142 LATTUNEN ARMAS / YMPÄRISTÖLUPA, KALLION LOUHINTA JA MURSKAUS, TILA MIKKOLA , TUUSULA

Transkriptio

1 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Dno KYK:126 / LATTUNEN ARMAS / YMPÄRISTÖLUPA, KALLION LOUHINTA JA MURSKAUS, TILA MIKKOLA , TUUSULA KU-YK 142/ ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kallion louhintaa ja murskausta Tuusulan Ruotsinkylän tilalla Mikkola LUVAN HAKIJA Lattunen Armas, Oinaskatu 2, JÄRVENPÄÄ puh Maanomistajat Lattunen Armas, Oinaskatu 2, JÄRVENPÄÄ Lattunen Timo, Muolaankuja 6, JÄRVENPÄÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupahakemus koskee kiinteistöllä Mikkola (Metsäkyläntie Lillsvedjankuja) tapahtuvaa kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Liite nro 142 Sijaintikartta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (YSL, 86/2000) 28.1, ympäristönsuojeluasetus (YSA, 169/2000) 1.1 kohta 7c ja 7e, kivenlouhinta ja murskaus. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA YSA 7.1 :n kohdan 7a ja 7b perusteella lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta). ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Hakemusta on täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

2 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Lupahakemusta koskevalla alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Ruotsinkylä-Myllykylä osayleiskaava (vahvistettu ). Osayleiskaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (MT-3). Tila Mikkola rajoittuu osayleiskaavassa pohjoisosaltaan maa- ja metsätalousalueeseen, viljelymaisemaan (MV-1) ja itäosaltaan maanläjitysalueeseen (EL-1/MT-3). Osayleiskaavaan merkitty 60 db:n lentomelualue (L DEN =60 db) peittää tilan lounaisosan. Ohjeellinen Seitsemän veljeksen ulkoilureitti sivuaa tilan koilliskulmaa. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan Vaihemaakuntakaavassa on tarkasteltu toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Vaihemaakuntakaavan mukaan kiviainesvarantomerkinnällä (kva) osoitetaan alueita, joilla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä sora-, hiekka- tai kalliokiviainesvaroja. Vaihemaakuntakaavan tarkoittamiksi merkittäviksi kiviainesvarannoiksi on osoitettu Etelä-Tuusulassa Mosapakanniitun, Senkkerin, Sikakallion ja Raatinpellon alueet. Kaavan mukaan alueiden rajaukset ovat yleispiirteisiä ja ne tarkentuvat arvioitaessa ottamisedellytyksiä maa-aineslain edellyttämällä tavalla. Vaihemaakuntakaavan suojelumääräyksen mukaan kva -alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota kiviainesten ottoedellytysten säilymiseen. Tuusulan kunta on käynnistänyt Ruotsinkylä-Myllykylä -osayleiskaavan tarkistamisen, sillä nykyiset aluevaraukset eivät vastaa alueella jo olevia ja sinne suunniteltuja kiviaineshuollon toimintoja. Tuusulan kunnanhallitus hyväksyi Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaavan luonnoksen. Luonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Kaavaluonnoksessa vain eteläinen osa lupahakemusta koskevasta hankealueesta on maa-ainesten ottoaluetta (EO/T) ja vähäiseltä osin ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattua aluetta. Pohjoinen osa hankealueesta on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-11), jolla sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen ja haja-asutusluonteinen rakentaminen. Lisäksi kaavaluonnoksessa on maa-ainesten ottoalueen (EO/T) ulkopuolelle osoitettu 400 metriä leveä maa-ainesten ottoa koskeva suojavyöhyke (sv), jonka sisäpuolella rakentamista rajoittaa maa-ainesten ottotoiminta. Kaavaluonnoksessa hankealue on m1 -lentomelualuetta, jolla melun määrä on L DEN yli 60 db. Seitsemän veljeksen ulkoilureitille on esitetty kaavaluonnoksessa korvaava reitti Metsäkyläntien varteen. Alueen rakennuskielto- ja toimenpiderajoitusasiaa on käsitelty Tuusulan valtuustossa Valtuusto päätti, että yleiskaavan muutosalueelle määrättyä MRL 38 :n mukaista rakennuskieltoa ja MRL 128 :n toimenpiderajoitusta jatketaan kahdella vuodella saakka. Rakennuskielto ei kuitenkaan koske maatilatalouden harjoittamisen kannalta välttämättömien talousrakennusten rakentamista eikä toimenpiderajoitus koske metsänhoidollisia toimenpiteitä. Valtuusto myös päätti, että rakennuskieltopäätöstä on noudatettava MRL 202 :n nojalla ennen kuin se on saanut lainvoiman.

