Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 VAASA Puhelin 029 56 42611 Faksi 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Päätös 1 (16) Antopäivä Päätösnumero 6.6.2018 18/0205/1 Diaarinumero 00115/16/5115 Asia Valitus ympäristölupa-asiassa, Konnunsuon turvetuotanto, Kiuruvesi ja Pyhäntä Muutoksenhakija ja luvan hakija Vapo Oy Päätös, johon on haettu muutosta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 29.12.2015 nro 118/2015/1 Aluehallintovirasto on tarkistanut Vapo Oy:n Konnunsuon turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan, Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 3.7.2002 myöntämän ympäristöluvan nro 22/02/2 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Aluehallintovirasto on samalla päätöksellä myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan 87,3 ha:n lisäalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen ja lisäalueineen on noin 333,8 ha. Aluehallintovirasto on hylännyt luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Päätöksessä on lupamääräykset 1-17, joista lupamääräykset 1-4, 6, 12 ja 15 ovat seuraavat: 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen 13.1.2015 toimitetun täydennyksen liitteenä 4 olevan tuotantosuunnitelmakartan (päivitetty 19.12.2014) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen lohkoilta 1, 2, 6 (4,3 ha:n osalta), 7, 8 ja 9 laskuojan 1 kautta sekä lohkoilta 5 ja 6 (39,7 ha:n osalta) laskuojan 2 kautta Rikkajokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen 13.1.2015 toimitetun täydennyksen liitteenä 4 olevan tuotantosuunnitelmakartan (päivitetty 19.12.2014) mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja kahden ympärivuotisesti käytössä olevan pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.
2 (16) Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojissa on oltava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Vesien jakautumisesta tasaisesti rinnakkain oleville laskeutusaltaille on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Oikovirtaukset pintavalutuskentällä on estettävä ja veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentälle on huolehdittava. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Luvan haltijan on 30 päivän kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta toimitettava tässä määräyksessä mainittu tuotantosuunnitelmakartta tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueille. 3. Pintavalutuskentillä on kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa saavutettava vähintään seuraavat puhdistustehot tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: Puhdistusteho Lähtevän veden pitoisuus Kiintoaine 50% 9 mg/l Kokonaisfosfori 50% 80 µg/l Kokonaistyppi 20% 1 300 µg/l Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien. Luvan saajan on ilmoitettava puhdistustehovaatimuksen alittumisesta Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle ja selvitettävä syyt alhaiseen puhdistustehoon sekä esitettävä mahdolliset toimenpiteet puhdistustehon parantamiseksi ja niitä koskevat suunnitelmat. Tarkoituksenmukaiset tehostamistoimenpiteet on toteutettava ELY-keskuksen määräämänä ajankohtana. Luvan haltijan on huolehdittava, että laskeutusaltailta pintavalutukseen johdettavan veden ph on aina vähintään 4,8 lukuun ottamatta ylivirtaamatilanteita. Mikäli ph uhkaa laskea alle 4,8, tulee vettä ja/tai happoa tuottavaa maaperää neutraloida kalkilla siten, että altailta johdettavan veden ph on vähintään 4,8. Neutralointitoimia tulee tarvittaessa kohdistaa tuotantoalueella erityisesti alueille/ojiin, missä maa-aineksissa on merkittäviä määriä sulfidia. Mahdolliset happoa tuottavat alueet tulee paikallistaa esimerkiksi ph- ja sähkönjohtavuusmittauksilla. 4. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. = = = =
3 (16) 6. Tuotantotoimintaa on harjoitettava siten, että alueella olevien mustaliuskeesiintymien johdosta ei aiheudu happamoitumisesta tai metallien huuhtoutumisesta johtuvaa haittaa vesistölle. = = = = Tarkkailut 12. Käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailu on toteutettava Pohjois-Savon ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla osana Pohjois-Savon turvetuottajien tarkkailuohjelmaa. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on toteutettava ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla osana Rikkajoen ja Näläntöjärven kalataloudellista tarkkailuohjelmaa. Konnunsuon kuntoonpano- ja tuotantotoiminnasta on pidettävä käyttötarkkailupäiväkirjaa. Päiväkirjan tulee olla nimettyjen, vastuullisten henkilöiden hallussa tai pysyvästi työmailla siten, että ne ovat tarvittaessa valvontaviranomaisten ja tarkkailua tekevän konsultin nähtävissä. Ympärivuotista päästötarkkailua on lisäalueiden kuntoonpanoaikana tehtävä pintavalutuskentältä 1 tulevalle vedelle joka vuosi ja sen jälkeen vähintään joka toinen vuosi. Ympärivuotista päästötarkkailua tehdään pintavalutuskentältä 2 tulevalle vedelle vähintään joka neljäs vuosi. Päästötarkkailuvuosina tarkkaillaan myös pintavalutuskenttien puhdistustehoa. Mikäli veden ph on 5 tai alle, on päästötarkkailun yhteydessä määritettävä myös veden sulfaatti-, alumiini-, kupari-, sinkki-, kadmium-, nikkeli-, lyijy- ja elohopeapitoisuudet sekä asiditeetti, alkaliniteetti ja sähkönjohtavuus. Pintavalutuskentältä 1 tulevasta vedestä on ph mitattava jatkuvatoimisella laitteella. Kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä kalatalousviranomaiselle, Pyhännän kunnan ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on lisäksi toimitettava Sonkajärven kalastusalueelle. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi, suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä, tarkkailussa esiintyneistä epävarmuustekijöistä sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyistä menetelmistä. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. = = = = 15. Luvan haltijan on Konnunsuon lohkoilla 1, 2, 3, 7 ja 9, sisältäen myös tuotannosta poistuneita tai luovutettuja alueita, kartoitettava mahdollisten sulfidirikkaiden alueiden esiintymiä. Kartoitussuunnitelman laatimisessa tulee käyttää mustaliuskealueiden ominaisuuksiin perehtynyttä asiantuntijaa.
