Lausunto Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 maankäyttövaihtoehdoista

Kaupunkikehitysjaosto 32 05.03.2014 Lausunto Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 maankäyttövaihtoehdoista 536/51.510/2012 KKJ 32 Kaupunginarkkitehti Ritva Kangasniemi Lausuntopyyntö Pirkanmaan liitto pyytää kaupungin lausuntoa Pirkanmaan maa kunta kaa van 2040 maankäyttövaihtoehdoista ja vai ku tus ten arviointi raportista. Kaupungin kantaa pyydetään seu raa viin kysymyksiin: Mikä vaihtoehdoista tuottaa kaupungin näkökulmasta ym pä ristön kannalta kestävintä ja elinkeinotoiminnan kan nal ta kilpailukykyisintä yhdyskuntarakennetta ja mil lä perusteella? Mitkä ovat keskeisimmät eri vaihtoehdoista syntyvät ta voit teet ja johtopäätelmät, jotka tulee jat ko suun nit te lus sa ottaa huomioon? Minkä vaihtoehdon toteuttamiseen kaupungin voi ma va rat parhaiten riittävät? Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 eteneminen Maakuntakaavatyön lähtökohtia Lausuntopyyntö on kokonaisuudessaan oheismateriaalina. Pirkanmaalla käynnistyi joulukuussa 2011 uuden maa kun ta kaa van laatiminen. Kaava kattaa alueellisesti koko Pir kan maan ja siinä käsitellään kaikki alueiden käytön ja yh dys kun ta ra ken teen kannalta tärkeät aihealueet ja osoitetaan maa kun nan kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet. Ta voit tee na on, että maakuntakaava hyväksytään kuluvan val tuus to kau den aikana vuonna 2016. Maakuntakaavan laadinnassa korostetaan sen strategista luon net ta. Yleispiirteiset maankäyttövaihtoehdot on tehty Pir kan maan maakuntakaavan 2040 pohjaksi. Niiden rinnalla teh dään useaa aihealuetta koskettavia selvityksiä, joista pää osa valmistuu syksyyn 2014 mennessä. Maakuntakaava ete nee maakäyttövaihtoehtotarkastelun kautta kaa va luon nos- ja ehdotusvaiheeseen. Saadun palautteen pohjalta Pir kan maan maakuntavaltuusto päättää kevätkokouksessaan 2014 perusratkaisut, joiden mukaisesti maa kun ta kaa va luon nos ta lähdetään laatimaan. Pirkanmaan selväpiirteinen alue- ja yhdyskuntarakenne se kä

Maankäyttövaihtoehtojen muodostaminen kansallisesti edullinen sijainti Etelä-Suomen kasvu- ja ke hi tys vyö hykkei den leikkauspisteessä sekä kehittynyt pää lii ken ne verk ko luovat hyvät lähtökohdat kehitykseen. Tam pe rees ta ja sen kehyskunnista koostuva yhtenäisen taajaman alue muodostaa voimakkaan yhdyskuntarakenteellisen ti hen ty män Pirkanmaan ytimeen, johon myös vahvimmat kas vu odo tuk set ovat kohdistuneet. Tulevaisuudessa Tam pe reel ta Helsinkiin ulottuvalla HHT-vyöhykkeellä on myös hy vät mahdollisuudet kasvuun. Myös verkottunut alue ra ken ne tarjoaa mahdollisuuksia kehittää ja vahvistaa seu tu kes kus ten roolia. Pirkanmaan väestösuunnite vuodelle 2040 on yhteensä 615 000 asukasta, mikä on noin 0,8 % vuotuinen kasvu ja tar koit taa noin 118 000 asukkaan kasvua nykytilanteeseen ver rat tu na. Väestönkasvun arvioidaan jakautuvan alueittain si ten, että Tampereen kaupunkiseudun kasvu olisi maa kun nan suurinta. Väestönkasvun arvio vaihtelee vaih to eh doit tain. Pirkanmaan työpaikkasuunnite on vuodelle 2014 noin 280 000 työpaikkaa, mikä on noin 80 000 työpaikan lisäys ny ky ti lan tee seen verrattuna. Maakunnan elinkeinorakenteen muu tos yhdessä työnteon tapojen yleisen murroksen kans sa luon haastetta tulevaisuuden työpaikkatilanteen mää rit tä mi seen. Pirkanmaan palveluverkon määrittämisestä on työn alla eril li nen selvitys. Nyt keskusluokitus on tehty määrittämällä kes kuk set kuuteen luokkaan, joista