Kuka jaksaa jatkaa töissä?

Kuka jaksaa jatkaa töissä? - seminaari 11.10. klo 12.30-15.45 Tervetuloa! Ohjelma 12.30 12.45 Seminaarin avaus henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi, Helsingin kaupunki 12.45 13.00 Helsinki Health Study 17 vuotta kaupungin työntekijöiden elintapojen yhteyden tutkimusta työssä jaksamiseen ja jatkamiseen. professoriossi Rahkonen, Helsingin yliopisto 13.05 13.15 Mitä useampi terveellinen elintapa, sitä parempi vireys ja toimintakyky. Mutta mitä tehdä, kun noin joka viidennellä on enintään yksi terveellinen elintapa? dosentti Jouni Lahti, Helsingin yliopisto 13.25 13.35 Huonot elintavat käyvät kaupungin kukkarolle! Yksi huono tapa nojaa toiseen ja kimppa kasvattaa kustannuksia. FT Noora Kanerva, Helsingin yliopisto 13.35 14.00 Keskustelua 14.00 14.30 Kahvitauko Kommentointi: liikuntajohtaja Tarja Loikkanen, Helsingin kaupunki 14.30 14.40 Ketkä kuluttavat työterveyden saranoita? Sukupuolten ja ammattiryhmien väliset erot nuorten työntekijöiden työterveyspalvelujen käytössä. tutkija, YTM, Jaakko Harkko, Helsingin yliopisto 14.50 15.00 Sairauspoissaolot kustannusten ja työpaikan kitkojen takana. LT Kustaa Piha, Helsingin yliopisto 15.10 15.20 Työn fyysinen rasittavuus altistaa työkyvyttömyyseläkkeelle ja ennenaikaiselle kuolemalle. dosentti Jenni Ervasti, Työterveyslaitos ja dosentti Minna Mänty, Helsingin yliopisto ja Laurea ammattikorkeakoulu Kommentointi: yksikön johtaja Ritva Teerimäki, Työterveys Helsinki 15.20 15.45 Keskustelua ja seminaarin päätös 2 1

Maailman toimivin kaupunki 3 Helsinki Health Study Helsingin kaupungin työntekijöiden terveystutkimus Ossi Rahkonen, Sauli Jäppinen & muu HHS-tutkimusryhmä https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/helsinki-health-study twitter.com/hhs_helsinkiuni Ossi Rahkonen Helsinki Health Study 4 2

20 years after eli kaupungin ja yliopiston yhteistyön alkutaipaleelta 25.2.1997 yliopistolta (Eero Lahelma, Ossi Rahkonen, HHS-hanke ym.) tutkimusaloite kaupungille (Koulutus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Arto Antmanille) Useissa palavereissa 1990-luvun lopulla Antmanin lisäksi olivat mukana myös mm. työterveysjohtaja Seppo Lappi, johtava työterveyshoitaja Taru Raja-Halli, työterveyshoitaja Carita Vyhtinen ja palvelusuhdejohtaja Hannu Tulensalo. Henkilöstötoimikunta käsitteli HHS-hankkeen tutkimussuunnitelmaa 11.12.1998 apul. kaupunginjohtaja Antti Viinikan johdolla ja hyväksyi suunnitelman. Kaupungin henkilöstötoimikunta toimi hankkeen seurantaryhmänä (apul. kaupunginjohtaja IC Björklund ym.). Tietokeskus myös hankkeen tukena (johtaja Eero Holstila, tutk prof Harry Schulman) Ensimmäinen kyselyaineisto kerätiin keväällä 2000 (4. syksyllä 2017) 2000-luvun alussa oli muutamia kaupungin ja yliopiston yhteisiä seminaareja, joissa hankkeen tuloksia esiteltiin ja niistä keskusteltiin. Ossi Rahkonen Helsinki Health Study 5 HHS-perusraportti 2000-kyselystä Ensimmäinen HHSjulkaisu 2001 Ossi Rahkonen 6 3

