Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.11.2010 47 Dno KYK:441 /2009 102 LATTUNEN ARMAS / YMPÄRISTÖLUPA JA ALOITUSLUPA, KALLION LOUHINTA JA MURSKAUS, TILA MIKKOLA 858-411-9-29, TUUSULA KU-YK 102/9.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kallion louhintaa ja murskausta Tuusulan Ruotsinkylän tilalla Mikkola 858-411-9-29. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Lattunen Armas Oinaskatu 2, 04430 JÄRVENPÄÄ puh. 050 67 363 Maanomistajat Lattunen Armas Lattunen Timo Muolaankuja 4, 04400 JÄRVENPÄÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupahakemus koskee kiinteistöllä Mikkola 858-411-9-29 (Metsäkyläntie Lillsvedjankuja) tapahtuvaa kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Sijaintikartta liitteenä. Liite nro 102 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (YSL, 86/2000) 28.1, ympäristönsuojeluasetus (YSA, 169/2000) 1.1 kohta 7c ja 7e, kivenlouhinta ja murskaus. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA YSA 7.1 :n kohdan 7a ja 7b perusteella lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta). ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 10.8.2009. Hakemusta on täydennetty 11.9.2009.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.11.2010 48 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilalla Mikkola ei ole ollut aikaisemmin ympäristölupia. Lupahakemusta koskevalla alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Ruotsinkylä-Myllykylä osayleiskaava (vahvistettu 4.3.1998). Osayleiskaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (MT-3). Tila Mikkola rajoittuu osayleiskaavassa pohjoisosaltaan maa- ja metsätalousalueeseen, viljelymaisemaan (MV-1) ja itäosaltaan maanläjitysalueeseen (EL-1/MT-3). Osayleiskaavaan merkitty 60 db:n lentomelualue (L DEN =60 db) peittää tilan lounaisosan. Ohjeellinen Seitsemän veljeksen ulkoilureitti sivuaa tilan koilliskulmaa. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan 22.6.2010. Vaihemaakuntakaavassa on tarkasteltu toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Vaihemaakuntakaavan mukaan kiviainesvarantomerkinnällä (kva) osoitetaan alueita, joilla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä sora-, hiekka- tai kalliokiviainesvaroja. Vaihemaakuntakaavan tarkoittamiksi merkittäviksi kiviainesvarannoiksi on osoitettu Etelä-Tuusulassa Mosapakanniitun, Senkkerin, Sikakallion ja Raatinpellon alueet. Kaavan mukaan alueiden rajaukset ovat yleispiirteisiä ja ne tarkentuvat arvioitaessa ottamisedellytyksiä maa-aineslain edellyttämällä tavalla. Vaihemaakuntakaavan suojelumääräyksen mukaan kva -alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota kiviainesten ottoedellytysten säilymiseen. Lupahakemusta koskevalla alueella on voimassa 15.11.2012 asti maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) 38 :n mukainen rakennuskielto ja MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus uuden osayleiskaavan laatimista varten (Tuusulan kunnanvaltuusto 16.11.2009 167). Tuusulan kunta on käynnistänyt uuden Ruotsinkylä-Myllykylä osayleiskaavan valmistelun. Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä 27.3.-28.4.2008. OAS:n mukaan osayleiskaavatyön tavoitteena on tarkistaa vuonna 1998 vahvistettua oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, jonka aluevaraukset eivät vastaa alueella olevia ja sinne suunniteltuja toimintoja. Suunnittelussa otetaan huomioon aluetta koskeva viimeisin lentomeluennuste, maakuntakaavan 1. vaihekaavan ehdotus ja alueella sijaitsevat erityistoiminnat kuten Senkkerin kiviaineshuolto oheistoimintoineen sekä läjitysalueet. Kaavoitustyön tavoitteena on tutkia kiviaineshuollon alueita ottotoiminnan jälkeen työpaikka-alueina. Armas Lattusella on samaan aikaan ympäristölupahakemuksen kanssa vireillä tilaa Mikkola koskeva maa-aineslain mukainen lupahakemus.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.11.2010 49 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Nykyinen maankäyttö Lupahakemusta koskeva tila Mikkola sijaitsee Tuusulan Ruotsinkylässä. Tilan pinta-ala on noin 16 hehtaaria. Kiinteistö on metsätalouskäytössä. Lähimmät häiriintyvät kohteet (asuinrakennukset) sijaitsevat lupahakemusta koskevan kiinteistön välittömässä läheisyydessä sen pohjoispuolella (Lillsvedjankujalla). Asutusta on sijoittunut myös Metsäkyläntien varteen, lähimmillään haetun ottoalueen itä-koillispuolella noin 400 metrin etäisyydellä. Lupahakemusta koskevan kiinteistön itä-, koillis- ja pohjoispuolelle on sijoittunut peltoviljelyä. Lounaispuolella sijaitsee Seepsula Oy:n kiviainesten otto- ja jalostusalue. Muilta osin ympäröivän alueen maankäyttö on metsätaloutta. Tieyhteys kiinteistölle on järjestetty Lillsvedjankujan kautta. Maa- ja kallioperä Suunnittelualueen etelä-, länsi- ja koillispuolella esiintyy kalliomäkiä, joita erottavat korkeimmilla alueilla moreenialueet ja maastopainanteissa savialueet. Maanpinnan taso vaihtelee suunnittelualueella noin tasojen +50 +59 välillä. Alueella on kallioisia mäkiä, joissa kallion pinta on paljastuneena mäen ylimmissä lakiosissa. Mäkien rinneosissa esiintyy ohuehko moreenipeite. Kalliomäkiä erottavat maastohavaintojen ja maaperäkartta-aineiston (Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartta 1:20 000) perusteella kuivimmilla alueilla moreeni- ja hienoainesmoreenikerros sekä soistuneilla maapainannealueilla turve- ja savikerros. Maakerrosten paksuutta ei ole tutkittu ja se voi olla kartta- ja maastohavaintojen perusteella huomattava. Pohjavedet Toukokuussa 2009 tehtyjen pohjaveden korkeusmittauksien mukaan pohjaveden korkeusasema maaperässä on suunnittelualueen luoteispuolella sijaitsevissa kaivoissa tasolla +44,25 +45,65 ja itäpuolella sijaitsevassa kaivossa tasolla +45,16. Pohjavesi virtaa maaperässä todennäköisesti alueen pohjois-, länsi- ja eteläosasta luoteeseen ja alueen itäreunalta itään. Seepsula Oy:n kiviaineksen ottamisalueella ja sen lähiympäristössä sijaitsevien pohjaveden havaintoputkien korkeustietojen perusteella maaperän pohjavesi on vaihdellut tasolla +40,55 44,72 (syksyllä 2007). Pohjaveden virtaussuunta maaperässä on Seepsula Oy:n kiviaineksen ottoalueen eteläpuolella kohti kaakkoa. Lähialueen yksityiskaivojen vesi on toukokuussa 2009 tehtyjen tutkimuksien mukaan yleensä hieman hapanta. Osassa kaivoista veden väriluku oli korkea, vesi oli sameaa ja rautapitoista sekä muutamissa kaivoissa esiintyi koliformisia bakteereita
