Skinner Exercise Testing and Prescriptin fr Special Cases Tiivistelmä Panu Milanen 2008 1 Miesten ja naisten väliset ert Kehn kk ja kstumus Erja alkaa esiintyä 12-14 vuden iässä, puberteetti merkittävin rajakhta Naisten kehntiheys alempi (enemmän rasvaa) Ikääntyessä mlemmilla sukupulilla alkaa kertyä rasvaa ja FFM alenee Fyysiset vasteet akuuttiin liikuntaan Neurmuskulaariset vasteet (vima) Naisten yläraajat 40-60% miehiä heikmpia, alaraajat vain 25-30% heikmpia. Suhteellinen er säilyy suhteessa kehnpainn mutta kataa suhteessa FFM:ään. Naisten lihasmassasta miestä suurempi suus alaraajissa, alaraajja myös käytetään enemmän Kardivaskulaariset vasteet Miesten sykereakti samaan absluuttiseen, submaksimaaliseen kurmaan naisia vähäisempi <= suurempi iskutilavuus, suurempi sydän, suurempi verivlyymi Maksimisykkeessä ei le erja. Naisten iskutilavuus maksimityössä alhaisempi, samin minuuttitilavuus syynä kehnkk, sydämen kk ja verivlyymi Respiratriset vasteet Syynä lähinnä kehn kk Hengitystiheydessä ei juuri era Hengitystilavuus ventilaati naisilla pienempiä Metabliset vasteet Naisten maksimihapentt passiivisilla yksilöillä nin 75% miesten vastaavasta Tehn ja hapenkulutuksen suhteessa ei juuri erja sukupulten välillä Miehillä yleensä krkeampia laktaattitasja Fysilginen adaptaati pitkäkestiseen liikuntaan Kehn kstumus, luu- ja sidekuds Luun tiheyden lisääntyminen mlemmilla sukupulilla Sidekuds vahvistuu mlemmilla sukupulilla Neurmuskulaarinen adaptaati Naisten vimatast vivat kasvaa suhteellisesti miesten vimatasja enemmän Kardivaskulaatinen ja respiratrinen adaptaati Suurin sa mukautumismuutksista n sukupuliriippumattmia Nrmaalit muutkset : iskutilavuus ja minuuttitilavuus kasvavat Metablinen adaptaati Harjittelu vaikuttaa lähinnä kynnyksiin, sukupulella ei vaikutusta Erityiskysymyksiä Ikääntyminen Maksimihapentt heikkenee mlemmilla sukupulilla Rasvan suus kehssa lisääntyy, pääsyynä fyysinen passiivisuus Osteprsi Erityisesti naisten ngelma: 1) kalsiumin saannin väheneminen, 2) estrgeenin puute, 3) fyysinen passiivisuus Kuukautisten puutteesta kärsivät ja anrektikt kärsivät pikkeuksellisen usein steprsista Kuukautiskiert Vaikutus surituskykyyn hyvin yksilöllinen; usein surituskyky parhaimmillaan heti vudn jälkeen kierrn 15. päivään saakka Kuukautisten pisjäänti ja epäsäännölliset (tiheät) kuukautiset suhteellisen yleisiä erityisesti hupii-urheilijilla; stressi, fyysinen rasitus, hrmnitasn muutkset, alhainen kehn massa ja rasvaprsentti, kalrivaje, häiriintynyt syöminen. Ympäristötekijät Naiset suriutuvat kylmässä hieman paremmin suuremman rasvaprsentin ansista, pienempi lihasmassa tsin vastaavasti haitta (kyky tuttaa lämpöä lihasvärinällä) Krkeuden vaikutuksella ei erja sukupulittain Kunttestaus ja liikuntasusitukset Naisille mahdlliset alemmat prtaat testauksessa; mat ennusteyhtälöt
Skinner Exercise Testing and Prescriptin fr Special Cases Tiivistelmä Panu Milanen 2008 2 Aikuisten ja lasten väliset ert Kurmitusfysilgian kehityksellisiä aspekteja Kehn kk. Kk saattaa vaikuttaa testitulsten tulkintaan eri kkisilla ja ikäisillä henkilöillä. Kasvuvaiheessa luuvauriiden riski suurempi kasvulevyjen khdalla. Lihasten kk ja minaisuudet. Lihasmassan suhteellinen suus suunnilleen vaki viidestä ikävudesta alkaen. Glykgeenin hyödyntäminen lapsilla humattavasti aikuisia hitaampaa. Laktaattipitisuudet alhaisempia kuin aikuisilla. Neurmtrinen kntrlli. Mtrinen kntrlli kehittyy humattavasti