117 LATTUNEN ARMAS / MAA-AINESTEN OTTOLUPA JA ALOITUSLUPA, KALLION LOUHINTA, TILA MIKKOLA , TUUSULA

Transkriptio

1 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Dno KYK:442 / LATTUNEN ARMAS / MAA-AINESTEN OTTOLUPA JA ALOITUSLUPA, KALLION LOUHINTA, TILA MIKKOLA , TUUSULA Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta KU-YK 101/ ASIA Päätös maa-aineslain (MAL, 555/1981) 4 :n mukaisesta maa-ainesten ottolupahakemuksesta. Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija Lattunen Armas Oinaskatu 2, JÄRVENPÄÄ puh Maanomistajat Lattunen Armas Lattunen Timo Muolaankuja 4, JÄRVENPÄÄ Sijainti Tuusula Ruotsinkylä, tila Mikkola Metsäkyläntie - Lillsvedjankuja Hakemuksen vireilletulo ja täydentäminen Hakemus on tullut vireille Hakemusasiakirjoja on täydennetty ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lupahakemusta koskevalla alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Ruotsinkylä-Myllykylä osayleiskaava (vahvistettu ). Osayleiskaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (MT-3). Tila Mikkola rajoittuu osayleiskaavassa pohjoisosaltaan maa- ja metsätalousalueeseen, viljelymaisemaan (MV-1) ja itäosaltaan maanläjitysalueeseen (EL-1/MT-3). Osayleiskaavaan merkitty 60 db:n lentomelualue (L DEN =60 db) peittää tilan lounaisosan. Ohjeellinen Seitsemän veljeksen ulkoilureitti sivuaa tilan koilliskulmaa.

2 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan Vaihemaakuntakaavassa on tarkasteltu toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Vaihemaakuntakaavan mukaan kiviainesvarantomerkinnällä (kva) osoitetaan alueita, joilla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä sora-, hiekka- tai kalliokiviainesvaroja. Vaihemaakuntakaavan tarkoittamiksi merkittäviksi kiviainesvarannoiksi on osoitettu Etelä-Tuusulassa Mosapakanniitun, Senkkerin, Sikakallion ja Raatinpellon alueet. Kaavan mukaan alueiden rajaukset ovat yleispiirteisiä ja ne tarkentuvat arvioitaessa ottamisedellytyksiä maa-aineslain edellyttämällä tavalla. Vaihemaakuntakaavan suojelumääräyksen mukaan kva -alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota kiviainesten ottoedellytysten säilymiseen. Lupahakemusta koskevalla alueella on voimassa asti maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) 38 :n mukainen rakennuskielto ja MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus uuden osayleiskaavan laatimista varten (Tuusulan kunnanvaltuusto ). Tuusulan kunta on käynnistänyt uuden Ruotsinkylä-Myllykylä-osayleiskaavan valmistelun. Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä OAS:n mukaan osayleiskaavatyön tavoitteena on tarkistaa vuonna 1998 vahvistettua oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, jonka aluevaraukset eivät vastaa alueella olevia ja sinne suunniteltuja toimintoja. Suunnittelussa otetaan huomioon aluetta koskeva viimeisin lentomeluennuste, maakuntakaavan 1. vaihekaavan ehdotus ja alueella sijaitsevat erityistoiminnat kuten Senkkerin kiviaineshuolto oheistoimintoineen sekä läjitysalueet. Kaavoitustyön tavoitteena on tutkia kiviaineshuollon alueita ottotoiminnan jälkeen työpaikka-alueina. Tilalla Mikkola ei ole ollut aikaisemmin maa-ainesten ottolupia. HAKEMUS JA OTTAMISUUNNITELMA Hankkeen kuvaus Lupahakemus koskee maa-ainesten ottoa Tuusulan Ruotsinkylän tilalta Mikkola RN:o 9:29. Maa-ainesten ottaminen koskee alueen pintamaiden poistoa sekä kallion louhintaa ja murskausta. Suunnitelma-alue on rajattuna karttaliitteessä Lähimpään asuintaloon on alueelta noin 150 m matka. Lähimmät asuintalot sijaitsevat Helsinki-Vantaan lentoaseman lentomelualueella L DEN > 60 db. Hakemuksen mukainen alue on laajuudeltaan noin 16 ha. Otettavia kiviaineksia alueella lasketaan olevan noin m 3 ( tn) ja keskimääräisen vuotuisen oton noin m 3 ( tn). Alueelle haetaan myös ympäristölupaa, jonka mukaisesti alueella tuotettaisiin vuodessa kes-

3 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta kimäärin m 3 (~ tn) kiviaineksia ja enintään m 3 /v ( tn). Kallion louhinta toteutetaan alimmillaan tasolle Kallion louhinnan suunnittelun tavoitteena on alueen luonnonvarojen käyttö mahdollisimman taloudellisesti ja säästeliäästi. Lisäksi huomioon on otettu alueen hydrogeologiset olosuhteet siten, että alue voidaan joko palauttaa maa- ja metsätalouskäyttöön tai mahdollisesti muuhun käyttöön. Kalliota louhitaan alueen ympäristölupahakemuksen mukaisesti porauksen ja rikotuksen osalta ma-pe klo 7 18, räjäytykset suoritetaan klo välisenä aikana. Louhetta murskataan ma-pe klo 7 22 syys-toukokuun välisenä aikana noin kahdeksan kuukautta. Kiviaineksen otto aloitetaan vaiheittaisella pintojen kuorimisella. Pintamaiden kuorinta aloitetaan tilan kaakkoisosasta, pintamaat varastoidaan kaivannaisjätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Ottamistoiminnassa erityistä huomiota kiinnitetään alueen pohjoispuolella noin 150 m päässä suunnitelmaalueen rajasta sijaitsevan talon läheisyyteen. Kun ottaminen tulee noin 300 m etäisyydelle talosta, on alueen pohjoisosaan suunniteltu meluvalli rakennettu valmiiksi. Meluvallin rakentamisella torjutaan porausmelun leviäminen asuinkiinteistön suuntaan. Louhinnoissa pienennetään sekä kenttäkokoa että momentaanista räjähdysainemäärää ja tarvittaessa suojataan räjäytettävät kentät. Lisäksi lähimmät talot katselmoidaan ennen toiminnan aloittamista ja asennetaan tärinämittauslaitteisto. Murskauslaitoksen aiheuttama melu ei leviä pohjoista kohti, koska louhoksen rintaus avautuu etelään. Edellä mainituilla keinoilla toiminnasta ei aiheudu sallitut arvot ylittävää häiriötä. Louhosalue merkitään maastoon siten, etteivät sivulliset voi epähuomiossa kulkea alueelle. Merkintä tehdään lippusiimalla kun rintauksen korkeus on alle 3 m ja muovi- tai teräsverkkoaidalla kun rintaus on yli 3 m korkea. Ennen kuin kallion louhinta aloitetaan, katselmoidaan ja dokumentoidaan Lillsvedjankujan varrella olevat asuintalot. Katselmuksen suorittaa kiinteistöjen kuntokartoituksiin erikoistunut ulkopuolinen arvioija. Kallion louhinta toteutetaan sitä koskevia lakeja ja säädöksiä noudattaen louhintoihin keskittyneen louhintaurakoitsijan toimesta. Kustakin räjäytettävästä kentästä laaditaan räjäytyssuunnitelma sekä kenttäkortit, jotka arkistoidaan työmaalla murskausurakan ajan, jonka jälkeen murskausurakoitsijan arkistointiohjeen mukaisesti. Kallion louhinta on mahdollista toteuttaa koko suunnitellulla ottoalueella siten, ettei siitä aiheudu lähimmissäkään häiriintyvissä kohteissa vaurioita tai kohtuutonta häiriötä aiheuttavaa tärinää. Lupahakemuksen alainen kiinteistö on nykyisin metsätalousaluetta, jonka puusto on pääosin poistettu. Alueen luontoarvot on esitetty liitteenä olevassa luonto- ja maisemaselvityksessä. Selvityksen tekijä ei ole havainnut alueella suojeltavia tai harvinaiseksi luettavia eläin- tai kasvilajeja.