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.11.2010 50 Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Lähin pohjavesialue (Ruotsinkylä lk II, 0185808) sijaitsee kaakossa noin 1 km etäisyydellä. Päijänne-tunneli sijaitsee noin 900 metrin etäisyydellä kiinteistön itäpuolella. Päijänne-tunnelissa painetaso on tasolla +42. Pintavedet Pintavedet purkautuvat suunnittelualueelta kohti pohjoista peltoaukean keskiosassa sijaitsevaa ojaa, josta vedet virtaavat edelleen kohti luodetta läpi Krapuojaan ja edelleen Vantaanjokeen. Purkureitin pituus ottamisalueelta Vantaanjokeen on noin 5 km. Toukokuussa 2009 tutkittu pintavesinäyte (oja A) oli hieman hapanta (ph 6,7). Vesi oli humuspitoista (orgaanisen aineksen kokonaispitoisuus 19 mg/l), joka näkyy kohonneena hapenkulutuksena (27 mgo/l). Humus ja korkeahko rautapitoisuus (3,1 mg/l) ovat nostaneet väriluvun (NTU 130) korkeaksi eli vesi on selvästi ruskeaa. Kemiallinen hapenkulutus ja väriluku ovat suovesille tavanomaisella tasolla. Kokonaisfosforipitoisuus oli luonnontilainen ja kokonaistyppipitoisuus suovesille tavanomainen. Ammoniumtyppipitoisuus oli luonnonvesien kokonaistasoon verrattuna kohonnut, todennäköisesti korkean humuspitoisuuden vuoksi. Veden sähkönjohtokyky oli suovesille tavallinen. Luonto Suunnittelualueella ei tiedetä olevan uhanalaisia, luontodirektiivin liitteen IV (a) tai lintudirektiivin liitteen I lajeja. Myöskään hakijan teettämän maastoinventointien yhteydessä ei tehty havaintoja em. lajeista. Suunnittelualue on pääasiassa ylispuustoista taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää, jonka luontoarvot ovat tavanomaiset. Alueella ei ole luonnonsuojelulain (1096/96) tarkoittamia suojeluvarauksia. YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS Yleiskuvaus Tuusulan Ruotsinkylään tilalle Mikkola RN:o 9:29 haetaan ympäristölupaa kallion louhintaan ja murskaukseen kymmeneksi vuodeksi. Kiviaineksen kokonaisottomäärä alueella on 1 500 000 m 3 (4 200 000 t) kymmenen vuoden aikana. Vuosittain murskataan keskimäärin 150 000 m 3 (420 000 t). Keskimääräisellä päivätuotannolla murskauspäiviä on 168 kpl vuodessa. Kiviainestuotteiden myyntikuljetuksia kertyy keskimäärin 40 kpl/arkipäivä. Työt alueella aloitetaan pintamaiden poistolla. Pintamaat läjitetään suunnitelma-alueen pohjois- ja länsireunalle kuuden metrin korkuiseksi meluvalliksi. Kun pintamaat on poistettu, aloitetaan kallion louhinta porauksella. Porauksen jälkeen kenttä panostetaan ja räjäytetään irti. Kun räjäytys on suoritettu, aloitetaan murskaus sekä tarvittaessa ylisuurten lohkareiden rikotus.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.11.2010 51 Toiminnasta aiheutuvat meluhaitat on minimoitu tuotannon suunnittelun avulla. Ottoalueen pohjois- ja länsilaidalle rakennetaan pintamaista meluvalli, jonka on todettu melumallinnuksessa toimivan tehokkaasti meluntorjunnassa. Toiminta-aikojen rajaamisella melutasot pysyvät mallinnuksessa todettua alempina. Haetut toiminta-ajat ovat melumallinnuksessa esitettyjä lyhyemmät porauksen ja rikotuksen osalta. Lisäksi alueella ei ole murskaus- ja louhintatoimintaa toukokuun puolivälistä elokuun puoliväliin välisenä aikana ollenkaan. Suunnitellusta toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset on arvioitu luvanhakijan teettämillä selvityksillä. Selvitykset on teetetty toiminnan meluvaikutuksista sekä pinta- ja pohjavesivaikutuksista. Lisäksi on teetetty luontoselvitys, jossa on arvioitu alueen luonto- ja maisemallisia arvoja. Toiminta-ajat Ympäristölupaa haetaan 10 vuodeksi. Kiviaineksen murskausta haetaan kahdeksan ja louhintaa kolmen kuukauden ajaksi syys-toukokuun väliseksi ajaksi. Murskauksen vuorokautiseksi toiminta-ajaksi esitetään ma-pe (ei arkipyhinä) klo 7-22, louhintaa (ei arkipyhinä) klo 8-16 ja räjäytyksiä (ei arkipyhinä) klo 12-15. Tuotteet ja tuotantomäärät Lupahakemuksen mukaan kalliomurskeen vuorokausituotanto on keskimäärin 2 000 tn ja enimmillään 3 000 tn. Vastaava vuosituotanto on keskimäärin 400 000 tn ja enimmillään 500 000 tn. Murskauslaitos koostuu syöttimestä, välpästä, esi-, väli- ja jälkimurskaimesta, kuljettimista ja seuloista. Tuotannossa käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet Lupahakemuksen mukaan murskattavaa louhetta kulutetaan vuodessa keskimäärin 400 000 tn ja enimmillään 500 000 tn (koko toiminta-aikana yhteensä 4 200 000 tn). Räjähdysaineen (dynamiitti, aniitti, kemiitti) vuosikulutus on keskimäärin 112 tn ja enimmillään 126 tn. Kevyttä polttoöljyä kuluu vuodessa keskimäärin 216 tn ja enimmillään 270 tn. Lupahakemuksen mukaan kiinteistöllä murskattavaa kiviainesta ei tuoda muualta. Tiedot raaka-aineiden ja tuotteiden varastoinnista Murskauslaitoksen raaka-aine (louhe) varastoidaan kalliosta irti räjäytetyssä penkassa 1-2 viikon tarve kerrallaan. Kiviaineksen oton edetessä myös raaka-aineen varastointipaikka muuttuu. Varastokasat pyritään sijoittamaan siten, että ne estävät mahdollisimman hyvin melun ja pölyn leviämisen alueelta. Varastokasojen sijainnit vaihtelevat myös tuotantovaiheiden mukaan.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.11.2010 52 Liikkuvassa murskausasemassa (Lokotrack) on kiinteä 1 000-5 000 litran polttoainesäiliö, joka täyttää työkoneille asetetut vaatimukset. Siirrettävän murskauslaitoksen tarvitsema energia tuotetaan aggregaatilla, jonka käyttämää kevyttä polttoöljyä varastoidaan kerralla enintään 10 000 litraa kaksoisvaippaisessa säiliössä. Muiden työkoneiden polttoaine varastoidaan 2 000 litran kaksoisvaippasäiliöissä, 2-3 säiliötä työmaalla. Voiteluaineita säilytetään enintään 1 000 litraa valuma-altaallisessa metallikontissa. Tiedot käytettävästä energiasta ja arvio sen käytön tehokkuudesta Murskauslaitoksen käyttöenergia tuotetaan aggregaatilla, jonka polttoaine on kevyt polttoöljy. Polttoaineen kulutus on 50-60 l/käyttötunti. Murskauslaitos ei kuulu IPPC-direktiivin (96/61/EY) liitteessä 1 lueteltuihin laitoksiin, joiden on esitettävä tiedot käytettävästä energiasta ja arvio käytön tehokkuudesta. Energian tuotanto laitoksilla on merkittävä kustannuserä, joka pyritään pitämään mahdollisimman pienenä energian ja koneiden käyttö optimoimalla. Tiedot toiminnan päästöjen laadusta ja määrästä sekä selvitys päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevista toimista Toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan ovat seuraavat (taulukko 1): Aine vuosipäästö enintään (tn) keskimääräinen vuosipäästö (tn) suurin tuntipäästö (kg) suurin vuorokausipäästö (kg) SO 2 0,46 0,37 0,18 2,7 NO x 