elämän kahden ensimmäisen vusikymmenen aikana. Neurpsyklginen kehitys. Kyvyt kehittyvät npeasti, mutta varsinkin lyhyt keskittymiskyky ja kielellisten kykyjen kehittymättömyys saattavat vaikeuttaa kunttestausta. RPE. RPE-asteikkja vidaan käyttää, mutta Brgin asteikk ei välttämättä le paras valinta. Kuvitetut asteikt. Lämmönsäätely. Lapsilla metablinen lämpökurma suurempi kuin aikuisilla. Lapset myös hikilevat aikuisia vähemmän. Ihn pinta-ala suhteessa kehn painn n suurempi => ympäristö vaikuttaa enemmän. Kuumuuden siet. Hunmpi kuin aikuisilla varsinkin, js lämpötila yli 40. Myös kylmän siet heikmpaa. Speutuminen liikuntaan kuumuudessa. Tehttmampaa kuin aikuisilla. Nestehukka. Jhtaa npeasti ydinlämmön nusuun => lämpöhalvauksen vaara Kardirespiratriset vasteet Hemdynamiikka. Alempi iskutilavuus => alempi minuuttitilavuus. Krkeammat syketast. Respiratriset aspektit. Hengityselimistö tehttmampi, sisäänhengitysilmasta käytetään vähemmän happea <= krkeampi hengitystiheys Kapasiteetti Maksimaalinen aerbinen teh. Massakila khden varsinkin pjilla suunnilleen sama kuin miehillä, mutta tästä hulimatta maksimaalinen aerbinen teh nusee iän myötä. Anerbinen kapasiteetti. Merkittävästi alhaisempi kuin aikuisilla. Syyt epäselviä. Mekaaninen hyötysuhde. Hunmpi kuin aikuisilla. Syynä mahdllisesti tekniikka. Palautuminen. Palautuminen n npeampaa kuin aikuisilla. Harjitettavuus. Lapsiakin vidaan harjittaa, mutta harjitettavuus heikmpi kuin aikuisilla. Surituksen paraneminen ei aina välttämättä näy aerbisessa tehssa <= mtrisen kntrllin kehittyminen. Viman harjitettavuus suunnilleen sama kuin aikuisilla. Kypsyys krnlgista ikää tärkeämpi muuttuja. Kunttestaus Miksi testata? 1) Kunnn tai timintakykyisyyden tteamiseksi, 2) Fyysisen rasituksen haittavaikutusten tteamiseksi, 3) Interventiiden tehn tteamiseksi, 4) Liikunnan turvallisuuden varmistamiseksi. Miksi ei testata? Samankaltaisia vasta-aiheita kuin aikuisillakin. Turvallisuustekijät ja mnitrinti. Terveillä lapsilla testit vidaan surittaa suunnilleen samalla tavalla kuin aikuisillakin. Ergmetrin valinta. Vidaan käyttää jk juksumatta tai pyörää, mutta alle 8-vutiailla maksimitestissä tulee käyttää aina juksumatta, jlla saavutetaan parempi tuls, kska plkeminen lppuu melk aikaisin reiden kehittymättömistä lihaksista jhtuen. Pyöräergmetrin tulee lla sellainen, ettei kadenssi vaikuta tehn. Prtkllan valinta. Prtklla valittava niin, että testin kest krkeintaan 6-10 minuuttia. Tulkset: aerbinen surituskyky. Käytännössä pitää surittaa testi uupumukseen saakka, kska submaksimaaliset testit eivät timi lapsilla. Maksimin tteaminen n kuitenkin vaikeaa, kska tasanne esiintyy vain nin pulella lapsista. Kynnykset vivat mnissa tapauksissa lla maksimisuritusta parempi mittari. Ongelmina niiden määrityksessä kuitenkin usein testien lyhyys ja määrityksen subjektiivisuus. Liikunnan haittavaikutusten mnitrinti EKG. Tyypillisiä syitä käytölle rintakipu, rytmihäiriöt ja sydänperaatit. Fysilgiset ja patlgiset löydökset lapsilla ja aikuisilla suunnilleen samankaltaisia. Verenpaine. SVP maksimisurituksessa riippuu kehn ksta ja rdusta, muttei lapsilla yleensä nuse yli 200 mmhg. Happisaturaati. Käytetään keuhkfibrsiptilailla. Mittaus tsasta, ei srmenpäästä. Spirmetria. Ennen ja jälkeen liikunnan brnkknstriktiptilailla. Liikuntahjeet. Terve lapsi ei lähtökhtaisesti tarvitse liikuntahjeita (nrmaali aktiivisuus krkea). Pikkeuksena kuntutus ja kilpaurheilevat lapset.
