Lisäksi kaavaluonnoksessa on maa-ainesten ottoalueen (EO/T) ulkopuolelle osoitettu 400 metriä leveä maa-ainesten ottoa koskeva suojavyöhyke (sv), jonka sisäpuolella rakentamista rajoittaa maa-ainesten ottotoiminta. Kaavaluonnoksessa hankealue on m1 -lentomelualuetta, jolla melun määrä on L DEN yli 60 db. Seitsemän veljeksen ulkoilureitille on esitetty kaavaluonnoksessa korvaava reitti Metsäkyläntien varteen. Alueen rakennuskielto- ja toimenpiderajoitusasiaa on käsitelty Tuusulan valtuustossa Valtuusto päätti, että yleiskaavan muutosalueelle määrättyä MRL 38 :n mukaista rakennuskieltoa ja MRL 128 :n toimenpiderajoitusta jatketaan kahdella vuodella saakka. Rakennuskielto ei kuitenkaan koske maatilatalouden harjoittamisen kannalta välttämättömien talousrakennusten rakentamista eikä toimenpiderajoitus koske metsänhoidollisia toimenpiteitä. Valtuusto myös päätti, että rakennuskieltopäätöstä on noudatettava MRL 202 :n nojalla ennen kuin se on saanut lainvoiman. Tilalla Mikkola ei ole ollut aikaisemmin maa-ainesten ottolupia. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta hylkäsi Armas Lattusen maa-aineslupa- ja aloituslupahakemuksen tilalle Mikkola Ottoalueen laajuus aikaisemmassa lupahakemuksessa oli noin 15 ha. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnassa on vireillä maa-aineslupahakemuksen lisäksi ko. kiinteistöä koskeva Armas Lattusen ympäristölupahakemus (louhinta- ja murskaus). HAKEMUS JA OTTAMISUUNNITELMA Hankkeen kuvaus

3 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Lupahakemus koskee maa-ainesten ottoa Tuusulan Ruotsinkylän tilalta Mikkola RN:o 9:29. Maa-ainesten ottaminen koskee alueen pintamaiden poistoa sekä kallion louhintaa ja murskausta. Liite nro 141 Suunnitelma-alue on rajattuna karttaliitteessä Hakemuksen mukainen alue on laajuudeltaan noin 9,5 ha ja ottamisaika 10 vuotta. Otettavia kiviaineksia alueella lasketaan olevan noin m 3 ( tn) ja keskimääräisen vuotuisen oton noin m 3 ( tn). Alueelle haetaan myös ympäristölupaa, jonka mukaisesti alueella tuotettaisiin vuodessa keskimäärin m 3 ( tn) kiviaineksia ja enintään m 3 /v ( tn). Lähin asuintalo sijoittuu noin 300 metrin etäisyydelle ottoalueesta. Kallion louhinta toteutetaan alimmillaan tasolle Kallion louhinnan suunnittelun tavoitteena on alueen luonnonvarojen käyttö mahdollisimman taloudellisesti ja säästeliäästi. Lisäksi huomioon on otettu alueen hydrogeologiset olosuhteet siten, että alue voidaan joko palauttaa maa- ja metsätalouskäyttöön tai mahdollisesti muuhun käyttöön. Kalliota louhitaan ympäristölupahakemuksen mukaisesti porauksen ja rikotuksen osalta ma-pe klo 7 18, räjäytykset suoritetaan klo välisenä aikana. Louhetta murskataan mape klo Toimintaa harjoitetaan vuosittain syys-toukokuun välisenä aikana noin kahdeksan kuukautta. Kiviaineksen otto aloitetaan vaiheittaisella pintojen kuorimisella. Pintamaiden kuorinta aloitetaan tilan kaakkoisosasta, pintamaat varastoidaan kaivannaisjätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Ottamistoiminnassa erityistä huomiota kiinnitetään alueen pohjoispuolella sijaitsevaan asutukseen. Suunnitelma-alueen pohjoisreunaan rakennetaan pintamaista kuuden metrin korkuinen meluvalli. Meluvallin rakentamisella torjutaan porausmelun leviäminen asuinkiinteistön suuntaan. Murskauslaitoksen aiheuttama melu ei leviä pohjoista kohti, koska louhoksen rintaus avautuu etelään. Edellä mainituilla keinoilla toiminnasta ei aiheudu sallitut arvot ylittävää häiriötä. Louhosalue merkitään maastoon siten, etteivät sivulliset voi epähuomiossa kulkea alueelle. Merkintä tehdään lippusiimalla kun rintauksen korkeus on alle 3 m ja muovi- tai teräsverkkoaidalla kun rintaus on yli 3 m korkea. Ennen kuin kallion louhinta aloitetaan, katselmoidaan ja dokumentoidaan Lillsvedjankujan varrella olevat asuintalot. Katselmuksen suorittaa kiinteistöjen kuntokartoituksiin erikoistunut ulkopuolinen arvioija. Kallion louhinta toteutetaan sitä koskevia lakeja ja säädöksiä noudattaen louhintoihin keskittyneen louhintaurakoitsijan toimesta. Kustakin räjäytettävästä kentästä laaditaan räjäytyssuunnitelma sekä kenttäkortit, jotka arkistoidaan työmaalla murskausurakan ajan, jonka jälkeen murskausurakoitsijan arkistointiohjeen mukaisesti.