0,84 0,67 0,33 5,0 CO 2 883,5 706,8 350,6 5258,9 hiukkaset 0,08 0,07 0,03 0,5 Murskauslaitoksella pölyä syntyy murskauksesta, seulonnasta sekä kiviaineksen pudotuksista. Pölyn leviämistä torjutaan suihkuttamalla prosessiin vettä sekä tarvittaessa suojaamalla kuljettimet ja muut pölyävät vaiheet kattein, peittein ja koteloinnein. Pölyä syntyy vähäisessä määrin myös työmaakoneiden aiheuttamasta liikenteestä sekä tuotteiden kuormaamisesta ja kuljettamisesta tuotantopaikalta. Kylmässä kiviaineksessa vallitseva luonnollinen kosteus vähentää pölyämistä, lisäksi sitä voidaan vähentää varastokasoja kastelemalla. Myös kallion porauksesta syntyy pölyä, mutta nykyaikainen porauslaitteisto on varustettu tehokkailla pölynpoistojärjestelmillä, eikä porausta voida pitää pölyävänä työvaiheena. Tiedot melusta ja tärinästä Merkittävimmät melua aiheuttavat työvaiheet murskauslaitoksilla ovat kallion poraus, ylisuurten lohkareiden rikotus sekä murskaus. Kiviaineksen kuormaamisesta kuuluu pyöräkuormaajan moottorin käyntiääni. Kuljetuskalustosta aiheutuu normaalia liikennemelua. Kovimman yksittäisen äänen kuljetuskaluston toiminnassa aiheuttaa työturvallisuussyistä pakollinen peruutus-
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.11.2010 53 hälytyssummeri. Murskauslaitoksen toimiessa eniten meluavia laitteita ovat murskaimet, pudotus murskaimen syöttimeen, dieselgeneraattori ja seulastot. Lisäksi melua aiheuttaa tuotteiden kuljetukset ja kuormaamiset. Hetkellistä lähtötasoltaan korkeata melua aiheutuu myös ylisuurten lohkareiden rikotuksesta. Lupahakemuksen liitteenä olevan melumallinnuksen mukaan suunniteltu louhinta-alue sijoittuu ympäristöön, jossa on muutakin melua. Suunnittelualueen lounaispuolella noin 600 m etäisyydellä on Seepsula Oy:n nykyinen kiviaineksen ottamisalue, jossa syntyy samankaltaista melua kuin tässä kohteessa. Tämän lisäksi louhinta-alue sijoittuu lentokonemelun vaikutusalueelle. Laskentojen mukaan kokonaismelutaso eli tämän hankkeen louhinnan, Seepsulan alueen louhinnan ja Helsinki-Vantaan lentotoiminnan aiheuttama kokonaismelutaso Metsäkylän asuintalojen kohdalla on eri louhintahankkeiden louhintavaiheista riippuen L Aeq 53-59 db. Näin kaikissa louhintavaiheissa saattaa kokonaismelutaso asuintalojen kohdalla ylittää päiväajan ohjearvon sellaisina päivinä, jolloin Helsinki-Vantaan lentoaseman luoteensuuntainen kiitotie on käytössä. Mallinnuksessa esitetyt keskiäänitasot ovat melutasoja, jotka vastaavat melutapahtumia tasaisesti jakaantuneena ajalle klo 7-22. Laskennat on tehty kyseiselle jaksolle ohjearvovertailun mahdollistamiseksi. Raportin mukaan käytännössä melu ei ole tasaista koko päivän: porausta ja rikotusta tehdään klo 7-18 välisenä aikana, jonka jälkeen käynnissä on murskaus ja työkoneet klo 21 saakka. Lupahakemuksessa louhinnan melutapahtumaa (so. poraus ja rikotus) on rajoitettu tapahtuvaksi klo 8-16 väliseksi ajaksi. Räjäytysten räjähdysainemäärät suunnitellaan kenttäkohtaisesti huomioiden kohteen etäisyys, kallion tärinäjohtavuus ja häiriintyvien kohteiden rakenne. Räjäytyksissä syntyvä tärinä ei suurella todennäköisyydellä aiheuta vaurioita lähimmissä kohteissa. Ennen toiminnan aloittamista häiriintyvät kohteet katselmoidaan ja dokumentoidaan. Alueella tehdään tarvittaessa koeräjäytyksiä ja tärinämittauksia. Räjäytykset järjestetään töitä koskevien määräysten ja säännösten mukaan. Murskauslaitoksen melusta ympäristölle aiheutuvaa haittaa on vähennetty jo oton suunnitteluvaiheessa. Melua aiheuttavat tilanteet ovat edellä mainitut meluavimmat työvaiheet. Toiminta alueella sijoitetaan siten, ettei melu pääse leviämään vapaasti häiriintyvien kohteiden suuntaan. Kallion louhinta ja murskaus aloitetaan tilan eteläosista pohjoiseen edeten, jolloin rintaus avautuu koko toiminnan ajan etelän suuntaan. Lisäksi pintamaista rakennetaan alueen pohjois- ja länsiosaan meluvalli estämään melun leviämistä. Melumallinnuksella suunnitellut toimenpiteet on todettu niin tehokkaiksi, että toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä 55 db yhdessäkään häiriintyvässä kohteessa toiminnan missään vaiheessa.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.11.2010 54 Päästöt veteen Murskaus- ja louhintatoiminnassa ei synny päästöjä veteen. Alueella syntyvät hulevedet käsitellään laskeutusaltaassa niin, ettei kiviaineksesta irtoava hienoaines kulkeudu alueen ulkopuolelle. Tiedot syntyvistä jätteistä Toiminnasta syntyvät jätteet ovat seuraavat (taulukko 2): jätenimike määrä käsittely tai hyödyntäminen varastointitapa ja toimituspaikka sekajäte 0,5 tn/v jätehuoltoyritys kerätään jäteastiaan noutaa metalliromu 3 tn/v romuliike noutaa varastointi kuormalavalle jäteöljyt yms. 2 000 l/v jäteöljysäiliö tai keräyspiste Ekokem Oy Jäteöljyt kerätään tynnyreihin, jotka jäteöljyn käsittelyyn erikoistunut yritys noutaa ja toimittaa ongelmajätteen käsittelylaitokselle. Muut mahdollisesti syntyvät ongelmajätteet kerätään erillisiin astioihin jotka tyhjentää kyseisten jätteiden käsittelyyn erikoistunut yritys tai jätteet toimitetaan itse ongelmajätteen keräyspisteisiin. Ongelmajätteiksi luokiteltavista jätteistä pidetään kirjanpitoa, josta ilmenee jätteen laatu, varastointi, kuljetus, loppuvastaanotto sekä tapahtumapäivämäärät. Kirjanpito arkistoidaan vähintään kolmeksi vuodeksi. Jätteiden käsittelyssä noudatetaan jätelakia ja -asetusta sekä kunnan jätehuoltomääräyksiä. Ottoalueelle tehdään jätehuoltosuunnitelma ennen toiminnan aloittamista. Mahdollisesti alueella toimivat aliurakoitsijat velvoitetaan noudattamaan jätehuoltosuunnitelmaa. Tiedot vedenhankinnasta ja käytöstä Normaali vedenkäyttö alueella on 2-3 m 3 /vrk. Mikäli kaikki vettä käyttävät yksiköt ovat samanaikaisesti toiminnassa, on vedenkulutus enimmillään 10 m 3 /vrk. Pölyntorjunnassa käytettävä vesi otetaan laskeutusaltaasta. Tuotantojakson aikana alueella asuvien työntekijöiden käyttämä vesi tuodaan alueelle säiliöllä. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Toiminnan suunnittelu perustuu pitkäaikaiseen kokemukseen sekä asiantuntemukseen alan töistä. Toiminnan ympäristövaikutukset on arvioitu ja esitetty lupahakemuksen yhteydessä, eivätkä ne ylitä sallittuja raja-arvoja. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen tarkoittaa käytännössä pöly- ja melupäästöjen vähentämistä, joka hakemuksen mukaisesti on tehty. Murskaustyössä käytetään Lokotrack-laitteistoa tai muuta vastaavaa parasta mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa, jolloin pölyn leviäminen ympä-