Skinner Exercise Testing and Prescriptin fr Special Cases Tiivistelmä Panu Milanen 2008 3 Ikääntyminen Ikääntymisen yleiset vaikutukset Elimistön yleinen rappeutuminen: timinnallisten yksiköiden kk ja määrä pienenevät, jäljelle jäävien yksiköiden teh heikkenee => ikääntyminen vähentää adaptaati- ja palautumiskykyä. Keski-ikäisillä kehnpain ja rasvan määrä lisääntyvät, luumassa vähenee hitaasti (vedenalaispunnitus!); myöhemmin myös pituus, massa ja FFM vähenevät. Rasvan määrän lisääntyminen näyttäisi jhtuvan enemmän elämäntyylistä kuin iästä sinällään. Rasvan jakautuminen muuttuu: viskeraalirasva lisääntyy, ihnalaisrasva vähenee (pihtimittaus!) Neurnien määrä vähenee ja jhtumisnpeus alenee, syttymistaajuus laskee ja ärsytyskynnys nusee Rustt, jänteet ja ligamentit jäykistyvät. Käyttö hidastaa kehitystä. Hengityselimistö heikkenee, vaikutus näkyy ennen kaikkea rasituksessa Sidekudksen lisääntymisen, lisääntyneen perifeerisen vasteen ja krkeamman verenpaineen seurauksena sydämen työkurma annetulla intensiteetillä kasvaa Vanhusten kunttestaus. Lähtökhtana se, että riskiryhmiin kuuluvat tai liikunnan intensiteetin lisäämistä suunnittelevat kannattaisi testata man turvallisuutensa takia. => riskien määrittäminen ja spivan liikuntaintensiteetin selvittäminen. Iän myötä käytettävien lääkkeiden määrä lisääntyy => tettava humin vaikuttavatk tulksiin? Maksimitestejä ei kannata tehdä kuin tutkimustarkituksissa => maksimisykkeen määrittäminen ngelma, nrmaalisti käytetyt kaavat aliarviivat vanhusten syketast. Tekijät, jtka vaikuttavat kunttestaukseen Maksimihapentt vähenee nin 10% vusikymmenessä sekä naisilla että miehillä. Steady staten saavuttaminen vie vanhuksilta kauemmin kuin nuremmilta (ventilaati, hapenkulutus, syke) => lämmittely ja kurmat pidemmiksi. Väsyminen vi mudstua ngelmaksi => pyrittävä rajittamaan testin kknaiskesta. Samin erilaisten kmplikaatiiden riski lisääntyy => mnitrinti Tasapain ja lihasvima heikkenevät => PP-ergmetrin käyttö perusteltua; vaihtehtisesti visaan lisätä juksumatn kulmaa ennemmin kuin npeutta Testi vidaan jutua tistamaan lutettavan lpputulksen saamiseksi Tekhampaat vivat vaikuttaa kykyyn käyttää suukappaletta, hun kuul vaikeuttaa hjeiden seuraamista Liikuntahjeiden antaminen vanhuksille Liikunnan tavitteet. Ennen kaikkea yleisen hyvinvinnin lisääminen, timintakyvyn turvaaminen ja elämänlaadun lisääminen. Humin tettavia tekijöitä liikuntahjeita annettessa Intensiteetti. Kardivaskulaaristen kmplikaatiiden riski lisääntyy iän myötä. Väsyminen npeampaa, lukkaantumisriski suurempi. Passiivisuusaika vaikuttaa alkuintensiteettiin. Kest. Kestssa humiitava lämmittely- ja jäähdyttelyvaiheiden pidempi kest. Erityisesti kaikkein vanhemmilla 30 min yhden kerran yläraja; tämän jälkeen harkittava jakamista. Frekvenssi. Ainakin klme kertaa viikssa. Aktiviteetit. Mieluiten rytmisiä, jatkuvia surituksia, jissa käytetään suuria lihasryhmiä. Kiinnitettävä humita siihen, että kaikkiin niveliin khdistuu riittävästi liikettä. Ismetristen harjitteiden ja raskaiden taakkjen nstn kanssa varvainen (syke ja verenpaine). Vanhuksien vimaharjittelu Edistyminen. Adaptaati hitaampaa: prtailla pidempi aika ennen siirtymistä uuteen vaiheeseen. 50 ja 70 ikävuden välissä 15% pudtus vimatasissa vusikymmenessä, minkä jälkeen heikkeneminen vielä nin 30%. Lihasviman heikkeneminen (erityisesti jalissa) merkittävin itsenäisyyttä rajittava tekijä. Perusperiaatteet vimaharjittelussa samat kuin nuremmillakin henkilöillä. Harjitusvasteen myös samanlaisia kuin nuremmilla. Vanhuksien harjitettavuus Harjitettavuus suunnilleen samanlainen kuin nuremmilla