4 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Lupahakemuksen alainen kiinteistö on nykyisin metsätalousaluetta, jonka puusto on pääosin poistettu. Alueen luontoarvot on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa luonto- ja maisemaselvityksessä. Selvityksen tekijä ei ole havainnut alueella suojeltavia tai harvinaiseksi luettavia eläin- tai kasvilajeja. Suunnitellun ottamisalueen pintamaat koostuvat pääosin moreeneista. Vallitsevia maalajeja ovat savi- ja silttimoreeni. Tilan keskivaiheilla olevalla alavimmalla alueella maaperä koostuu ainoastaan savesta, jonka päällä on paikoin ohuelti turvetta. Maaperän ominaisuuksista johtuen alue ei ole pohjavesialuetta tai pohjaveden muodostumisaluetta. Suunnitelma-alueelta pintavedet kulkeutuvat luonnostaan pääosin Mosapakanniitulle kaivettua ojaa myöden pelto-, suo- ja metsäalueiden kautta kohti pohjoista Krapuojaa josta edelleen Vantaanjokeen. Ottamisalueelle rakennetaan laskeutusallas, jonka kautta louhosalueella syntyvät hulevedet johdetaan. Alueen pinta- ja pohjavesitilanne sekä suunnitellun ottamisen vaikutukset on tarkemmin kuvattu hakemuksen liitteenä olevassa erillisessä pinta- ja pohjavesiselvityksessä. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Ruotsinkylä) sijaitsee noin kilometrin päässä kohteen kaakkoispuolella. Lähimpään Natura 2000-alueeseen on matkaa ottoalueelta yli 5 km. Lähin luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu alue (Gungkärrin pähkinäpensaslehto) sijaitsee noin 400 metrin päässä suunnittelualueelta etelään. Alueen lounaispuolelta kulkee Seitsemän veljeksen reitti, mutta reitti ei kulje tilalla Mikkola. Koska suunniteltu louhinta ja murskaus eivät ole käynnissä kesäaikana, ei reitin käytölle aiheudu toiminnasta kohtuutonta rasitusta. Lähimpään asutukseen on matkaa noin 300 m. Meluselvityksen mukaan toiminnasta ei aiheudu lähimmässä häiriintyvässä kohteessa VNp 993/1992 melutasojen ohjearvot ylittävää melua yksin tai yhteisvaikutuksena alueen eteläpuolella sijaitsevan toisen kiviainesten tuotantoalueen kanssa. Alueelle kuljetaan nykyisin Myllykyläntieltä Metsäkyläntielle ja edelleen Lillsvedjankujalta kiinteistölle. Luvan hakija on suunnitellut ottamistoimintaa varten rakennettavaksi uuden tieyhteyden Metsäkyläntieltä suoraan alueelle, jolloin liikenne alueelle ei kulje Metsäkyläntien päällystämätöntä osuutta. Metsäkyläntielle tehdään tarvittavilta osin parannustoimenpiteitä, joista sovitaan tienhoitokunnan kanssa. Myllykyläntiellä ja Katriinantiellä on kevyenliikenteenväylät. Toiminnasta aiheutuu noin yhden prosentin kasvu sekä Katriinantien että Myllykyläntien liikennevirtoihin. Ottamistoiminnan päätteeksi louhoksen reunat muotoillaan ja maisemoidaan pintamailla. Hakemuksen mukaan kun alueen länsipuoleiselle tilalle myönnetään toisen luvanhakijan vireillä olevan mukainen maa-ainesten ottamislupa, haetaan myöhemmin maa-aineslupaa alueen läntisen rintauksen louhimiseksi pystysuoraksi kiinteistön rajaan saakka, jolloin kahden ottoalueen välille ei jää niitä erottavaa kannasta. Louhoksen pohja tasataan kulkukelpoiseksi ja maisemoidaan pintamailla. Ennen maisemointia alueelta poistetaan kaikki