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.11.2010 55 ristöön estetään seuraavilla toimenpiteillä: 1. Murskaamo varustetaan tarvittaessa kastelujärjestelmällä (vesitankki, pumppu, suihkuputkisto) siten, että murskainten syöttöaukkoihin ja kuljettimien purkukohtiin voidaan suihkuttaa vettä. Mikäli vettä ei jostain syystä voida käyttää, käytetään purkusukkaa; 2. Murskaamossa käytetään pääosin koteloituja kuljettimia ja seulastoja. Lokotrack-murskaimissa on vakiovarusteena dieselmoottorin äänenvaimennin ja vaimennettu moottorisuoja. Tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä Kiviainestuotteiden myynnistä aiheutuu keskimääräisellä vuosituotannolla 40 käyntiä vuorokaudessa ja enintään 50 käyntiä. Lisäksi huoltoajosta aiheutuu 1 käynti/murskauspäivä. Liikenne rajoittuu pääosin klo 7-18 väliselle ajalle. Työkoneita ja ajoneuvoja ei perushuolleta tai pestä alueella. Akuuteissa rikkoontumistapauksissa korjaustöitä voidaan joutua tekemään työmaalla, jolloin paikalle tuodaan huoltovaunu. Alueelle kuljetaan Vantaalta Katriinantietä ja edelleen Myllykyläntietä sekä Tuusulasta Myllykyläntietä, jolta Metsäkyläntietä ja lopuksi Lillsvedjankujalta alueelle. Kaikki tieosuudet Metsäkyläntien viimeistä noin ½ km osuutta sekä Lillsvedjankujaa lukuun ottamatta ovat päällystettyjä. Metsäkyläntien pölyntorjunta hoidetaan ensisijaisesti pölynsidonnalla. Ottoalueella ei ole pysyviä teitä. Laitosalueen kulkureittien pölyntorjunta hoidetaan kastelemalla. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Toiminnasta ympäristöön aiheutuvat vaikutukset on arvioitu melu-, luontoja maisema- sekä pinta- ja pohjavesiselvityksinä. Selvitysten tekijöinä ovat toimineet kyseisiin aloihin erikoistuneet konsultit. Selvitykset ovat kokonaisuudessaan lupahakemuksen liitteinä. Teetettyjen selvitysten mukaan hakemuksen mukaisesti suunnitellusta toiminnasta ei aiheudu ohjearvot ylittävää melua häiriintyvissä kohteissa eikä haitallisia vaikutuksia suojeltuihin tai harvinaisiin lajeihin tai luontokohteisiin eikä vesistöihin. Myöskään maisemallista haittaa ei aiheudu. Louhinnasta ei voida olettaa aiheutuvan liian voimakasta tärinää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa toiminnan alkuvaiheessa. Lupahakemuksen liitteenä olevaan asemapiirrokseen on merkitty linja, jolta on etäisyyttä noin 300 m lähimpään asuintaloon. 300 m pidetään yleisesti sellaisena etäisyytenä, jota kauempana sijaitsevasta louhintatoiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Kun ottamistoiminta etenee kohti pohjoista ja louhinta siirtyy lähemmäs asuintaloa, nostetaan louhinnan varmuustasoa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pienennetään kenttäkokoa, pienennetään kerralla räjäytettävää räjähdysainemäärää ja lisäksi tarvittaessa suojataan räjäytettävät kentät. Louhintaan liittyvien toimenpiteiden lisäksi lähimmät häiriintyvät kohteet katselmoidaan ja dokumentoidaan sekä asennetaan tärinämittarit. Tällä tavoin menetellen kallion louhinta on mahdollista kaupunkien keskustoissakin.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.11.2010 56 Toiminnasta aiheutuva merkittävin sosiaalinen vaikutus on liikenteen aiheuttama häiriö. Alueelta liikenne kulkee Metsäkyläntieltä kohti Myllykyläntietä. Myllykyläntiellä kohdassa, johon Metsäkyläntie yhtyy, keskimääräinen ajoneuvomäärä on vuonna 2006 Tiehallinnon mukaan ollut 3607 ajoneuvoa/vrk. Suunnitellusta murskauksesta syntyy kuljetuksia enimmillään 50 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta 1/3 suuntautuu Myllykyläntietä kohti Tuusulaa ja 2/3 kohti Vantaata. Liikenteellinen lisäys Myllykyläntietä pohjoiseen olisi noin 15 ajoneuvoa/vrk ja etelään noin 35 ajoneuvoa/vrk. Keskimääräiseen liikennevirtaan lisäyksestä aiheutuisi molempiin suuntiin noin 1,0 % lisäys. Ottaen huomioon, että Myllykyläntiellä on kevyen liikenteen väylä, ei lisäystä voida pitää sellaisena, että se aiheuttaisi kohtuutonta haittaa liikenneturvallisuudelle. Sen sijaan Metsäkyläntielle ja Lillsvedjankujalle toiminnasta aiheutuu merkittävää liikenteen lisäystä ja rasitusta. Liikenteen lisäyksestä aiheutuvaa haittaa torjutaan pölynsidonnalla sekä tien parantamisella. Parantamisella tarkoitetaan tien leventämistä tarvittavilta osin, rakennekerrosten kantavuuden lisäämistä, näkyvyyden parantamista ja mahdollisesti päällystämistä. Parantamistoimenpiteistä on kuitenkin päätettävä tienhoitokunnan kesken. Tilan Mikkola RN:o 9:29 lounaispuolelta noin 50 m tilan rajasta kulkee seitsemän veljeksen reitti. Reitti ei kulje tilan Mikkola alueella. Murskaus- ja louhintatoiminnan rajaaminen kesäajan ulkopuolelle vähentää reittiin kohdistuvaa melu- ja pölyrasitusta, eikä juuri heikennä reitin virkistysarvoa. Kiinteistön Mikkola RN:o 9:29 alueella suunniteltu kallion louhinta ja murskaus muuttaa tilanteen siten, että yleiskaavassa alueelle on mahdollista osoittaa myös muita toimintoja kuin metsätalous. Ottaminen toteutetaan kuitenkin niin, että alue voidaan palauttaa myös nykyisen kaavan edellyttämään tilaan ja metsittää. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien ehkäisemiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteessa Nykyaikaisiin, säännöllisesti huollettuihin laitoksiin liittyy hyvin vähän riskejä. Henkilövahinkojen estämiseksi alueella toimivilta henkilöiltä edellytetään suojaimien käyttöä sekä turvasäännösten osaamista ja noudattamista. Ympäristöriskeistä suurimpia ovat öljyvuodot. Öljyvuotojen estämiseksi laitteiden säännöllinen huolto ja oikea käyttö ovat tärkeässä asemassa. Öljyvuotojen riskit minimoidaan jo ennakolta käyttämällä kaksivaippaisia öljysäiliöitä, kunnostamalla ja huoltamalla laitteisto säännöllisesti sekä tarkkailemaan toimintaa jatkuvasti. Mahdollisten öljyvuotojen varalta kaikkiin työkoneisiin varataan imeytysainetta. Tulipalojen varalta viranomaisten määräämä ensisammutuskalusto on jatkuvasti saatavilla mahdollisten syttymispaikkojen läheisyydessä. Mahdollisista onnettomuuksista sekä häiriötilanteista tehdään vaadittavat ilmoitukset Tuusulan kunnan viranomaisille.