Vaatimukset hallinto-oikeudessa 4 (16) Kartoitus on tehtävä riittävällä tarkkuudella siten, että sen perusteella voidaan luotettavasti päätellä, mille tasolle kuivattavat ojitukset ja tuotanto voidaan toteuttaa ilman, että tuotannon aikana tai tuotannon päättymisen jälkeen vallitsevissa olosuhteissa alueelta on vaarassa lähteä happamia ja mahdollisesti korkeita metallipitoisuuksia sisältäviä vesipäästöjä. Tutkimusalueella turpeen ja pohjamaan laatu tulee selvittää kairauspisteistä, joita tulee sijaita edustavasti koko kartoitusalueella (esimerkiksi 1 2 pistettä kymmentä hehtaaria kohti). Kairauspisteissä tulee ottaa näytteet eri korkeuksista. Kairaukset tulee sijoittaa alueille, joilla tullaan suunnitelmien mukaan kaivamaan kivennäismaahan, lähelle kivennäismaata tai liejua tai alueille, joilla pohjamaata on kaivutöiden yhteydessä paljastunut. Kairauspisteistä tulee ilmoittaa turvepaksuudet. Näytteistä tulee määrittää maalaji, rikkipitoisuus, maastossa todettu ph ja inkubaation jälkeinen ph. Mikäli pohjaturpeessa esiintyy merkittäviä määriä rikkiä, tulee kairauspisteitä ja turpeen rikkimäärityksiä lisätä niin, että rikkipitoisten turpeiden ja pohjamaiden sijainti (vertikaalinen/horisontaalinen) tulee alueen jälkikäyttöä ajatellen riittävässä määrin selvitetyksi. Selvitys alueella tehdystä kartoituksesta on toimitettava aluehallintovirastoon 31.3.2017 mennessä. Selvitys tulee sisältää kartoituksen tulokset ja niiden tulkinta. Selvityksessä tulee esittää arvio sulfidipitoisten alueiden aiheuttamasta happamoitumisriskistä Konnunsuon tulevassa turvetuotantotoiminnassa sekä mahdollisesti jo aiheutuneista haitoista. Mikäli Konnunsuon alueella sijaitsevat sulfidipitoiset alueet voivat tuotantotoiminnasta johtuen aiheuttaa happamoitumista ja metallien huuhtoutumista, mukaan lukien tuotannosta poistuneet alueet, on esitettävä suunnitelma haittavaikutusten ennalta estämiseksi. Tuotannosta poistettujen tai lähivuosina poistuvien alueiden osalta on esitettävä jälkihoito- ja käyttösuunnitelma, mikäli alueilla on todettu olevan happamoitumisriskiä. Selvityksessä on huomioitava myös pitkien kuivien ajanjaksojen ja niitä seuraavien sateiden aiheuttamaa happamoitumisriskiä. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai tarkentaa tässä päätöksessä annettuja määräyksiä. Vapo Oy on esittänyt seuraavat vaatimukset: 1. Lupamääräys 3 kumotaan siltä osin kuin siinä on asetettu kentillä 1 ja 2 suoritettavalle pintavalutuspuhdistukselle puhdistustehot ja puhdistustehon seurantaa koskevat määräykset lupamääräyksissä 3 ja 12 kumotaan. 2. Lupamääräyksessä 13 (oikeastaan 15) asetettu selvitysvelvoite ensisijaisesti kumotaan kokonaisuudessaan tai toissijaisesti velvoitetta muutetaan siten, että selvityspisteitä määrätään huomattavasti vähemmän ja siten, että lisäalueiden osalta selvittäminen määrätään suoritettavaksi alueiden tuotantoon valmistelun jälkeen. 3. Toiminnanaloittamisluvan epäävä päätös kumotaan ja ensisijaisesti myönnetään laajennusalueiden toiminnalle toiminnanaloittamislupa tai toissijaisesti
5 (16) asia palautetaan siltä osin aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Vapo Oy on vaatimustensa perusteeksi esittänyt pintavalutuskenttien puhdistustehomääräysten osalta, että puhdistustehoa koskevat määräykset eivät sovellu pintavalutuskenttäpuhdistukseen perustuvan toiminnan päästömääräyksiksi. Lisäksi kuivatusvesien puhdistus ja lähtevän veden laatu perustuvat kaikkien puhdistukseen osallistuvien rakenteiden yhteisvaikutukseen. Kuivatusvesien puhdistukselle on asetettava sellainen vaatimustaso, joka on varmuudella mahdollista saavuttaa, mieluiten alittaa, tarvitsematta tarpeettomasti muuttaa lupamääräyksiä. Rakenteen hyvällä ylläpidolla varmistetaan, että asetetuissa lähtevän veden enimmäispitoisuuksissa pysytään. Vaikutusmahdollisuudet asianmukaisesti rakennetun pintavalutuskentän tai sen yläpuolisten rakenteiden puhdistuskykyyn ovat toiminnan myöhemmissä vaiheissa hyvin rajalliset. Päästömääräykset ovat ristiriitaiset. Lupamääräyksen 3 ensimmäisessä kappaleessa vaihtoehtoisesti edellytetään saavutettavan joko puhdistusteho tai lähtevän veden pitoisuus