4 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Suunnitellun ottamisalueen pintamaat koostuvat pääosin moreeneista. Vallitsevia maalajeja ovat savi- ja silttimoreeni. Tilan keskivaiheilla olevalla alavimmalla alueella maaperä koostuu ainoastaan savesta, jonka päällä on paikoin ohuelti turvetta. Maaperän ominaisuuksista johtuen alue ei ole pohjavesialuetta tai pohjaveden muodostumisaluetta. Suunnitelma-alueelta pintavedet kulkeutuvat luonnostaan pääosin Mosapakanniitulle kaivettua ojaa myöden pelto-, suo- ja metsäalueiden kautta kohti pohjoista Krapuojaa josta edelleen Vantaanjokeen. Ottamisalueelle rakennetaan laskeutusallas, jonka kautta louhosalueella syntyvät hulevedet johdetaan. Alueen pinta- ja pohjavesitilanne sekä suunnitellun ottamisen vaikutukset on tarkemmin kuvattu hakemuksen liitteenä olevassa erillisessä pinta- ja pohjavesiselvityksessä. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Ruotsinkylä) sijaitsee noin kilometrin päässä kohteen kaakkoispuolella. Lähimpään Natura 2000-alueeseen on yli 5 km matka ottamisalueelta. Mainitut kohteet eivät ole suunnitellun toiminnan vaikutusalueella. Alueen lounaispuolelta kulkee seitsemän veljeksen reitti, mutta reitti ei kulje tilalla Mikkola RN:o 9:20. Koska suunniteltu louhinta ja murskaus eivät ole käynnissä kesäaikana, ei reitin käytölle aiheudu toiminnasta kohtuutonta rasitusta. Lähimpään asutukseen on matkaa noin 150 m. Meluselvityksen mukaan toiminnasta ei aiheudu lähimmässä häiriintyvässä kohteessa VNp 993/1992 melutasojen ohjearvot ylittävää melua yksin tai yhteisvaikutuksena alueen eteläpuolella sijaitsevan toisen kiviainesten tuotantoalueen kanssa. Alueelle kuljetaan nykyisin Myllykyläntieltä Metsäkyläntielle ja edelleen Lillsvedjankujalta kiinteistölle. Metsäkyläntielle tehdään tarvittavilta osin parannustoimenpiteitä, joista sovitaan tienhoitokunnan kanssa. Myllykyläntiellä ja Katriinantiellä on kevyenliikenteenväylät. Toiminnasta aiheutuu noin yhden prosentin kasvu sekä Katriinantien että Myllykyläntien liikennevirtoihin. Ottamistoiminnan päätteeksi louhoksen reunat muotoillaan ja maisemoidaan pintamailla. Louhoksen pohja tasataan kulkukelpoiseksi ja maisemoidaan pintamailla. Ennen maisemointia alueelta poistetaan kaikki laitteet ja rakenteet sekä suoritetaan perusteellinen siivous. Pintamaiden levityksen jälkeen alueelle kylvetään heinänsiementä. Heinä sitoo levitetyt pintamaat suojaten maanpintaa eroosiolta ja elvyttää kuorittujen pintamaiden eliötoiminnan kasvillisuudelle suotuisaksi. Alueelle istutetaan puun taimet metsänhoitoyhdistyksen ohjeiden mukaisesti. Mikäli yleiskaavan tarkistuksen yhteydessä alueelle varataan jotain muuta jälkikäyttöä, otetaan se huomioon jälkihoidon yhteydessä.

5 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Tuusulan kunnan ilmoitustauluilla välisenä aikana ja asiakirjat ovat tämän ajan olleet yleisesti nähtävillä. Luvan vireilläolosta on ilmoitettu Vartti -lehdessä Hakemuksen johdosta on kuultu rajanaapurit sekä muut tiedossa olevat asianosaiset. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan ELY-keskukselta sekä Tuusulan kunnanhallitukselta ja kaavoitukselta. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta on annettu 20 muistutusta. Muistutuksissa todetaan mm. seuraavaa: S. ja O. A:n muistutuksessa ja todetaan, että esitetty hanke on epärealistinen ja MAL 3 :n vastainen. Hankkeesta aiheutuu muistutuksen mukaan naapuruussuhdelain 17.1 :ssä kiellettyä kohtuutonta rasitusta (yhdessä Seepsula Oy:n hankkeen kanssa). Muistutuksessa viitataan myös raskaan liikenteen vaikutuksiin Lillsvedjankujalle ja Metsäkyläntielle. Muistutuksessa vaaditaan myös YVA -menettelyn käynnistämistä hankkeelle. K. ja A.L:n muistutuksessa vastustetaan hakemusta ja todetaan jo nykyisen ottotoiminnan aiheuttavan melu-, pöly- ja tärinähaittoja. Muistutuksessa viitataan myös raskaan liikenteen ympäristövaikutuksiin. O. ja J.K:n muistutuksessa viitataan raskaan liikenteen aiheuttamaan liikenneturvallisuusriskiin kapealla tiellä. H.K. ja M.P. muistutuksessa viitataan liikenteen aiheuttamaan haittaan sekä louhinnan aiheuttamiin melu-, pöly-, tärinä- ja vesistöhaittoihin (ml. kiinteistön vedenhankinta). Muistuttajan mukaan hakemusalue sijaitsee liian lähellä asuintaloja. Muistutuksessa viitataan myös Senkkerin ottoalueen aiheuttamaan ja olemassa olevaan ympäristörasitukseen sekä hankkeen mahdolliseen YVA -tarpeeseen. H. ja M.R:n muistutuksessa todetaan, että lupaa ei tule myöntää, koska toiminta-alue sijaitsee lähellä asutusta. Muistutuksen mukaan hankkeesta ml. raskasliikenne aiheutuu melu-, tärinä- ja pölyhaittoja. Muistutuksessa viitataan myös hankkeen vaikutuksista kiinteistöllä olevaan talousvesikaivoon.

