Kaupunginhallitus Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma /08.088/2014 KAUPHALL Seutuhallituksen päätös

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma /08.088/2014 KAUPHALL Kaupunginarkkitehti Ritva Kangasniemi Seutuhallituksen päätös Rakennesuunnitelman 2040 sisältö Seutuhallitus on hyväksynyt Tampereen kau pun ki seudun rakennesuunnitelman 2040 ja esittää sen hy väk sy mis tä kaupunkiseudun kunnallishallituksille ja val tuus toil le. Seutuhallituksen päätös on oheismateriaalina. Rakennesuunnitelma on kaupunkiseudun kuntien yhteinen rat kai su alueen kasvun ja elinvoiman ylläpitämiseksi. Se pe rus tuu kaupunkiseudun kokonaisetuun ja voimavarojen ta sa pai noi seen käyttöön. Suunnitelma vahvistaa ra ken ne suun ni tel man 2030 tavoitteiden vaikutuksia. Suunnitelma pohjautuu arvioon, jonka mukaan kau pun ki seu dul la on asukasta vuonna Kasvu oh ja taan täydentämään nykyistä yhdyskuntarakennetta ja vah vis ta maan joukkoliikenneväyliä, mikä mahdollistaa liik ku mi sen tapojen uudistamisen. Suunnitelmassa esitetään rai de lii ken teen seudullinen kokonaisuus ja jouk ko lii ken ne jär jes tel män kytkemä keskusverkko. Kasvuun varaudutaan asunnon rakentamisella. Asu mi sen monipuolisuuteen ja asuinympäristöjen laatuun kiin ni te tään huomiota. Noin 70 prosenttia asunnoista sijoittuu alueil le, jotka tukeutuvat raitiotiehen ja lähi- tai taa ja ma ju naan. Loput sijoittuvat keskusten välisiin nauhoihin ja alueil le, jonne on järjestettävissä hyvät joukkoliikennepalvelut. Koh tuu hin tai seen asuntotuotantoon varaudutaan nykyistä ta sa pai noi sem min. Seutukeskus sekä alue- ja lähipalvelukeskukset ovat elin voi mai sia asumisen, julkisten ja kaupallisten palveluiden kes kit ty miä. Ne kytketään toisiinsa hyvällä joukkoliikenteellä se kä korkeatasoisilla pyöräteillä. Keskukset itsessään ovat miel lyt tä viä oleskelun ja asioinnin ympäristöjä. Työpaikka-alueista esitetään elinkeinojen uudistumista ja työ paik kojen kasvua tukeva kokonaisratkaisu. Työpaikat osoi te taan keskuksiin, tietointensiivisiin osaamiskeskittymiin se kä muihin palvelujen ja teollisuuden alueisiin.

2 Toteutusohjelma tarkentaa asuinalueiden, työ paik ka-aluei den, palveluverkon ja liikennejärjestelmän ajoittamista eri vuo si kym me ninä. Rakennesuunnitelman ja to teut ta mis oh jel man pohjalta valmistellaan kuntien ja valtion välinen MAL(PE)-ai e so pi mus 2016 alkavalle jaksolle. Rakennesuunnitelman 2040 keskeiset ratkaisut Ylöjärven osalta Ylöjärven keskusta-aluetta kehitetään yhtenä kau pun ki seu dun aluekeskuksena, jonne tavoitellaan kaupunkiraitiotien jat ko yh teyt tä Lielahdesta 2030-luvulla. Keskustan täy den nys ra ken ta mi sen tavoitteena on noin 5000 asukkaan lisäys ja noin 550 työpaikan lisäys ja sekoittunut kaupunkirakenne. Lähipalvelukeskuksina kehitetään Metsäkylää ja Siivikkalaa ja uutena lähipalvelukeskuksena Mäkkylä-Teivaalaa. Mäk ky lä- Teivaalan 4000 asukkaan alue luo mahdollisuuden to teut taa uusi kaupunginosa lähipalveluineen raitiotien var rel le. Alueen sijainti Tampereen ja Ylöjärven rajalla tukee yh dys kun ta ra ken teen eheyttämisen tavoitetta ja perustelee rai tio tien johtamista Ylöjärven keskustaan. Siltatien asun to alu een arvioidaan kehittyvän noin 3000 asukkaan asun to alu eek si vuoteen 2040 mennessä ja tämän jälkeen edel leen. Metsäkylän nykyisen 3000 asukkaan pientaloalueen laajen ta mi nen antaa mahdollisuuden rakentaa pien ta lo aluet ta lähipalveluineen kaupunkiseudun luoteisosassa. Sii vik ka lan 3000 asukkaan pientalovaltaisen asuntoalueen laa jen ta mi nen merkittävästi tapahtuu vuoden 2040 jälkeen. Työpaikka-alueina kehitetään edelleen Elovainion ja Kol men kul man alueita osana kaupunkiseudun läntistä työ paik ko jen vyöhykettä. Uusi-Kuruntien ja Elovainion alueille ar vioi daan sijoittuvan noin 900 työpaikkaa ja Kolmenkulman alu eel le noin 1300 työpaikkaa. Keskustan työpaikkojen li säk si kehitetään edelleen Teivon työpaikka-aluetta, jonne si joit tuu noin 400 työpaikkaa. Ylöjärven joukkoliikenteen ratkaisuna esitetään katuraitiotie ja seudullinen runkobussi Lielahdesta. Ylöjärven kes kus tas ta Kolmenkulman alueelle ja edelleen lentokentälle on esi tet ty kehäbussiyhteys. Merkittävimmän viherverkoston muodostavat harjujakso, Kei jär ven ranta-alueet ja Näsijärven ranta-alueet Sii vik ka las sa. Läntinen ratayhteys on esitetty uutena ratayhteytenä. Rakennesuunnitelma tukee kaupungin strategiaa, jossa mm. linjataan Teivon ja Kolmenkulman työpaikka-alueiden ja keskustan tiivistämisestä ja Metsäkylän sekä Siltatien asuin aluei den