ns. enimmäispitoisuutena. Saman määräyksen kolmannen kappaleen mukaan puhdistuksen tehostamistarpeen laukaisee yksinomaan puhdistustehon jääminen alle asetettujen reduktioiden. Tehostamisen tarpeellisuutta tarkasteltaessa lähtevän veden pitoisuudelle ei ole annettu merkitystä. Puhdistusta pitäisi tehostaa silloinkin, kun lähtevän veden pitoisuus olisi huomattavastikin alle sallittujen enimmäispitoisuuksien. Pintavalutuskentiltä lähtevän veden laadun seurannalla saadaan ajantasainen ja luotettava tieto puhdistuksen toimivuudesta. Vapo Oy on viitannut valituksensa liitteenä olevassa Pohjansuon turvetuotantoaluetta koskevassa valituksessa esittämäänsä. Myös Pohjansuon osalta yhtiö oli vaatinut, että päästömääräykset on asetettava vain lähtevän veden pitoisuuksina. Lupamääräyksen 15 selvitysvelvoitteen osalta yhtiö on todennut, että kairauspistetiheys 1-2 kpl/10 ha koskee lohkoja 1, 2, 3, 7 ja 9 sisältäen myös tuotannosta poistuneita tai luovutettuja alueita. Noin 400 ha suuruisesta selvitysalueesta noin 200 ha on tuotannosta poistunutta ja muuhun maankäyttöön luovutettua aluetta. Noin 5 ha suuruista osa-aluetta lukuun ottamatta viimeksi mainitun alueen kuivatus ja vesien johtaminen alapuolisiin vesistöihin on ojitusratkaisuin järjestetty erilleen tuotannossa olevista alueista. Noin puolet selvityspisteistä (noin 40 kpl) sijoittuisi alueille, jotka ovat mineraalimaapohjaisessa peltoviljelyssä kuivatusojineen, noin kolmannes (noin 25 kpl) tuotannossa pääosin kivennäismaakosketuksessa oleville alueille ja noin kuudennes (noin 15 kpl) laajennusalueille. Konnunsuon turvetuotantoalueen kokonaisala on ollut yli 800 ha. Valituksenalainen päätös koskee luvan määräysten tarkistamista jäljellä olevan noin 246,5 ha tuotantoalan osalta ja ympäristöluvan myöntämistä 87,3 ha laajennusalan turvetuotannolle.
6 (16) Tuotannosta vaiheittain poistunut ala on yhteensä yli 550 ha, ja se on lähes kokonaisuudessaan peltoviljelykäytössä. Tuotannon ja peltoviljelyn edellyttämä ojitus on jo pitkäkestoisesti ollut vietynä kivennäismaahan saakka. Kun tuotanto on viety pohjamaahan saakka alueella on alkanut uutena käyttömuotona peltoviljely. Myös noin 245 ha tuotannossa oleva ala on lähes koko alaltaan kivennäismaakosketuksessa. Näin ollen pohjaturpeen ja pohjamaan alueelta lähtevää kuivatusvettä ja lähimmän vesistön Rikkajoen vettä merkittävissä määrin happamoittavan vaikutuksen olisi pitänyt ilmetä jo useita vuosia ennen valituksenalaisen päätöksen antamista ja selvitä tarkkailun tulosten kautta hakemuksen asiakirja-aineistosta. Tarkkailujen tulokset vuosilta 2003-2015 eivät kuitenkaan ole osoittaneet erityistä happamoittavaa vaikutusta aiheutuneen. Selvitysvelvoitteen asettaminen perustuu olettamaan tai epäilykseen, että ph-tilanne lohkojen 1, 2, 3, 7 ja 9 tuotannossa olevan noin 124 ha ja niiltä tuotannosta poistuneen noin 200 ha osalta voi merkittävästi muuttua tähänastisesta. Myös noin 70 ha laajennusalan epäillään voivan aiheuttaa merkittävissä määrin happamuutta alueelta lähtevään kuivatusveteen. Yhtiö on huomauttanut, että laajennusalueet ovat toisistaan erillisiä alueita, mutta rajautuvat tuotannossa oleviin ja siitä poistuneisiin alueisiin kuuluen samaan Konnunsuon suoallaskokonaisuuteen. Vapo Oy ei hyväksy aluehallintoviraston olettamaa ja siihen perustettua selvitysvelvoitetta. Selvitysvelvoitetta koskeva ala, noin 400 ha, muodostaa noin 2 % Rikkajoen valuma-alueen noin 200 km 2 pinta-alasta, mikä tarkoittaa kuivatusvesien tehokasta sekoittumista. Arvioitu valuma-alue laskuojan suun kohdalla on 80-85 km 2, josta selvitysvelvoitealueen osuus on noin 5 %. Lähtökohtaisesti kuivatusvesillä ei voi olla sanottavaa haitallista vaikutusta purkuvesistöjen veden ph-tasoon. Merkille pantavaa ovat suovaltaisuus ja laajat metsäojitukset. Lisäksi Rikkajoen varrella ja Näläntöjärven ympäristössä on laajoja viljelysalueita. Niin soiset alueet, joiden metsä- ja pelto-ojitukset paljolti ulottuvat kivennäismaahan saakka, kuin vastaavanlaisten kuivatustoimenpiteiden kohteina olevat kivennäismaa-alueet ovat laaja-alaisesti samoilla mustaliuskevyöhykkeillä. Valuma-alueeseensa nähden