Helsinki Health Study tutkimuksen tavoitteena on saada monipuolinen kuva työntekijöiden terveydentilasta ja hyvinvoinnista sekä eri vaiheissa työuraa että eläkkeelle siirtymisen jälkeen. on selvittää, miten työ- ja muu elinympäristö sekä elintavat yhdessä biologisten riskitekijöiden kanssa vaikuttavat sairauksiin ja hyvinvointiin sekä sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen erityisenä painopisteenä ovat terveyden ja työkyvyttömyyden sukupuoli- ja ammattiryhmittäiset erot. on tukea työssä jatkamista ja jaksamista sekä ennaltaehkäistä työkyvyttömyyttä Ossi Rahkonen Helsinki Health Study 7 Voiko tuloksiin luottaa? Kyllä voi. USEITA ERILAISIA AINEISTOJA SEURANTAKOHORTTI: 40, 45, 50, 55 ja 60 vuotiaat 2000-2002, vastausprosentti 67%, näistä 2007 vastasi 83%, 2012 79% ja 2017 82%, joista Helsingin kaupungilla töissä syksyllä 2017 N=1926 (28% alkuperäisestä otoksesta, keski-ikä syksyllä 2017 59,3 v) Rekistereihin yhdistäminen työnantajan henkilöstörekisteri ja kansalliset rekisterit tietojen yhdistämiseen luvan antaneille NUORTEN KOHORTTI: alle 40-vuotiaat syksyllä 2017 vastausprosentti 51% N=5 898 TYÖTERVEYDEN KÄYNNIT: Työterveys Helsingin aineisto, työterveyshuollon käynnit ja yhteydenotot, kaikki = 100% SAIRAUSPOISSAOLOT: kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolot, kaikki = 100% Ossi Rahkonen Helsinki Health Study Kaikki tiedot käsitellään luottamuksellisesti anonymisoituina (nimettöminä), tutkimuksen tekijöillä ei ole tietoa, kuka on vastannut mitäkin. 8 4

Naisten ja miesten fyysisesti raskas työ 2000-2017 työntekijät edelleen kaupungilla töissä, % Naisten työt selvästi miesten töitä fyysisesti raskaampia. Ajan myötä töissä jatkavat ja jaksavat naiset kokevat työnsä hieman vähemmän raskaaksi, miehillä ei muutosta. 5,2 4,7 4,5 4,2 40 37 Naiset 34 2000-2002 2007 2012 2017 33 5,5 6,3 4,7 4,4 Miehet 16 13 17 15 Kiusattu tällä hetkellä Fyysisesti raskas työ Kiusattu tällä hetkellä Fyysisesti raskas työ Ossi Rahkonen Helsinki Health Study 9 Naisten elintavat 2000-2017 (%) työntekijät edelleen kaupungilla töissä 2000-2002 2007 2012 2017 % 22,7 18,0 15,3 14,0 19,2 17,3 16,7 15,7 36,5 34,4 30,9 29,4 30,0 25,9 25,4 20,1 30,5 25,8 24,6 24,5 Säännöllinen tupakointi Humalahakuinen juominen väh. 1x/kk Usein unettomuusoireita Vähän liikuntaa Ei tuoreita vihanneksia tai juureksia päivittäin Ossi Rahkonen Helsinki Health Study 10 5

Naisten elintavat 2000-2017 (%) työntekijät edelleen kaupungilla töissä 2000-2002 2007 2012 2017 % 22,7 18,0 15,3 14,0 19,2 17,3 16,7 15,7 36,5 34,4 30,9 29,4 30,0 25,9 25,4 20,1 30,5 25,8 24,6 24,5 Säännöllinen tupakointi Humalahakuinen juominen väh. 1x/kk Usein unettomuusoireita Vähän liikuntaa Ei tuoreita vihanneksia tai juureksia päivittäin Ossi Rahkonen Helsinki Health Study 11 Miesten elintavat 2000-2017 (%) työntekijät edelleen kaupungilla töissä 2000-2002 2007 2012 2017 46,9 46,9 43,4 43,4 51,8 44,9 43,6 42,4 % 27,3 33,4 33,0 29,6 26,8 21,0 18,4 15,4 19,0 19,0 16,9 18,0 Säännöllinen tupakointi Humalahakuinen juominen väh. 1x/kk Usein unettomuusoireita Vähän liikuntaa Ei tuoreita vihanneksia tai juureksia päivittäin Ossi Rahkonen Helsinki Health Study 12 6