5 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta laitteet ja rakenteet sekä suoritetaan perusteellinen siivous. Pintamaiden levityksen jälkeen alueelle kylvetään heinänsiementä. Heinä sitoo levitetyt pintamaat suojaten maanpintaa eroosiolta ja elvyttää kuorittujen pintamaiden eliötoiminnan kasvillisuudelle suotuisaksi. Alueelle istutetaan puun taimet metsänhoitoyhdistyksen ohjeiden mukaisesti. Mikäli yleiskaavan tarkistuksen yhteydessä alueelle varataan jotain muuta jälkikäyttöä, otetaan se huomioon jälkihoidon yhteydessä. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Tuusulan kunnan ilmoitustauluilla välisenä aikana ja asiakirjat ovat tämän ajan olleet yleisesti nähtävillä. Luvan vireilläolosta on ilmoitettu Vartti -lehdessä Hakemuksen johdosta on kuultu rajanaapurit sekä muut tiedossa olevat asianosaiset. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty Tuusulan kunnanhallituksen lausunto. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta on annettu 15 muistutusta. Muistutuksissa todetaan mm. seuraavaa: Pääkaupunkiseudun Vesi Oy toteaa muistutuksessaan , että hakemuksessa tulisi tarkemmin tarkastella hankkeen mahdollisia vaikutuksia ympäristön pohjaveden korkeuteen ja laatuun sekä Päijänne-tunneliin sen normaalissa käyttötilanteessa ja poikkeustilanteissa, jolloin tunneli on tyhjänä tai painetasoa on alennettu. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy ehdottaa, että suunnitellun ottamisalueen ja Päijänne-tunnelin väliselle kallioalueelle asennetaan kalliopohjavesiputkia, joista hakija velvoitetaan seuraamaan kalliopohjaveden pinnan ja laadun mahdollisia muutoksia tunnelin suuntaan sekä raportoimaan tulokset Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle 4 kertaa vuodessa. KV kp:n muistutuksessa todetaan mm, että lupaa (ml. aloituslupa) ei tule myöntää maa-aineslain 6.2 :n perusteella. Hanke tuottaa huomattavaa haittaa yleiskaavan laatimiselle. Muistutuksessa on tuotu esille myös lupahakemuksessa esitettyjä toiminta-aikoja (murskaus/louhinta). S. ja O.A:n muistutuksen mukaan lupahakemus on maa-aineslain 5.2 :n vastainen ja hakemusta on täydennettävä. Lupahakemuksessa esitetty ottotaso on muistutuksen mukaan korotettava siten, että pintavedet voivat valua pohjoiseen. Muistutuksen mukaan toimintaa ei tule aloittaa ennen lupapäätöksen lainvoimaista ratkaisua.