6 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Metsäkylänyksityistien hoitokunta toteaa muistutuksessaan (ympäristölupaasiassa) että Metsäkyläntie ja Lillsvedjankuja eivät sovellu geometriansa ja kantavuutensa puolesta suunniteltuun toimintaan. Kulkuyhteys tulisikin siksi järjestää muistutuksen mukaan korvaavaa reittiä. Tapauksessa, jossa maa-aineslupa myönnetään, hoitokunta vaatii lupaan liitettäväksi tien kunnossapitoon liittyviä määräyksiä. P.L et.al.(72 allekirj.) toteavat muistutuksessaan (ympäristölupa-asiassa) , että lupahakemus tulee ensisijaisesti hylätä tai toissijaisesti hylätä aloituslupahakemus ja asettaa riittävän tiukat lupamääräykset toiminnan haitattomuuden varmistamiseksi. Vaatimuksen perustelut on esitetty muistutuksessa. S. ja T.T:n muistutuksessa vastustetaan hanketta mm. liikenteellisiin syihin viitaten. Muistutuksen mukaan hankkeesta aiheutuu alueella olevien asuinkiinteistöjen arvon alentumista. Ruotsinkylän Kyläyhdistys ry toteaa muistutuksessaan (ympäristölupaasiassa) vastustavansa hanketta. Muistutuksen mukaan hankkeen toteuttaminen vaatii kaavamuutoksen (viittauksin käynnissä olevaan osayleiskaavatyöhön) sekä muutoksia tie- ja liikennejärjestelyihin. Hankeen suojavyöhykkeet esitetään muistutuksessa riittämättömiksi. Muistutuksen mukaan hanke tarvitsee YVA -menettelyn. S. ja J.W:n muistutuksessa vastustetaan hanketta mm. liikenteellisiin ja ympäristö (pöly, melu) syihin viitaten. Muistutuksen mukaan hankkeesta aiheutuu alueella olevien asuinkiinteistöjen arvon alentumista. Muistutuksen mukaan aloituslupaa ei tule myöntää. P-M.A ja K.H:n muistutuksessa vastustetaan hanketta mm. liikenteellisiin ja ympäristö (pöly, melu, pohjavesivaikutukset) syihin viitaten. M.A:n muistutuksen mukaan hankkeen toteuttaminen vaatii kaavamuutoksen (viittauksin käynnissä olevaan osayleiskaavatyöhön). Muistutuksessa viitataan lisäksi hankkeen melu- ja pintavesivaikutuksiin sekä raskaan liikenteen aiheuttamiin haittoihin. Muistutuksen mukaan hanke tarvitsee YVA -menettelyn. T.P:n muistutuksessa vastustetaan hanketta mm. liikenteellisiin ja ympäristö (pöly, melu, pohjavesivaikutukset) syihin viitaten. Muistutuksen mukaan hanke tarvitsee YVA -menettelyn. A.K:n muistutuksessa todetaan, että hakemus on niin puutteellinen, että se on palautettava täydennettäväksi ennen sen käsittelyä. S.T:n muistutuksessa vastustetaan hanketta mm. liikenteellisiin ja ympäristö (pöly, melu, tärinä, päästöt ilmaan) syihin viitaten. Muistutuksen mukaan hankkeesta aiheutuu alueella olevien asuinkiinteistöjen arvon alen-

7 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta tumista. Muistutuksen mukaan hakemus on niin puutteellinen, että se on palautettava täydennettäväksi ennen sen käsittelyä. M.V:n muistutuksessa (ympäristölupahakemuksesta) vastustetaan hanketta puutteellisten meluselvitysten ja melusuojausten osalta. K. ja R.V:n muistutuksessa (ympäristölupahakemuksesta) vastustetaan hanketta puutteellisten meluselvitysten ja melusuojausten osalta. T. ja I.L:n muistutuksessa hanketta vastustetaan liikenteellisiin ja ympäristö syihin (melu ja tärinävaikutukset kotieläimiin ja luonnoneläimiin) viitaten. A. ja T.P:n muistutuksessa hanketta vastustetaan liikenteellisiin ja ympäristö syihin (melu-, pöly- ja tärinä-vaikutukset, luontovaikutukset) viitaten. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy toteaa muistutuksessaan , että hakemuksessa tulisi tarkemmin tarkastella hankkeen mahdollisia vaikutuksia ympäristön pohjaveden korkeuteen ja laatuun sekä Päijänne-tunneliin sen normaalissa käyttötilanteessa ja poikkeustilanteissa, jolloin tunneli on tyhjänä tai painetasoa on alennettu. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy ehdottaa, että suunnitellun ottamisalueen ja Päijänne-tunnelin väliselle kallioalueelle asennetaan kalliopohjavesiputkia, joista hakija velvoitetaan seuraamaan kalliopohjaveden pinnan ja laadun mahdollisia muutoksia tunnelin suuntaan sekä raportoimaan tulokset Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle 4 kertaa vuodessa. Lausunnot Lupahakemuksen johdosta on annettu kaksi lausuntoa. Tuusulan kaavoituslautakunnan lausunnon mukaan hankealue sijoittuu Senkkerin kiviaineshuollon koillispuolelle ja koskee arvokasta Bokärrin läntistä ja osin myös Bokärrin itäistä kallioaluetta sekä Mosapakannittua. Kallion pohjoisosat rajaavat Metsäkylän peltoja ja kallion eteläosat yhdistyvät Mosapakanniitun suo- ja kallioalueeseen. Louhittavan Bokärrin läntisen kallion pinta-ala on noin 3,6 ha. Hankealueesta vain eteläisempi Mosapakanniitun alue sisältyy Uudenmaan 1.vaihemaakuntakaavan merkittäviä kiviainesvarantoja sisältävään alueeseen, jolla on todettu olevan hyvänlaatuista, rakentamiseen kelpaavaa kiviainesta. Kiviainesvarantoaluetta ei kuitenkaan hankealueen osalta ole osoitettu puhtaiden ylijäämämaiden läjitykseen (EJ3), kuten Mosapakanniitun luontoja maisemaselvityksessä virheellisesti todetaan. Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaavan alustavassa luonnoksessa nykyiset ja laajentuvat kiviaineshuollon EO -aluevaraukset noudattavat pääpiirteissään 1.vaihemaakuntakaavan kiviainesvarantojen aluerajausta. Kaavaluon-

