Pilaamiskielto ympäristöoikeudellisen ratkaisun teorian valossa Prof. Tapio Määttä 8.5..2019
Ympäristöoikeudellisen ratkaisun teoria: lähtökohtia Tulkinta à harkinta = harkintamarginaalin tunnistaminen ja käyttäminen joustavien normien mahdollistamalla tavalla à erilaiset asiat ratkaistaan eri tavalla; samanlaiset asiat samalla tavoin (vrt. kaavamaiset soveltamiskäytännöt) à myös seurausharkinta: tulkintojen tavoiteltavien seurausten tai tulkintojen ei-tavoiteltavien seurausten tunnistaminen monitieteisen tiedon avulla
Verkosto- ja kudosrakenne ympäristösääntelyn rakennepiirteenä Lakien yhteensovittamistavoite à esim. on otettava huomioon -sääntelytekniikka à kaikkien ympäristölakien tavoitteet otettava tosissaan; ei lex specialis - asetelmaa Säännösten tulkitseminen osana asiayhteyttään osana sovellettavaa lakia osana sääntelyaluetta (ympäristöoikeuden sektori / ympäristöoikeus) osana oikeusjärjestyksen kokonaisuutta (erit. hallintomenettely ml. osallistuminen)
Oikeusnormien keskinäisiä suhteita määrittävät tulkintaopit 1. Oikeusnormien (sääntöjen ja periaatteiden) yhteensovittamisperiaatteet = oikeuden verkosto- ja kudosrakenne = rinnakkaisten, päällekkäisten ja vaihtoehtoisten oikeusnormien suhteita määrittävät argumentaatiosäännöt ja periaatteet 2. Oikeusperiaatteiden punnintaa ohjaavat argumentaatiosäännöt 3. Sääntöristiriitojen ratkaisunormit (lex superior, lex posterior ja lex specialis)
Ympäristöoikeudellisen lainsoveltamisen monitieteisyys Lain tulkinta voi muuttua, vaikka lain sanamuoto ei muuttuisi oikeudellisen tulkintaympäristön muutos arvojen muutos luonnontieteellisen tiedon lisääntyminen tekniikan kehittyminen à tavoitteellis-systeemisten argumenttien tilanneherkkä soveltaminen ympäristöoikeudellisena laintulkintamallina
Esim. KHO 2018:38, kysymyksenasettelu Asiassa on Oy Teboil Ab:n valituksen johdosta ratkaistavana kysymys siitä, onko pelastusviranomainen voinut polttonesteiden jakeluasemalla tapahtuvaa vaarallisten kemikaalien vähäistä varastointia koskevan ilmoituksen johdosta tekemässään kemikaaliturvallisuuslain 25 :n mukaisessa päätöksessä edellyttää, että jakeluasema rakennetaan jakeluasemastandardin SFS 3352 kohdan 16.6. pohjavesialueille suunniteltua erityisrakennemallia noudattaen, vaikka suunniteltu jakeluasema sijaitsee pohjavesialueen rajauksen ulkopuolella. 6
KHO 2018:38 Polttonesteiden jakeluasemien ympäristövaikutuksia ja turvallisuutta koskeva sääntelykokonaisuus muodostuu ympäristönsuojelulainsäädäntöön perustuvasta lupa- tai rekisteröintimenettelystä sekä kemikaaliturvallisuuslainsäädännön piiriin kuuluvasta ilmoitusmenettelystä. Kemikaaliturvallisuuslain mukainen menettely on rinnakkainen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn kanssa. 7
KHO 2018:38 Kun lisäksi otetaan huomioon kemikaaliturvallisuuslain 1 :stä ilmenevä lain tarkoitus ehkäistä myös ympäristövahinkoja sekä lain 2 luvussa säädetyt yleiset turvallisuusvaatimukset, niitä tarkentavan kemikaaliturvallisuusasetuksen 10 :n 1 momentti, polttonesteiden jakeluasematoiminnasta pohjavedelle tyypillisesti aiheutuvat riskit sekä se, että jakeluasemien turvallisuusvaatimuksista ei vielä ole säädetty kemikaaliturvallisuuslain nojalla annetussa asetuksessa, pelastusviranomaisella on tässä tapauksessa ollut toimivalta ja kemikaaliturvallisuuslain mukaiset asialliset perusteet asettaa kysymyksessä oleva ehto siitä huolimatta, että se on jakeluasemastandardissa puheena olevalle alueelle asetettuja vaatimuksia ankarampi. 8