Skinner Exercise Testing and Prescriptin fr Special Cases Tiivistelmä Panu Milanen 2008 4 Diabetes Diabeteksessa insuliinia ei erity llenkaan tai sitä ei erity riittävästi, minkä seurauksena kehn kyky käyttää gluksia plttaineena n vähentynyt. Lihasten kyky syntetisida glykgeenia gluksista n myös heikentynyt ja maksan gluksineritys kiihtynyt, mikä jhtaa veren gluksin (skeritasn) nusuun eli hyperglykemiaan. Kaksi tyyppiä: Tyyppi 1 eli nuruusiän diabetes (saarekeslut tuhutuneet); insuliinia ei erity käytännössä llenkaan perinöllinen ja Tyyppi 2 eli aikuisiän diabetes haima erittää insuliinia, muttei riittävästi ja insuliinin vaikutukset sluissa vat estyneet; selkeästi elintapasairaus, jnka tärkein riskitekijä n lihavuus. Hypglykemia yleisin kmplikaati, jhtuu ulkisen insuliinin käytön ja ravinnn nauttimisen epätasapainsta. Myös liika fyysinen aktiivisuus vi aiheuttaa. Oireina nälkä, heikkus, tärinä, hikilu, sekavuus, ut käyttäytyminen ja päänsärky Diabeteksen hit kstuu lääkehidsta, rukavalista (vähärasvainen, vähäskerinen ja runsaskuituinen) ja säännöllisestä liikunnasta = pyrkimys nrmaalipainn Aikuisiän diabetesta hidetaan nin puli vutta ensin elämäntapamuutksilla ja vasta sitten lääkkeillä. Rukavalihidssa tärkein tavite n nrmaalipain ja verenpaineen alentaminen Liikunta n diabeetikn näkökulmasta hyvä ja hun asia Liikunta laskee diabeetikn verenskeria, mikä vi jhtaa hypglykemiaan. Verenskeritast pysyvät terveillä henkilöillä muuttumattmina usean tunnin ajan liikunnan alittamisesta, kska heillä maksan lisääntynyt gluksintutt vastaa kehn lisääntynyttä gluksinkulutusta. Veren insuliinipitisuus laskee ja vastavaikuttajahrmnien määrät suurenevat. Tyypin 1 diabeetikilta puuttuu nrmaali insuliinipitisuuden lasku, ja siten verenskerin säätely timii terveitä leellisesti hunmmin. Liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä mnen eri mekanismin kautta ja vi siten vähentää insuliinin tarvetta. Lisää lihaskudsta ja vähentää rasvakudsta. Alentaa veren triglyseridipitisuutta Lisää HDL-klesterlipitisuutta Lisää lihaskudksen gluksikuljetusta ja varastintia Liikunta vi vähentää jitain diabetekseen liittyviä lisäsairauksia Tavitteena khtuuintensiteetillä suritettu, rytminen liikunta, jssa käytetään suuria lihasryhmiä. Verenskeritasapainsta hulehtiminen insuliini/ravint tasapain, säänöllisyys ja standardiajat Vimaharjittelu edistää insuliiniherkkyyttä, gluksiaineenvaihduntaa ja verenskerin säätelyä Diabeetikilla sydämen ja verenkiertelimistön kmplikaatiiden riski n lisääntynyt, jten usein rasitustesti ennen liikunnan alittamista n susiteltava