3 kehittämisestä ja katuraitiotien toteuttamisen edis tä mi ses tä. Yleisemmällä tasolla aktiivinen yhteistyö stra te gia kär ki sisältää kirjauksen Ylöjärven me nes ty mi nen on sidoksissa Tampereen kaupunkiseudun kasvuun ja ke hi tyk seen. Tämä on myös rakennesuunnitelmatyön läh tö koh ta. Toteutusohjelma Osana rakennesuunnitelmaa esitetään toteutusohjelma, jol la vahvistetaan suunnitelman sitovuutta ja johdonmukaista ete ne mis tä tuleviin vuosikymmeniin. Toimenpiteet on jä sen net ty kolmeen aikajaksoon: nykyhetkestä vuoteen 2020, ja Toteutuksen kannalta tärkeimmät ratkaisut tehdään al ku vuo si na, jolloin luodaan pohja tuleville vuosikymmenille. Al ku vuo si na painotetaan täydennysrakentamista nykyisten kes kus ten, asuinalueiden ja joukkoliikennevyöhykkeiden tun tu maan. Toteutusohjelmaan on arvioitu asuinalueiden toteuttaminen alueittain, määrittäin ja tyypeittäin. Lisäksi siinä on mukana pal ve lu ver kon kehittäminen ja työpaikka-alueiden toteutus se kä liikennejärjestelmän kehittäminen. Ylöjärven osalta asuntotuotannon tavoitteena on yhteensä 6200 asunnon toteuttaminen, mikä tarkoittaa keskimäärin 220 asunnon toteuttamista vuosittain. Kohtuuhintaisen vuok ra-asun to tuo tan non osuutta on tavoitteena nostaa ny kyi ses tä 14 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2040 men nes sä. Uusien työpaikkojen määräksi arvioidaan Ylöjärven osal ta yhteensä noin 3150 työpaikkaa. Liikennejärjestelmän ke hit tä mis toi mis sa on Ylöjärven kannalta keskeisin raitiotien jat ka mi nen Lielahdestä Ylöjärven keskustaan 2030 lu vul la. Katuverkon kehittämistoimina esitetään valtakunnallisen tie lii ken teen kehittämistä valtatiellä 3 Ylöjärvi Hämeenkyrö osuu del la Läntinen ratayhteys on ohjelmoitu toteutettavaksi Ratayhteydelle on vielä useita vaihtoehtoisia to teu tus ta po ja, joiden kustannusarviot vaihtelevat 500 miljoonan ja 1,3 miljardin euron välillä. Läntistä ratayhteyttä suun ni tel laan Pirkanmaan maakuntakaava 2040 työn yhteydessä. Yhteenveto Ylöjärven osalta rakennesuunnitelma 2040 jatkaa voimassa ole vassa rakennesuunnitelmassa 2030 linjattuja ke hit tä mis toi men pi tei tä. Keskustaa kehitetään tiiviimmäksi kokonaisuudeksi, Sil ta tien asuntoaluetta kehitetään 3000 asukkaan asun to alu ee na, Mäkkylä-Teivaalan alueelle kehitetään uusi 4000 asuk kaan asuntoalue raitiotien varteen ja Metsäkylää kehitetään edel leen pientaloalueena.