6 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta K. ja A.L. ilmoittavat muistutuksessaan vastustavansa maa-ainesten ottamista ja aloituslupahakemusta. Muistutuksessa esitetään hankkeen aiheuttamat melu-, pöly-, tärinä- ja liikennevaikutukset. Ruotsinkylän Kyläyhdistys ry toteaa muistutuksessaan mm., että lupahakemus on puutteellinen ja virheellinen. Muistutuksen mukaan hanke on maakuntakaavan, vaihekaavan ja voimassa olevan osayleiskaavan vastainen. Hanke haittaa kaavoitusta ja on siksi maa-aineslain 6 :n vastainen. Muistutuksessa on esitetty myös muita pääkaupunkiseudun kiviaineshankkeita. Kyläyhdistyksen mukaan hanke tarvitsee YVA-menettelyn. Muistutuksessa viitataan lisäksi toiminnan aiheuttamiin melu-, pöly-, tärinävaikutuksiin sekä raskaan liikenteen aiheuttamiin vaikutuksiin alueen tieverkoissa. H. ja M.R:n muistutuksen mukaan maa-aineslupaa tai ympäristölupaa ei tule myöntää, koska alueella olevan melun ja pölyn määrää ei saa enää kasvattaa ja koska haettu toiminta on kaavojen vastaista. Muistutuksen mukaan melumallinnus ja hiukkasten leviäminen pitäisi arvioida tarkemmin. Muistutuksessa viitataan myös toiminnan aiheuttamiin liikennevaikutuksiin. T.P. et al:n muistutuksessa vastustetaan hanketta mm. liikenne- ja ympäristösyihin (pöly, melu, tärinä) sekä maisemavaikutuksiin viitaten. Muistutuksen mukaan hanke tarvitsee YVA -menettelyn. A.T. esittää muistutuksessaan , että ympäristölupahakemus tulee ensisijaisesti hylätä ja toissijaisesti aloituslupahakemus tulee hylätä ja asettaa riittävän tiukat lupamääräykset toiminnan haitattomuuden varmistamiseksi. Ruotsinkylän Metsäkylän asukkaat H.R. et al vastustavat muistutuksessaan hanketta. Muistutuksessa viitataan mm. hankkeen aiheuttamiin muutoksiin elinympäristössä, ilman laadussa, maaperässä sekä melun lisääntymisessä. Myös hankkeen aiheuttamat liikennevaikutukset on esitetty muistutuksessa. Muistutuksen mukaan hanke on kaavojen vastainen. S, J, A. ja O. W:n muistutuksessa todetaan, että hakemus on mm. kaivannaisjätesuunnitelman ja alueen jälkihoitotöiden osalta puutteellinen. Muistutuksessa on esitetty myös tiejärjestelyihin, pinta- ja pohjavesiin sekä meluselvitykseen liittyviä seikkoja. Muistuttajien mukaan hanke on kaavojen vastainen. Muistuttajien mukaan hakemus tulee hylätä. Metsäkylän yksityistien hoitokunta toteaa muistutuksessaan , että Metsäkyläntie ei sovellu suunniteltuun toimintaan ja että lupahakemuksessa esitetyistä muutoksista tieyhteyksiin ei ole neuvoteltu tienpitäjän kanssa. Muistutuksen mukaan lupaviranomaisen tulee selvittää hakijan tieoikeus. Muistutuksessa on lisäksi esitetty erinäisiä yksityistielakiin perustuvia vaatimuksia. Maatalousyhtymä L. ja S.W. sekä F.G.kp vastustavat muistutuksessaan lupahakemusta.

7 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta M.A:n muistutuksen mukaan mm. hankkeen toteuttaminen vaatii kaavamuutoksen (viittauksin käynnissä olevaan osayleiskaavatyöhön). Muistutuksessa viitataan lisäksi hankkeen melu- ja pintavesivaikutuksiin sekä raskaan liikenteen aiheuttamiin haittoihin. Muistutuksen mukaan hanke tarvitsee YVA -menettelyn. H.K. ja M.P. vastustavat muistutuksessaan lupien myöntämistä. Muistutuksessa viitataan mm. hankeen aiheuttamiin liikenne- ja ympäristövaikutuksiin (melu, pöly, tärinä ja ympäristön saastuminen). P.L:n muistutuksessa todetaan, että haettua ympäristölupaa ei tule myöntää. Haetusta toiminnasta aiheutuu muistutuksen mukaan merkittävää ympäristön pilaantumista. Luvan myöntäminen vaikeuttaa alueen kaavoitusta. Lausunnot Tuusulan kunnanhallituksen lausunnon mukaan Tuusulan kunta on käynnistänyt Etelä-Tuusulassa osayleiskaavan tarkistamisen, sillä nykyiset aluevaraukset eivät vastaa alueella jo olevia ja sinne suunniteltuja kiviaineshuollon toimintoja. Alueen