Skinner Exercise Testing and Prescriptin fr Special Cases Tiivistelmä Panu Milanen 2008 5 Lihavuus Lihavuus vs. ylipain: määrittely painindeksin avulla, raja-arvt 30 ja 25. Helpp mitata, halpa ja tistettava Krreli hyvin kehn rasvapitisuuden kanssa, pituus ei juurikaan vaikuta Sairastuvuuden ja kuleman riski krreli painindeksin kanssa J-mutisen käyrän mukaisesti Ongelmana esim. pikkeuksellisen lihaksikkaat henkilöt Hyvä seulntaväline Rasvan jakautuminen erityisen leellinen tekijä Viskeraalirasva kaikkein haitallisinta Vidaan tdeta magneettikuvauksella tai tmgrafialla Vidaan arviida hyvin lutettavasti vyötärön ympäryksen perusteella Perusasiita Lähtökhtaisena syynä energian saannin ja kulutuksen välinen epätasapain Energiansaannin lisääntymisen merkitys lihavuusngelman kannalta vielä hieman epäselvä Energiankulutus suurin suus lepenergiankulutuksella (RMR), ravinnn aiheuttama termgeneesi Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa ennen kaikkea energiankulutukseen, tilastllisesti runsas fyysinen aktiivisuus ehkäisee lihavuutta Vaikka genetiikka vaikuttaakin varmasti kehn kstumukseen ja kkn, ympäristö- ja elämäntapatekijöiden merkitys n kuitenkin tdennäköisesti suurempi Riskejä Kulleisuus J-mutinen käyrä Sairastavuus J-mutinen käyrä Sepelvaltimtauti Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt Krkea verenpaine Tyypin 2 diabetes Syöpä Nivelrikk Liikunta Rasitus sydämelle suurempi kuin nrmaalipainisilla Hapenttkyky suhteessa kknaismassaan alhaisempi, suhteessa FFM:ään ei juurikaan erja (rasvakuds suhteellisen inaktiivista kudsta => määrittelyperuste) Surituskyvyn ngelma se, että merkittävä sa surituskyvystä menee massan kannattelemiseen Lämmönsiet alhaisempaa haihduttavan pinta-alan ja massan suhde Kunttestaus Riskit eivät lähtökhtaisesti muita ryhmiä suurempia Mittausten tarkkuus ngelma Askelluksen ngelmat juksumatttesteissä Alhainen funktinaalinen kapasiteetti Ortpediset rajitteet Epätasainen kehnpainn jakautuminen PP- tai käsiergmetrit vivat parantaa tarkkuutta Liikunta ja lihavuus Liikunta sinällään aiheuttaa painnpudtusta, mutta tehkkain menetelmä n liikunnan ja rukavalin yhdistelmä ennen kaikkea tulksen pysyvyyden kannalta Viisi kertaa viikssa päivittäin Kest nin 40-60 minuuttia kerrallaan tai jaettuna kahdelle kerralle (20-30 min) Intensiteetti 40/50-70 % VO 2max Varsinkin alussa syytä krstaa kesta intensiteetin sijaan => ptimaalinen energiankulutus Lw impact liikunta Vimaharjittelu sutavaa aerbisen harjittelun lisänä Otettava humin lisääntynyt rtpedisen vaurin riski, mahdlliset hengitys- ja verenkiertelimistön häiriöt, hyperthermia => vartimenpiteet Jissain tapauksissa laitteiden mukauttaminen vi lla tarpeen (esim. leveämmät penkit)
Skinner Exercise Testing and Prescriptin fr Special Cases Tiivistelmä Panu Milanen 2008 6 Astma Astma n hengitysteiden krninen tulehdus, jnka syntyyn vaikuttavat mnet eri tekijät. Astma aiheuttaa vinkumista, hengenahdistusta, puristavaa tunnetta rinnassa ja yskimistä ennen kaikkea öisin ja aikaisin aamulla. Hengenahdistuskhtaus jhtuu sittain hengitysteiden lihaskuristuksesta, sittain niiden limakalvjen turpamisesta ja sittain liman erityksestä. Hengenahdistuskhtausten aikana useimpien astmaatikiden hengityselimistö timii nrmaalisti eikä vaikeuta nrmaalia elämää. Mnille astmaatikille fyysinen rasitus aiheuttaa keuhkputkien supistumista, mutta yleensä vasta rasituksen jälkeen. Tisaalta liikuntaa pidetään nykyisin kuitenkin astman hidn leellisena sana. Liikuntaa (rasistustestejä) käytetään myös yleisesti astman diagnsinnissa Ilmateiden ahtautuminen