3 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Tilalla Mikkola ei ole ollut aikaisemmin ympäristölupia. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta hylkäsi Armas Lattusen ympäristölupa- ja aloituslupahakemuksen tilalle Mikkola Ottoalueen laajuus aikaisemmassa lupahakemuksessa oli noin 15 ha. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnassa on vireillä ympäristölupahakemuksen lisäksi ko. kiinteistöä koskeva Armas Lattusen maa-aineslupahakemus. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Nykyinen maankäyttö Lupahakemusta koskeva tila Mikkola sijaitsee Tuusulan Ruotsinkylässä. Tilan pinta-ala on noin 16 hehtaaria. Kiinteistö on metsätalouskäytössä. Lähimmät häiriintyvät kohteet (asuinrakennus) sijaitsevat lupahakemusta koskevan kiinteistön pohjoispuolella (Lillsvedjankujalla) noin 300 metrin päässä toiminta-alueelta. Asutusta on sijoittunut myös Metsäkyläntien varteen, lähimmillään noin 400 metrin etäisyydelle ottoalueelta itään. Lupahakemusta koskevan kiinteistön itä-, koillis- ja pohjoispuolelle on sijoittunut peltoviljelyä. Lounaispuolella sijaitsee Seepsula Oy:n kiviainesten otto- ja jalostusalue. Muilta osin ympäröivän alueen maankäyttö on metsätaloutta. Maa- ja kallioperä Suunnittelualueen etelä-, länsi- ja koillispuolella esiintyy kalliomäkiä, joita erottavat korkeimmilla alueilla moreenialueet ja maastopainanteissa savialueet. Maanpinnan taso vaihtelee suunnittelualueella noin tasojen välillä. Alueella on kallioisia mäkiä, joissa kallion pinta on paljastuneena mäen ylimmissä lakiosissa. Mäkien rinneosissa esiintyy ohuehko moreenipeite. Kalliomäkiä erottavat maastohavaintojen ja maaperäkartta-aineiston (Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartta 1:20 000) perusteella kuivimmilla alueilla moreeni- ja hienoainesmoreenikerros sekä soistuneilla maapainannealueilla turve- ja savikerros. Maakerrosten paksuutta ei ole tutkittu ja se voi olla kartta- ja maastohavaintojen perusteella huomattava. Pohjavedet Toukokuussa 2009 tehtyjen pohjaveden korkeusmittauksien mukaan pohjaveden korkeusasema maaperässä on suunnittelualueen luoteispuolella sijaitsevissa kaivoissa tasolla +44,25 +45,65 ja itäpuolella sijaitsevassa kaivossa tasolla +45,16. Pohjavesi virtaa maaperässä todennäköisesti alueen pohjois-, länsi- ja eteläosasta luoteeseen ja alueen itäreunalta itään. Seepsula Oy:n kiviaineksen ottamisalueella ja sen lähiympäristössä sijaitsevien pohjaveden havaintoputkien korkeustietojen perusteella maaperän pohjavesi on vaihdel-

4 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta lut tasolla +40,55 44,72 (syksyllä 2007). Pohjaveden virtaussuunta maaperässä on Seepsula Oy:n kiviaineksen ottoalueen eteläpuolella kohti kaakkoa. Lähialueen yksityiskaivojen vesi on toukokuussa 2009 tehtyjen tutkimuksien mukaan yleensä hieman hapanta. Osassa kaivoista veden väriluku oli korkea, vesi oli sameaa ja rautapitoista sekä muutamissa kaivoissa esiintyi koliformisia bakteereita Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Lähin pohjavesialue (Ruotsinkylä lk II, ) sijaitsee kaakossa noin 1 km etäisyydellä. Päijänne-tunneli sijaitsee noin 900 metrin etäisyydellä kiinteistön itäpuolella. Päijänne-tunnelissa painetaso on tasolla +42. Pintavedet Pintavedet purkautuvat suunnittelualueelta kohti pohjoista peltoaukean keskiosassa sijaitsevaa ojaa, josta vedet virtaavat edelleen kohti luodetta läpi Krapuojaan ja edelleen Vantaanjokeen. Purkureitin pituus ottamisalueelta Vantaanjokeen on noin 5 km. Toukokuussa 2009 tutkittu pintavesinäyte (oja A) oli hieman hapanta (ph 6,7). Vesi oli humuspitoista (orgaanisen aineksen kokonaispitoisuus 19 mg/l), joka näkyy kohonneena hapenkulutuksena (27 mgo/l). Humus ja korkeahko rautapitoisuus (3,1 mg/l) ovat nostaneet väriluvun (NTU 130) korkeaksi eli vesi on selvästi ruskeaa. Kemiallinen hapenkulutus ja väriluku ovat suovesille tavanomaisella tasolla. Kokonaisfosforipitoisuus oli luonnontilainen ja kokonaistyppipitoisuus suovesille tavanomainen. Ammoniumtyppipitoisuus oli luonnonvesien kokonaistasoon verrattuna kohonnut, todennäköisesti korkean humuspitoisuuden vuoksi. Veden sähkönjohtokyky oli suovesille tavallinen. Luonto Suunnittelualueella ei tiedetä olevan uhanalaisia, luontodirektiivin liitteen IV (a) tai lintudirektiivin liitteen I lajeja. Myöskään hakijan teettämän maastoinventointien yhteydessä ei tehty havaintoja em. lajeista. Suunnittelualue on pääasiassa ylispuustoista taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää, jonka luontoarvot ovat tavanomaiset. Alueella ei ole luonnonsuojelulain (1096/96) tarkoittamia suojeluvarauksia. YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS Yleiskuvaus Tuusulan Ruotsinkylään tilalle Mikkola RN:o 9:29 haetaan ympäristölupaa kallion louhintaan ja murskaukseen kymmeneksi vuodeksi. Kiviaineksen kokonaisottomäärä alueella on m 3 ( tn). Vuosittain kiveä murskataan keskimäärin m 3 ( t). Keskimääräisellä päivätuotannolla murskauspäiviä on 168 kpl vuodessa. Kiviainestuotteiden myyntikuljetuksia kertyy keskimäärin 40 kpl/arkipäivä.