rakennuskielto- ja toimenpiderajoitusasiaa on käsitelty valtuustossa Valtuusto päätti, että yleiskaavan muutosalueelle määrättyä MRL 38 :n mukaista rakennuskieltoa ja MRL 128 :n toimenpiderajoitusta jatketaan kahdella vuodella saakka. Valtuusto päätti, että rakennuskieltopäätöstä on noudatettava MRL 202 :n nojalla ennen kuin se on saanut lainvoiman. Lausunnon mukaan kunnanhallituksen hyväksymän kaavaluonnoksen aluevaraukset eivät puolla maa-aineslupa- ja ympäristölupahakemuksessa esitettyjä toimintoja esitetyssä laajuudessa. Hankkeen toteuttaminen edellyttäisi EO/T rajauksen ja vastaavasti suoja-aluevarauksen (maa-ainesten ottoalueen EO/T ulkopuolelle osoitettu 400 metriä leveä suojavyöhyke sv) siirtämistä pohjoisemmaksi eli Metsäkylän suuntaan. Muutos merkitsisi louhinnan ulottamista kaavaluonnoksen M-11 alueelle ja Bokkärrin itäisen kallion länsireunaan. Osayleiskaavan tavoitteena on ollut säilyttää Bokkärrin kalliot louhinnalta. Liikenteen järjestäminen Metsäkyläntien kautta olisi ristiriidassa kaavan tavoitteiden kanssa. Kunnanhallitus painottaa lausunnossaan, että annettu lausunto perustuu Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaavan luonnosvaiheeseen. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä varattu mahdollisuus antaa vastineensa muistutuksien ja lausuntojen johdosta. Hakija toteaa saapuneessa vastineessaan mm. seuraavaa: Alueen osayleiskaava on luonnosvaiheessa, jossa se on ollut jo usean vuoden ajan, ja luvanhakija on myös osallistunut kaavaluonnostyöhön jättämällä

8 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta mielipiteen kaavaluonnokseen. Kaavaluonnoksessa luvanhakija esittää, että alueen EO/T rajaukseen tehtäisiin hakijan omistaman tilan kohdalle muutos, joka mahdollistaisi hakemuksen mukaisen toiminnan. Hakijan käsityksen mukaan, joka perustuu kaikkiin hakemuksenkin liitteinä olleisiin selvityksiin, muutos voidaan tehdä ilman, että siitä aiheutuu kohtuutonta haittaa Metsäkylän asutukselle. Hanke ei ole kaavamerkintöjen vastainen, vaikkei kokonaisuudessaan sijoitukaan EO -alueelle. Voimassa olevan yleiskaavan merkintä MT-3 sen paremmin kuin vireillä olevan osayleiskaavan merkintä M-11 eivät estä kiviainestoimintaa alueella. Vaikka ottoalue ulottuu Bokkärrin länsipuoliselle kallioalueelle, Tuusulan kunnan Kehä IV-yleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdyn luonto- ja maisemaselvityksen liitekartassa alue on rasteroitu merkinnällä kestää lievää rakentamista. Otto ei missään vaiheessa tule koskemaan Bokkärrin kallioalueiden lakiosia, joilla on maisemallisia vaikutuksia Metsäkylän suuntaan. Hakemuksen liitteenä on melumallinnus, joka on laadittu liitteeksi aiemmin vireillä olleisiin lupahakemuksiin. Melumallinnuksessa kuvattiin melun leviäminen useassa eri tilanteessa ja meluntorjuntatoimenpiteiden voitiin todeta olevan riittävät. Sen sijaan melumallinnuksesta ei ilmene se seikka, että melun leviäminen kuvataan mallinnuksissa tilanteessa, jossa tuuli käy melulähteestä joka suuntaan. Tilanne ei vastaa todellisuutta, mutta sen sijaan kuvaa pahimman mahdollisen tilanteen melun leviämisen kannalta. Aiemmista hakemuksista nyt vireillä olevat hakemukset poikkeavat siten, että ottoalueen kokoa on rajoitettu sen pohjoisosista, asutuksen läheltä. Ottaen huomioon, että aiemman, laajan oton meluvaikutukset eivät ylittäneet melulle asetettuja ohjearvoja, voidaan todeta että asutuksesta kauemmas sijoittuva toimintakaan ei todennäköisesti tule aiheuttamaan melutason ohjearvojen ylityksiä. Toiminnasta aiheutuvaa melua voidaan parhaiten todentaa toiminnan aikaisilla melumittauksilla, joiden toteutuksesta viranomainen voi antaa päätöksen yhteydessä lupamääräyksen. Kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että raskaan liikenteen