suhteellisen vähäalaisen Konnunsuon eteläosan pohjaturpeet ja -maat eivät voi olla riski purkuvesistöjen happamoitumiselle. Konnunsuon pohjaturpeet ja -maat eivät kuormitustarkkailun tulosten mukaan ole aiheuttaneet happamuutta alueelta lähteviin kuivatus- ja valumavesiin eivätkä myöskään alapuolisten uomien vesiin. Sellaista ei ole odotettavissa toiminnan loppuajallakaan. Pitkiä kuivia jaksoja on esiintynyt toiminnan aikana tähänkin asti. Mikäli mustaliusketta esiintyisi Konnunsuon eteläosalla heti pohjamaan pinnassa tai sen ylimmissä kerroksissa, olisi sillä mitä todennäköisimmin ollut vaikutuksensa myös pohjimmaisiin turvekerroksiin. Näin ollen kuivatusvettä happamoittavan vaikutuksen olisi pitänyt ilmetä tähänastisten tarkkailujen tuloksissa. Vuosina 2005-2007 ph on vaihdellut pintavalutuskenttä 1:llä välillä 4,4-7,1 ja pintavalutuskenttä 2:lla välillä 5,8-7,2. Pintavalutuskentällä 1 on ollut hetkellisiä ph:n alenemisia lähinnä lokakuussa 2005 sekä toukokuussa 2006 ja 2007,
Asian käsittely hallinto-oikeudessa 7 (16) jotka ovat todennäköisimmin johtuneet runsaista lumen sulamisvesistä sekä etenkin vuonna 2005 alueella tehdyistä uusien alueiden kunnostustöistä. Näiden jälkeen ph on pysynyt vakaana kummallakin alueella sekä pintavalutuskentille tulevassa että niiltä lähtevässä vedessä. Aluehallintovirasto on 20.3.2015 sähköpostilla pyytänyt Geologian tutkimuskeskukselta lausuntoa tai arviota mustaliuskealueen sijoittumisesta suhteessa Konnunsuohon sekä tietoa mahdollisen selvitysalueen laajuudesta ja riittävästä määrästä selvityspisteitä. Vastaus, jota ei yhtiön käsityksen mukaan voida pitää ympäristönsuojelulain tarkoittamana lausuntona ja josta hakijaa ei ole kuultu, on yksinomaan karttatarkasteluun perustuvana ylimalkainen ja mielipiteenomainen. Vastausta annettaessa käsillä eivät ole olleet hakemusasiakirjat. Selvitysvelvoitteen asettamista ei yhtiön käsityksen mukaan voida perustaa vastaukseen. Lisäalueet ovat paksuturpeisia kantavuudeltaan jokseenkin heikkoja ja puustoisia suoalueita, joilla raskaalla kairauskalalustolla liikkuminen on hyvin vaikeaa jollei mahdotonta. Kun otetaan huomioon alueiden paksuturpeisuus ei alueiden pohjaturpeen ja -maan selvittäminen ole edes tarpeellista ennen alueiden turvetuotantoon kuntoonpanoa, mikä taas mahdollistaisi näytteenottoon soveltuvan kaluston käytön parhaiten soveltuvana vuodenaikana tuotantokaudella tai sen ulkopuolella. Yhtiö on todennut, että toiminnanaloittamisluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät hakemuksessa esitetyin perustein. Koska hakemus on tullut aluehallintovirastossa vireille 31.12.2010, sen käsittelyaika on poikkeuksellisen pitkä. Hakemusasian ratkaisemista on kiiruhdettu samoin perustein kuin haettua toiminnanaloittamislupaa. Konnunsuon tuotantoala on pienentynyt merkittävästi ja sen myötä myös sillä tuotettavan päätuotteen, jyrsinpolttoturpeen, toimittamismahdollisuudet käyttökohteisiin. Tuotanto etenee nopeasti kohti päättymisvaihetta nykyisillä tuotantolohkoilla, joiden yhteyteen viisi toisistaan erillistä lisäaluetta sijoittuvat. Osalla lisäalueiden lohkoja tuotanto on jo päättynyt. Toisistaan erillisinä ja pieninä tuotantoyksikköinä lisäalueet eivät olisi taloudellisesti kannattavia, vaan ne jäisivät hyödyntämättä. Puhdistusmenetelmät on osoitettu toimiviksi. Koska turvetuotannon kuormitus ja sen vesistö- ym. vaikutukset eivät ainakaan sanottavasti lisääntyisi, ei mahdollinen muutoksenhakukaan kävisi hyödyttömäksi. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta on antanut vastineen ja todennut, että pintavalutuskentältä lähtevälle vedelle annettava pitoisuusvaatimus on tarkoituksenmukaisempi kuin puhdistustehoa koskeva vaatimus. Puhdistustehovaatimukset voidaan pitää lupamääräyksenä vaihtoehtona pitoisuusvaatimukselle. Tehostamistarvetta ei tulisi määrätä pelkästään sen perusteella, että puhdistustehovaatimuksia ei saavuteta. Tätä aluehallintovirasto lienee päätöksessään tarkoittanutkin. Lupamääräyksessä 15 mainittua sulfidirikkaiden alueiden selvitysvelvoitetta on mahdollista lieventää siten, että vaatimusta ei kohdisteta tuotannosta jo poistuneille alueille.