5 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Työt alueella aloitetaan pintamaiden poistolla. Pintamaat läjitetään suunnitelma-alueen pohjois- ja länsireunalle kuuden metrin korkuiseksi meluvalliksi. Kun pintamaat on poistettu, aloitetaan kallion louhinta porauksella. Porauksen jälkeen kenttä panostetaan ja räjäytetään irti. Kun räjäytys on suoritettu, aloitetaan murskaus sekä tarvittaessa ylisuurten lohkareiden rikotus. Toiminnasta aiheutuvat meluhaitat on minimoitu tuotannon suunnittelun avulla. Ottoalueen pohjois- ja länsilaidalle rakennetaan pintamaista meluvalli, jonka on todettu melumallinnuksessa toimivan tehokkaasti meluntorjunnassa. Toiminta-aikojen rajaamisella melutasot pysyvät mallinnuksessa todettua alempina. Haetut toiminta-ajat ovat melumallinnuksessa esitettyjä lyhyemmät porauksen ja rikotuksen osalta. Lisäksi alueella ei ole murskaus- ja louhintatoimintaa toukokuun puolivälistä elokuun puoliväliin välisenä aikana ollenkaan. Suunnitellusta toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset on arvioitu luvanhakijan teettämillä selvityksillä. Selvitykset on teetetty toiminnan meluvaikutuksista sekä pinta- ja pohjavesivaikutuksista. Lisäksi on teetetty luontoselvitys, jossa on arvioitu alueen luonto- ja maisemallisia arvoja. Toiminta-ajat Ympäristölupaa haetaan 10 vuodeksi. Kiviaineksen murskausta ja louhintaa haetaan 6 8 kuukauden ajaksi syys-toukokuun väliseksi ajaksi. Murskauksen vuorokautiseksi toiminta-ajaksi esitetään ma-pe (ei arkipyhinä) klo 7 22, louhintaa (ei arkipyhinä) klo 7 18 ja räjäytyksiä (ei arkipyhinä) klo Tuotantomäärät, tuotannossa käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet Lupahakemuksen mukaan murskattavaa louhetta kulutetaan vuodessa keskimäärin tn ja enimmillään tn (koko toiminta-aikana yhteensä tn). Räjähdysaineen (dynamiitti, aniitti, kemiitti) vuosikulutus on keskimäärin 240 tn ja enimmillään 300 tn. Lupahakemuksen mukaan kiinteistölle ei tuoda murskattavaa kiviainesta muualta. Kevyttä polttoöljyä kuluu vuodessa keskimäärin 216 tn ja enimmillään 259 tn. Alueella käytetään vain kaksivaippaisia öljysäiliöitä. Tankkauksessa käytettävä säiliö on lukittava ja varustettu lapon- ja ylitäytönestimellä. Voiteluaineet säilytetään valuma-altaallisessa lukittavassa kontissa. Työkoneet on varustettu öljynimeytysaineella mahdollisen öljyvahingon varalta. Tiedot raaka-aineiden ja tuotteiden varastoinnista Murskauslaitoksen raaka-aine (louhe) varastoidaan kalliosta irti räjäytetyssä penkassa 1 2 viikon tarve kerrallaan. Kiviaineksen oton edetessä myös raaka-aineen varastointipaikka muuttuu. Varastokasat pyritään sijoittamaan si-

6 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ten, että ne estävät mahdollisimman hyvin melun ja pölyn leviämisen alueelta. Tiedot käytettävästä energiasta ja arvio sen käytön tehokkuudesta Murskauslaitoksen käyttöenergia tuotetaan laitteessa kiinteästi olevalla dieselmoottorilla, mutta energia voidaan tuottaa myös erillisellä aggregaatilla. Murskauslaitos ei kuulu IPPC-direktiivin (96/61/EY) liitteessä 1 lueteltuihin laitoksiin, joiden on esitettävä tiedot käytettävästä energiasta ja arvio käytön tehokkuudesta. Tiedot toiminnan päästöjen laadusta ja määrästä sekä selvitys päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevista toimista Toiminnasta aiheutuvat vuosittaiset ilmapäästöt ovat: SO 2 0,37 tn, NO x 0,67 tn, CO 2 706,8 tn ja hiukkaset 0,07 tn. Aggregaatissa ja työkoneissa käytetään matalarikkipitoista polttoöljyä. Hiukkaspäästöä vähennetään pölynsidonnalla ja -torjunnalla. Porauskalusto on varustettu pölynsuodattimella. Tiedot melusta ja tärinästä Suunnitellun toiminnan aiheuttamasta melupäästöstä on tehty melumallinnus. Huomioiden alueen etäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin (300 m) ei toiminnan aiheuttamasta melusta ja tärinästä voida olettaa aiheutuvan kohtuutonta haittaa. Louhintatärinää tarkkaillaan tärinämittauksilla louhintojen aikana ja melua melumittauksilla lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Päästöt veteen Murskaus- ja louhintatoiminnassa ei synny päästöjä veteen. Alueella syntyvät toiminnan aikaiset hulevedet käsitellään laskeutusaltaassa. Sosiaalivedet kerätään umpisäiliöön josta ne kuljetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Tiedot syntyvistä jätteistä Toiminnasta syntyvät jätteet ovat seuraavat (taulukko 1): jätenimike määrä käsittely tai hyödyntäminen varastointitapa ja toimituspaikka sekajäte 1 tn/v jätehuoltoyritys kerätään jäteastiaan noutaa metalliromu 3 tn/v romuliike noutaa varastointi kuormalavalle vaaralliset jätteet l/v Ekokem Oy vaarallisten jätteiden säilytykseen