lisääminen kapealla yksityistiellä heikentää liikenneturvallisuutta. Hakija on hakemuksissa esittänyt, että alueelle tultaisiin kulkemaan uutta Metsäkyläntieltä rakennettavaa tieyhteyttä pitkin, joka toteutetaan Tuusulan kunnan omistamalle maalle. Myös Metsäkyläntien osuudella tehtäisiin tien perusparannus, jolla liikenteen sujuvuuden lisäksi parannetaan tieosuuden liikenneturvallisuutta. Lisäksi hakijan käsityksen mukaan elinkeinotoiminnan harjoittamista ei voida estää asettamalla yksityistiellä liikennöinnille rajoitteita, mikäli elinkeinotoiminnan harjoittaja on valmis tekemään muuttuneen liikennemäärän edellyttämiä parannustoimenpiteitä. Myöskään sen paremmin maa-aines- kuin ympäristölupapäätöksissä ei myönnetä lupaa alueen ulkopuoliselle tiestölle. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuva liikenne ei tule kulkemaan Lillsvedjankujaa pitkin. Hakemuksessa on esitetty, että toiminnasta aiheutuva liikenne kulkee Metsäkyläntietä vain sen päällystetyllä osuudella. Hakemuksessa esitettiin kartta

9 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta johon uusi tieyhteys tulisi sijoittumaan sekä tiellä tehtävät parannustoimenpiteet. Näihin kuuluu myös Metsäkyläntien päällystäminen niiltä osin kuin sitä hakijan toiminnan aiheuttama liikenne käyttää. Hakemuksessa ei siis esitetty että liikenne tulisi kulkemaan olemassa olevaa päällystettyä tieosuutta pitkin. Hakija on toimittanut hakemuksen liitteenä ottamissuunnitelman, jossa on mainittu oton alin taso, tämän lisäksi ottamissuunnitelman liitteinä on ollut alueen maastomallinnus, suunnitelman mukainen tulevan tilanteen kuva sekä leikkauspiirrokset, joista selviää mille tasolle kalliota on tarkoitus ottaa. Lupaa on haettu m 3 louhinnalle ja murskaukselle. Hankkeen pohjavesivaikutuksia on tarkasteltu alueelta tehdyssä pinta- ja pohjavesiselvityksessä. Selvityksessä on otettu kantaa alueen kallioperän ruhjeisuuteen, ottamisen vaikutuksista alueen pohjavesiolosuhteisiin sekä Päijänne-tunneliin. Selvityksen mukaan hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia alueen pohjavesiolosuhteisiin tai Päijännetunneliin ja selvitys on ollut hakemusten liitteenä. Hakija on esittänyt hakemuksen liitteenä pohjavesien tarkkailusuunnitelman, jossa toiminnan vaikutuksia on esitetty tarkkailtavaksi 5 eri tarkkailupisteestä ja raportoitavaksi kerran vuodessa lupaviranomaiselle. Hakijalla ei ole mitään sitä vastaan että tulokset raportoidaan 4 kertaa vuodessa Pääkaupunkiseudun vesi Oy:lle, mutta on todettava, että ottaen huomioon hakemuksen liitteenä olleessa pinta- ja pohjavesiselvityksessä esitetty sekä hakemuksen mukaisen toiminnan laajuus voidaan Pääkaupunkiseudun vesi Oy:n vaatimusta pitää kohtuuttomana. Muistuttajat esittävät, että koska kaavan laadinta on keskeneräinen ja kaavaluonnos puutteellisesti valmisteltu, ei lupaa voida myöntää. Hakijan käsityksen mukaan kaavaluonnosta on laadittu erittäin perusteellisesti. Lisäksi suunnitelman mukainen toiminta noudattelee Uudenmaan maakuntakaavan EO -varausta, joten yleiskaavan mukainen lopullinen maankäyttö alueella ei todennäköisesti tule poikkeamaan hakemuksen mukaisesta toiminnasta. Maa-aineslain 5.2 mukaan otettavien ainesten määrä ja laatu on selvitettävä tarvittavassa laajuudessa suunnitelmaa laadittaessa. Hakija on esittänyt arvion sillä tarkkuudella kuin se voidaan ilman koekaivauksia tai -kairauksia esittää, eikä maa-aineslaki edellytä kaivausten tai kairausten tekemistä. Siten hakemus ei ole maa-aineslain vastainen. Hakijan arvion mukaan otettavaa on se määrä kuin hakemuksessa on esitetty ja meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamiseksi alueen pintamaat ovat tarpeellisia. Hakijan käsityksen mukaan on maa-aineslain hengen mukaista, että kahden vierekkäisillä tiloilla sijaitsevien ottoalueiden väliin ei jätetä kannaksia. Lupaviranomainen voi lupapäätöksellään määrätä välikannakset louhittaviksi maa-aineslain hengen mukaisesti, eikä alueen kuivatus ole ongelma. Lupahakemuksessa on esitetty, että toiminnalla tulisi olemaan sekä päivittäisiä toiminta-aikarajoituksia että lisäksi kesäaikainen toiminta-aikarajoitus. Toiminnasta ei siis aiheudu jatkuvaa melua ja pölyä. Tämän lisäksi on huo-