Miesten elintavat 2000-2017 (%) työntekijät edelleen kaupungilla töissä 2000-2002 2007 2012 2017 46,9 46,9 43,4 43,4 51,8 44,9 43,6 42,4 % 27,3 33,4 33,0 29,6 26,8 21,0 18,4 15,4 19,0 19,0 16,9 18,0 Säännöllinen tupakointi Humalahakuinen juominen väh. 1x/kk Usein unettomuusoireita Vähän liikuntaa Ei tuoreita vihanneksia tai juureksia päivittäin Ossi Rahkonen Helsinki Health Study 13 2000-2002 2007 2012 2017 Naiset 23 18 17 19 15 14 17 16 20 26 25 34 37 29 31 30 31 26 25 25 Säännöllinen tupakointi Humalahakuinen juominen väh. 1x/kk Usein unettomuusoireita Vähän liikuntaa Ei tuoreita vihanneksia tai juureksia päivittäin Miehet 43 47 47 43 52 44 42 45 27 21 18 15 17 19 19 18 33 30 33 27 Säännöllinen tupakointi Humalahakuinen juominen väh. 1x/kk Usein unettomuusoireita Vähän liikuntaa Ei tuoreita vihanneksia tai juureksia päivittäin 14 7

Yhteenvetoa Naisten työt selvästi fyysisesti raskaampia kuin miesten työt! Ikääntyvät työssä jatkavat ja jaksavat naiset kokevat työnsä ajan myötä fyysisesti hieman kevyemmäksi, miehillä ei muutosta Voisimme kaikki liikkua enemmän ja syödä terveellisemmin, erityisesti miesten ruokailutottumuksissa kohennettavaa (työpaikkaruokailu!) Uniongelmat lisääntyneet ikääntyvillä naistyöntekijöillä, riskialtis alkoholin käyttö miehillä kovin yleistä Nämä kuviot kertoivat niistä kaupungin työntekijöistä, jotka olivat vuonna 2000-02 40-60 vuotiaita ja joista edelleen noin neljäsosa on töissä. He ovat niitä, jotka jaksavat jatkaa töissä. Ossi Rahkonen Helsinki Health Study 15 Kiitos HHS-tutkimusryhmä ja Helsingin kaupunki! Rahoittajat: Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto, Helsingin kaupunki, OKM, Työsuojelurahasto, Syöpäsäätiö, Juho Vainion Säätiö Ossi Rahkonen Helsinki Health Study 16 8

Mitä useampi terveellinen elintapa, sitä parempi vireys ja toimintakyky. Mutta mitä tehdä, kun noin joka viidennellä on enintään yksi terveellinen elintapa? Jouni Lahti Kansanterveystieteen osasto Helsinki Health Study Lääketieteellinen tiedekunta/ Jouni Lahti/ www.helsinki.fi/yliopisto 17 Terveet elintavat ja hyvä uni 2007 Päivittäinen hedelmien ja vihannesten käyttö (55% naisista, 26% miehistä) Liikunnallisesti aktiivisia (37% naisista, 53% miehistä) Ei tupakoi (82% naisista, 79% miehistä) Ei humalahakuista juomista (51% naisista ja 20% miehistä) Harvoin uniongelmia (40% naisista ja 44% miehistä) Lääketieteellinen tiedekunta/ Jouni Lahti/ www.helsinki.fi/yliopisto 18 9

Toimintakyky = Kyky suoriutua jokapäiväisen elämän toiminnoista Fyysinen toimintakyky Fyysinen rooli Kipu (PCS) Fyysinen toimintakyky Yleinen terveydentila Vireys Sosiaalinen toimintakyky Tunneperäinen rooli (MCS) Henkinen toimintakyky Mielenterveys Lääketieteellinen tiedekunta/ Jouni Lahti/ www.helsinki.fi/yliopisto 19 Fyysinen toimintakyky keskiarvo 2012 Fyysinen toimintakyky (2012) terveiden elintapojen ja unen mukaan (2007) 2007 Tulos: Terveet elintavat, etenkin aktiivinen liikunta ja hyvä uni yhteydessä parempaan fyysiseen toimintakykyyn. Lääketieteellinen tiedekunta/ Jouni Lahti/ www.helsinki.fi/yliopisto 20 10