7 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta tarkoitettu kontti Vaaralliset jätteet varastoidaan lukittavassa valuma-altaallisessa kontissa. Syntyvistä jätteistä pidetään kirjanpitoa. Vaarallisten jätteiden kuljetuksista ja vastaanotosta huolehtii Ekokem Oy. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Toiminnassa käytetään matalarikkistä kevyttä polttoöljyä. Hiukkaspäästöä vähennetään pölyn osalta kastelemalla prosessia ja käyttämällä tarvittaessa katettuja kuljettimia ja pudotuskohtien suojauksia. Melun leviämistä torjutaan laitoksen, varastokasojen ja pintamaavallien sijoittelulla sekä laitteiden säännöllisellä huollolla. Myös toiminta-aikojen rajoittaminen päiväaikaiseksi rajoittaa melupäästöä. Tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä Kiviainestuotteiden myynnistä aiheutuu keskimääräisellä vuosituotannolla 40 käyntiä vuorokaudessa ja enintään 50 käyntiä. Alueelle kuljetaan Vantaalta Katriinantietä ja edelleen Myllykyläntietä sekä Tuusulasta Myllykyläntietä, jolta Metsäkyläntietä ja edelleen rakennettavaa tieyhteyttä kiinteistölle. Kaikki tieosuudet Metsäkyläntielle ovat päällystettyjä. Pölyntorjunta hoidetaan ensisijaisesti pölynsidonnalla. Laitosalueen kuljetustiet muuttuvat toiminnan edetessä, eikä teitä päällystetä. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Suunnitelma-alue sijaitsee etäällä lähimmistä asuintaloista eikä ole näköetäisyydellä asutukseen. Arviolta hakemuksen mukainen toiminta ei aiheuta viihtyisyyden alenemista nykytilasta, sillä alue liittyy kiinteästi jo olemassa olevaan ottoalueeseen. Kiviainestoiminnalla ei tunneta terveydellisiä haittavaikutuksia ihmisiin kyseisen kaltaisissa hankkeissa. Toiminnan vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön on esitetty lupahakemuksen luonto- ja maisemaselvityksessä. Suunniteltualue ei sijaitse pohjavesialueella tai sellaisella alueella jossa olisi runsaat pintavesiesiintymät. Toiminnalla ei voida olettaa olevan haitallisia vaikutuksia vesistöihin tai niiden käyttöön. Kivenmurskauslaitosta ei sijoiteta alueelle kiinteästi eikä se ole jatkuvasti toiminnassa, joten siitä aiheutuva päästö on ajoittaista. Merkittävin murskauksesta aiheutuva ilmapäästö on murskauksesta syntyvä pöly. Murskauksessa syntyvä pöly on melko karkeaa ja pääosa siitä laskeutuu 300 m matkalla. Toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt eivät arviolta ylitä ilmanlaadulle asetettuja ohjearvoja. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien ehkäisemiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteessa Nykyaikaisiin, säännöllisesti huollettuihin laitoksiin liittyy hyvin vähän riskejä. Henkilövahinkojen estämiseksi alueella toimivilta henkilöiltä edellyte-

8 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta tään suojaimien käyttöä sekä turvasäännösten osaamista ja noudattamista. Murskauslaitoksilla työskentelevä henkilökunta osallistuu työturvallisuuskoulutukseen työsuhteen alussa. Ympäristöriskeistä suurimpia ovat öljyvuodot. Öljyvuotojen estämiseksi laitteiden säännöllinen huolto ja oikea käyttö ovat tärkeässä asemassa. Öljyvuotojen riskit pyritään minimoimaan jo ennakolta käyttämällä kaksivaippaisia öljysäiliöitä, kunnostamaan ja huoltamaan laitteisto säännöllisesti sekä tarkkailemaan toimintaa jatkuvasti. Mahdollisten öljyvuotojen varalta kaikkiin työkoneisiin on varattu imeytysainetta. Tulipalojen varalta viranomaisten määräämä ensisammutuskalusto on jatkuvasti saatavilla mahdollisten syttymispaikkojen läheisyydessä. Mahdollisista onnettomuuksista ja häiriötilanteista tehdään vaadittavat ilmoitukset Tuusulan kunnan viranomaisille. Tiedot toiminnan käyttötarkkailusta, ympäristöön kohdistuvien päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailusta sekä käytettävistä mittausmenetelmistä ja -laitteista, laskentamenetelmistä ja niiden laadunvarmistuksesta Toiminnasta pidetään tuotantojaksojen aikana normaalia työmaapäiväkirjaa. Lisäksi työnjohtaja tekee viikoittain alueella ns. murskamittarin, jossa arvioidaan toiminnan vaatimustenmukaisuuden tasoa. Toiminnan vaikutuksia pohja- ja pintaveteen tarkkaillaan tarkkailusuunnitelman mukaisesti, melu- ja tärinävaikutuksia viranomaisen lupapäätöksessä edellyttämän mukaisesti. Toiminta raportoidaan ja tarkkaillaan viranomaisen lupapäätöksessä edellyttämällä tavalla. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Tuusulan kunnan ilmoitustauluilla välisenä aikana ja asiakirjat ovat tämän ajan olleet yleisesti nähtävillä. Luvan vireilläolosta on ilmoitettu Vartti -lehdessä Hakemuksen johdosta on kuultu rajanaapurit sekä muut tiedossa olevat asianosaiset. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty Tuusulan kunnanhallituksen lausunto. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta on annettu 15 muistutusta. Muistutuksissa todetaan mm. seuraavaa: Pääkaupunkiseudun Vesi Oy toteaa muistutuksessaan , että hakemuksessa tulisi tarkemmin tarkastella hankkeen mahdollisia vaikutuksia ympäristön pohjaveden korkeuteen ja laatuun sekä Päijänne-tunneliin sen nor-