10 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta mattava, että ottoalue sijaitsee 300 m etäisyydellä lähimmästä asuintalosta, jolla etäisyydellä kyseinen toiminta sitä koskevan lainsäädännön mukaan voi olla. Toiminnan laajuus ja etäisyys häiriintyviin kohteisiin huomioon ottaen jatkuvakestoinen hiukkapäästömittausvaatimus on kohtuuton. Hankkeen YVA -tarpeesta on ennen hakemusten vireillepanoa neuvoteltu Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Ympäristökeskus kirjoitti lausunnon hankkeen YVA -tarpeesta, jossa todettiin, ettei hankkeen laajuus ja sijainti huomioiden ole tarpeen tehdä YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Mikäli joku katsoo kiinteistönsä arvon alenevan hakemuksen mukaisen toiminnan vuoksi, voi kiinteistön omistaja kustannuksellaan hakea kiinteistötoimituksella korvausta arvon aleneman johdosta Uudenmaan maanmittaustoimistolta. Hakijan käsityksen mukaan kiinteistöjen arvo ei kiviainestoiminnan vuoksi alene. Hakijan käsityksen mukaan hakemuksen johdosta jätetyissä lausunnoissa ja muistutuksissa ei esitetty mitään sellaista asiaa, jonka johdosta hakemusten mukaisia lupia ei voitaisi myöntää. Hakemusasiakirjat täyttävät niille asetetut vaatimukset ja ne on laadittu kaiken käytössä oleva tiedon perusteella. Lisätiedot: ympäristötarkastaja Saku Nurminen p Ehdotus Yvp ASIAN RATKAISU Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on tutkinut asian. Ympäristölautakunta päättää olla myöntämättä Armas Lattuselle maa-aineslain mukaista maa-ainesten ottolupaa Tuusulan kunnan Ruotsinkylän tilalle Mikkola maa-aineslain 6.2 :n perusteella. Hankkeen katsotaan tuottavan huomattavaa haittaa toimenpiderajoitusalueella yleiskaavan laatimiselle tai muuttamiselle (Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaava). Ratkaisussa on otettu huomioon Tuusulan kunnanhallituksen lupahakemuksesta antama lausunto. Kielteisen lupapäätöksen johdosta myös maa-aineslain 21 :n mukainen aloituslupahakemus on ratkaistu kielteisenä. RATKAISUN PERUSTELUT Sovellettavat oikeusohjeet Maa-aineslain 6 :n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa

11 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Alueella, jolla on voimassa toimenpiderajoitus yleiskaavan tai asemakaavan laatimista tai muuttamista varten, lupa voidaan myöntää, jollei ottaminen tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle tai muuttamiselle, turmele kaupunki- tai maisemakuvaa eikä muutenkaan ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Jos hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia, päätöksestä on käytävä ilmi, miten mainitun lain mukainen arviointi on otettu huomioon. Maa-aineslain 3 :ssä säädetään maa-ainesten ottamisen rajoituksista. Sen mukaan maa- aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on edellä mainitun lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Tosiseikat ja johtopäätökset Armas Lattusen maa-aineslupahakemusta koskevalla alueella on voimassa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan valmistelun vuoksi maakäyttö- ja rakennuslain 38 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus saakka. Koska vireillä oleva maa-ainesten ottolupahakemusalue sijoittuu pääosin kaavaluonnoksessa esitetyn maa-ainesten ottoalueen suojavyöhykkeen (sv) sisäpuolelle ja koska Tuusulan kunnanhallituksen lupahakemuksen johdosta antaman lausunnon mukaan kunnanhallituksen hyväksymän kaavaluonnoksen (Ruotsinkylä-Myllykylä II) aluevaraukset eivät puolla maaaineslupa- ja ympäristölupahakemuksessa esitettyjä toimintoja esitetyssä laajuudessa, ei maa-aineslain myöntämisedellytykset täyty maa-aineslain 6.2 :n perusteella. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että lupahakemusta koskeva toimenpide aiheuttaa maa-aineslain 6.2 :n tarkoittamaa