8 (16) Hakija ei valituksessaan ole tuonut esille sellaisia seikkoja, jonka perusteella toiminnanaloittamislupa olisi voitu myöntää ennen kuin päätös on lainvoimainen. Turvetuotantoaluetta on hankala ennallistaa ennen toimintaa olevaan tilaansa, mikäli osoittautuu, että laajennusalueet eivät saakaan lupaa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on ilmoittanut, että se ei anna lausuntoa. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antamassaan vastineessa pitänyt turvetuotannon valvonnan kannalta parhaimpana käytäntöä, että ympäristöluvassa on sekä puhdistustehovaatimus että pitoisuusrajat, mutta tehostamistarve laukeaisi vasta, jos kumpikaan, pitoisuusvaatimus tai -raja ei täyty. Puhdistustehovaatimus on tarpeen rakenteen toimivuuden varmistamiseksi etenkin silloin, kun käytössä ei ole mitoitukset täyttävää, ojittamattomalle suoalueelle perustettua pintavalutuskenttää, vaan esim. ojitetulle alueelle tehty kenttä. Kun näytteitä otetaan useita, rakenteen ylä- ja alapuolisia näytteitä vertaamalla voidaan todeta rakenteen toimivuus, vaikkakaan näytteenottohetken näyte ei edusta samaa vettä viipymän vuoksi. Puhdistustehovaatimuksia asetettaessa on ollut hyvin tiedossa se, että jo ennen pintavalutuskenttää on erilaisia vesienkäsittelyrakenteita. Näiden perusrakenteiden puhdistustehosta on riittävä käsitys. Niillä voidaan vaikuttaa lähinnä kiintoaineen ja kiintoaineeseen sitoutuneiden ravinteiden poistoon. Puhdistustehoa seuraamalla voidaan todeta esimerkiksi fosforia huuhtovat pintavalutuskentät. Pelkkää lähtevän veden laatua seuraamalla ei sitä saataisi selville. Ympäristön tilan kannalta on oleellista, että rakenne puhdistaa vettä, eikä päinvastoin. Valvonnan kannalta on oleellista, että vaatimus on kirjattu lupamääräyksiin. Vaihtoehtoinen puhdistustehovaatimus ja pitoisuusraja on joustava, sillä siten varmistetaan viimeisen rakenteen toimivuus, mutta samalla saadaan selville kaikkien vesienpuhdistukseen osallistuvien rakenteiden vaikutus. Yleisesti ottaen voisi olla tarpeen joustavoittaa lupamääräystä siten, että valvojalla olisi harkinnanmahdollisuus tulosten tulkinnassa silloin, kun ollaan melko lähellä asetettuja arvoja. Käytännössä ei ole suurta merkitystä, onko reduktioprosentti esimerkiksi kiintoaineelle 50 vai 49. Lähtevän veden laatuun voi myös vaikuttaa esimerkiksi alueelle purkaantuva pohjavesi, jolloin yleensä veden määrä ja vastaavasti päästö on tavanomaista suurempi. Puhdistustehovaatimuksen ei myöskään tarvitse olla jatkuva, vaan kun kentän toiminta on vakiintunut, toimivuus osoitettu tehon tarkkailulla, eikä tuotantotoiminnassa muutoin tule merkittäviä muutoksia, riittää jatkossa pääsääntöisesti pitoisuusrajat. Konnunsuon tapauksessa pintavalutuskenttien puhdistustehosta on jo näyttöä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ota kantaa valituksen liitteenä olevaan Pohjansuota koskevaan aineistoon, sillä alue ei sijaitse keskuksen toimialueella. Lupamääräyksessä 15 määrätty selvitys on aiheellinen etenkin vielä tuotannossa olevien sekä lisäalueiden osalta. Selvilläolo- ja varovaisuusperiaate korostuu, kun vastaanottavassa vesistössä esiintyy ph:n vaihtelulle altista taimenta. Asiantuntija pystyy optimoimaan selvityksen riittävän tarkkuuden, myös jo tuotannosta poistuneille alueille.