Henkinen toimintakyky (2012) terveiden elintapojen ja unen mukaan (2007) Henkinen toimintakyky keskiarvo 2012 2007 Tulos: Terveet elintavat, etenkin tupakoimattomuus ja hyvä uni yhteydessä parempaan henkiseen toimintakykyyn. Lääketieteellinen tiedekunta/ Jouni Lahti/ www.helsinki.fi/yliopisto 21 Vireys (2012) terveiden elintapojen ja unen mukaan (2007) Vireys keskiarvo 2012 2007 Tulos: Terveet elintavat ja etenkin hyvä uni yhteydessä parempaan vireyteen. Lääketieteellinen tiedekunta/ Jouni Lahti/ www.helsinki.fi/yliopisto 22 11

Terveet elintavat ja uni summattuna. %-osuudet miehillä ja naisilla. % Terveiden elintapojen lukumäärä 2007 Tulos: Miehistä 60% ja naisista 43% on korkeintaan kaksi terveellistä elintapaa. Lääketieteellinen tiedekunta/ Jouni Lahti/ www.helsinki.fi/yliopisto 23 Terveet elintavat ja uni summattuna (2007) yhteys toimintakykyyn (2012) Toimintakyky keskiarvo 2012 Terveiden elintapojen lukumäärä 2007 Tulos: Mitä useampi terveellinen elintapa sen parempi on sekä fyysinen että henkinen toimintakyky. Lääketieteellinen tiedekunta/ Jouni Lahti/ www.helsinki.fi/yliopisto 24 12

Yhteenveto Terveet elintavat ja hyvä uni yhdessä vahvasti yhteydessä niin fyysiseen kuin henkiseen toimintakykyyn Unella keskeinen merkitys toimintakyvylle ja vireydelle Lääketieteellinen tiedekunta/ Jouni Lahti/ www.helsinki.fi/yliopisto 25 Mihin kiinnittää huomiota? Hyvä toimintakyky ja vireys Palautuminen + Riittävä ja hyvä uni + Säännöllinen liikunta + Terveellinen ravitsemus, ateriarytmi - Alkoholi heikentää unenlaatua - Tupakointi heikentää fyysistä kuntoa Lääketieteellinen tiedekunta/ Jouni Lahti/ www.helsinki.fi/yliopisto 26 13

Kiitokset Helsingin kaupunki Helsinki Health Study tutkimusryhmä Rahoitus: Suomen Akatemia, Työsuojelurahasto, Juho Vainion säätiö Lääketieteellinen tiedekunta/ Jouni Lahti/ www.helsinki.fi/yliopisto 27 HUONOT ELINTAVAT KÄYVÄT KAUPUNGIN KUKKAROLLE! YKSI HUONO TAPA NOJAA TOISEEN JA KIMPPA KASVATTAA KUSTANNUKSIA Noora Kanerva (dosentti, FT, ETM) Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto 28 14

LYHYET <10PV SAIRAUSPOISSAOLOT Työnantajan suora palkkakustannus Työntekijän vuosipalkka ja vuosityöaika à päiväpalkka / vuosi Työntekijän lyhyiden sairauspoissaolojaksojen päivien lukumäärä / vuosi à Summattuna yhteen 29 <10 pv sairauspoissaolojen suora palkkakustannus työntekijää kohden 10 vuoden ajanjaksolla Epäterveellisten elintapojen lukumäärä Kaikki 0 1 2 3 Lyhyiden sairauspoissaolopäivien kustannus, Lyhyiden sairauspoissaolojen kustannusten osuus palkkakustannuksista, % 9060 7780 8740 10 440 11 850 2,7 2,2 2,5 3,3 3,7 30 15