9 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta maalissa käyttötilanteessa ja poikkeustilanteissa, jolloin tunneli on tyhjänä tai painetasoa on alennettu. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy ehdottaa, että suunnitellun ottamisalueen ja Päijänne-tunnelin väliselle kallioalueelle asennetaan kalliopohjavesiputkia, joista hakija velvoitetaan seuraamaan kalliopohjaveden pinnan ja laadun mahdollisia muutoksia tunnelin suuntaan sekä raportoimaan tulokset Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle 4 kertaa vuodessa. KV kp:n muistutuksessa todetaan mm, että ympäristölupaa ei tule myöntää. Muistutuksen mukaan lupahakemuksessa esitetty meluselvitys on puutteellinen. Muistutuksessa on tuotu esille myös lupahakemuksessa esitettyjä toiminta-aikoja (murskaus/louhinta). S. ja O.A:n muistutuksen mukaan ympäristölupaa ei tule myöntää ennen kuin ko. tilan maa-ainesten ottolupa on lainvoimaisesti ratkaistu. K. ja A.L. ilmoittavat muistutuksessaan vastustavansa maa-ainesten ottamista. Muistutuksessa esitetään hankkeen aiheuttamat melu-, pöly-, tärinä- ja liikennevaikutukset. Ruotsinkylän Kyläyhdistys ry toteaa muistutuksessaan mm., että lupahakemus on puutteellinen ja virheellinen. Muistutuksen mukaan hanke on maakuntakaavan, vaihekaavan ja voimassa olevan osayleiskaavan vastainen. Hanke haittaa kaavoitusta. Muistutuksessa on esitetty myös muita pääkaupunkiseudun kiviaineshankkeita. Kyläyhdistyksen mukaan hanke tarvitsee YVA-menettelyn. Muistutuksessa viitataan lisäksi toiminnan aiheuttamiin melu-, pöly-, tärinävaikutuksiin sekä raskaan liikenteen aiheuttamiin vaikutuksiin alueen tieverkoissa. H. ja M.R:n muistutuksen mukaan ympäristölupaa ei tule myöntää, koska alueella olevan melun ja pölyn määrää ei saa enää kasvattaa ja koska haettu toiminta on kaavojen vastaista. Muistutuksen mukaan melumallinnus ja hiukkasten leviäminen pitäisi arvioida tarkemmin. Muistutuksessa viitataan myös toiminnan aiheuttamiin liikennevaikutuksiin. T.P. et al:n muistutuksessa vastustetaan hanketta mm. liikenne- ja ympäristösyihin (pöly, melu, tärinä) sekä maisemavaikutuksiin viitaten. Muistutuksen mukaan hanke tarvitsee YVA -menettelyn. A.T. esittää muistutuksessaan , että ympäristölupahakemus tulee ensisijaisesti hylätä ja toissijaisesti aloituslupahakemus tulee hylätä ja asettaa riittävän tiukat lupamääräykset toiminnan haitattomuuden varmistamiseksi. Ruotsinkylän Metsäkylän asukkaat H.R. et al vastustavat muistutuksessaan hanketta. Muistutuksessa viitataan mm. hankkeen aiheuttamiin muutoksiin elinympäristössä, ilman laadussa, maaperässä sekä melun lisääntymisessä. Myös hankkeen aiheuttamat liikennevaikutukset on esitetty muistutuksessa. Muistutuksen mukaan hanke on kaavojen vastainen.