hengenahdistuskhtauksen aikana saattaa jhtaa ventilaatin alenemiseen ja sitä kautta veren hiilidiksidipitisuuden nusuun happipitisuuden kustannuksella Liikunta ja astma Liikunta aiheuttaa usein keuhkputkien supistumisen Useimmiten khtaus n pahimmillaan liikunnan jälkeen Hapenttkyvyn paraneminen n astman hidssa yksi perustavite => parempi kapasiteetti Liikunnan tyyppi, kest, ympäristötekijät ja käytetty lääkitys vaikuttavat liikunnan aiheuttamaan vasteeseen Kävely ja uinti helpimmat lajit, melnta ja juksu vaikeimmat Intensiteetin ja kestn kasvaessa kasvavat myös minuuttiventilaati ja sitä kautta nestehukka ilmateistä Ilman lämpötila ja ksteus merkittäviä tekijöitä Kylmä ilma ja ilmansaasteet ngelmallisia Lämmittelty Nrmaalit lämmittelyn edut Saattaa helpttaa astmakhtausta Saattaa vähentää khtausten esiintymistä Kunttestaus Lajispesifinen testaus parasta Usein diagnstisessa mielessä mitataan FEV (frced expiratry vlume) ennen ja jälkeen liikuntausurituksen Hengitysharjitukset Js lääkitys ei auta astmakhtauksiin, kvaa liikuntaa n syytä välttää
Skinner Exercise Testing and Prescriptin fr Special Cases Tiivistelmä Panu Milanen 2008 7 Sepelvaltimtauti Yleensä valtimnkvettumataudin aiheuttama sepelvaltimiden ahtauma Syyt Elämäntavat: tupakinti, rukailutttumukset, liikunnan puute Ehkäiseminen Tavitteena yleensä tasapainn ylläpitäminen mykardiumin hapentarpeen ja hapen tarjnnan välillä. Hapentarve vähenee sykkeen laskiessa Myös verenpaineen lasku vähentää hapentarvetta Tupakinnin lpettaminen, hypertensin hit, rasva-ainaanvaihdunnan ngelmien hit, tyydyttyneen rasvan saannin vähentäminen, klesterlin ja sulan saannin vähentäminen, painn pitäminen kurissa Liikunta-listaSepelvaltimptilaiden vaste dynaamiseen liikuntaan vi lla hyvin nrmaali tai vaihtehtisesti mykardinen iskemia vi pahentua, mykardiumille vi aiheutua nekrseja tai jhtratajärjestelmä vi viittua. Verenkierrn vasteet vivat lla nrmaaleja tai pikkeavia. Sydämen timintakyky heikkenee merkittävästi vasta, kun tukkeuma n nin 70-prsenttinen, jten useimmilla sepelvaltimiden tukkeumista kärsivillä liikunta ei välttämättä aiheuta sydänngelmia Liikunnan aiheuttama syketasn lasku laskee myös mykardiumin hapentarvetta, mikä n sepelvaltimtautiptilaan kannalta hyvä asia Liikunta vaikuttaa myönteisesti veren rasva-arvihin ja hiilihydraattimetablismiin Liikunta myös npeuttaa tipumista peratiivisen hidn jälkeen, parantaa psyklgista tilaa ja näyttäisi ehkäisevän infarktin uusiutumista ja kulemaa. Kunttestaus Erityisesti timintakykyisyyden arviintiin ja spivan hidn määrittelyyn. Erityishumiita Krkean riskin ptilaita ei pidä testata Sydämen ja verenkiertelimistön timintakykyisyyden tutkiminen Sairaushistrian arviinti Labratritutkimukset, lääkärintarkastus ja 12-kanavainen EKG Sustumus Testiprtkllan valinnassa ltava nrmaalia hulellisempi Ei selkeää näyttöä jidenkin tiettyjen prtkllien paremmuudesta Mttrikäyttöinen juksumatt tai PP-ergmetri => maksimi rasitettavuus Alhainen alitusprras, matalat prtaat, testin kest nin 8-12 minuuttia EKG-seuranta susiteltavaa, samin verenpaineen seuranta Yleensä submaksimaalinen testi Testiä seurattava tarkasti kmplikaatiiden tunnistamiseksi Lpetusperusteina väsymys tai ireet Js tavitteena n liikuntasusitusten antaminen, testi tulee tehdä nrmaalissa lääkityksessä Liikunta Suuria lihasryhmiä hyödyntävä, dynaaminen kestävyysliikunta hyödylisintä Js testissä ei esiinny kmplikaatiita, intensiteettisusitus sama kuin terveillä ihmisillä Js kmplikaatiita esiintyy, intensiteettitas kmplikaatitasn alapulelle Krkean riskin ptilailla lisätään mieluummin kest intensiteetin kustannuksella