HUONOJEN ELINTAPOJEN KERTYMINEN: MITÄ USEAMPI EPÄTERVEELLINEN ELINTAPA, SITÄ SUUREMMAT <10PV SAIRAUSPOISSAOLOJEN KUSTANNUKSET Lisäkustannus, / 10 vuotta 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Ei epäterveellisiä elintapoja (ref) 855 1 epäterveellinen elintapa 2 206 2 epäterveellistä elintapaa 3 266 3 epäterveellistä elintapaa 31 <10PV SAIRAUSPOISSAOLOJEN KUSTANNUSTEN KANNALTA MERKITTÄVIMMÄT ELINTAVAT 2 000 1 500 1 000 500 0 Lisäkustannus, / 10 vuotta2 500 586 1 229 1 184 2 337 1 780 1 159 32 16

LIIKUNNALLA VOIDAAN ALENTAA <10PV SAIRAUSPOISSAOLOJEN KUSTANNUKSIA LIEVISSÄ UNETTOMUUSOIREISSA 33 PITKÄT >10 PV SAIRAUSPOISSAOLOT Työnantaja: Suora palkkakustannus 10 pv:n karenssiajalta Sivukustannukset (lomarahat, sairausvakuutus, työttömyysvakuutus, eläkevakuutus) Suora palkkakustannus Kelan päivärahan ja työntekijän palkan erotuksesta (mikäli positiivinen) Kela: Päivärahat Keva (eläketurvakeskus): Työkyvyttömyyseläkkeiden arvioitu kustannus (päivärahan mukaan) 34 17

>10 pv sairauspoissaolojen kustannukset työntekijää kohden 5 vuoden ajanjaksolla Epäterveellisten elintapojen lukumäärä Kaikki 0 1 2 3 Kaikki 16910 14450 17240 18070 20970 Työnantaja 12930 11530 12870 14020 15300 Kela 4690 3960 4640 5290 5890 KEVA (eläketurvakeskus)* 4070 3030 4480 4150 5710 *Työkyvyttömyyseläkkeiden arvioitu kustannus (päivärahan mukaan) 35 HUONOJEN ELINTAPOJEN KERTYMISELLÄ MYÖS MERKITYS PITKIEN SAIRAUSPOISSAOLOJEN KUSTANNUKSISSA 36 18

Lisäkustannus, / 5 vuotta MERKITTÄVIMMÄT ELINTAVAT: LIIKUNTA, TUPAKKA JA UNI JÄLLEEN TÄRKEIMMÄT PITKIEN SAIRAUSPOISSAOLOJEN KUSTANNUSTEN KANNALTA 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1240 2460 1200 2420 2630 5020 Liikunta Tupakointi Unen laatu 37 KÄYTÄNNÖN MERKITYS KAUPUNGILLE : LYHYET POISSAOLOT 2 huonoa elintapaa 20 % tutkittavista 40 000 työntekijää = 17 600 000 / 10 vuotta Tiheät unettomuusoireet + vähäinen liikunta ~ 6-7 % tutkittavista 40 000 työntekijää = 6 000 000 / 10 vuotta 38 19

KÄYTÄNNÖN MERKITYS KAUPUNGILLE : PITKÄT POISSAOLOT 1 huono elintapa 35% työntekijöistä 40 000 työntekijää = 25 830 000 / 5 vuotta 2 huonoa elintapaa 20% työntekijöistä 40 000 työntekijää = 18 780 000 / 5 vuotta 39 KIITOS! Helsingin kaupunki Työsuojelurahasto Juho Vainion säätiö Noora Kanerva (dosentti; FT; ETM) Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto noora.kanerva@helsinki.fi 40 20

Kuka jaksaa jatkaa? Liikuntajohtaja Tarja Loikkanen Välttämätöntä ja järkevää liikkua nykyistä enemmän: - Elintapasairaudet - Tuki- ja liikuntaelinvaivat - Uniongelmat - Stressi, palautuminen - Elämänhallinta - Masennus, ahdistus 42 21

Naiset/tytöt Miehet/pojat Lähteet: LIITU-tutkimus (2016) ja KunnonKartta (2017) 43 Mikä olennaista? - Huomio liialti vapaa-ajan liikunnassa (reipas ja rasittava). - Liikuntaa harrastava voi olla muuten liikkumaton. - Kaikkia ei saada vapaa-ajan liikunnan pariin. - Objektiivinen tieto työntekijöiden istumisen määrästä ja kokonaisaktiivisuudesta puuttuu. - Istuminen on itsenäinen terveyden riskitekijä huolimatta siitä harrastaako ihminen vapaaajan liikuntaa vai ei. 44 22