laaja-alaisin on val ta kun nan osa kes kus ja pienin maaseutukeskus. Maankäyttövaihtoehtoja on laadittu neljä ja niiden työnimet ovat Aurinko 1, Aurinko 2, Planeetat ja Tähdet. Strategiset ja yleispiirteiset maankäyttövaihtoehdot ovat yh dys kun ta ra ken teel li sia tulevaisuuden malleja, joiden pohjalta linjataan maa kun ta kaa van perusrakenne ja täsmennetään kaavatyön ta voit tei ta. Mallien laadinnassa on tehty voimakkaita yleis tyk siä, jotta mallien keskinäiset erot nousisivat esiin vai ku tus ten arvioinnissa. Maankäyttövaihtoehtojen väestönkasvun pohjana on va rau tu mi nen koko Pirkanmaan alueella noin 118 000 asukkaan kas vuun vuoteen 2040 mennessä. Liikenneverkon osalta kai kis sa vaihtoehdoissa tukeudutaan pääosin nykyisiin tai pa ran net ta viin pääliikenneyhteyksiin. Tampereen läntinen ra ta yh teys on mukana kaikissa vaihtoehdoissa. Viherverkko on voimassa olevan maakuntakaavan viherverkko. Ny kyi seen palvelutasoon pohjautuva pal ve lu kes kus verk ko luo ki tus on kaikissa vaihtoehdoissa sama. Vaihtoehtojen alue ke hit tä mi sen erilaiset painotukset voivat johtaa

keskusten suh tei den muutoksiin. Eri vaihtoehdoissa on tutkittu, mitkä ovat kunkin vaih to eh don edellytykset eli asiat, jotka toimivat kehityksen moot to rei na. Vaihtoehdon aluerakenneperiaate määrittyy väes tön kas vun painopistealueiden mukaan, mikä vaikuttaa myös pal ve lu kes kusverk koon. Liikenneyhteyksillä ja eri lii ken ne muo to jen valinnalla on keskeinen rooli palvelujen ja asu mi sen sijoittumisessa. Vaihtoehdoittain tarkasteltava uusi lii ken ne väy lä on 2-kehä. Järjestelyratapihan siirtoa läntisen ra ta yh tey den varteen on tutkittu eri vaihtoehdoissa. Työ paik ka-aluei den sijoittumista on tutkittu suhteessa lii ken teel li seen ja logistiseen verkostoon. Vaihtoehtojen suunnitteluelementteinä on esitetty alue ke hi tyk sen painopistealueet, uudet ydinkaupunkiseudun ala kes kuk set, liikennejärjestelmä (rautateiden lähiliikenne, uudet lä hi lii ken teen seisakkeet, maakunnalliset hyvät bus si yh tey det, katuraitiotie, kaupunkiseudun keskeiset vaihtopaikat) ja maa kun ta ra jan ylittävät huomattavat asiointisuunnat. Ny ky ti lan ne ku vauk si na on esitetty nykyinen palvelukeskusverkko, len to kent tä, rautatieasemat ja seisakkeet, rautatiet, pää tiet, viherverkko, asemakaavoitettu taajama, ase ma kaa voit ta ma ton taajama sekä suunnittelualueen liittyminen ym pä röi vään aluerakenteeseen. Maankäyttövaihtoehdot Aurinko 1, ydinkaupunkiseutua ja seutukeskuksia korostava keskittävä ja tiivistävä mal li Pirkanmaan väestönkasvusta 94 % on ydin kau pun ki seu dul la. Maankäytön kehittämisen ideana on tiiviin ydin kau pun ki seu dun kaupunkirakenteen muodostaminen, joka mah dol lis taa tehokkaan joukkoliikenteen kehittämisen, mo ni puo li set lähipalvelut ja vetovoimaisten asuin- ja työ paik ka-aluei den muodostamisen. Pirkanmaan muu väestönkasvu 6 % kes kit tyy suurimpiin keskuksiin Valkeakoskelle, Sas ta ma laan, Mänttä-Vilppulaan ja Ikaalisiin, jotka toimivat aluei den sa vahvoina palvelukeskittyminä. Joukkoliikenneyhteytenä on Ylöjärven keskustaan esitetty jouk ko liiken teen laatukäytävänä runkobussi ja Siivikkalaan Lie lah den katuraitiotiekäytävän jatkeena raitiotien mah dol li nen linjaus. Ylöjärven asukasmäärät ovat vaihtoehdossa: Ylö jär ven keskusta 4500, Siltatie 5000, Metsäkylä 2000 ja Sii vik ka la 10 000 asukasta. Vaihtoehdossa on vahva työpaikka-alueiden vyöhyke Ylö jär ven Elovainiolta Pirkkalan lentoasemalle. Vaihtoehdossa on esitetty Tampereen järjestelyratapihan siir to, joka luo kehitysedellytykset etelän suuntaan. Vaih to eh to edellyttää muita vaihtoehtoja tiiviimmän kau pun ki ra ken teen muodostamista. Erityisesti Tampereen ala kes kus ten merkitys asioinnin ja palvelujen