Hallinto-oikeuden ratkaisu 9 (16) Kiuruveden kaupungin kaavoitusviranomaiselle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen. Vastinetta ei ole annettu. Kiuruveden kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen. Vastinetta ei ole annettu. Kiuruveden kaupungille on varattu tilaisuus vastineen antamiseen. Vastinetta ei ole annettu. Pyhännän kunnan kaavoitusviranomaiselle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen. Vastinetta ei ole annettu. Pyhännän kunnan terveydensuojeluviranomaiselle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen. Vastinetta ei ole annettu. Pyhännän kunnalle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen. Vastinetta ei ole annettu. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen. Vastinetta ei ole annettu. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen. Vastinetta ei ole annettu. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen. Vastinetta ei ole annettu. Vapo Oy on vastaselityksessään todennut, että pintavalutuskenttä 1 on otettu käyttöön vuonna 1998. Kentän pinta-ala on 16,1 ha ja 2014 tilanteen mukaan pinta-ala on 12,3 % sen valuma-alueesta, ja laajennusalueet mukaan lukien 7,6 %. Kenttä on koko alaltaan paksuturpeista ojittamatonta suota. Pintavalutuskenttä 2 on otettu käyttöön vuonna 1999. Kentän pinta-ala on 25 ha ja 2014 tilanteen mukaan pinta-ala on 24 % sen valuma-alueesta. Kenttä on pääosalta paksuturpeista ojittamatonta suota. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vastineissa tarkoitettuja syitä puhdistustehoa koskevien määräysten pysyttämiselle ei ole olemassa. Osaltaan Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto puoltaa niiden poistamista. Selvitysvelvoite on lupamääräyksessä 15, jota valituksessa on myös tarkoitettu. Hallinto-oikeus valituksen muutoin hyläten muuttaa lupamääräyksiä 3 ja 15. Määräykset kuuluvat muutetussa muodossaan kokonaisuudessaan seuraavasti (muutokset kursivoituna): 3. Pintavalutuskentillä on kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa saavutettava vähintään seuraavat puhdistustehot tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet:
Puhdistusteho 10 (16) Lähtevän veden pitoisuus Kiintoaine 50% 9 mg/l Kokonaisfosfori 50% 80 µg/l Kokonaistyppi 20% 1 300 µg/l Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien. Luvan saajan on ilmoitettava pintavalutuskenttien päästömääräysten alittumisesta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, mikäli kumpikaan, puhdistusteho tai lähtevän veden pitoisuus, ei tarkkailuvuonna täytä lupamääräyksessä esitettyjä arvoja, ja selvitettävä tilanteeseen vaikuttaneet syyt (poistettu tekstiä) sekä esitettävä mahdolliset toimenpiteet (poistettu tekstiä) ja niitä koskevat suunnitelmat. Tarkoituksenmukaiset tehostamistoimenpiteet on toteutettava ELY-keskuksen määräämänä ajankohtana. Luvan haltijan on huolehdittava, että laskeutusaltailta pintavalutukseen johdettavan veden ph on aina vähintään 4,8 lukuun ottamatta ylivirtaamatilanteita. Mikäli ph uhkaa laskea alle 4,8, tulee vettä ja/tai happoa tuottavaa maaperää neutraloida kalkilla siten, että altailta johdettavan veden ph on vähintään 4,8. Neutralointitoimia tulee tarvittaessa kohdistaa tuotantoalueella erityisesti alueille/ojiin, missä maa-aineksissa on merkittäviä määriä sulfidia. Mahdolliset happoa tuottavat alueet tulee paikallistaa esimerkiksi ph- ja sähkönjohtavuusmittauksilla. 15. Luvan haltijan on Konnunsuon lohkoilla 1, 2 ja 7 (poistettu tekstiä), ei kuitenkaan tuotannosta poistuneilla eikä luovutetuilla alueilla kartoitettava mahdollisten sulfidirikkaiden alueiden esiintymiä. Kartoitussuunnitelman laatimisessa tulee käyttää mustaliuskealueiden ominaisuuksiin perehtynyttä asiantuntijaa. Kartoitus on tehtävä riittävällä tarkkuudella siten, että sen perusteella voidaan luotettavasti päätellä, mille tasolle kuivattavat ojitukset ja tuotanto voidaan toteuttaa ilman, että tuotannon aikana tai tuotannon päättymisen jälkeen vallitsevissa olosuhteissa alueelta on vaarassa lähteä happamia ja mahdollisesti korkeita metallipitoisuuksia sisältäviä vesipäästöjä. Tutkimusalueella turpeen ja pohjamaan laatu tulee selvittää kairauspisteistä, joita tulee sijaita edustavasti koko kartoitusalueella (esimerkiksi 1 2 pistettä kymmentä hehtaaria kohti). Kairauspisteissä tulee ottaa näytteet eri korkeuksista. Kairaukset tulee sijoittaa alueille, joilla tullaan suunnitelmien mukaan kaivamaan kivennäismaahan, lähelle kivennäismaata tai liejua tai alueille, joilla pohjamaata on kaivutöiden yhteydessä paljastunut. Kairauspisteistä tulee ilmoittaa turvepaksuudet. Näytteistä tulee määrittää maalaji, rikkipitoisuus, maastossa todettu ph ja inkubaation jälkeinen ph. Mikäli pohjaturpeessa esiintyy merkittäviä määriä rikkiä, tulee kairauspisteitä ja turpeen rikkimäärityksiä lisätä niin, että rikkipitoisten turpeiden ja pohjamaiden sijainti (vertikaalinen/horisontaalinen) tulee alueen jälkikäyttöä ajatellen riittävässä määrin selvitetyksi.