8 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta noksessa peltoihin rajautuvat yhtenäiset talousmetsäalueet on osoitettu maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi M-8, jolla sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sekä haja-asutusluonteinen rakentaminen. Metsävyöhykkeen ja Bokärrin läntisen ja osin myös Bokärrin itäisen kallioalueiden säilyttämisellä on pyritty turvaamaan Metsäkylän perinnemaisema ja suojaamaan asutusta kiviaineshuollon toiminnan mahdollisesti aiheuttamilta ympäristöhaitoilta (pöly, melu, tärinä). Kaavaluonnoksen mukaan vain hankealueen eteläosa sisältyy maa-ainesten ottoalueeseen EO/T, jälki-käyttönä asemakaavoitettu työpaikka-alue. Osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluissa on todettu, että Metsäkylästä ei tulla avaamaan uusia tieyhteyksiä kiviainestoiminnalle. Toiminta lisää raskaan liikenteen osuutta erityisesti Metsäkyläntiellä, jonka yhteyteen ei ole rakennettu kevytliikenneväylää. Seitsemän veljeksen ulkoilureitti palvelee ylikunnallisena ulkoilureittinä. Ulkoilureitin säilyttäminen voimassa olevan osayleiskaavan mukaisella paikalla on ristiriidassa Senkkerin kiviainestoiminnan kanssa. Ulkoilureitti kulkee lisäksi db lentomelualueella. Kaavaluonnoksessa korvaava ulkoilureitti kulkee Vähäsuonkallion itäpuolelta suuntautuen Metsäkylän alueelle, hankealueen pohjoispuolelle. Louhinta- ja murskaushanke eivät vaikeuta ohjeellisen uuden ulkoilureitin käyttöä. Yhteenvetona kaavalautakunta toteaa, että toiminnan sijoittumista alueelle puoltavat lentomelu ja kiviainestoiminnan keskittyminen samalle alueelle. Ympäristö-lupaa ja maa-aineslupaa harkittaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon asutuksen läheisyys ja Bokärrin läntisen kallion louhinnan aiheuttamat pysyvät muutokset Metsäkylän perinnemaisemaan sekä liikenneturvallisuus Metsäkyläntiellä. Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaavan alustavan luonnoksen aluevaraukset ja kaavan tavoitteet eivät tue haettua Bokärrin läntisen kallion louhintaa ja murskausta. Hankealueen eteläinen Mosapakanniitun alue sen sijaan ei ole ristiriidassa vaihemaakuntakaavan ja tarkistettavan osayleiskaavan kiviainesten ottoaluevarausten kanssa. Kaavoituslautakunnan mielestä hanke esitetyillä suunnitelmilla ei sovi alueelle lainkaan. Tuusulan kunnanhallituksen lausunnon mukaan lupahakemusta tulee täydentää siten, että maakuntakaavan kiviainesvarantojen aluevarusmerkintöjen rajat osoitetaan mahdollisuuksien mukaan selkeästi myös hakemusasiakirjoissa. Osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluissa on todettu, että Metsäkylästä ei tulla avaamaan uusia tieyhteyksiä kiviainestoiminnalle. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on kuitenkin pidetty ennen kuin Armas Lattusen hanketta koskevat lupahakemukset on lähetetty lausunnolle. Lupahakemusten mukainen toiminta lisää raskaan liikenteen osuutta erityisesti Metsäkyläntiellä, jonka yhteyteen ei ole rakennettu kevyt-liikenneväylää. Ongelmana on, että hankealueelle ei näytä olevan tällä hetkellä sopivaa

9 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ajoyhteyttä. Asiaa tuleekin tutkia tarkemmin nyt käynnissä olevan osayleiskaavatyön yhteydessä. Yhteenvetona kunnanhallitus toteaa, että toiminnan sijoittumista alueelle puoltavat lentomelu ja kiviainestoiminnan keskittyminen samalle alueelle. Ympäristölupaa ja maa-aineslupaa harkittaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon asutuksen läheisyys ja Bokärrin läntisen kallion louhinnan aiheuttamat pysyvät muutokset Metsäkylän perinnemaisemaan sekä liikenneturvallisuus Metsäkyläntiellä. Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaavan alustavan luonnoksen aluevaraukset ja kaavan tavoitteet eivät tällä hetkellä tue haettua Bokärrin läntisen kallion louhintaa ja murskausta. Hankealueen eteläinen Mosapakanniitun alue sen sijaan ei ole ristiriidassa vaihemaakuntakaavan ja tarkistettavan osayleiskaavan alustavien kiviainesten ottoaluevarausten kanssa. Kunnanhallitus toteaa, että Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaavatyö on vielä luonnosvaiheessa. Osayleiskaavatyön yhteydessä tullaan ratkaisemaan kuinka suuri osa suunnitellusta hankealueesta lopulta sisältyy maa-ainesten ottoalueeseen EO/T-merkinnällä. Osayleiskaavatyön yhteydessä on myös mahdollista tutkia tulisiko alueella sallia myös puhtaiden ylijäämämaiden läjitystä, vaikka aluetta ei olekaan 1. vaihemaakuntakaavassa tähän tarkoitukseen osoitettu (EJ3). Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä varattu mahdollisuus antaa vastineensa muistutuksien ja lausuntojen johdosta. Hakija toteaa saapuneessa vastineessaan mm. seuraavaa: Maa-ainesten ottamissuunnitelman sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksen 926/ :ssä. Lupahakemuksen liitteenä ollut suunnitelma sisälsi kaikki asetuksessa mainitut tiedot. Ottamisen tarkoituksena ei ole, että alueesta muodostuu ottamistoiminnan päätteeksi vesiallas. Alueen ottamistoiminnan aikana vedet pumpataan laskeutusaltaaseen, josta ne painovoimaisesti kulkeutuvat ojastoa pitkin kohti Vantaanjokea. Toiminnan päätyttyä pintavesien on tarkoitus kulkeutua itsekseen alueen ulkopuolelle. Seepsula Oy:llä on alueen länsi- ja eteläpuolella vireillä maa-aineslupa, jonka myötä Senkkerin ottoalue laajenee tilan Mikkola rajalle saakka. Tilalle Mikkola on myöhemmin tarkoitus hakea maa-aineslupa näiden kahden ottoalueen väliin jäävän kannaksen poistamiseksi, jolloin alueesta ei muodostu pintavesiä keräävää allasta. Kun Lattusen maa-aineslupaa laitettiin vireille, ei Seepsula Oy:n maa-aineslupa vielä ollut vireillä. Maa-ainesten ottamissuunnitelmassa on esitettävä alueen maisemointi, eikä maisemointina voida esittää tilan rajalle saakka ulottuvaa louhintaa, joka toteutetaan pystysuorana seinämänä.