paikkoina korostuu. Aurinko 2, ydinkaupunkiseutua ja eteläistä kasvusuuntaa painottava keskittävä malli Pirkanmaan väestönkasvusta 94 % on ydin kau pun ki seu dul la ja pääradan varren asemanseuduilla Toijalassa ja Vii a las sa. Hämeenkyrön ja Oriveden merkitys aluerakenteessa vah vis tuu. Vaihtoehto pohjautuu ydinkaupunkiseudun voi mak kaa seen kehittämiseen sekä Hel sin ki-hä meen lin na-tam pe re kehityskäytävän tuomien mahdollisuuksien hyö dyn tä mi seen ja kehittämiseen, jossa eteläosien ase man seu tu jen ja liikenteen solmukohtien merkitys korostuu asu mi sen ja työpaikkojen alueina. Tampereen keskustaa täy den nys ra ken ne taan voimakkaasti. Tampereen ete lä puo lel la on uusi henkilöliikenteen asema ns. Tampereen Pasila. Vaih to eh dos sa on esitetty myös Tampereen järjes te ly ra ta pi han siirto, joka luo kehitysedellytykset etelän suuntaan sekä hen ki lö lii ken net tä läntiselle ratayhteydelle lentokentän suuntaan. Joukkoliikenneyhteytenä on Ylöjärvelle esitetty rautatie Sil ta tiel le joukkoliikenteen laatukäytävänä ja asemina Mäk ky lä-tei vaa la, keskusta ja Siltatie. Ylöjärven asukasmäärät ovat vaihtoehdossa: Ylöjärven keskusta 3000, Mäk ky lä-tei vaa la 2000, Siltatie 5000 ja Metsäkylä 2000 asukasta. Vaihtoehdossa on vahva läntinen- eteläinen työ paik ka-aluei den ketju Ylöjärven Elovainiolta Kolmenkulman kaut ta Lempäälään, mikä hyödyntää logistista sijaintia. Vaihtoehdossa HHT-vyöhykkeen potentiaalin hyö dyn tä mi nen helpottaa ydinkaupunkiseudun kasvupainetta. Ydin kau pun ki seu tu ja eteläinen Pirkanmaa muodostavat dy naa mi sen palvelu- ja pendelöintivyöhykkeen. Planeetat, asemanseutuja ja ydinkaupunkiseutua painottava raideliikennemalli Pirkanmaan väestönkasvusta 90 % sijoittuu ydin kau pun ki seu dul le ja 10 % olemassa oleville ja uusille ratakäytävien ase man seu duil le kuten Sastamalaan, Parkanoon, Viialaan, Toi ja laan, Orivedelle ja Mänttä-Vilppulaan. Tampereen ydin kau pun kiin kytkeytyvät asemien ja seisakkeiden ympäristöt muo dos ta vat helminauhamaisen ala- ja pai kal lis kes kus ver kon. Lähtökohtana on olemassa olevan raideinfrastruktuurin hyö dyn tä mi nen ja kehittäminen. Lähijunaliikenne voimistaa se kä nykyisiä että uusia asemia, Ylöjärvellä keskustaa ja Sil ta tie tä sekä Mäkkylä- Teivaalaa. Työpaikka-alueina laa jen ne taan ja kehitetään nykyisiä alueita. Vaihtoehdossa on esi tet ty myös Tampereen järjestelyratapihan siirto, mutta ny kyi sen järjestelyratapihan uudelleen käyttöä ei ole

esitetty yh tä tiiviisti kuin Aurinko-vaihtoehdoissa. Joukkoliikenneyhteytenä on Ylöjärvelle esitetty rautatie Sil ta tiel le kaupunkiliikenteen vuorovälillä joukkoliikenteen laa tu käy tä vä nä, asemina Mäkkylä-Teivaala, keskusta ja Sil ta tie. Ylöjärven asukasmäärät ovat vaihtoehdossa: Ylöjärven kes kus ta 6000, Mäkkylä- Teivaala 4500, Siltatie 6500 ja Met sä ky lä 1000 asukasta. Planeetat on vaihtoehdoista selkeimmin raideliikenteen eh doil la toimiva malli. Ydinkaupunkiseudun alakeskuksina ke hi te tään tehokkaasti rakennettuja, raideliikenteeseen tu keu tu via asemanseutuja. Tähdet, seutu- ja paikalliskeskusten merkitystä korostava keskittävä mo ni kes kus mal li Pirkanmaan väestönkasvusta on 86 % ydin kau pun ki seu dul la ja 14 % sijoittuu sen ulkopuolelle paikalliskeskusten tii vis ty viin taajamiin ja keskuksiin. Aluerakenneperiaatteena on kes kus ten palvelurakenteen ja keskusten omavaraisuuden tur vaa mi nen. Alueellistunut elinkeinorakenne säilyy ja vah vis tuu. Työpaikka-alueina kehitetään nykyisiä alueita. Ne ga tii vi nen väestönkasvu kääntyy nousuun kauempana Tam pe ret ta kin sijaitsevissa keskuksissa. Suurimpia keskuksia tii vis te tään ja vahvistetaan. Kehittämisvyöhykkeeksi nousee Kan gas alan nauhataajama Saarenmaalla täydennettynä. Mer kit tä vä uusi avaus on Nurmi-Sorila-Hirviniemi 2-kehän ke hit tämis vyö hyk keen pohjoisena jatkona. Vaihtoehtojen arviointi ja vertailu Joukkoliikenteen laatukäytävänä esitetään Ylöjärvelle kau pun ki rai tiotie tä Siltatielle asti. Asukasmäärät ovat vaih to eh dos sa: Ylöjärven keskusta 8000, Mäkkylä-Teivaala 2500, Sil ta tie 5000, Metsäkylä 3500 ja Siivikkala 4500 asukasta. Tähdet vaihtoehdossa kasvu suuntautuu keskittäviä malleja enemmän ydinkaupunkiseudun ulkopuolelle. Ydin kau pun ki seu tua täydennetään olemassa olevaan yhdyskunta- ja pal ve lu ra ken teeseen perustuen ja nykyisiä keskuksia vah vis taen sekä pohjoisosan uusilla esikaupunkialueilla. Vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnissa tärkeimpinä nä kö kul mi na korostuvat yhdyskuntarakenteelliset, liikenteelliset ja pal ve lu kes kusverk koon liittyvät tarkastelut. Näiden lisäksi on tar kas tel tu myös maakunnan kilpailukykyyn, asumiseen ja elin ym pä ris töön, energiatehokkuuteen ja ilmastoon koh dis tu via vaikutuksia. Vaikutusten arviointi on tehty yleis piir tei se nä. Liikennejärjestelmän osalta vaihtoehdot eroavat toisistaan mer kit tävim min Tampereen ydinkaupunkiseudulla, koska muu al la pääväylät

pysyvät pääosin nykyisinä. Molemmissa Au rin ko-vaih to eh dois sa kaupunkiseudun vaikutusalue työ- ja asiointikohteena laajenee entisestään ja pen de löin ti mat ko jen keskipituus maakunnassa kasvaa. Investoinnit lähijunaliikenteeseen vahvistavat koko maa kun nan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Tiiviimmillä asu tus alueil la joukkoliikenteen operointi on merkittävästi kus tan nus te hok kaam paa kuin väljillä liikenteeseen painottuvilla alueil la. Lukuisista liikennepaikoista sekä tarvittavista li sä rai de in ves toin neis ta johtuen Aurinko 2 ja Planeetat vaih to eh dot ovat raideliikenteen kustannusten osalta kalleimmat, mut ta lähijunaliikenteen matkustajamäärät suurimmat. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamisen osalta liit tyy Planeetat -vaihtoehtoon eniten epävarmuustekijöitä se kä suurimmat kynnyskustannukset. Joukkoliikenteen pal ve lu ta soon ja vuorotarjontaan liittyy eniten riskejä Tähdet vaih to eh dos sa ja toiseksi eniten Planeetat vaihtoehdon lä hi ju na lii ken ne ver kon muita vaihtoehtoja pidempiin osiin. Kaikki vaihtoehdot tarjoavat kohtuullisen saavutettavuuden ja määrällisesti riittävästi työpaikka- ja asun to tuo tan to aluei ta. Aurinko 2 vaihtoehdon voidaan olettaa vahvistavan Ete lä-pir kan maan yritysten kilpailukykyä suhteessa Suomen mui hin alueisiin. Maankäyttövaihtoehdot eivät aseta estettä hy väl le kehitykselle. Ne voivat edesauttaa laajempien lo gis tis ten kokonaisuuksien ja yritysvyöhykkeiden syntymistä kas vun painopistesuuntiin. Maankäyttövaihtoehdoilla ei ole merkittäviä eroja elin kei no jen yleisen kehittymisen kannalta. Elinkeinoelämän kil pai lu ky vyn kasvattamisen kannalta toimivimpana vaihtoehtona näyt täy tyy Aurinko 2. Myös Aurinko 1 näyttäytyy