Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto



Samankaltaiset tiedostot
RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Lähidemokratian vahvistaminen

Osallistuminen Tampereella

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma. Johanna Nurmi valtiovarainministeriö

Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018-

Järjestöjen maakuntafoorumi

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Demokratiapäivä

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/

Osallistavaa kuntaa rakentamassa

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Lähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx Tilintarkastajan tehtävät

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Uusi Seelanti.

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

NUORISOVALTUUSTOT Turvallisesti yhdessä

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija

Kuntalaisten ja järjestöjen osallistaminen kuntien turvallisuustyöhön. Saija Sambou OM, rikoksentorjuntaneuvosto

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Osallistuva budjetointi kunnissa ja maakunnissa

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI

Mediakasvatusseuran strategia

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014

Syrjässä syrjäytyneet

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista

Kumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie Lohilahti

Nuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 241/12.05.

Sidosryhmien vuoropuhelulla kohti yhteisymmärrystä Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttämisessä

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin

Viisi syytä hyödyntää osallistuvaa budjetointia. Kuntamarkkinat Ritva Pihlaja asiantuntija, Bartsys Oy

Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä. Kimi Uosukainen, puheenjohtaja Helsinki

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Kotkan Haminan seutusopimus

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Nolla tapaturmaa Kulmakivet (luonnos) Tilannekatsaus Etera Ahti Niskanen

STRATEGIA Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Näkökulma: kuntien turvallisuustutkimuksen tulokset

Osallistuminen ja vaikuttaminen vaikuttamiskanavat haltuun! Anneli Salomaa, oikeusministeriö

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

LIITE 2: Kyselylomake

Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Hallintosääntö. Ylöjärven kaupunki. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt x.x.2014 Voimaantulo I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina. Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2.

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa?

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ LUKIEN

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta Laki kuntalain muuttamisesta

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki,

Kunnallinen Asetuskokoelma

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Transkriptio:

Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen Sofy (sosiaalisfyysinen yhteissuunnittelu) projektiin. Projektin aikana käynnistettiin kylä/asuinalueiden kehittämissuunnitelmien tekeminen viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja asukkaiden yhteistyönä. Vuosittain toteutettiin yhden alueen kehittämissuunnitelma ja talousarviossa varattu määräraha käytettiin pääasiassa kyseiselle asuinalueelle. Kehittämissuunnitelmia tehtiin vuoteen 2010 saakka 14kpl. Nykyisin Sofy-määrärahaa käytetään tasapuolisesti aktiivisten asuinalueiden toiminnan tukemiseen. Lisäksi kylien kehittämiseen on varattu määrärahaa Vihannin aluelautakunnan ja Maaseutu- ja aluelautakunnan kautta. Keväällä 2012 Raahen kaupunki ja Vihannin kunta esittivät asukkailleen neuvottelemansa liittymissopimusluonnoksen kommentoitavaksi. Kylät esittivät silloin kuntien yhteiselle valtuustokokoukselle 23.5.2012, että uudessa Raahessa toteutettaisiin lähidemokratia. Kylät liittivät kannanottoonsa ehdotuksen mallista. Valtuustokokouksen päätöksen mukaan Lähidemokratiamallin suunnittelu on hyvä käynnistää kylien esityksen pohjalta. Mutta vasta valmistuneiden suunnitelmien ja mahdollisten muiden alueiden kokemusten pohjalta tiedetään millainen lähidemokratiamalli on syytä - - ottaa käyttöön. Lähidemokratiamalli kirjattiin kaupungin strategiaan tammikuussa 2014. Syksyllä 2012 käynnistyi Raahen Kylät ry:n hallinnoima Lähidemokratia-hanke. Hankkeen eräs keskeinen tulos oli, että asukkaiden kuulemiselle ja lähidemokratialle on selvästi tarvetta. Lisäksi jotkin kylät voivat ja ovat valmiit tarjoamaan palveluja paikallisesti yhteisöjen tai yrittäjien järjestäminä. (Lähidemokratiahankkeen kyläkysely) Esimerkkeinä voidaan mainita mm. kotihoito, lasten päivähoito, nuorisotyö, kirjastopalvelu, urheilu- ja lähiliikuntapaikkojen ja yksityisteiden hoito sekä viheralueiden ja maisemanhoito. Lähidemokratiamallin työstäminen jatkui kaupunginjohtajan toimeksiannolla ns. Kuke-työryhmässä. Sen tehtäväksi annettiin laatia Raahen kaupungille esitys lähidemokratiasta alkuvuoteen 2015 mennessä. Työryhmään kuului kaupungin viranhaltijoita, luottamushenkilöitä ja kylien sekä Leader-ryhmän edustajia. Työryhmä kokoontui vuoden 2014 alusta kerran kuukaudessa ja se toimi osana valtakunnallista Kuntalaiset keskiöön -hanketta. Hanke on Kuntaliiton, kuntien ja sidosryhmien yhteinen kehittämisprojekti, jonka tehtävänä on toimia monin eri tavoin kuntalaislähtöisen demokratian vahvistamiseksi. 4.11.2015 KUKE-työryhmä kokoontui tarkentamaan ehdotustaan (ehdotus 10.12.2014), koska työryhmämme oli saanut tiedon hallinnonuudistustoimikunnalta, että ehdotuksessamme ollut neljän Asukaslautakunnan malli ei todennäköisesti toteudu. Neljän Asukaslautakunnan malli on ristiriidassa hallinnon keventämisen kanssa.