10 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Muistutuksessa mainittiin myös, että suunnitelma on esitetty sellaisena, että ottotasoa voidaan myöhemmin alentaa. Ottosuunnitelman laatijan käsityksen mukaan ottoa ei ole mahdollista alentaa Päijänne-tunnelin painetason alapuolelle. Siten alueen lopullinen alin ottotaso tulee olemaan Ramboll Finland Oy:n tekemässä luonto- ja maisemaselvityksessä todetaan, että toiminnalla ei ole maisemavaikutuksia asutuksen suuntaan, koska alueen pohjoisreunaan rakennetaan pintamaista meluvalli. Sen lisäksi, että meluvalli estää melun leviämisen asutuksen suuntaan, estää se myös louhoksen ja siellä olevien työkoneiden ja varastokasojen näkymisen asutuksen suuntaan. Alueelta kuorituista pintamaista tehty valli ei juuri poikkea alueen nykyisestä näkymästä, joka on hakkuuaukea. Hakijan käsityksen mukaan Bökkärrin läntinen kallio ei ole sellainen erikoinen muodostuma, joka tulisi suojella. Sitä ei ole mainittu Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Uudellamaalla, joten maisemallinen arvo kohdistuu hyvin rajatulle alueelle, joka myös tulee ottaa huomioon maa-aineslupaharkinnassa. Suunniteltu toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle tai sellaisen vaikutusalueelle. Merkittävimmät pohjaveteen liittyvät seikat ovat Päijännetunnelin sijainti ottoalueeseen nähden sekä lisäksi alueen talousvesikaivot. Suunnitellun toiminnan vaikutukset alueen pohjaveteen yleensä sekä pohjavesiolosuhteet selvitettiin konsulttityönä hyvin tarkasti. Selvitysten mukaan suunnitelman mukaisella toiminnalla ei ole pohjaveteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. On myös huomattava, että alueelta on olemassa erityisen runsaasti pohjaveden tarkkailutietoa johtuen Seepsula Oy:n tarkkailuvelvoitteista ja selvityksistä. Hakija on ympäristölupahakemuksen liitteenä toimittanut vesientarkkailusuunnitelman, jonka mukaan toiminnan vaikutuksia pohjavesiin tarkkaillaan viidestä eri kaivosta. Suunnitelman tekijän tiedossa ei ole, että kallion louhinta ja murskaus yleisesti aiheuttaisivat pohjaveden pilaantumista tai muutoksia varsinkaan kun ottamistoiminta ei ulotu selvityksen perusteella määritetyn pohjavesipinnan alapuolelle. Ottamissuunnitelmassa on esitetty, että lähimmät asuintalot katselmoidaan ennen toiminnan aloitusta ja niihin asennetaan tärinämittauslaitteisto. Näin pystytään selvittämään onko louhinnoilla mahdollisesti haitallisia vaikutuksia. Mahdolliset haittavaikutukset torjutaan jo ennen louhintoja räjäytettävien kenttien huolellisella suunnittelulla. Useassa muistutuksessa esitettiin, että vireillä olevan yleiskaavan vuoksi maa-aineslupaa ei voida myöntää, koska silloin maa-aineslupa ohjaisi kaavoitusta. On huomattava, että alue sijoittuu pääosin oikeusvaikutteisessa kaavassa kaavamerkinnällä MT-3-merkitylle alueelle, eikä sitä kaavaselostuksen mukaan voida pitää luvan myöntämisen esteenä. Alueen käyttöpaineet eivät suinkaan kohdistu siihen, että alue säilytettäisiin kokonaisuudessaan metsätalousmaana, vaan vireillä olevassa Ruotsinkylä-Myllykylä IIosayleiskaavassa tarkastellaan mm. alueen käyttöä kiviainestoiminnan päätteeksi työpaikka-alueena. Tuusulan kunnanhallituksen lausunnossa esitetään,

11 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta että lupahakemusta tulisi täydentää esittämällä maakuntakaavan aluevarausmerkintöjen rajat mahdollisuuksien mukaan selkeästi. Maakuntakaava on yleispiirteinen alueidenkäytön suunnitelma, jolla ohjataan yleiskaavoitusta. Tarkennetun maakuntakaavan esittäminen ei lupa-asian ratkaisun kannalta tuo mitään lisätietoa asiasta, varsinkin kun alueella on vireillä osayleiskaava. Hakija on toimittanut lupaviranomaiselle maa-aineslupahakemuksen liitteineen ja hakemuksen voidaan katsoa täyttävän sille asetetut vaatimukset. Mikään hakemuksessa tai sen liitteinä olleissa selvityksissä ei viittaa siihen, että hakemuksen mukaisella toiminnalla olisi maa-aineslain 3 :n tarkoittamia haitallisena pidettäviä vaikutuksia. Hakijan tiedossa ei ole mitään lupahakemuksiin tai lupahakemuksen kohteena olevaan alueeseen liittyvää, minkä vuoksi maa-aineslupaa ei voida myöntää. Valmistelija: ympäristötarkastaja Saku Nurminen Lisätietoja: ympäristövalvontapäällikkö Katariina Serenius p Ehdotus Yvp ASIAN RATKAISU Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on tutkinut asian. Ympäristölautakunta päättää olla myöntämättä Armas Lattuselle maa-aineslain mukaista maa-ainesten ottolupaa Tuusulan kunnan Ruotsinkylän tilalle Mikkola maa-aineslain 6.2 :n perusteella. Hankkeen katsotaan tuottavan huomattavaa haittaa toimenpiderajoitusalueella yleiskaavan laatimiselle tai muuttamiselle (Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaava). Ratkaisussa on otettu huomioon Tuusulan kunnan kaavoituksen lupahakemuksesta antama lausunto. Kielteisen lupapäätöksen johdosta myös maa-aineslain 21 :n mukainen aloituslupahakemus on ratkaistu kielteisenä. RATKAISUN PERUSTELUT Sovellettavat oikeusohjeet Maa-aineslain 6 :n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Alueella, jolla on voimassa toimenpiderajoitus yleiskaavan tai asemakaavan laatimista tai muuttamista varten, lupa voidaan myöntää, jollei ottaminen tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle tai muuttamiselle, turmele kaupunki- tai maisemakuvaa eikä muutenkaan ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Jos hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenette-