12 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta haittaa yleiskaavan laatimiselle tai muuttamiselle, jolloin lupahakemuksella ei ole myöntämisedellytyksiä. Lupahakemuksen käsittely kannalta Armas Lattusen maa-aineslupahakemus on ollut riittävä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta ko. hankkeeseen. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaan Armas Lattusen maa-aines- ja ympäristölupahakemuksissa esittämä hanke ei ole edellyttänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista. Maa-ainesluvan kaavallisten myöntämisedellytysten puuttuessa asiassa ei katsota olevan tarpeen lausua muilta osin lupahakemuksen johdosta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. LUPAMAKSU Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on hyväksynyt kokouksessaan maa-ainestaksan maa-ainesten ottosuunnitelman tarkastamisesta ja ottotoiminnan valvonnasta sekä muista viranomaistehtävistä. Maaainesluvan käsittelystä peritään Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan hyväksymän maa-ainestaksan 2 ja 4 :n mukaan 5 484,00 maksun määräytyessä seuraavasti: perusmaksu 260 pinta-alaperustemaksu 9,5 ha*340 /ha=3 230 otettavien maa-ainesten mukainen maksu m 3 *0,008 /m m 3 *0,004 /m 3 = naapurien ja asianosaisten kuuleminen 7*50 =350 hakemuksesta kuuluttaminen/lehti-ilmoitus=300 jos lupahakemus hylätään, peritään taksan mukaisesta maksusta 60 % (9 140 *0,6=5 484 ) Hakijan on suoritettava lupamaksu ennen päätöksen antamista. Mikäli maksua ei suoriteta määräajassa, erääntyneelle maksulle on suoritettava korkoa korkolain mukaan. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Maa-aineslaki (555/1981): 1, 2 5, 5a, 6 7, 13, 19 20, 23 ; Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) :t, 1 4 ; Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto ); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ); Maa-ainestaksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta )

13 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Lupapäätöksestä tiedottaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen , jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätösote / Asiaote / Armas Lattunen Uudenmaan ELY-keskus, Kirjaamo, PL 36, Helsinki Tuusulan kunnanhallitus Tuusulan kuntakehityslautakunta Muistutuksen jättäneet tai lausunnon antaneet Tieto päätöksestä / Rajanaapurit ja muut tiedossa olevat asianosaiset Päätöksestä kuulutetaan Tuusulan kunnan ilmoitustaululla Ilmoitus kuulutuksesta julkaistaan Vartti -lehdessä. MUUTOKSENHAKU Muutosta tähän päätökseen voi hakea se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle eli Helsingin hallinto-oikeudelle ennen viraston aukioloajan päättymistä viimeistään 30 päivänä päätöksen tiedoksisaantipäivästä sitä päivää lukuun ottamatta. Asianosaisen ja kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi yllä mainittuna päätöksen antopäivänä. Omalla vastuulla valituksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän oheen on liitettävä pöytäkirjanote. Valituksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Helsingin hallinto-oikeus Ratapihantie 9, Helsinki puhelin: , kirjaamo telekopio: helsinki.hao@oikeus.fi

14 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Tämän päätöksen viimeinen valituspäivä on Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.