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.11.2010 57 Tiedot toiminnan käyttötarkkailusta, ympäristöön kohdistuvien päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailusta sekä käytettävistä mittausmenetelmistä ja laitteista, laskentamenetelmistä ja niiden laadunvarmistuksesta Laitoksen toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan kaikki toimintaan liittyvät seikat. Toiminnan vaikutuksia pinta- ja pohjaveteen tarkkaillaan liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Vuosi-ilmoitukset päästöistä sekä muista lupamääräyksissä edellytetyistä ilmoituksista tehdään sähköisesti vuosittain lupaviranomaiselle. Aloituslupahakemus Hakija pyytää lupaviranomaista määräämään ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti toiminnalle aloitusluvan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta 50 000 euroa vakuudella. Hakemuksessa ei ole esitetty perusteita aloitusluvan määräämiseksi. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Tuusulan kunnan ilmoitustauluilla 4.2.- 17.3.2010 välisenä aikana ja asiakirjat ovat tämän ajan olleet yleisesti nähtävillä. Luvan vireilläolosta on ilmoitettu Vartti -lehdessä 10.2.2010. Hakemuksen johdosta on kuultu rajanaapurit sekä muut tiedossa olevat asianosaiset. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan ELY-keskukselta sekä Tuusulan kunnanhallitukselta ja kaavoitukselta. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta on annettu 20 muistutusta. Muistutuksissa todetaan mm. seuraavaa: S. ja O. A:n muistutuksessa 15.2.2010 ja 8.3.2010 todetaan, että esitetty hanke on epärealistinen ja että hankkeesta aiheutuu muistutuksen mukaan naapuruussuhdelain 17.1 :ssä kiellettyä kohtuutonta rasitusta (yhdessä Seepsula Oy:n hankkeen kanssa). Muistutuksessa viitataan myös raskaan liikenteen vaikutuksiin Lillsvedjankujalle ja Metsäkyläntielle. Muistutuksessa vaaditaan myös YVA -menettelyn käynnistämistä hankkeelle. K. ja A.L:n muistutuksessa 9.3.2010 vastustetaan hakemusta ja todetaan jo nykyisen ottotoiminnan aiheuttavan melu-, pöly- ja tärinähaittoja. Muistutuksessa viitataan myös raskaan liikenteen ympäristövaikutuksiin.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.11.2010 58 O. ja J.K:n muistutuksessa 9.3.2010 viitataan raskaan liikenteen aiheuttamaan liikenneturvallisuusriskiin kapealla tiellä. H.K. ja M.P. muistutuksessa 15.3.2010 viitataan liikenteen aiheuttamaan haittaan sekä louhinnan aiheuttamiin melu-, pöly-, tärinä- ja vesistöhaittoihin (ml. kiinteistön vedenhankinta). Muistuttajan mukaan hakemusalue sijaitsee liian lähellä asuintaloja. Muistutuksessa viitataan myös Senkkerin ottoalueen aiheuttamaan ja olemassa olevaan ympäristörasitukseen sekä hankkeen mahdolliseen YVA -tarpeeseen. H. ja M.R:n muistutuksessa 16.3.2010 todetaan, että lupaa ei tule myöntää, koska toiminta-alue sijaitsee lähellä asutusta. Muistutuksen mukaan hankkeesta ml. raskasliikenne aiheutuu melu-, tärinä- ja pölyhaittoja. Muistutuksessa viitataan myös hankkeen vaikutuksista kiinteistöllä olevaan talousvesikaivoon. Metsäkylänyksityistien hoitokunta toteaa muistutuksessaan 16.3.2010 että Metsäkyläntie ja Lillsvedjankuja eivät sovellu geometriansa ja kantavuutensa puolesta suunniteltuun toimintaan. Kulkuyhteys tulisikin siksi järjestää muistutuksen mukaan korvaavaa reittiä. Tapauksessa, jossa maa-aineslupa myönnetään, hoitokunta vaatii lupaan liitettäväksi tien kunnossapitoon liittyviä määräyksiä. P.L et.al.(72 allekirj.) toteavat muistutuksessaan 16.3.2010, että lupahakemus tulee ensisijaisesti hylätä tai toissijaisesti hylätä aloituslupahakemus ja asettaa riittävän tiukat lupamääräykset toiminnan haitattomuuden varmistamiseksi. Vaatimuksen perustelut on esitetty muistutuksessa. S. ja T.T:n muistutuksessa 16.3.2010 vastustetaan hanketta mm. liikenteellisiin syihin viitaten. Muistutuksen mukaan hankkeesta aiheutuu alueella olevien asuinkiinteistöjen arvon alentumista. Ruotsinkylän Kyläyhdistys ry toteaa muistutuksessaan 17.3.2010 vastustavansa hanketta. Muistutuksen mukaan hankkeen toteuttaminen vaatii kaavamuutoksen (viittauksin käynnissä olevaan osayleiskaavatyöhön) sekä muutoksia tie- ja liikennejärjestelyihin. Hankeen suojavyöhykkeet esitetään muistutuksessa riittämättömiksi. Muistutuksen mukaan hanke tarvitsee YVA -menettelyn. S. ja J.W:n muistutuksessa 17.3.2010 vastustetaan hanketta mm. liikenteellisiin ja ympäristö (pöly, melu) syihin viitaten. Muistutuksen mukaan hankkeesta aiheutuu alueella olevien asuinkiinteistöjen arvon alentumista. Muistutuksen mukaan aloituslupaa ei tule myöntää. P-M.A ja K.H:n muistutuksessa 17.3.2010 vastustetaan hanketta mm. liikenteellisiin ja ympäristö (pöly, melu, pohjavesivaikutukset) syihin viitaten.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.11.2010 59 M.A:n muistutuksen 17.3.2010 mukaan hankkeen toteuttaminen vaatii kaavamuutoksen (viittauksin käynnissä olevaan osayleiskaavatyöhön). Muistutuksessa viitataan lisäksi hankkeen melu- ja pintavesivaikutuksiin sekä raskaan liikenteen aiheuttamiin haittoihin. Muistutuksen mukaan hanke tarvitsee YVA -menettelyn. T.P:n muistutuksessa 17.3.2010 vastustetaan hanketta mm. liikenteellisiin ja ympäristö (pöly, melu, pohjavesivaikutukset) syihin viitaten. Muistutuksen mukaan hanke tarvitsee YVA -menettelyn. A.K:n muistutuksessa 17.3.2010 todetaan, että hakemus on niin puutteellinen, että se on palautettava täydennettäväksi ennen sen käsittelyä. S.T:n muistutuksessa 17.3.2010 vastustetaan hanketta mm. liikenteellisiin ja ympäristö (pöly, melu, tärinä, päästöt ilmaan) syihin viitaten. Muistutuksen mukaan hankkeesta aiheutuu alueella olevien asuinkiinteistöjen arvon alentumista. Muistutuksen mukaan hakemus on niin puutteellinen, että se on palautettava täydennettäväksi ennen sen käsittelyä. M.V:n muistutuksessa 17.3.2010 vastustetaan hanketta puutteellisten meluselvitysten ja melusuojausten osalta. K. ja R.V:n muistutuksessa 17.3.2010 vastustetaan hanketta puutteellisten meluselvitysten ja melusuojausten osalta. T. ja I.L:n muistutuksessa 17.3.2010 hanketta vastustetaan liikenteellisiin ja ympäristö syihin (melu ja tärinävaikutukset kotieläimiin ja luonnoneläimiin) viitaten. A. ja T.P:n muistutuksessa 17.3.2010 hanketta vastustetaan liikenteellisiin ja ympäristö syihin (melu-, pöly- ja tärinä-vaikutukset, luontovaikutukset) viitaten. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy toteaa muistutuksessaan 15.3.2010, että hakemuksessa tulisi tarkemmin tarkastella hankkeen mahdollisia vaikutuksia ympäristön pohjaveden korkeuteen ja laatuun sekä Päijänne-tunneliin sen normaalissa käyttötilanteessa ja poikkeustilanteissa, jolloin tunneli on tyhjänä tai painetasoa on alennettu. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy ehdottaa, että suunnitellun ottamisalueen ja Päijänne-tunnelin väliselle kallioalueelle asennetaan kalliopohjavesiputkia, joista hakija velvoitetaan seuraamaan kalliopohjaveden pinnan ja laadun mahdollisia muutoksia tunnelin suuntaan sekä raportoimaan tulokset Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle 4 kertaa vuodessa.