12 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta lystä annettua lakia, päätöksestä on käytävä ilmi, miten mainitun lain mukainen arviointi on otettu huomioon. Maa-aineslain 3 :ssä säädetään maa-ainesten ottamisen rajoituksista. Sen mukaan maa- aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on edellä mainitun lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Tosiseikat ja johtopäätökset Armas Lattusen maa-aineslupahakemusta koskevalla alueella on voimassa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan valmistelun vuoksi maakäyttö- ja rakennuslain 38 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus saakka (kaavoituslautakunta ). Tuusulan kunnan kaavoituslautakunnan lausunnon mukaan Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaavan alustavan luonnoksen aluevaraukset ja kaavan tavoitteet eivät tue haettua Bokärrin läntisen kallion louhintaa ja murskausta. Hankealueen eteläinen Mosapakanniitun alue sen sijaan ei ole ristiriidassa vaihemaakuntakaavan ja tarkasteltavan osayleiskaavan kiviainesten ottoaluevarausten kanssa. Kaavoituslautakunta on lausunnossaan lisäksi katsonut, ettei hanke sovi esitetyillä suunnitelmilla ko. alueelle. Kaavoituslautakunnan lausunnon perusteella Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että lupahakemusta koskeva toimenpide aiheuttaa maaaineslain 6.2 :n tarkoittamaa haittaa yleiskaavan laatimiselle tai muuttamiselle, jolloin lupahakemuksella ei ole myöntämisedellytyksiä. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että Armas Lattusen maaaineslupahakemus on ollut lupa-asian käsittelyn kannalta riittävä.

13 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta ko. hankkeeseen. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaan Armas Lattusen maa-aines- ja ympäristölupahakemuksissa esittämä hanke ei ole edellyttänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista. Maa-ainesluvan kaavallisten myöntämisedellytysten puuttuessa asiassa ei katsota olevan tarpeen lausua muilta osin lupahakemuksen johdosta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. LUPAMAKSU Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on hyväksynyt kokouksessaan maa-ainestaksan maa-ainesten ottosuunnitelman tarkastamisesta ja ottotoiminnan valvonnasta sekä muista viranomaistehtävistä. Maaainesluvan käsittelystä peritään Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan hyväksymän maa-ainestaksan 2 ja 4 :n mukaan 8 610,00 maksun määräytyessä seuraavasti: - perusmaksu pinta-alaperustemaksu 16 ha*340 /ha= otettavien maa-ainesten mukainen maksu m 3 *0,008 /m m 3 *0,004 /m 3 = naapurien ja asianosaisten kuuleminen 7*50 =350 - hakemuksesta kuuluttaminen/lehti-ilmoitus=300 - jos lupahakemus hylätään, peritään taksan mukaisesta maksusta 60 % ( *0,6=8 610 ) Hakijan on suoritettava lupamaksu ennen päätöksen antamista. Mikäli maksua ei suoriteta määräajassa, erääntyneelle maksulle on suoritettava korkoa korkolain mukaan. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Maa-aineslaki (555/1981): 1, 2-5, 5a, 6-7, 13, 19-20, 23 ; Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) :t, 1-4 ; Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtosääntö (Tuusulan kunnanhallitus ); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ); Maa-ainestaksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ) Päätös Asia jätettiin pöydälle.

14 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta KU-YK 117/ Liite nro 117 Ehdotus Yvp ASIAN RATKAISU Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on tutkinut asian. Ympäristölautakunta päättää olla myöntämättä Armas Lattuselle maa-aineslain mukaista maa-ainesten ottolupaa Tuusulan kunnan Ruotsinkylän tilalle Mikkola maa-aineslain 6.2 :n perusteella. Hankkeen katsotaan tuottavan huomattavaa haittaa toimenpiderajoitusalueella yleiskaavan laatimiselle tai muuttamiselle (Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaava). Ratkaisussa on otettu huomioon Tuusulan kunnan kaavoituksen lupahakemuksesta antama lausunto. Kielteisen lupapäätöksen johdosta myös maa-aineslain 21 :n mukainen aloituslupahakemus on ratkaistu kielteisenä. RATKAISUN PERUSTELUT Sovellettavat oikeusohjeet Maa-aineslain 6 :n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Alueella, jolla on voimassa toimenpiderajoitus yleiskaavan tai asemakaavan laatimista tai muuttamista varten, lupa voidaan myöntää, jollei ottaminen tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle tai muuttamiselle, turmele kaupunki- tai maisemakuvaa eikä muutenkaan ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Jos hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia, päätöksestä on käytävä ilmi, miten mainitun lain mukainen arviointi on otettu huomioon. Maa-aineslain 3 :ssä säädetään maa-ainesten ottamisen rajoituksista. Sen mukaan maa- aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

15 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on edellä mainitun lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Tosiseikat ja johtopäätökset Armas Lattusen maa-aineslupahakemusta koskevalla alueella on voimassa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan valmistelun vuoksi maakäyttö- ja rakennuslain 38 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus saakka (kaavoituslautakunta ). Tuusulan kunnan kaavoituslautakunnan lausunnon mukaan Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaavan alustavan luonnoksen aluevaraukset ja kaavan tavoitteet eivät tue haettua Bokärrin läntisen kallion louhintaa ja murskausta. Hankealueen eteläinen Mosapakanniitun alue sen sijaan ei ole ristiriidassa vaihemaakuntakaavan ja tarkasteltavan osayleiskaavan kiviainesten ottoaluevarausten kanssa. Kaavoituslautakunta on lausunnossaan lisäksi katsonut, ettei hanke sovi esitetyillä suunnitelmilla ko. alueelle. Kaavoituslautakunnan lausunnon perusteella Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että lupahakemusta koskeva toimenpide aiheuttaa maaaineslain 6.2 :n tarkoittamaa haittaa yleiskaavan laatimiselle tai muuttamiselle, jolloin lupahakemuksella ei ole myöntämisedellytyksiä. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että Armas Lattusen maaaineslupahakemus on ollut lupa-asian käsittelyn kannalta riittävä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta ko. hankkeeseen. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaan Armas Lattusen maa-aines- ja ympäristölupahakemuksissa esittämä hanke ei ole edellyttänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista. Maa-ainesluvan kaavallisten myöntämisedellytysten puuttuessa asiassa ei katsota olevan tarpeen lausua muilta osin lupahakemuksen johdosta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin.