11 (16) Jos tuotannossa olevien, kivennäismaahan saakka ojitettujen alueiden sarkaojista otettujen vesinäytteiden ph- ja sähkönjohtavuustuloksissa ei ilmene happamuusvaikutusta, ei kairauksia tarvitse näillä lohkoilla tehdä. Selvitys alueella tehdystä kartoituksesta on tuotannossa olevien alueiden osalta toimitettava aluehallintovirastoon 30.6.2019 mennessä. Uusilla alueilla selvitys tehdään kuivatuksen jälkeen ennen tuotannon aloittamista. Selvityksen tulee sisältää kartoituksen tulokset ja niiden tulkinta. Selvityksessä tulee esittää arvio sulfidipitoisten alueiden aiheuttamasta happamoitumisriskistä Konnunsuon tulevassa turvetuotantotoiminnassa sekä mahdollisesti jo aiheutuneista haitoista. Mikäli Konnunsuon alueella sijaitsevat sulfidipitoiset alueet voivat tuotantotoiminnasta johtuen aiheuttaa happamoitumista ja metallien huuhtoutumista, (poistettu tekstiä) on esitettävä suunnitelma haittavaikutusten ennalta estämiseksi. (poistettu tekstiä) Selvityksessä on huomioitava myös pitkien kuivien ajanjaksojen ja niitä seuraavien sateiden aiheuttamaa happamoitumisriskiä. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai tarkentaa tässä päätöksessä annettuja määräyksiä. Perustelut Sovellettavat oikeusohjeet Ympäristönsuojelulain (86/2000) 4 :n 1 momentin mukaan yleisinä periaatteina ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on, että 1) haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate); 2) menetellään muutoin toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate); 3) käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate); 4) noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä sekä raaka-aine- ja polttoainevalintoja (ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate). Saman pykälän 2 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi (aiheuttamisperiaate). Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). Ympäristönsuojelulain 90 :n 1 momentin perusteella luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti tar-
12 (16) vittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Saman pykälän 3 momentin mukaan, jos lupa ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamiseksi tarvittavista toimista, lupaviranomaisen on annettava tätä tarkoittavat määräykset. Ympäristönsuojelulain 101 :n 1 momentin mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske valtiota tai sen laitosta eikä kuntaa tai kuntayhtymää. Lupaviranomainen voi tarvittaessa määrätä täytäntöönpanon lupapäätöstä suppeammaksi sekä määrätä täytäntöönpanon aloitusajankohdasta. Toiminta ja sen ympäristö Konnunsuo sijaitsee Kiuruveden kaupungin ja Pyhännän kunnan rajalla noin 30 km Kiuruveden keskustasta luoteeseen. Konnunsuo on vanha tuotantoalue, jossa on jäljellä tuotannossa olevaa aluetta noin 245 ha. Tuotannosta on poistunut yli 550 ha. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on valituksenalaisella päätöksellä tarkistanut tuotannossa olevaa aluetta koskevan luvan määräykset ja myöntänyt luvan 87,3 ha:n lisäalueelle. Konnunsuon tuotantoalue sijaitsee alueella, jonka pohjamaassa saattaa olla mustaliusketta. Vapo Oy:n aluehallintovirastolle 15.1.2015 toimittaman selvityksen mukaan sulfidiriskialuetta on erityisesti tuotantoalueen etelä- ja keskiosalla alueilla, joista suuri osa on poistunut tuotannosta ja on nykyisin peltoviljelyssä. Geologian tutkimuskeskus on aluehallintoviraston pyynnöstä 20.3.2015 ilmoittanut, että Konnunsuon eteläosassa esiintyy yleisesti kallioperän mustaliuskeita. Aluehallintovirasto on asettanut lupamääräyksestä 15 ilmenevän selvitysvelvoitteen mahdollisten sulfidirikkaiden maiden esiintymien kartoittamiseksi. Konnunsuo sijaitsee Iisalmen reitin Koskenjoen vesistöalueen Rikkajoen valuma-alueella. Samalla alueella on muuta turvetuotantoa noin 500 ha:n alalla. Konnunsuon kuivatusvedet johdetaan kahden pintavalutuskentän kautta Rikkajokeen ja edelleen Näläntöjärveen. Rikkajoki ja Näläntöjärvi ovat tummavetisiä ja runsasravinteisia. Näläntöjärvi on rehevöitynyt. Rikkajoen veden ph on tarkkailutulosten mukaan vaihdellut välillä 5,7-6,5. Näläntöjärvestä otetuissa vesinäytteissä ph on vaihdellut välillä 6,0-7,1. Vesienhoidon toisella suunnittelukaudella Rikkajoen ekologinen tila on hyvä ja Näläntöjärven välttävä. Konnunsuon pintavalutuskentät ovat tarkkailutulosten perusteella toimineet hyvin. Puhdistustehoa koskevat määräykset Lupapäätöksessä on annettu Konnunsuon tuotantoalueen vesipäästöjen puhdistustehoa koskeva määräys. Vaihtoehtoisesti on asetettu kuivatusveden enimmäispitoisuudet. Puhdistustehoa ja enimmäispitoisuuksia koskevien lupamääräysten ei tarvitse täyttyä yhtäaikaisesti.