po si tii vi se na. Planeetat vaihtoehdon infrakustannusten investoinnit ovat erittäin korkeat ja työpaikkojen keskittäminen ase man seu duil le on paikoin ongelmallista. Tähdet vaihtoehdossa elin kei no elä män kehitysnäkymät pohjautuvat eniten ny kyis ten kehitystrendien jatkumolle. Seutujen keskeisten ominaispiirteiden näkökulmasta Au rin ko vaihtoehdoissa on seutukuntakeskuksilla vahvistuva roo li ympäröivän maaseutualueen asiointi- ja pal ve lu kes kuk si na. Planeetat vaihtoehto tukee hyvin aluerakenteen ta sa pai nois ta kehittämistä Pirkanmaalla. Kaikki vaihtoehdot näyttäytyvät positiivisina yh dys kun ta ra ken teen tiivistymisen näkökulmasta. Maan käyt tö vaih to eh dois ta tiiveyden suhteen eniten urbaanein on Aurinko 2 vaih to eh to. Myös Planeetat vaihtoehto luo mah dol li suuk sia uusien ja tiiviiden keskuksien

syntymiselle. Asuin- ja työpaikka-alueiden tasapainoisen sijoittumisen nä kö kulmas ta luo Planeetat vaihtoehto suurimmat mah dol li suu det sekoittuneen ja tasapuolisen taajamarakenteen muo dos tu mi sel le. Aurinko vaihtoehdoissa syntyy eriy ty nei tä työn ja asumisen alueita, joskin keskeisimmällä alueella toi min not myös sekoittuvat. Aurinko 2 vaihtoehdossa HHT vyö hy ke kehittyy toiminnallisesti sekoittuneena alueena. Täh det vaihtoehdossa eri kuntiin syntyy keskenään sa man tyyp pi siä työpaikka-alueita, mikä kuitenkin mahdollistaa yh dys kun ta ra ken teen sekoittumisen. Palvelujen saavutettavuuden näkökulmasta Aurinko 2 ja Pla nee tat vaihtoehdot kehittävät palveluiden saa vu tet ta vuut ta erityisesti ydinkaupunkiseudulla, mutta sen ul ko puo lel la palveluverkon kehittämisen edellytykset ovat hei kom mat. Aurinko 1 tiivistää yhdyskuntarakennetta, mutta uudet alu eet edellyttävät palveluverkkoon lisäinvestointeja. Tähdet vaih to eh to edellyttää huomattavaa joukkoliikenteen ja kes kus ten kehittämistä. Ydinkaupunkiseudun palveluiden saa vu tet ta vuu des sa ei vaihtoehdossa tapahdu merkittävää ke hit tä mis tä. Asuinympäristön ominaisuuksien ja laatutekijöiden nä kö kul mas ta ei maakunnallisella tasolla ole merkittäviä ja tun nis tet ta via eroja eri vaihtoehtojen kesken, mutta eri ra ken ta mis aluei den tehokkaasta tai väljästä toteuttamistavasta joh tuen syntyy myös alueellisia eroavaisuuksia. Myös saa vu tet ta vuu del la on eroja. Kaikki vaihtoehdot tarjoavat uusia mah dol li suuk sia kehittää asuinalueiden monipuolisuutta. Viherverkon näkökulmasta Aurinko vaihtoehdot keskittävät ra kennet ta ja pilkkovat alueen viherverkkoa ja aiheuttavat li sää käyttöpainetta jäljelle jäävälle viherympäristölle. Pla nee tat vaihtoehto vaikuttaa eniten paikallisesti radanvarsien vi her aluei siin. Tähdet vaihtoehdossa virkistysalueiden käy tön kasvupaine jakautuu tasaisesti ja paikallisesti. Ydin kau pun ki seu dul la vaikutukset ovat merkittäviä ja viherverkon voi daan todeta pirstoutuvan kaikilla vaihtoehdoilla. Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Pirkanmaan maan käyt tö vaih toeh dot ja vaikutusten arviointi raportti on oheis ma te ri aa li na. Lausunto Maakuntakaavan maankäyttövaihtoehtojen laadinta on Pir kan maal la uusi tapa lähestyä mittavaa maakuntakaavan laa din ta pro ses sia. Raportissa ja esittelytilaisuuksissa on ko ros tet tu kymmenien kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden työ pa ja- ja työryhmätyöskentelyn merkitystä vuorovaikutuksen to teut ta ja na. Niihin laadittu aineisto on