16 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta LUPAMAKSU Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on hyväksynyt kokouksessaan maa-ainestaksan maa-ainesten ottosuunnitelman tarkastamisesta ja ottotoiminnan valvonnasta sekä muista viranomaistehtävistä. Maaainesluvan käsittelystä peritään Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan hyväksymän maa-ainestaksan 2 ja 4 :n mukaan 8 610,00 maksun määräytyessä seuraavasti: - perusmaksu pinta-alaperustemaksu 16 ha*340 /ha= otettavien maa-ainesten mukainen maksu m 3 *0,008 /m m 3 *0,004 /m 3 = naapurien ja asianosaisten kuuleminen 7*50 =350 - hakemuksesta kuuluttaminen/lehti-ilmoitus=300 - jos lupahakemus hylätään, peritään taksan mukaisesta maksusta 60 % ( *0,6=8 610 ) Hakijan on suoritettava lupamaksu ennen päätöksen antamista. Mikäli maksua ei suoriteta määräajassa, erääntyneelle maksulle on suoritettava korkoa korkolain mukaan. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Maa-aineslaki (555/1981): 1, 2-5, 5a, 6-7, 13, 19-20, 23 ; Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) :t, 1-4 ; Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtosääntö (Tuusulan kunnanhallitus ); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ); Maa-ainestaksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ) Puheenjohtajan avattua keskustelun, jäsen Ahonen esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että - luvan myöntämisedellytyksinä pidetään laadittua Ruotsinkylä- Myllykylä II osayleiskaavan luonnosta ja voimassaolevaa oikeusvaikutteista osayleiskaavaa ja että - valmistelussa huomioidaan liikenneturvallisuus ja naapurihaitat säädettyjen lakien mukaisesti Jäsenet Pehrsson ja Raappana kannattivat Ahosen tekemää palautusehdotusta. Koska oli tehty kannatettu palautusesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan asian käsittelyä tässä kokoukses-

17 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta sa kannattavat äänestävät jaa ja jos ei voittaa, asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi Ahosen esityksen mukaisesti Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa kannattivat jäsenet Havula, Virtanen, Nieminen, Valkonen, Väyrynen ja Siltasari-Peltonen ja Ahosen esitystä kannattivat jäsenet Ahonen, Pehrsson, Raappana, Sundberg ja Salmela-Vierisalo. Jaa-äänten voitettua äänestys äänin 6-5, asian käsittelyä päätettiin jatkaa tässä kokouksessa. Jäsen Pehrsson esitti hakemuksen hyväksymistä. Esitys raukesi kannattamattomana. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen , jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätösote / Asiaote / Armas Lattunen Uudenmaan ELY-keskus, Kirjaamo, PL 36, Helsinki Tuusulan kunnanhallitus Tuusulan kaavoituslautakunta Muistutuksen jättäneet tai lausunnon antaneet Tieto päätöksestä / Rajanaapurit ja muut tiedossa olevat asianosaiset Päätöksestä kuulutetaan Tuusulan kunnan ilmoitustaululla Ilmoitus kuulutuksesta julkaistaan Vartti -lehdessä. MUUTOKSENHAKU Muutosta tähän päätökseen voi hakea se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle eli Helsingin hallinto-oikeudelle ennen viraston aukioloajan päättymistä viimeistään 30 päivänä päätöksen tiedoksisaantipäivästä sitä päivää lukuun ottamatta. Asianosaisen ja kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi yllä mainittuna päätöksen antopäivänä. Omalla vastuulla valituksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että

18 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän oheen on liitettävä pöytäkirjanote. Valituksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Helsingin hallinto-oikeus Ratapihantie 9, Helsinki puhelin: , kirjaamo telekopio: Tämän päätöksen viimeinen valituspäivä on Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

19 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Dno KYK:441 / LATTUNEN ARMAS / YMPÄRISTÖLUPA JA ALOITUSLUPA, KALLION LOUHINTA JA MURSKAUS, TILA MIKKOLA , TUUSULA Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta KU-YK 102/ ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kallion louhintaa ja murskausta Tuusulan Ruotsinkylän tilalla Mikkola Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Lattunen Armas Oinaskatu 2, JÄRVENPÄÄ puh Maanomistajat Lattunen Armas Lattunen Timo Muolaankuja 4, JÄRVENPÄÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupahakemus koskee kiinteistöllä Mikkola (Metsäkyläntie Lillsvedjankuja) tapahtuvaa kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Sijaintikartta liitteenä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (YSL, 86/2000) 28.1, ympäristönsuojeluasetus (YSA, 169/2000) 1.1 kohta 7c ja 7e, kivenlouhinta ja murskaus. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA YSA 7.1 :n kohdan 7a ja 7b perusteella lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta). ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Hakemusta on täydennetty

20 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilalla Mikkola ei ole ollut aikaisemmin ympäristölupia. Lupahakemusta koskevalla alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Ruotsinkylä-Myllykylä osayleiskaava (vahvistettu ). Osayleiskaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (MT-3). Tila Mikkola rajoittuu osayleiskaavassa pohjoisosaltaan maa- ja metsätalousalueeseen, viljelymaisemaan (MV-1) ja itäosaltaan maanläjitysalueeseen (EL-1/MT-3). Osayleiskaavaan merkitty 60 db:n lentomelualue (L DEN =60 db) peittää tilan lounaisosan. Ohjeellinen Seitsemän veljeksen ulkoilureitti sivuaa tilan koilliskulmaa. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan Vaihemaakuntakaavassa on tarkasteltu toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Vaihemaakuntakaavan mukaan kiviainesvarantomerkinnällä (kva) osoitetaan alueita, joilla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä sora-, hiekka- tai kalliokiviainesvaroja. Vaihemaakuntakaavan tarkoittamiksi merkittäviksi kiviainesvarannoiksi on osoitettu Etelä-Tuusulassa Mosapakanniitun, Senkkerin, Sikakallion ja Raatinpellon alueet. Kaavan mukaan alueiden rajaukset ovat yleispiirteisiä ja ne tarkentuvat arvioitaessa ottamisedellytyksiä maa-aineslain edellyttämällä tavalla. Vaihemaakuntakaavan suojelumääräyksen mukaan kva -alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota kiviainesten ottoedellytysten säilymiseen. Lupahakemusta koskevalla alueella on voimassa asti maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) 38 :n mukainen rakennuskielto ja MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus uuden osayleiskaavan laatimista varten (Tuusulan kunnanvaltuusto ). Tuusulan kunta on käynnistänyt uuden Ruotsinkylä-Myllykylä osayleiskaavan valmistelun. Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä OAS:n mukaan osayleiskaavatyön tavoitteena on tarkistaa vuonna 1998 vahvistettua oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, jonka aluevaraukset eivät vastaa alueella olevia ja sinne suunniteltuja toimintoja. Suunnittelussa otetaan huomioon aluetta koskeva viimeisin lentomeluennuste, maakuntakaavan 1. vaihekaavan ehdotus ja alueella sijaitsevat erityistoiminnat kuten Senkkerin kiviaineshuolto oheistoimintoineen sekä läjitysalueet. Kaavoitustyön tavoitteena on tutkia kiviaineshuollon alueita ottotoiminnan jälkeen työpaikka-alueina. Armas Lattusella on samaan aikaan ympäristölupahakemuksen kanssa vireillä tilaa Mikkola koskeva maa-aineslain mukainen lupahakemus.