Sivu 2 / 5 2. Miksi tarvitaan lähidemokratiaa 1) Viime vuosikymmeninä ihmisten yhteiskunnallinen kiinnostus ja aktiivisuus ovat vähentyneet. Tämä näkyy mm. kuntalaisten äänestysinnossa, joka on varsinkin kuntaliitoskunnissa 2000-luvulla laskenut. Seitsemässä kunnassa kymmenestä kuntalaiset kokevat enemmän epäluottamusta kuin luottamusta kuntansa päätöksentekoa kohtaan. Kuntaliitoskunnissa on entistä vähemmän luottamushenkilöitä ja virkailijoita (Raahessa on Vihannin liitoksen jälkeen 21 valtuutettua vähemmän), jotka käsittelevät hallinnossa ja päätöksenteossa määrällisesti ja painoarvoltaan entistä suurempia asioita. Pienet paikalliset asiat uhkaavat jäädä huomioimatta ja hoitamatta ja kunnan sisäiset alueelliset erot kasvavat. Paikallisdemokratiaa tarvitaan ja se koskee jokapäiväisiä asioita. On tärkeää, että ihmisiä kuunnellaan, koska he tuntevat alueensa. Lähidemokratia tarjoaa kaupungin virkamiehille ja päättäjille sekä päättäville toimielimille ajantasaista tietoa. Ennen kaikkea lähidemokratiaa tarvitaan suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Aito kumppanuus asukkaiden ja kunnan päättäjien ja virkamiesten välillä vahvistaa luottamusta, joka on avoimuuden kanssa lähidemokratian keskeisiä asioita. Myös huoltosuhteen heiketessä tarvitaan hyvinvoinnin turvaamiseksi uusia ratkaisuja, joita lähidemokratia mahdollistaa. Paikallisesti tuotetut palvelut ovat laadukkaita ja kustannuksia säästäviä. Poikkisektoraalinen palvelu mahdollistuu. 1) Ehdotus lähidemokratiasta pohjautuu mm. seuraaviin: kirjallisuus (mm. Ritva Pihlaja ja Svin Sandberg: Alueellista demokratiaa? VVM:n julkaisu 27/2012. Kuntalaiset keskiöön, Työkalupakki, Kuntaliiton julkaisu), seminaarit (Lähidemokratia-hankkeen loppuseminaari 23.3.2013, jossa esitelmöijinä olivat tutkija Ritva Pihlaja ja tri Ilkka Nuotio, Vaasan yliopisto), tutustumismatka Rovaniemen Yläkemijoelle helmikuussa 2013. Kuke-työryhmän järjestämä seminaari Kopsassa, jossa vieraina Rovaniemen ja Suomussalmen kaupunkien edustajia. Lähidemokratia-hanke 2012-2013. Kuke-työryhmä 2014. Valtakunnallinen Kuntalaiset keskiöön hanke

Sivu 3 / 5 3. Lähidemokratian keskeisiä periaatteita Julkisen Osallistumisen Kansainvälisen Järjestön (International Association for Public Participation) listaamat seitsemän osallistumisen perusarvoa: 1. Kansalaisella tulee olla mahdollisuus sanoa kantansa asioihin, jotka vaikuttavat hänen elämäänsä. 2. Osallistumiseen sisältyy lupaus siitä, että osallistuminen vaikuttaa päätöksiin. 3. Osallistuminen edistää kestäviä päätöksiä, koska päättäjien lisäksi kaikkien osallistujien tarpeet ja intressit tunnistetaan ja niistä keskustellaan. 4. Osallistuminen hakee ja auttaa niitä osallistumaan, joihin vaikutuksia voi kohdistua ja joita päätökset saattavat kiinnostaa. 5. Osapuolten panokset työskentelyyn varmistetaan suunnittelemalla osallistumistavat. 6. Osallistumiseen kuuluu riittävän informaation toimittaminen osapuolille, jotta osallistuminen on mielekästä. 7. Osallistujille kuuluu kertoa, kuinka heidän kannanottonsa vaikuttivat päätöksiin. Asiantuntijat 1) korostavat määrättyjä periaatteita, joilla on tärkeä asema lähidemokratiassa. 1. Kylät ja kaupunginosat muodostavat lähidemokratian perusyksiköt. Ne ovat orgaanisesti muodostuneet, alueellisesti rajattuja ja niissä on totuttu yhteistyöhön. 2. Kylien ja kaupunginosien asukkaat ovat asuinalueidensa parhaita asiantuntijoita koskien mitä erilaisimpia elä- mänaloja. 3. Paikallisten toimielimien jäsenten tulee olla paikallisten valitsemia, eivät kunnan luottamuselimien tai puolueiden. 4. Lähidemokratia tulee rakentaa alhaalta käsin. 5. Lähidemokratia koskee yleensä tavallisia jokapäiväisiä asukkaiden elämään ja elinympäristöön vaikuttavia asioita. 6. Lähidemokratian käytännöt tulee kirjata hallintosääntöihin, koska ne muuten ajan mukaan voivat vesittyä tai unohtua. Avoimen hallinnon yhteiset periaatteet 1. KANSALAISEN OIKEUDET Vahvistamme kansalaisten oikeutta tietoon sekä osallistumista yhteisten ratkaisujen ja palvelujen kehittämiseen. Kerromme valmisteltavista asioista jo valmistelun alkuvaiheessa niin, että ratkaisuun on aidosti mahdollista vaikuttaa. 2. AVOIMUUS Tarjoamme tietoja hallinnon toiminnasta ja hallinnon tietovarantoja tasapuolisesti. Tiedot ovat helposti löydettävissä ja hyödynnettävissä. 3. VASTUULLISUUS Huolehdimme, että kansalaisten näkemykset ovat valmistelun ja toimeenpanon eri vaiheissa. Kerromme selkeästi etukäteen kuulemisen ja osallistumisen vaiheet, tavoitteet ja rajoitteet. Huolehdimme tarjottavan tiedon oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta. 4. KATTAVUUS Tarjoamme kaikille kansalaisille mahdollisuutta osallistua asioiden valmisteluun ja kehittämiseen. Käytämme sekä erilaisia perinteisiä toimintatapoja että sähköisiä kanavia osallistumiseen ja tiedon tarjoamiseen.