Skinner Exercise Testing and Prescriptin fr Special Cases Tiivistelmä Panu Milanen 2008 8 Krkea verenpaine Yleisin sydän- ja verenkiertelimistön sairaus tellisuusmaissa Riskinä aivhalvaus, sydäninfarkti, munuaisten timintahäiriöt tai sydänvika Lähtökhtaisesti khnnut verenpaine n ire, ei sairaus sinänsä Raja-arvna yleensä 140/90, tavitearv Sumessa 130/85. Riskitekijöitä ikä, pain (ennen kaikkea rasvan määrä), liiallinen natrium, alkhlin käyttö ja liikunnan puute. Hit Elämäntyylimuutkset Painnpudtus Alkhlin käytön vähentäminen Liikunta Rukavalimuutkset Tupakinnin lpettaminen Lääkitys Liikunta Saattaa vaikuttaa kykyyn liikkua Erityisesti beetasalpaajat Diureetit vivat jhtaa nestehukkaan ja elektrlyyttitasapainn häiriöihin Estää ja hitaa khnnutta verenpainetta 3-5 kertaa viikssa, 20-60 minuuttia kerrallaan Intensiteetti alhainen tai keskimääräinen, 50-70% VO 2max Vimaharjittelua vi tehdä, se ei kuitenkaan saisi lla aina liikunnan laji; kestävyys ennen vimaa Hieman khnnut verenpaine ei vaikuta kykyyn liikkua Erittäin krkea verenpaine ja sen aiheuttamat ngelmat (esim. sydämen vaurit) vaikuttavat kykyyn liikkua Liikunta nstaa tyypillisesti verenpainetta (erityisesti systlista, diastlinen vi jpa laske) surituksen aikana, mutta surituksen jälkeen verenpaine laskee nrmaalitasn alapulelle useiksi tunneiksi. Hypertensi-ptilaille verenpaineen nusu vimakkaampaa. Ismetrinen työ nstaa verenpainetta vimakkaasti, hypertensiptilailla tämä muuts vimistuu Kunttestaus Erityishumi lepverenpaineeseen ja verenpaineen muutksiin surituksen aikana Js systlinen paine yli 200 mmhg tai diastlinen yli 110 mmhg, ei pidä testata. Testi keskeytettävä, js systlinen paine nusee 260 mmhg:iin tai diastlinen 115 mmhg:iin. Liikuntaa määrättäessä testataan nrmaalisti lääkittynä EKG:n tulkinnassa mnia erityistapauksia
Skinner Exercise Testing and Prescriptin fr Special Cases Tiivistelmä Panu Milanen 2008 9 Perifeerinen valtimtauti Valtimntukkeumia ennen kaikkea alaraajassa Kliinistä kuvaa edustaa parhaiten katkkävely: siinä alaraajavaltim käy ahtaaksi valtimnrasvittuman vuksi, eikä valtim enää fyysisessä rasituksessa pysty lisäämään lihaksen verenkierta riittävästi. Seurauksena esim. kävellessä lihaksen hapenpuute, jka aiheuttaa kipua, tavallisesti phkeeseen. Kipu pakttaa pysähtymään ja häviää lyhyen levn jälkeen. Juksumatttestillä vidaan saada esiin katkkävelyire Vaikeammassa mudssaan, ns. kriittisessä iskemiassa, tauti jhtaa lepkipuihin, iskeemisiin haavaumiin tai kuliihin, ja valtimn äkillisesti tukkeutuessa, esimerkiksi emblian yhteydessä, syntyy erittäin vimakas kiputila. Liikunta Tulisi harrastaa säännöllisesti Rappusten nusu ja kävely tasamaalla Raajakipuun saakka => tauk => jatketaan kivun mentyä hi Kipu-lepvaiheita tistetaan useasti Vähintään puli tuntia päivässä, 5-6 kertaa viikssa Rasitusta lisätään harjittelun edetessä, varvasti ja vähitellen Jatkuva liikunta vi pistaa katkkävelyireen Liikunta lisää kllateraaliverenkierta, minkä katstaan levan edullista perifeerisessä valtimtaudissa, kuitenkin myös verenkierrn muuttunut jakauma harjittelun vaikutuksesta n leellinen, samin valtimiden laajentumista aiheuttavien tekijöiden suus. Liikunta vaikuttaa myös veren visksiteettia ja punaslujen kasautumista