ollut laaja ja siihen pe reh ty mi nen on vaatinut paneutumista, joka lyhyissä työ pa jois sa ei aina ole ollut mahdollista. Laadituista maankäyt tö vaih to eh dois ta on pyritty saamaan erilaisia ja sen saa vut ta misek si niiden työstäminen on vaatinut monin paikoin voi ma kas ta asioiden yleistämistä jopa kärjistämistä. Vaih to eh to jen kuvauksen selkeyttämiseksi ja arvioinnin hel pot ta mi sek si olisi ollut tarpeen vielä kiteyttää ja tiivistää vaih to eh to jen oleellisimmat ominaisuudet, jolloin niiden erot olisivat hel pom min havaittavissa. Koko maakunnan kehityksen kannalta keskeistä on Tam pe reen keskusseudun elinvoimainen kehitys, jolle pyritään luo maan mahdollisuuksia sekä Tampereen kaupunkiseudun ra ken ne suun nitel man uudistamisella että Pirkanmaan maa kun ta kaa val la. Näiden pitkän tähtäimen suunnitelmien val mis te lu on jatkossa nivottava yhteen tiiviiksi kump pa nuus hank keek si. Tässä yhteydessä on varattava riittävästi aikaa myös kuntakohtaisille neuvotteluille, jotta kuntien tavoitteet aluei den sa kehittämisestä voidaan määritellä yhteistyössä esi mer kik si keskustatoimintojen alueiden osalta. Kuntien nä kö kul mas ta on tärkeää, että maakuntakaava on mah dollis ta va ja joustava strateginen kaava suurelle väes tön kas vul le ja merkittävien työpaikka-alueiden ja palvelukeskusten ke hit tä mi sel le. Elinkeinojen sijoittumisen tulee tukea mo ni kes kuk sis ta aluerakennetta ja toiminnoiltaan sekoittunutta yh dys kun ta ra ken net ta alueiden ominaispiirteet huomioon ot taen. Asuminen, palvelut ja työpaikat tulee olla hyvin saa vu tet ta vis sa ja sijoittua olevia rakenteita hyödyntäen sekä ym pä ris töä säästäen, jolloin vähennetään myös liikkumisen tar vet ta. Kaupan palveluverkko on erityisen suuressa murroksessa ja on mahdollista, että verkkokaupan merkitys kehittyy voi mak kaam min kuin nyt osaamme arvioida. Tämän kehityksen vai ku tuk set kaavan merkintöihin pitää arvioida. Tampereen kaupunkiseudun yhteinen jäteveden kes kus puh dis ta mo kysymys tulee ratkaista maakuntakaavassa. Myös energiamarkkinoilla on tapahtumassa muutoksia, jois sa öljyyn ja kaasuun nojaava energiantuotanto korvataan ener gia puul la tai muulla vastaavalla. Tämän eri tyis ky sy myk sen ratkaiseminen terminaaleineen ja käsittelyalueineen vaa tii seudullista tarkastelua. Laadituista maakuntakaavan maankäyttövaihtoehdoista ei mi kään sellaisenaan sovellu Pirkanmaan maa kun ta kaa va luon nok sen laadinnan pohjaksi Tampereen kau pun ki seu dul la eikä myöskään Ylöjärvellä. Vaihtoehtojen hyvät omi nai suu det voidaan koota yhteen ja käyttää niitä maa kun ta kaa van laadinnan pohjana. Tampereen kaupunkiseudun kun nat uudistavat yhteistyössä tämän vuoden aikana vuon na 2010 kuntien valtuustoissa hyväksyttyä ra ken ne suunni tel maa. Uudistetussa rakennesuunnitelmassa 2040 esitetyt rat kai-

sut lähivuosikymmenille ovat parhaat ja realistisimmat rat kai sut myös tulevaan maakuntakaavaan. Yksi Ylöjärven yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävä maa kun takaa vas sa ratkaistava asia on läntinen ratayhteys, jo ka on mukana jokaisessa maankäyttövaihtoehdossa uu te na kolmostien suuntaisena yhteytenä. Kesällä 2013 val mis tu nut liikenteellinen tarveselvitys päätyi siihen joh to pää tök seen, ettei ratayhteydelle ole liikenteellistä tarvetta. Len to ken tän matkustajamäärän pitäisi kokemusten mukaan kas vaa 15 20 miljoonaan vuotuiseen matkustajaan, jotta se tar vit si si raideyhteyttä. Lentokentän kehittäminenkään ei siis tue raideliikenteen rakentamista. Raideyhteyden ra ken ta mi nen