21 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Nykyinen maankäyttö Lupahakemusta koskeva tila Mikkola sijaitsee Tuusulan Ruotsinkylässä. Tilan pinta-ala on noin 16 hehtaaria. Kiinteistö on metsätalouskäytössä. Lähimmät häiriintyvät kohteet (asuinrakennukset) sijaitsevat lupahakemusta koskevan kiinteistön välittömässä läheisyydessä sen pohjoispuolella (Lillsvedjankujalla). Asutusta on sijoittunut myös Metsäkyläntien varteen, lähimmillään haetun ottoalueen itä-koillispuolella noin 400 metrin etäisyydellä. Lupahakemusta koskevan kiinteistön itä-, koillis- ja pohjoispuolelle on sijoittunut peltoviljelyä. Lounaispuolella sijaitsee Seepsula Oy:n kiviainesten otto- ja jalostusalue. Muilta osin ympäröivän alueen maankäyttö on metsätaloutta. Tieyhteys kiinteistölle on järjestetty Lillsvedjankujan kautta. Maa- ja kallioperä Suunnittelualueen etelä-, länsi- ja koillispuolella esiintyy kalliomäkiä, joita erottavat korkeimmilla alueilla moreenialueet ja maastopainanteissa savialueet. Maanpinnan taso vaihtelee suunnittelualueella noin tasojen välillä. Alueella on kallioisia mäkiä, joissa kallion pinta on paljastuneena mäen ylimmissä lakiosissa. Mäkien rinneosissa esiintyy ohuehko moreenipeite. Kalliomäkiä erottavat maastohavaintojen ja maaperäkartta-aineiston (Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartta 1:20 000) perusteella kuivimmilla alueilla moreeni- ja hienoainesmoreenikerros sekä soistuneilla maapainannealueilla turve- ja savikerros. Maakerrosten paksuutta ei ole tutkittu ja se voi olla kartta- ja maastohavaintojen perusteella huomattava. Pohjavedet Toukokuussa 2009 tehtyjen pohjaveden korkeusmittauksien mukaan pohjaveden korkeusasema maaperässä on suunnittelualueen luoteispuolella sijaitsevissa kaivoissa tasolla +44,25 +45,65 ja itäpuolella sijaitsevassa kaivossa tasolla +45,16. Pohjavesi virtaa maaperässä todennäköisesti alueen pohjois-, länsi- ja eteläosasta luoteeseen ja alueen itäreunalta itään. Seepsula Oy:n kiviaineksen ottamisalueella ja sen lähiympäristössä sijaitsevien pohjaveden havaintoputkien korkeustietojen perusteella maaperän pohjavesi on vaihdellut tasolla +40,55 44,72 (syksyllä 2007). Pohjaveden virtaussuunta maaperässä on Seepsula Oy:n kiviaineksen ottoalueen eteläpuolella kohti kaakkoa. Lähialueen yksityiskaivojen vesi on toukokuussa 2009 tehtyjen tutkimuksien mukaan yleensä hieman hapanta. Osassa kaivoista veden väriluku oli korkea, vesi oli sameaa ja rautapitoista sekä muutamissa kaivoissa esiintyi koliformisia bakteereita

22 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Lähin pohjavesialue (Ruotsinkylä lk II, ) sijaitsee kaakossa noin 1 km etäisyydellä. Päijänne-tunneli sijaitsee noin 900 metrin etäisyydellä kiinteistön itäpuolella. Päijänne-tunnelissa painetaso on tasolla +42. Pintavedet Pintavedet purkautuvat suunnittelualueelta kohti pohjoista peltoaukean keskiosassa sijaitsevaa ojaa, josta vedet virtaavat edelleen kohti luodetta läpi Krapuojaan ja edelleen Vantaanjokeen. Purkureitin pituus ottamisalueelta Vantaanjokeen on noin 5 km. Toukokuussa 2009 tutkittu pintavesinäyte (oja A) oli hieman hapanta (ph 6,7). Vesi oli humuspitoista (orgaanisen aineksen kokonaispitoisuus 19 mg/l), joka näkyy kohonneena hapenkulutuksena (27 mgo/l). Humus ja korkeahko rautapitoisuus (3,1 mg/l) ovat nostaneet väriluvun (NTU 130) korkeaksi eli vesi on selvästi ruskeaa. Kemiallinen hapenkulutus ja väriluku ovat suovesille tavanomaisella tasolla. Kokonaisfosforipitoisuus oli luonnontilainen ja kokonaistyppipitoisuus suovesille tavanomainen. Ammoniumtyppipitoisuus oli luonnonvesien kokonaistasoon verrattuna kohonnut, todennäköisesti korkean humuspitoisuuden vuoksi. Veden sähkönjohtokyky oli suovesille tavallinen. Luonto Suunnittelualueella ei tiedetä olevan uhanalaisia, luontodirektiivin liitteen IV (a) tai lintudirektiivin liitteen I lajeja. Myöskään hakijan teettämän maastoinventointien yhteydessä ei tehty havaintoja em. lajeista. Suunnittelualue on pääasiassa ylispuustoista taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää, jonka luontoarvot ovat tavanomaiset. Alueella ei ole luonnonsuojelulain (1096/96) tarkoittamia suojeluvarauksia. YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS Yleiskuvaus Tuusulan Ruotsinkylään tilalle Mikkola RN:o 9:29 haetaan ympäristölupaa kallion louhintaan ja murskaukseen kymmeneksi vuodeksi. Kiviaineksen kokonaisottomäärä alueella on m 3 ( t) kymmenen vuoden aikana. Vuosittain murskataan keskimäärin m 3 ( t). Keskimääräisellä päivätuotannolla murskauspäiviä on 168 kpl vuodessa. Kiviainestuotteiden myyntikuljetuksia kertyy keskimäärin 40 kpl/arkipäivä. Työt alueella aloitetaan pintamaiden poistolla. Pintamaat läjitetään suunnitelma-alueen pohjois- ja länsireunalle kuuden metrin korkuiseksi meluvalliksi. Kun pintamaat on poistettu, aloitetaan kallion louhinta porauksella. Porauksen jälkeen kenttä panostetaan ja räjäytetään irti. Kun räjäytys on suoritettu, aloitetaan murskaus sekä tarvittaessa ylisuurten lohkareiden rikotus.