Skinner Exercise Testing and Prescriptin fr Special Cases Tiivistelmä Panu Milanen 2008 10 Raskaus Anatmiset ja fysilgiset muutkset Kahden ensimmäinen klmanneksen aikana khnneet estrgeeni- ja prgesternitast jhtavat lisääntyneeseen insuliinin eritykseen Hiilihydraattitarve ja him Kiihtynyt lipgeneesi, vähentynt liplyysi Lihminen sikiön energiantarpeen seurauksena Keskimääräinen painnnusu nin 12 kg Painnnusu vaikuttaa tasapainn, asentn ja liikkumiseen Hrmnitiminnan muutkset aiheuttavat sidekudksen löystymistä => nivelten ja nivelsiteiden vammautumisriski ja muiden rtpedisten vammjen riski kasvaa Lephapenkulutus nusee nin 20-30% Verivlyymi kasvaa nin 40-50% Punaslujen määrä ei lisäänny yhtä vimakkaasti => hemglbiin j a hematkriitti laskevat Sydän kasvaa ja iskutilavuus suurenee Lepsyke kiihtyy Pallean työntyminen ylöspäin vaikuttaa keuhkjen tilavuuteen ja kapasiteettiin Vitaali- ja sisäänhengityskapasiteetti eivät muutu => hengityksen muutkset vähäisiä Herkkyys lisääntyy => alempi vastekynnys esim. hiilidiksidipitisuuden suhteen Liikunta Submaksimaalinen liikunta Syketast nusevat Verenpaineessa ei merkittäviä muutksia Lyhyt, rasittava liikunta Maksimisyke saattaa laskea tilapäisesti, ja kska lepsyke n nussut, sykereservi pienenee Gluksin käyttö liikuntaan n pis sikiöltä => kasvun hidastuminen, js rasittavaa liikuntaa liikaa Vaikutukset sikiöön Merkittävin tekijä, jka vaikuttaa sikiön hyvinvintiin äidin liikuntasurituksen aikana, n khdun ja istukan verenkiert, hapensaanti ja lämmön pistuminen sekä j aiemmin mainittu gluksin saatavuus. Näyttäisi siltä, että hyvässä aerbisessa kunnssa levat naiset pystyvät paremmin tyydyttämään erilaisia sikiön fysilgisia tarpeita varsinkin erilaisissa metablisissa, ympäristöön liittyvissä tai fysilgisissa stressitilanteissa. Liikuntasusituksia Lihaskunnn ylläpitäminen mm. selkäkivun ja inkntinenssin ehkäisemiseksi Aerbinen liikunta ennen kaikkea lihavuuden ehkäisemiseksi Ensimmäisen klmanneksen aikana varvaista liikuntaa, intensiteetti ja kest vivat kasvaa tiselta klmannekselta alkaen, 28 viikn jälkeen jällen varvainen Varttava lajeja, jissa ilmeinen lukkaantumisvaara tai jissa n merkittäviä ympäristön stressitekijöitä (esim. paine ja lämpötila) Kudsten löystymisen aiheuttama lisääntynyt lukkaantumisriski tettava humin Intensiteetti RPE krkeintaan 12-14, PPP-mittari Minimikest nin 15 minuuttia 3-5 kertaa viikssa kunttassta riippuen, krkeintaan 2 raskasta päivää peräkkäin Ei aerbista harjittelua kuumassa ja ksteassa ympäristössä Asentsusitukset (ei selällään, ei vimakasta khdun puristusta (vatsamakuu). Krninen raskas rasitus ja liian vähäinen ravinnnsaanti vivat aiheuttaa liian alhaisen syntymäpainn Liian vähäinen liikunta ja liika ravint taas saattavat jhtaa vastasyntyneen insuliiniresistenssiin, vastasyntyneen raskausdiabetekseen (raskauden aikana ilmenevä, yleensä pian syntymän jälkeen häviävä gluksiintleranssi) tai sikiön jättikasvuun.