Sivu 4 / 5 5. YHTEENSOVITTAMINEN Valmistelemme asioita yhdessä hallinnon eri toimijoiden kanssa niin, että vältämme valmistelun päällekkäisyydet, erisuuntaisuuden ja sirpaloitumisen. 6. VOIMAVARAT Luomme avoimen hallinnon organisaatiokulttuurin, jossa meillä on riittävä osaaminen ja voimavarat avoimeen valmisteluun sähköisin ja perinteisin menetelmin. 7. ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN Arvioimme säännöllisesti avoimen hallinnon toteutumista ja hyödynnämme arvioinnit kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa. Onnistumistamme määrittää se, että kansalaiset voivat olla aidosti vakuuttuneita siitä, että heitä on kuultu.

Sivu 5 / 5 4. Raahen lähidemokratia Lähidemokratiassa on pohjimmiltaan kyse kaupungin ja asukkaiden välisestä yhteistyöstä. Kaupunkia edustavat päättävät toimielimet ja palvelukeskukset. Asukkaat edustavat itseään joko suoraan tai kylien ja kaupunginosien järjestöjen, yleensä kylä- ja asukasyhdistyksien, kautta. Kyse on kahdesta rinnakkaisesta demokraattisesta instituutiosta, jotka ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa. Yhteistoiminta toteutuu toisaalta kaupungin (päättävät elimet ja hallinto) ja toisaalta asukkaiden ja asukasyhteisöjen aloitteesta. Kun kaupunki panee asioita vireille, suunnittelee, kehittää, päättää niistä ja panee ne täytäntöön, se ottaa prosessiin mukaan asukkaat ja asukasyhteisöt, joilla taas on oikeus tehdä kaupungille esityksiä koskien niiden elinoloja ja hyvinvointia. Sovitut käytännöt kirjataan kaupungin hallintosääntöihin. 4.1 Asukastapaamiset asukkaiden ja kaupungin välillä Asukastapaamisissa keskustellaan ajankohtaisista asioista ja kartoitetaan eri alueiden kehittämistoiveita ja - esityksiä. Asukastapaamisia järjestetään alueella eri teemoista tarpeen mukaan. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille kuntalaisille ja niihin velvoitetaan osallistumaan kaupunkiorganisaatiosta luottamushenkilöitä ja virkamiehiä jokaisesta palvelukeskuksesta. Asukaskokousten lisäksi kehitetään avoimen hallinnon periaatteiden mukaisesti asukkaiden ja kaupungin välistä suoraa yhteydenpitoa. 4.2 Raahen Kylät ry Lähidemokratian yhteistyöryhmänä toimii Raahen Kylät ry (kylillä tarkoitetaan kyläyhdistyksiä, kylätoimikuntia, asukasyhdistyksiä ym. vastaavia paikallisjärjestöjä). Raahen Kylät ry:n hallitus toimii yhteistyöelimenä Raahen kaupunginhallitukseen päin. Raahen Kylät ry:n hallituksessa on jäseniä yhdeksän, jotka edustavat tasapuolisesti koko Raahen alueen kyliä. Raahen kaupungin hallituksen alaisena toimii kokopäiväinen henkilö, jonka tehtävänä on huolehtia lähidemokratian toimimisesta käytännössä. Raahen Kylät ry toimittaa pyynnöstä tarkemman selvityksen organisoitumisesta lähidemokratiassa.