10 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta S, J, A. ja O. W:n muistutuksessa todetaan, että hakemus on mm. kaivannaisjätesuunnitelman ja alueen jälkihoitotöiden osalta puutteellinen. Muistutuksessa on esitetty myös tiejärjestelyihin, pinta- ja pohjavesiin sekä meluselvitykseen liittyviä seikkoja. Muistuttajien mukaan hanke on kaavojen vastainen. Muistuttajien mukaan hakemus tulee hylätä. Metsäkylän yksityistien hoitokunta toteaa muistutuksessaan , että Metsäkyläntie ei sovellu suunniteltuun toimintaan ja että lupahakemuksessa esitetyistä muutoksista tieyhteyksiin ei ole neuvoteltu tienpitäjän kanssa. Muistutuksen mukaan lupaviranomaisen tulee selvittää hakijan tieoikeus. Muistutuksessa on lisäksi esitetty erinäisiä yksityistielakiin perustuvia vaatimuksia. Maatalousyhtymä L. ja S.W. ja F.G.kp vastustavat muistutuksessaan lupahakemusta. M.A:n muistutuksen mukaan hankkeen toteuttaminen vaatii kaavamuutoksen (viittauksin käynnissä olevaan osayleiskaavatyöhön). Muistutuksessa viitataan lisäksi hankkeen melu- ja pintavesivaikutuksiin sekä raskaan liikenteen aiheuttamiin haittoihin. Muistutuksen mukaan hanke tarvitsee YVA -menettelyn. H.K. ja M.P. vastustavat muistutuksessaan lupien myöntämistä. Muistutuksessa viitataan mm. hankkeen aiheuttamiin liikenne- ja ympäristövaikutuksiin (melu, pöly, tärinä ja ympäristön saastuminen). P.L:n muistutuksessa todetaan, että haettua ympäristölupaa ei tule myöntää. Haetusta toiminnasta aiheutuu muistutuksen mukaan merkittävää ympäristön pilaantumista. Luvan myöntäminen vaikeuttaa alueen kaavoitusta. Lausunnot Tuusulan kunnanhallituksen lausunnon mukaan Tuusulan kunta on käynnistänyt Etelä-Tuusulassa osayleiskaavan tarkistamisen, sillä nykyiset aluevaraukset eivät vastaa alueella jo olevia ja sinne suunniteltuja kiviaineshuollon toimintoja. Alueen rakennuskielto- ja toimenpiderajoitusasiaa on käsitelty valtuustossa Valtuusto päätti, että yleiskaavan muutosalueelle määrättyä MRL 38 :n mukaista rakennuskieltoa ja MRL 128 :n toimenpiderajoitusta jatketaan kahdella vuodella saakka. Valtuusto päätti, että rakennuskieltopäätöstä on noudatettava MRL 202 :n nojalla ennen kuin se on saanut lainvoiman. Lausunnon mukaan kunnanhallituksen hyväksymän kaavaluonnoksen aluevaraukset eivät puolla maa-aineslupa- ja ympäristölupahakemuksessa esitettyjä toimintoja esitetyssä laajuudessa. Hankkeen toteuttaminen edellyttäisi EO/T rajauksen ja vastaavasti suoja-aluevarauksen (maa-ainesten ottoalueen EO/T ulkopuolelle osoitettu 400 metriä leveä suojavyöhyke sv) siir-

11 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta tämistä pohjoisemmaksi eli Metsäkylän suuntaan. Muutos merkitsisi louhinnan ulottamista kaavaluonnoksen M-11 alueelle ja Bokkärrin itäisen kallion länsireunaan. Osayleiskaavan tavoitteena on ollut säilyttää Bokkärrin kalliot louhinnalta. Liikenteen järjestäminen Metsäkyläntien kautta olisi ristiriidassa kaavan tavoitteiden kanssa. Kunnanhallitus painottaa lausunnossaan, että annettu lausunto perustuu Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaavan luonnosvaiheeseen. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä varattu mahdollisuus antaa vastineensa muistutuksien ja lausunnon johdosta. Hakija toteaa saapuneessa vastineessaan mm. seuraavaa: Alueen osayleiskaava on luonnosvaiheessa, jossa se on ollut jo usean vuoden ajan, ja luvanhakija on myös osallistunut kaavaluonnostyöhön jättämällä mielipiteen kaavaluonnokseen. Kaavaluonnoksessa luvanhakija esittää, että alueen EO/T rajaukseen tehtäisiin hakijan omistaman tilan kohdalle muutos, joka mahdollistaisi hakemuksen mukaisen toiminnan. Hakijan käsityksen mukaan, joka perustuu kaikkiin hakemuksenkin liitteinä olleisiin selvityksiin, muutos voidaan tehdä ilman, että siitä aiheutuu kohtuutonta haittaa Metsäkylän asutukselle. Hanke ei ole kaavamerkintöjen vastainen, vaikkei kokonaisuudessaan sijoitukaan EO -alueelle. Voimassa olevan yleiskaavan merkintä MT-3 sen paremmin kuin vireillä olevan osayleiskaavan merkintä M-11 eivät estä kiviainestoimintaa alueella. Vaikka ottoalue ulottuu Bokkärrin länsipuoliselle kallioalueelle, Tuusulan kunnan Kehä IV-yleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdyn luonto- ja maisemaselvityksen liitekartassa alue on rasteroitu merkinnällä kestää lievää rakentamista. Otto ei missään vaiheessa tule koskemaan Bokkärrin kallioalueiden lakiosia, joilla on maisemallisia vaikutuksia Metsäkylän suuntaan. Hakemuksen liitteenä on melumallinnus, joka on laadittu liitteeksi aiemmin vireillä olleisiin lupahakemuksiin. Melumallinnuksessa kuvattiin melun leviäminen useassa eri tilanteessa ja meluntorjuntatoimenpiteiden voitiin todeta olevan riittävät. Sen sijaan melumallinnuksesta ei ilmene se seikka, että melun leviäminen kuvataan mallinnuksissa tilanteessa, jossa tuuli käy melulähteestä joka suuntaan. Tilanne ei vastaa todellisuutta, mutta sen sijaan kuvaa pahimman mahdollisen tilanteen melun leviämisen kannalta. Aiemmista hakemuksista nyt vireillä olevat hakemukset poikkeavat siten, että ottoalueen kokoa on rajoitettu sen pohjoisosista, asutuksen läheltä. Ottaen huomioon, että aiemman, laajan oton arvioidut meluvaikutukset eivät ylittäneet melulle asetettuja ohjearvoja, voidaan todeta että asutuksesta kauemmas sijoittuva toimintakaan ei todennäköisesti tule aiheuttamaan melutason ohjearvojen ylityksiä. Toiminnasta aiheutuvaa melua voidaan parhaiten todentaa toiminnan aikaisilla melumittauksilla, joiden toteutuksesta viranomainen voi antaa päätöksen yhteydessä lupamääräyksen.