ja järjestelyratapihan siirto ovat teknisesti vaikeita to teut taa ja suuruudeltaan noin miljardin euron inves toin ti hank kei na täysin epärealistisia lähivuosien in ves toin ti koh teina, jotka eivät myöskään tuo lisäarvoa joukkoliikenteen ase man vahvistamiseen. Tässä suunnittelun vaiheessa on tär keää tutkia vakavasti myös vaihtoehtoja, jossa läntistä ra ta yh teyt tä ei rakenneta vaan rataa kehitetään lisäraitein ny kyi ses sä käytävässään. Maankäyttövaihtoehtoihin esitetty liikennejärjestelmän ke hit tä mi nen näyttää tuottavan mittavia tieinvestointeja, jotka vai ku tus ten arvioinnin mukaan jäävät osittain vajaakäyttöön. Lii ken ne jär jes telmän arviointi on hyvä tehdä jatkossa eri nä kö kul mis ta, jolloin ratkaisuiksi valikoitunee re surs si te hok kai ta toimia. Jatkossa on syytä arvioida myös vaihtoehtojen vai ku tuk set liikenteen vähentämisen tavoitteisiin ja kul ku ta pa osuuk siin. Tarkastelussa on esitetty vielä puutteellisesti kä ve lyn ja pyöräilyn aktiivinen kehittämisen näkökulma ja sii hen liittyvä joukkoliikenteen matkaketjuajattelu sekä näi den keinojen positiivinen vaikutus kaupunkiliikenteeseen, lii ken teen energiankulutukseen ja kokonaiskustannuksiin. Tä mä kehityspolku voi olla myös maakunnan kilpailukykyä pa ran ta va tekijä. Seudun kunnista Kangasalla ja Ylöjärvellä on te keil lä kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmat. Viherverkkoa ei ole vaihtoehdoissa esitetty kehitettäväksi maan käytön kohteeksi, vaikka lisääntyvän väestön ja ku lu tus pai neen kasvun vaikutuksesta viherverkon rooli muuttuu oleel li ses ti muutos- ja kasvualueilla. Maa kun ta kaa va luon nok sen laadinnassa tähän on syytä kiinnittää huomiota. Vaikutusten arvioinnissa on tässä vaiheessa jäänyt heikolle vaih toeh to jen yhdyskuntatalouden ja energiatehokkuuden ar vioin ti, jotka ovat vaihtoehtojen toteutuskelpoisuuden ar vioin nin kannalta oleellisia. Myös yhdyskuntarakenteen ja in ves toin tien resurssitehokkuus vaatii esitettyä enemmän ar vioin tia. Ylöjärven palvelukeskusverkko on esitetty maan käyt tö vaih to eh dois-

sa samanlaisena. Ylöjärven keskusta on esitetty kun ta kes kuk se na, Kuru paikalliskeskuksena ja Viljakkala maa seu tu kes kuk se na. Sekä Kuru että Viljakkala ovat Ylö jär ven paikalliskeskuksia. Maaseutukeskuksina tulee esittää jat kos sa myös maaseudun kylät, joissa on palveluita. Ylöjärven kaupunginvaltuuston kevään 2013 linjauksen mu kaan Ylöjärven pitkän tähtäimen raideliikenteen ke hit tä mis vaih to eh to on katuraitiotie. Ylöjärven yhdyskuntarakenteen ke hit tä mi sen kannalta merkittävimpiä kasvun alueita ovat kes kus ta, Siltatien alue, Mäkkylä-Teivaalan alue ja Met sä ky lä. Näiden keskusten kehittäminen edistää Ylöjärven yh dys kun ta ra ken teen eheyttämistä ja tiivistämistä sekä ka tu rai tio tie tä joukkoliikenteen raideratkaisuna. Katuraitiotie on mo nel la tapaa paras pitkän tähtäimen joukkoliikenteen ratkaisu Ylö jär vel lä. Lähijunaliikenne ei ole realistinen eikä myös kään paras ratkaisu Ylöjärven osalta mm. mittavien kus tan nus ten, vähäisten asemien ja heikon vuorovälin vuoksi. Ylöjärven keskustan alueelle kaupunki tavoittelee noin 6000 uut ta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Ainoastaan Pla nee tat ja Tähdet vaihtoehdoissa on arvioitu Ylöjärven kes kus tan kasvavan tällä volyymilla. Toinen merkittävä kasvun suun ta on Siltatien alue, jonne kaupunki tavoittelee 5000 uut ta asukasta ja uutta lähipalvelujen paikalliskeskusta. Kai kis sa maankäyttövaihtoehdoissa