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.11.2010 60 Lausunnot Lupahakemuksen johdosta on annettu kaksi lausuntoa. Tuusulan kaavoituslautakunnan lausunnon 10.3.2010 16 mukaan hankealue sijoittuu Senkkerin kiviaineshuollon koillispuolelle ja koskee arvokasta Bokärrin läntistä ja osin myös Bokärrin itäistä kallioaluetta sekä Mosapakannittua. Kallion pohjoisosat rajaavat Metsäkylän peltoja ja kallion eteläosat yhdistyvät Mosapakanniitun suo- ja kallioalueeseen. Louhittavan Bokärrin läntisen kallion pinta-ala on noin 3,6 ha. Hankealueesta vain eteläisempi Mosapakanniitun alue sisältyy Uudenmaan 1.vaihemaakuntakaavan merkittäviä kiviainesvarantoja sisältävään alueeseen, jolla on todettu olevan hyvänlaatuista, rakentamiseen kelpaavaa kiviainesta. Kiviainesvarantoaluetta ei kuitenkaan hankealueen osalta ole osoitettu puhtaiden ylijäämämaiden läjitykseen (EJ3), kuten Mosapakanniitun luontoja maisemaselvityksessä virheellisesti todetaan. Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaavan alustavassa luonnoksessa nykyiset ja laajentuvat kiviaineshuollon EO -aluevaraukset noudattavat pääpiirteissään 1.vaihemaakuntakaavan kiviainesvarantojen aluerajausta. Kaavaluonnoksessa peltoihin rajautuvat yhtenäiset talousmetsäalueet on osoitettu maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi M-8, jolla sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sekä haja-asutusluonteinen rakentaminen. Metsävyöhykkeen ja Bokärrin läntisen ja osin myös Bokärrin itäisen kallioalueiden säilyttämisellä on pyritty turvaamaan Metsäkylän perinnemaisema ja suojaamaan asutusta kiviaineshuollon toiminnan mahdollisesti aiheuttamilta ympäristöhaitoilta (pöly, melu, tärinä). Kaavaluonnoksen mukaan vain hankealueen eteläosa sisältyy maa-ainesten ottoalueeseen EO/T, jälki-käyttönä asemakaavoitettu työpaikka-alue. Osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluissa 4.11.2009 on todettu, että Metsäkylästä ei tulla avaamaan uusia tieyhteyksiä kiviainestoiminnalle. Toiminta lisää raskaan liikenteen osuutta erityisesti Metsäkyläntiellä, jonka yhteyteen ei ole rakennettu kevytliikenneväylää. Seitsemän veljeksen ulkoilureitti palvelee ylikunnallisena ulkoilureittinä. Ulkoilureitin säilyttäminen voimassa olevan osayleiskaavan mukaisella paikalla on ristiriidassa Senkkerin kiviainestoiminnan kanssa. Ulkoilureitti kulkee lisäksi 55-60 db lentomelualueella. Kaavaluonnoksessa korvaava ulkoilureitti kulkee Vähäsuonkallion itäpuolelta suuntautuen Metsäkylän alueelle, hankealueen pohjoispuolelle. Louhinta- ja murskaushanke eivät vaikeuta ohjeellisen uuden ulkoilureitin käyttöä. Yhteenvetona kaavalautakunta toteaa, että toiminnan sijoittumista alueelle puoltavat lentomelu ja kiviainestoiminnan keskittyminen samalle alueelle. Ympäristö- ja maa-aineslupaa harkittaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon asutuksen läheisyys ja Bokärrin läntisen kallion louhinnan aiheuttamat pysy-
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.11.2010 61 vät muutokset Metsäkylän perinnemaisemaan sekä liikenneturvallisuus Metsäkyläntiellä. Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaavan alustavan luonnoksen aluevaraukset ja kaavan tavoitteet eivät tue haettua Bokärrin läntisen kallion louhintaa ja murskausta. Hankealueen eteläinen Mosapakanniitun alue sen sijaan ei ole ristiriidassa vaihemaakuntakaavan ja tarkistettavan osayleiskaavan kiviainesten ottoaluevarausten kanssa. Kaavoituslautakunnan mielestä hanke esitetyillä suunnitelmilla ei sovi alueelle lainkaan. Tuusulan kunnanhallituksen lausunnon 29.3.2010 170 mukaan lupahakemusta tulee täydentää siten, että maakuntakaavan kiviainesvarantojen aluevarusmerkintöjen rajat osoitetaan mahdollisuuksien mukaan selkeästi myös hakemusasiakirjoissa. Osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluissa 4.11.2009 on todettu, että Metsäkylästä ei tulla avaamaan uusia tieyhteyksiä kiviainestoiminnalle. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on kuitenkin pidetty ennen kuin Armas Lattusen hanketta koskevat lupahakemukset on lähetetty lausunnolle. Lupahakemusten mukainen toiminta lisää raskaan liikenteen osuutta erityisesti Metsäkyläntiellä, jonka yhteyteen ei ole rakennettu kevyt-liikenneväylää. Ongelmana on, että hankealueelle ei näytä olevan tällä hetkellä sopivaa ajoyhteyttä. Asiaa tuleekin tutkia tarkemmin nyt käynnissä olevan osayleiskaavatyön yhteydessä. Yhteenvetona kunnanhallitus toteaa, että toiminnan sijoittumista alueelle puoltavat lentomelu ja kiviainestoiminnan keskittyminen samalle alueelle. Ympäristölupaa ja maa-aineslupaa harkittaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon asutuksen läheisyys ja Bokärrin läntisen kallion louhinnan aiheuttamat pysyvät muutokset Metsäkylän perinnemaisemaan sekä liikenneturvallisuus Metsäkyläntiellä. Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaavan alustavan luonnoksen aluevaraukset ja kaavan tavoitteet eivät tällä hetkellä tue haettua Bokärrin läntisen kallion louhintaa ja murskausta. Hankealueen eteläinen Mosapakanniitun alue sen sijaan ei ole ristiriidassa vaihemaakuntakaavan ja tarkistettavan osayleiskaavan alustavien kiviainesten ottoaluevarausten kanssa. Kunnanhallitus toteaa, että Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaavatyö on vielä luonnosvaiheessa. Osayleiskaavatyön yhteydessä tullaan ratkaisemaan kuinka suuri osa suunnitellusta hankealueesta lopulta sisältyy maa-ainesten ottoalueeseen EO/T-merkinnällä. Osayleiskaavatyön yhteydessä on myös mahdollista tutkia tulisiko alueella sallia myös puhtaiden ylijäämämaiden läjitystä, vaikka aluetta ei olekaan 1. vaihemaakuntakaavassa tähän tarkoitukseen osoitettu (EJ3). Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 12.4.2010 varattu mahdollisuus antaa vastineensa muistutuksien ja lausuntojen johdosta. Hakija toteaa 3.5.2010 saapuneessa vastineessaan mm. seuraavaa:
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.11.2010 62 Hakemuksen liitteenä toimitettiin erilliset konsulttityönä teetetyt selvitykset hakemuksen mukaisen toiminnan aiheuttamista melu- sekä pinta- ja pohjavesivaikutuksista sekä lisäksi luonto- ja maisemaselvitys. Ympäristönsuojelulaki ei edellytä, että selvitykset tulee teettää ulkopuolisella asiantuntijalla, vaan selvitykset voivat olla myös luvanhakijan itsensä laatimia. Melumallinnuksen laati Ramboll Finland Oy meluasioihin erikoistuneiden konsulttien toimesta. Melumallinnuksen teossa sekä toiminnan meluvaikutusten arvioinnissa suurimpana haasteena voidaan pitää sitä tosiasiaa, että toiminta-alue on myös lentomelualuetta. Melumallinnuksen tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että hakemuksessa esitetyt meluntorjuntatoimenpiteet ovat riittävät, eivätkä melulle asetetut ohjearvot ylity hakemuksen mukaisen toiminnan vuoksi häiriintyvissä kohteissa. Lisäksi on muistettava, että valtioneuvoston asetuksessa 993/1992 esitetään melutason ohjearvot, ei raja-arvoja. Pinta- ja pohjavesiselvityksen laati FCG Oy ja selvityksen teosta vastasi konsultti, joka on ollut tekemässä Senkkerin kiviainesalueen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen liittyviä pinta- ja pohjavesiselvityksiä. Selvityksen tehneellä konsultilla voidaan siten olettaa olevan erittäin hyvä käsitys alueen vesiolosuhteista. Selvityksen tarkoituksena ei ollut kartoittaa jokaisen Metsäkyläntien tai Nybackankujan varrella olevan yksittäisen talon talousvesikaivon laatua, vaan toimia alueen vesitaseselvityksenä. Selvityksen avulla on määritetty pohjaveden pinnan taso sekä yleinen laatu alueella, pohjaveden todennäköinen virtaussuunta, pintavesien virtaussuunta sekä toiminnan todennäköiset vaikutukset pinta- ja pohjavesiin. Ympäristölupahakemuksen kohteena oleva suunnitelma-alue ei ole pohjavesialuetta, eikä se ole pohjaveden muodostumisaluetta, kun ajatellaan hyödyntämiskelpoisia pohjavesiä. Luonto- ja maisemaselvityksen teki Ramboll Finland Oy. Selvityksen perusteella alueen luontoarvojen voidaan todeta olevan tavanomaiset. Alueelta ei kasvi- tai eläinlajeja joiden esiintyminen alueella estäisi luvan myöntämisen. Hakija ei teettänyt erillistä konsultin tekemää selvitystä toiminnan liikenteellisistä vaikutuksista, vaan ne arvioitiin ympäristölupahakemuksen liitteessä 5, jossa arvioidaan toiminnan eri vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnin apuna käytettiin Tiehallinnon tilastoa Myllykyläntien liikennemääristä. Arvion perusteella suurin liikenteellinen vaikutus ei kohdistu Myllykyläntiehen, vaan Lillsvedjankujaan sekä Metsäkyläntiehen. Liitteessä 5 todettiin myös, että ko. teillä lisääntyvän liikennemäärän vuoksi on tehtävä tienparannuksia. Molemmat tiet ovat yksityisteitä ja tilalle Mikkola on kulkuoikeus ko. teiden kautta. Kun haetut luvat on myönnetty, neuvottelee luvanhakija tienhoitokunnan kanssa tarvittavista parannustoimenpiteistä ja tarvittaessa tehdään yksityistietoimitus, jonka jälkeen aloitetaan tien parantaminen. Ympäristölupahakemuksessa ei ilmoiteta tai arvioida toiminnasta aiheutuvaa henkilöautoliikennettä, vaan raskas liikenne. On myös huomattava, että ympäristöluvassa voidaan puuttua liikenteen aiheuttamiin vaikutuksiin ainoastaan sillä
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.11.2010 63 alueella, jolle ympäristölupaa haetaan, ei alueen ulkopuolella eikä alueelle johtavan tieverkoston varrella. Useassa muistutuksessa mainittiin toiminnasta aiheutuvan terveydelle vaarallista kivipölyaltistusta. Työterveydellisiin tilastoihin perustuen kivipölyn tiedetään aiheuttavan kohonnutta hengityselinsairausriskiä silloin, kun kyseessä on esimerkiksi murskauslaitoksella vuosikymmeniä työskennellyt työntekijä joka tupakoi runsaasti. Ottaen huomioon toiminnan sijoittumisen häiriintyviin kohteisiin nähden sekä lupahakemuksessa esitetyt pölyn ja melun torjuntatoimenpiteet, ei toiminnasta aiheutuvan pölyn voida aiheuttavan kohtuuttomana pidettävää haittaa, jonka vuoksi lupaa ei voida myöntää. Ympäristönsuojelulain mukaisesti luvanhakijan ja toiminnanharjoittajan on riittävällä tasolla oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, toisin sanoen lupahakemukseen on liityttävä ympäristövaikutusten arviointi. Tällä ei tarkoiteta lain ympäristövaikutusten arviointimenettelystä mukaista arviointia. Armas ja Timo Lattusen lupahakemuksen liitteenä olleilla konsulttiselvityksillä osoitettiin oletettavasti merkittävimpien kyseisestä toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten taso häiriintyvissä kohteissa, lisäksi lupahakemuksessa on arvioitu toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia. Arvioiden mukaan lupahakemuksen mukainen toiminta ei aiheuta sellaisia ympäristönsuojelulain tai naapuruussuhdelain mukaisia kohtuuttomana pidettäviä vaikutuksia, joiden vuoksi ympäristölupaa ei voitaisi myöntää. Hankkeisiin, jotka täyttävät YVA-laissa esitetyn hankeluettelon mukaiset edellytykset, sovelletaan automaattisesti YVA-lain mukaista arviointimenettelyä. Kallion louhintaan ja murskaukseen liittyen hankealueen tulisi olla kooltaan yli 25 ha tai ottomäärän ylittää 200 000 m 3 /a, jotta YVA-menettelyä sovellettaisiin ilman erillistä arviota. Lattusen hanke ei täytä hankeluettelon edellytyksiä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on lupahakemuksiin liittyen pyytänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta 13.10.2009 päivätyllä kirjeellä lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta hankkeeseen. Uudenmaan ympäristökeskus toteaa lausunnossa, että Uudenmaan ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan kyseinen Metsäkylän ottoalueen hanke ei edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarve on siten arvioitu viranomaisen toimesta. Hankkeen ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ja asiakirjat on laadittu parhaalla mahdollisella asiantuntemuksella. Toiminnan ympäristövaikutuksia arvioitaessa on todettu, että toiminnasta ei aiheudu sellaista ympäristönsuojelulain tarkoittamaa kohtuuttomana pidettävää haittaa, jonka vuoksi ympäristölupaa ei voida myöntää. Luvanhakijalla ei ole tiedossaan mitään sellaisia lupahakemuksiin tai hakemusten kohteena olevaan alueeseen liittyviä seikkoja joiden vuoksi ympäristölupaa ei voitaisi myöntää. Valmistelija: ympäristötarkastaja Saku Nurminen Lisätietoja: ympäristövalvontapäällikkö Katariina Serenius p. 040 314 4732