12 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että raskaan liikenteen lisääminen kapealla yksityistiellä heikentää liikenneturvallisuutta. Hakija on hakemuksissa esittänyt, että alueelle tultaisiin kulkemaan uutta Metsäkyläntieltä rakennettavaa tieyhteyttä pitkin, joka toteutetaan Tuusulan kunnan omistamalle maalle. Myös Metsäkyläntien osuudella tehtäisiin tien perusparannus, jolla liikenteen sujuvuuden lisäksi parannetaan tieosuuden liikenneturvallisuutta. Lisäksi hakijan käsityksen mukaan elinkeinotoiminnan harjoittamista ei voida estää asettamalla yksityistiellä liikennöinnille rajoitteita, mikäli elinkeinotoiminnan harjoittaja on valmis tekemään muuttuneen liikennemäärän edellyttämiä parannustoimenpiteitä. Myöskään sen paremmin maa-aines- kuin ympäristölupapäätöksissä ei myönnetä lupaa alueen ulkopuoliselle tiestölle. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuva liikenne ei tule kulkemaan Lillsvedjankujaa pitkin. Hakija on toimittanut hakemuksen liitteenä ottamissuunnitelman, jossa on mainittu oton alin taso, tämän lisäksi ottamissuunnitelman liitteinä on ollut alueen maastomallinnus, suunnitelman mukainen tulevan tilanteen kuva sekä leikkauspiirrokset, joista selviää mille tasolle kalliota on tarkoitus ottaa. Lupaa on haettu m 3 louhinnalle ja murskaukselle. Hankkeen pohjavesivaikutuksia on tarkasteltu alueelta tehdyssä pinta- ja pohjavesiselvityksessä. Selvityksessä on otettu kantaa alueen kallioperän ruhjeisuuteen, ottamisen vaikutuksista alueen pohjavesiolosuhteisiin sekä Päijänne-tunneliin. Selvityksen mukaan hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia alueen pohjavesiolosuhteisiin tai Päijänne-tunneliin. Hakija on esittänyt hakemuksen liitteenä pohjavesien tarkkailusuunnitelman, jossa toiminnan vaikutuksia on esitetty tarkkailtavaksi 5 eri tarkkailupisteestä ja raportoitavaksi kerran vuodessa lupaviranomaiselle. Hakijalla ei ole mitään sitä vastaan että tulokset raportoidaan 4 kertaa vuodessa Pääkaupunkiseudun vesi Oy:lle, mutta on todettava, että ottaen huomioon hakemuksen liitteenä olleessa pinta- ja pohjavesiselvityksessä esitetty sekä hakemuksen mukaisen toiminnan laajuus voidaan Pääkaupunkiseudun vesi Oy:n vaatimusta pitää kohtuuttomana. Muistuttajat esittävät, että koska kaavan laadinta on keskeneräinen ja kaavaluonnos puutteellisesti valmisteltu, ei lupaa voida myöntää. Hakijan käsityksen mukaan kaavaluonnosta on laadittu erittäin perusteellisesti. Lisäksi suunnitelman mukainen toiminta noudattelee Uudenmaan maakuntakaavan EO -varausta, joten yleiskaavan mukainen lopullinen maankäyttö alueella ei todennäköisesti tule poikkeamaan hakemuksen mukaisesta toiminnasta. Lupahakemuksessa on esitetty, että toiminnalla tulisi olemaan sekä päivittäisiä toiminta-aikarajoituksia että lisäksi kesäaikainen toiminta-aikarajoitus. Toiminnasta ei siis aiheudu jatkuvaa melua ja pölyä. Tämän lisäksi on huomattava, että ottoalue sijaitsee 300 m etäisyydellä lähimmästä asuintalosta, jolla etäisyydellä kyseinen toiminta sitä koskevan lainsäädännön mukaan voi olla. Toiminnan laajuus ja etäisyys häiriintyviin kohteisiin huomioon ottaen jatkuvakestoinen hiukkapäästömittausvaatimus on kohtuuton.