Siltatien kasvu on arvioitu tä män suuntaisesti. Merkittävä ratkaistava asia tulevassa maakuntakaavassa on Mäk ky lä Teivaalan alueen kehittäminen, johon nykyinen maa kun ta kaa va ei anna mahdollisuutta. Kaupunkiseudun ra ken ne suun ni tel mas sa 2030 alueelle tavoiteltiin 5500 asu kas ta ja 500 työpaikkaa sekä lähijunan asemaa. Tämän het ken arvion mukaan kaupunki tavoittelee alueelle noin 4000 uutta asukasta, katuraitiotietä, lähipalvelujen pai kal lis keskus ta ja katuraitiotien asemaa. Tällä vä him mäis mi toi tuk sel la palvelujen saavutettavuus sekä lähipalvelujen että jouk ko lii ken teen osalta on riittävä. Maan käyt tö vaih to eh dois ta on ainoastaan Planeetat vaihtoehdossa riittävä 4500 asuk kaan väestöpohja alueen kehittämiseen, joskaan rau ta tie-rat kai sul le se ei riitä. Aurinko 2 ja Tähdet vaihtoehtojen esit tä mä 2000 2500 asukkaan asuntoalue ei riitä tur vaa maan alueelle omaa lähipalvelujen paikalliskeskusta, minkä vuok si ratkaisut eivät ole näiltä osin hyväksyttäviä. Merkittävä pientalojen kasvutaajama on Ylöjärvellä Met sä ky lä, jonne tavoitellaan 2000 uutta asukasta nykyisten noin 3000 asukkaan lisäksi. Metsäkylän kehittäminen on mukana kai kis sa maankäyttövaihtoehdoissa 1000 3500 uuden asuk kaan alueena. Alueella on jo nyt hyvät lähipalvelut ja jouk ko lii ken teen yhteys bussilla, mitä tullaan jatkossa myös ke hit tä mään.

Uutena täydennettävänä ja kehitettävänä alueena on maa kun ta kaava luon nok ses sa tarpeen tutkia myös Vuo ren taus tan alueen laajentamista asuntoalueena tai sekoittuneena ra ken tee na länteen ja Kolmenkulman yritysalueen kyt ke mis tä siihen. Kokonaisuus voi tukeutua Vuorentaustan pal ve lui hin, mutta myös kytkös Tampereen Tesoman kehittämiseen on tarpeen selvittää. Siivikkalan merkittävään kasvuun löytynee kaupungilta re surs se ja pitemmällä tähtäimellä 25-30 vuoden kuluttua. Sii vik ka la muodostaa oman paikallisen lähipalvelukeskuksen ja alue voidaan merkitä maakuntakaavaan taa ja ma toi min to jen alueena. Siivikkalan joukkoliikenneratkaisuna on to den nä köi ses ti taloudellisin bussiliikenteen laatukäytävä tai ka tu rai tio tien haara Pohtolankatua pitkin. Siivikkalanlahden ylit tä vä katuraitiotien linjaus on epärealistinen ja tarpeettoman kal lis. Aurinko 1 -vaihtoehdon esittämä 10000 asukkaan kas vu nykyiselle noin 3000 asukkaan pientaloalueelle lienee epä rea lis ti nen. Siivikkalan alueen ja Mäkkylä-Teivaalan alu een maankäytön volyymia ja alueiden kytkeytymistä on tar peen tutkia lisää maakuntakaavaluonnoksen valmistelun yh tey des sä. Ylöjärven työpaikka-alueet on kaikissa maan käyt tö vaih to eh dois sa esitetty samanlaisina. Elovainion ja Kolmenkulman vä li nen vyöhyke on jatkossakin merkittävä työpaikkojen ke hit tä mi sen alue Ylöjärvellä. Jatkossa on tarpeen tutkia alu een kytkeytymistä sekoittuneena rakenteena Vuo ren taus taan liittäen ja mahdollisesti osana Tampereen Tesomaa. Työ paik ka-alu ee na kehitetään myös Uusi-Kuruntien vartta. Oheismateriaali Lisätiedot - Lausuntopyyntö - Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Pirkanmaan maan käyt tö vaih toeh dot ja vaikutusten arviointi kaupunginarkkitehti Ritva Kangasniemi, puh. 0407569491, ritva.kangasniemi(at)ylojarvi.fi Kaupunginjohtaja ehdottaa Kaupunkikehitysjaosto päättää esittää kau pun gin hal li tuk sel le, että Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 maan käyt tö vaih to eh dois ta annetaan Pirkanmaan liitolle edellä oleva lau sun to. Päätös Hyväksyttiin. -----