4 Joukkoliikennettä varaudutaan kehittämään raitiotien poh jal ta edellisessä rakennesuunnitelmassa esitetyn lähijunan si jaan. Kolmenkulman työpaikka-aluetta kehitetään ja se laa je nee myös valtatien länsipuolelle. Rakennesuunnitelman uu dis ta mis ta on tehty rinnakkain maakuntakaavan 2040 val mis te lun kanssa ja rakennesuunnitelma 2040 on kau pun ki seu dun kuntien yhteinen kannanotto Pirkanmaan maa kun ta kaa van 2040 valmisteluun. Oheismateriaali - Seutuhallituksen päätöspöytäkirjan ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 raportti - Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 kartta Lisätiedot kaupunginarkkitehti Ritva Kangasniemi, , ritva.kangasniemi(at)ylojarvi.fi Vt. kaupunginjohtaja ehdottaa Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, et tä Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 ja rakennesuunnitelman karttaosio hyväksytään kau pun ki seu dun yhdyskuntarakenteen kehittämistä ohjaavana suun ni tel ma na. Päätös Hyväksyttiin. Keskustelun kuluessa Minna Sorsa teki Mauri Heis kan kannattamana seuraavat ponsiesitykset. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy seuraavat ponnet: 1. Ylöjärven kaupunginvaltuusto on tehnyt seuraavan pää tök sen : Oikoradan maankäyttötarpeet tu lee ottaa huomioon yhdessä valtatie 3:n uuden lin jauk sen kanssa. Tienvarren mukainen linjaus aiheuttaa Ylö jär vel le merkittävästi vähemmän ympäristöhaittoja kuin pohjavesialueen läpäisevä linjaus. Tienvarteen si joit tu va oikorata on Ylöjärven kaupungin näkökulmasta tar koi tuk sen mu kai sin vaihtoehto tätä rataa suunni tel taes sa. 2. Rakennesuunnitelma 2040 ei vielä ota huomioon valmistuneen raportin Pirkanmaan maa kun nal li ses ti arvokkaat rakennnetut kulttuuriympäristöt 2014 tuloksia. Teoksessa Keijärven-Mäkkylän kult tuu ri mai se ma ja Teivaalan kulttuurimaisema tuodaan esiin ar vok kai na kohteina. Mäkkylä-Teivaalan kult tuu ri ym pä ris tön tilanne jäi ratkaisematta rakennesuunnitelma 2030 työssä. Nyt esitetty asuntoalue tai katuraitiotien lin jaus voivat tuhota pysyvästi kulttuuriympäristöarvoja. Sen vuoksi suunnittelussa on väestönkasvusta huo li mat ta kiinnitettävä huomiota näiden kult-

5 tuu ri ym pä ris tö aluei den säilymiseen eheinä kokonaisuuksina. Koska oli tehty kannatetut ponsiesitykset, puheenjohtaja esit ti suoritettavaksi äänestyksen 1. ponsiesityksestä kä den nos tol la siten, että ne, jotka kannattavat ponsiesityksen hy väk sy mis tä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat pon si esi tyk sen hylkäämistä, äänestävät ei. Äänestysesitys ja -tapa hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin 8 jaa-ään tä (Hakanen, Heiska, Kesseli, Mustakallio-Sorvari, Sar vi jär vi, Savio, Sorsa, Teivaala) ja 2 ei-ääntä (Kallio, Virtanen) yh den (Luojus) äänestäessä tyhjää, joten puheenjohtaja to te si Sorsan 1. ponsiesityksen tulleen hyväksytyksi. Antti Teivaala poistui kokouksesta esteellisenä 2. äänestyksen ajaksi. Tämän jälkeen puheenjohtaja esitti suoritettavaksi ää nes tyk sen 2. ponsiesityksestä kädennostolla siten, että ne, jot ka kannattavat ponsiesityksen hyväksymistä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat ponsiesityksen hylkäämistä, ää nes tä vät ei. Äänestysesitys ja -tapa hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin 6 jaa-ään tä (Hakanen, Heiska, Mustakallio-Sorvari, Sarvijärvi, Savio, Sor sa) ja 3 ei-ääntä (Kallio, Kesseli, Virtanen) yhden (Luo jus) äänestäessä tyhjää ja yhden (Teivaala) ollessa es teel li se nä poissa äänestyksestä, joten puheenjohtaja totesi Sor san 2. ponsiesityksen tulleen hyväksytyksi