13 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Hankkeen YVA -tarpeesta on ennen hakemusten vireillepanoa neuvoteltu Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Ympäristökeskus kirjoitti lausunnon hankkeen YVA -tarpeesta, jossa todettiin, ettei hankkeen laajuus ja sijainti huomioiden ole tarpeen tehdä YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hakijan käsityksen mukaan hakemuksen johdosta jätetyissä lausunnoissa ja muistutuksissa ei esitetty mitään sellaista asiaa, jonka johdosta hakemusten mukaisia lupia ei voitaisi myöntää. Hakemusasiakirjat täyttävät niille asetetut vaatimukset ja ne on laadittu kaiken käytössä oleva tiedon perusteella. Lisätiedot: ympäristötarkastaja Saku Nurminen p Ehdotus Yvp ASIAN RATKAISU Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on tutkinut asian. Ympäristölautakunta päättää olla myöntämättä ympäristönsuojelulain 42.2 :n ja 6.2 :n kohdan 2 perusteella Armas Lattuselle ympäristölupaa kallion louhintaan ja murskaukseen Tuusulan kunnan Ruotsinkylän tilalle Mikkola Ratkaisussa on otettu huomioon asiasta annetut lausunnot ja muistutukset sekä toiminnanharjoittajan antama vastine. RATKAISUN PERUSTELUT Sovellettavat oikeusohjeet Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan lupahakemusta koskevalla kivenlouhinnalla ja murskauksella on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) 7 9 :ssä kiellettyä seurausta (maaperän ja pohjaveden pilaamiskielto); 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään (YSL 42.2 ). Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toimin-

14 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta nasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Tosiseikat ja johtopäätökset Sijoituspaikan soveltuvuuden arvioinnissa tulee ympäristönsuojelulain 6.2 kohdan 2 mukaisesti ottaa huomioon alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Hallituksen esityksessä eduskunnalle ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi (84/1999, s.44) todetaan, että ympäristönsuojelulain kohdan mukaan tulisi ottaa huomioon myös alueen käyttötarkoitus. Alueen käyttömuoto kuvaisi sen herkkyyttä erilaisille ympäristövaikutuksille. Herkkiä alueiden käyttömuotoja ovat erityisesti asuin-, suojelu-, virkistys- ja palvelualueet. Tulevien käyttömuotojen ennakointi perustuisi lähinnä kaavoitukseen. Oikeusvaikutteisilla kaavoilla tarkoitettaisiin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia asema- tai yleiskaavoja. Myös kaavamääräykset vaikuttaisivat sijoittumisen sopivuuden arviointiin. Ympäristölupahakemusta koskevalla alueella on voimassa asti maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) 38 :n mukainen rakennuskielto ja MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus uuden oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimista varten. Ruotsinkylä-Myllykylän uudessa osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty kaavamääräyksin maa-ainesten ottoalueen ulkopuolelle osoitettu 400 metriä leveä suojavyöhyke (sv). Koska vireillä oleva maa-ainesten ottoa koskeva ympäristölupahakemusalue sijoittuu pääosin kaavaluonnoksessa esitetyn maa-ainesten ottoalueen suojavyöhykkeen (sv) sisäpuolelle, ei ympäristöluvan myöntämisedellytykset täyty ympäristönsuojelulain 42.2 :n perusteella. Ympäristönsuojelulain 6.2 kohdan 2 tarkoittamien alueelle tulevien käyttömuotojen ennakoinnin osalta Keski-Uudenmaan lautakunta viittaa Tuusulan kunnanhallituksen lausuntoon Kunnanhallituksen lausunto lupahakemuksen johdosta on ollut kielteinen. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että lupahakemus ei täytä ympäristönsuojelulain 42.2 :n mukaisia, toiminnan sijoittumista koskevia myöntämisedellytyksiä. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että Armas Lattusen ympäristölupahakemus on ollut lupa-asian käsittelyn kannalta riittävä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta ko. hankkeeseen. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaan Armas Lattusen maa-aines- ja ympäristölupahakemuksissa esittämä hanke ei ole edellyttänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista.

15 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Ympäristöluvan myöntämisedellytysten puuttuessa asiassa ei katsota olevan tarpeen vastata muilta osin lupahakemuksen johdosta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000): 1 8, 28, 31, 35 38, 41, 42, 52 54, 96, 97, 105 ; Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000): 1, 7, 16 19, 37 ; Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto ); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ); Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ) YMPÄRISTÖLUPAMAKSU Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on hyväksynyt kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan. Hakemuksesta, josta on tehty hylkäävä päätös, peritään taksan mukainen maksu. Käsittelytaksa määräytyy taksan 3 ja 7 :n sekä taksan liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 7.1 perusteella. Maksu on taksan kohdan 7.1. perusteella määrätty 50 % 3 :n mukaista maksua pienemmäksi. Tämän lupapäätöksen käsittelymaksu on suuruudeltaan 1 490,00 euroa. Käsittelymaksu on taksan 12.1 :n mukaan on suoritettava 14 vrk kuluessa sitä, kun asiaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. Viivästyneestä maksusta peritään viivästyskorkoa korkolain 633/1982 mukaan. Luvan käsittelymaksusta valitetaan ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen tiedoksiantaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen , jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätösote / Asiaote / Armas Lattunen Uudenmaan ELY-keskus, kirjaamo Tuusulan kunnanhallitus Tuusulan kuntakehitys / kaavoitus muistutuksen ja lausunnon jättäneet Tieto päätöksestä / rajanaapurit ja muut asianosaiset

16 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Päätöksestä kuulutetaan Tuusulan kunnan ilmoitustaululla Ilmoitus kuulutuksesta julkaistaan Vartti -lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä peritystä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kun pääasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Valitusaika on 30 vrk ja se päättyy