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.11.2010 64 Ehdotus Yvp ASIAN RATKAISU Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on tutkinut asian. Ympäristölautakunta päättää olla myöntämättä ympäristönsuojelulain 42.2 :n ja 12 :n perusteella Armas Lattuselle ympäristölupaa kallion louhintaan ja murskaukseen Tuusulan kunnan Ruotsinkylän tilalle Mikkola 858-411-9-29. Kielteisen lupapäätöksen johdosta myös ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen aloituslupahakemus on ratkaistu kielteisenä. Ratkaisussa on otettu huomioon asiasta annetut lausunnot ja muistutukset sekä toiminnanharjoittajan antama vastine. RATKAISUN PERUSTELUT Sovellettavat oikeusohjeet Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan lupahakemusta koskevalla kivenlouhinnalla ja murskauksella on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) 7 9 :ssä kiellettyä seurausta (maaperän ja pohjaveden pilaamiskielto); 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään (YSL 42.2 ). Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 12 :n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa kivenmurskaamoa, kivenlouhimoa ja muu kivenlouhintaa (YSL 12.1 kohta 10) koskevia tarkempia säännöksiä ympäristön pilaantumisen vaaran
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.11.2010 65 ehkäisemiseksi. Säännökset voivat 2 momentin mukaan koskea mm. toimintojen sijoittumiseen liittyviä ympäristönsuojeluvaatimuksia, toiminnan sijoittumisen edellytyksiä eri alueilla ja vähimmäisetäisyyksiä altistuviin kohteisiin (YSL 12.2 kohta 2). Valtioneuvosto on antanut asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010). Asetusta sovelletaan 1 :n mukaan kivenlouhimon, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa. Asetuksen 14 :n mukaisesti tätä asetusta ei sovelleta ympäristölupa-asiaan, joka on kuulutettu ennen asetuksen voimaan tuloa. Tosiseikat ja johtopäätökset Armas Lattusen ympäristölupahakemuksen liitteessä 8 on esitetty 300 metrin etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta (asuinrakennus) ympäristölupahakemusta koskevaan toimintaan, kallion louhintaan ja murskaukseen. Asemapiirroksen mukaan kiinteistön Mikkola pohjoisosa jää kokonaisuudessaan tämän 300 metrin rajauksen sisäpuolelle. Samaan aikaan ympäristölupahakemuksen kanssa vireillä olevassa maa-aineslupahakemuksessa on esitetty kalliokiviaineksen louhintaa em. rajauksen sisäpuolelle jäävälle alueelle. Maa-aineslupahakemuksen mukaan tältä alueelta on esitetty louhittavan kalliota noin 10 metrin syvyisin louhintaleikkauksin. Ympäristölupahakemuksessa myös murskaamo on esitetty sijoitettavaksi edellä mainitun 300 metrin rajauksen sisäpuolelle. Hakemuksessa on esitetty melulaskentamallein, että melun ohjearvoista annetun asetuksen mukaiset melun ohjearvot eivät ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mallinnuksen lähtökohtana on ollut melun torjuntarakenteiden toteuttaminen (meluvalli) lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan ja murskaamon sijoittuminen suunnitellun louhoksen pohjalle. Ympäristöhallinnon ohjeen 1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö mukaan, maa-ainesten ottoalueiden ja lähimpien häiriintyvien kohteiden väliin tarvittavan suojaetäisyyden pitäisi olla kalliokiviaineksen ottoalueilla 300 600 metriin. Esitetyt suojaetäisyydet perustuvat oppaan mukaan tehtyihin tutkimuksiin ja vakiintuneeseen käytäntöön. Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun asetuksen (800/2010) 3.2 edellytetään myös 300 metrin vähimmäisetäisyyttä. Vaikka asetusta ei tässä lupaharkinnassa sovelleta, voidaan sen kuitenkin katsoa osoittavan yleisesti hyväksyttävää tulkintaa toiminnan haitallisuuden rajoittamiseksi tarvittavasta suojaetäisyydestä. Toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten kokonaisvaltaisessa arvioimisessa on huomioitava, että liikennöinti louhimoalueelle tapahtuu aivan näiden lähinnä louhimoa sijaitsevien häiriintyvien kohteiden vieritse. Edellä esitetyn perusteella ympäristölautakunta katsoo, ettei hakemuksen mukaista toimintaa voida sijoittaa näin lähelle häiriintyviä kohteita ilman, että louhintaräjäytykset, toiminnasta aiheutuva melu ja pöly sekä liikenteestä aiheutuvat haitat yhdessä aiheuttaisi lähimmässä häiriintyvässä naapuruussuhdelain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.11.2010 66 rasitusta. Näitä haittoja ei ole mahdollista edes lupamääräyksin riittävästi rajoittaa. Sijoituspaikan soveltuvuuden arvioinnissa tulee ympäristönsuojelulain 6.2 2 kohdan mukaisesti ottaa huomioon alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Hallituksen esityksessä eduskunnalle ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi (84/1999, s.44) todetaan, että ympäristönsuojelulain 6.2 2 kohdan mukaan tulisi ottaa huomioon myös alueen käyttötarkoitus. Alueen käyttömuoto kuvaisi sen herkkyyttä erilaisille ympäristövaikutuksille. Herkkiä alueiden käyttömuotoja ovat erityisesti asuin-, suojelu-, virkistys- ja palvelualueet. Tulevien käyttömuotojen ennakointi perustuisi lähinnä kaavoitukseen. Oikeusvaikutteisilla kaavoilla tarkoitettaisiin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia asema- tai yleiskaavoja. Myös kaavamääräykset vaikuttaisivat sijoittumisen sopivuuden arviointiin. Ympäristölupahakemusta koskevalla alueella on voimassa 15.11.2012 asti maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) 38 :n mukainen rakennuskielto ja MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus uuden oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimista varten (Tuusulan kunnanvaltuusto 16.11.2009 167). Alueelle tulevien käyttömuotojen ennakoinnin osalta Keski-Uudenmaan ympäristökeskus viittaa Tuusulan kunnan kaavoituslautakunnan lausuntoon 10.3.2010 16. Kaavoituslautakunnan lausunto lupahakemuksen johdosta on ollut kielteinen. Tältä osin Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että lupahakemus ei täytä ympäristönsuojelulain 42.2 :n mukaisia, toiminnan sijoittumista koskevia myöntämisedellytyksiä. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että Armas Lattusen ympäristölupahakemus on ollut lupa-asian käsittelyn kannalta riittävä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta ko. hankkeeseen. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon 6.11.2009 mukaan Armas Lattusen maa-aines- ja ympäristölupahakemuksissa esittämä hanke ei ole edellyttänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista. Ympäristöluvan myöntämisedellytysten puuttuessa asiassa ei katsota olevan tarpeen vastata muilta osin lupahakemuksen johdosta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000): 1-8, 10-12, 28, 31, 35-38, 41, 42, 52-54, 90, 96, 97, 105 ; Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000): 1, 7, 16-19, 37 ; Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtosääntö (Tuusulan kunnanhallitus 16.3.2009 151); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 18.3.2009 5);