13 (16) Korkein hallinto-oikeus on Pohjansuota koskevalla 1.4.2016 antamallaan päätöksellä taltionumero 1123 hylännyt Vapo Oy:n vaatimuksen siitä, että vesienkäsittelylle tulisi asettaa vain päästöraja-arvot eikä prosentuaalisia puhdistustehovaatimuksia. Hallinto-oikeus katsoo, että Konnunsuon olosuhteissa ei voida vain lähtevän veden pitoisuustasovaatimuksella varmistua siitä, että vesienkäsittelyrakenteen toimivuus on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisella tasolla. Kun vesienkäsittelyn puhdistusteho ja pitoisuusraja ovat vaihtoehtoisia, hallinto-oikeus on selvyyden vuoksi muuttanut lupamääräyksen 3 edellä ratkaisuosasta ilmenevään muotoon. Kun puhdistustehovaatimukset on edellä ilmenevällä tavalla pysytetty, ei puhdistustehon seurantaa koskevia määräyksiä lupamääräyksissä 3 ja 12 ole syytä kumota. Mustaliuskeiden esiintymistä koskeva selvitysvelvoite Ympäristönsuojelulain 90 :ssä määrätään toiminnan lopettamisen jälkeisistä toiminnanharjoittajaa sitovista velvoitteista. Hallituksen esityksessä eduskunnalle ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi (84/1999 vp) on 90 :n perusteluissa todettu, että pykälän 1 momentin mukaan luvanvaraista toimintaa harjoittanut vastaisi luvan mukaisesti pilaantumisen ehkäisystä, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta sen jälkeen kun toiminta on lakannut. Toimintansa lopettaneesta teollisuuslaitoksesta voisi vielä pitkään aiheutua jätevesipäästöjä. Luvan määräyksiä jäteveden johtamisesta tulisi edelleen noudattaa, kuten myös tarkkailua koskevia määräyksiä. Vastaavanlaisia tilanteita voisi liittyä myös turpeen ottoalueisiin tai kaivoksiin. Määräyksiä tulisi noudattaa niin kauan kuin pilaantumista tai sen vaaraa voi edelleen aiheutua. Hallinto-oikeus katsoo, että toiminnanharjoittajan vastuu rajoittuu niihin lopettamisen jälkeisiin vaikutuksiin, joita luvanvarainen toiminta aiheuttaa. Turvetuotannon lopettamisen jälkeisen muun maankäytön aiheuttamien riskien selvittäminen ei kuulu turvetuotannon ympäristöluvan haltijan tehtäväksi. Kysymyksessä on jo pitkään tuotannossa ollut alue, jonka ojat on ainakin osaksi jo kaivettu kivennäismaahan. Näillä perusteilla hallinto-oikeus on muuttanut selvitysvelvoitteen koskemaan edellä ratkaisusta ilmeneviä alueita. Varovaisuusperiaate huomioon ottaen selvitysvelvoite on tarpeen näillä alueilla siitä huolimatta, että tähänastisen turvetuotannon aikana vesistötarkkailu ei ole osoittanut, että purkuvesistön laadussa olisi ollut happamuudesta johtuvia ongelmia. Hallinto-oikeus katsoo, että mustaliuskealueiden esiintyminen uusilla alueilla voidaan selvittää kunnostustöiden jälkeen, koska alueet ovat paksuturpeisia ja riski happamien valumien aiheutumisesta on kuivatusvaiheessa vähäinen.
14 (16) Toiminnanaloittamislupa Vapo Oy on esittänyt perusteena hakemukselleen aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, että laajennusalueet tulisi saada mahdollisimman nopeasti korvaamaan tuotannosta poistunutta alaa. Turvetta on toimitettu sopimusten perusteella Kuopioon ja Ouluun poltettavaksi. Valituksessaan yhtiö on esittänyt saman perusteen ja lisäksi esittänyt, että asian käsittely on kestänyt kauan ja että tuotanto on päättymässä, minkä seurauksena alueelle jää erillisiä pieniä alueita, joiden hyödyntäminen olisi taloudellisesti kannattamatonta. Hallinto-oikeus katsoo, että yhtiö ei ole esittänyt ympäristönsuojelulain 101 :n 1 momentissa tarkoitettua perusteltua syytä ja että aluehallintovirasto on voinut hylätä hakemuksen tältä osin. Vaatimus hylätään tältä osin. Asiaa ei ole syytä tältä osin palauttaa uudestaan aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut. Julkipano Päätöksestä ilmoittaminen Muutoksenhaku Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Kiuruveden kaupunginhallituksen ja Pyhännän kunnanhallituksen on viipymättä ilmoitettava tästä päätöksestä kaupungin ja kunnan ilmoitustaululla. Ympäristönsuojelulain 190 :n 1 momentin mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää hallintolainkäyttölain 13 :n 2 momentin perusteella valitusluvan. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä eli viimeistään 6.7.2018. Valitusosoitus on liitteenä HallJp (01.18).
15 (16) Diaarinumero 00115/16/511 Asian ovat ratkaisseet lainoppineet hallinto-oikeustuomarit Sinikka Kangasmaa ja Pirjo Joutsenlahti sekä tekniikan alan hallinto-oikeustuomari Susanna Airiola ja luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomari Kirsti Poikonen. Asian on esitellyt Kirsti Poikonen. Sinikka Kangasmaa Pirjo Joutsenlahti Susanna Airiola Kirsti Poikonen Toimituskirjan antaja: Hanna-Maria Haapamäki lainkäyttösihteeri
16 (16) Diaarinumero 00115/16/5115 Jakelu Päätös ja maksu Jäljennös maksutta Vapo Oy, maksutta Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen / Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta Kiuruveden kaupungin terveydensuojeluviranomainen Kiuruveden kaupungin kaavoitusviranomainen Pyhännän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pyhännän kunnan terveydensuojeluviranomainen Pyhännän kunnan kaavoitusviranomainen Kiuruveden kaupunginhallitus Ilmoitustaulu Pyhännän kunnanhallitus Ilmoitustaulu Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat, sähköisesti Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat, sähköisesti Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kalatalousviranomainen, sähköisesti Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, sähköisesti Suomen ympäristökeskus, sähköisesti MH / JMH