Helsingin liikkumisohjelma: - Oivallus: Liikkuminen on liikuntaa tärkeämpää. Pienikin liike auttaa. - Uudella otteella, koko kaupunkitasoisesti. - Liikkuminen osana arkea, ei erillisenä suorituksena (esim. kävely, pyöräily) - Yritykset, seurat, järjestöt, yhdistykset kumppaneiksi. - Varhaislapsuus luo perustan. - Työyhteisö voi olla ratkaiseva toimija arkiaktiivisuuteen kannustamisessa: Istumisen tauottaminen, kampanjointi, liikuntaedut, johdon esimerkki, kohderyhmäkohtaiset toimet, työkykyvalmennukset jne. 45 Käytä liikkumavarasi #HelsinkiLiikkuu 23

www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/helsinki-health-study 47 Ketkä kuluttavat työterveyden saranoita? Sukupuolten, toimialojen ja ammattiryhmien väliset erot nuorten työntekijöiden työterveyspalvelujen käytössä. Kuka jaksaa jatkaa töissä? seminaari Jaakko Harkko, Anne Kouvonen, Hilla Sumanen, Helsingin yliopisto 48 24

Taustatietoja esityksestä Esitetyt tulokset perustuvat Nuorten työntekijöiden työkyky ja työterveyshuoltopalvelujen käyttö -tutkimushankkeeseen, jota rahoittaa TSR Tutkimusprojektin tavoitteena on tutkia työterveyspalveluiden käyttöä, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyysetuuksien kohdentumista Tässä esityksessä kuvataan työterveyshuollon kohdentumista Helsingin kaupungin nuorten työntekijöiden (alle 35-vuotiaat) ryhmässä 49 Aineisto Tutkimus perustuu Helsingin kaupungin ja Työterveys Helsingin rekistereihin Vuosina 2006-2015 alle 35-vuotiaita työntekijöitä oli keskimäärin ~ 14 000 / vuosi 50 25

Työterveyspalveluiden sairaanhoitokäynnit 2006-2016 Työterveyskäynnit, 1/1000 2500 2000 1500 1000 500 0 2005 2010 2015 vuosi -34 vuotiaat 34-49 vuotiaat 50- vuotiaat Alle 35-vuotiaat ovat vähiten työterveyden sairaanhoitopalveluita käyttävä ikäryhmä Alle 35-vuotiailla palveluiden käyttö on pysynyt melko vakaana vuosina 2009-2016 51 Työterveyspalveluiden sairaanhoitokäynnit 2006-2016 Työterveyskäynnit, 1/1000 1000 750 500 250 Alle 35-vuotiaiden ryhmässä naisilla palveluiden käyttö on miehiä yleisempää Palveluiden käytön trendit ovat saman kaltaisia molemmilla sukupuolilla 0 2005 2010 2015 vuosi Miehet Naiset 52 26

Palveluiden käyttö suurimmilla toimialoilla, miehet Työterveyskäynnit, vuosikeskiarvo=100 125 100 75 50 25 0 2013 2014 2015 2016 vuosi Miehillä palveluiden käyttö yleisintä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Miehillä palveluiden käyttö vähäisintä terveysja päihdepalveluissa ja opettajilla Yhteensä Terveys- ja päihdepalvelut Opettajat Perhe- ja sosiaalipalvelut Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut Varhaiskasvatus ja esiopetus 53 Palveluiden käyttö suurimmilla toimialoilla, naiset Työterveyskäynnit, vuosikeskiarvo=100 125 100 75 50 25 0 2013 2014 2015 2016 vuosi Yhteensä Terveys- ja päihdepalvelut Opettajat Perhe- ja sosiaalipalvelut Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut Varhaiskasvatus ja esiopetus Naisilla palveluiden käyttö yleisintä varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa havaittavissa palveluiden käytön kasvutrendi 54 27

Palveluiden käyttö ammattiryhmittäin Ylemmät toimihenkilöt käyttävät työterveyshuollon sairaanhoitopalveluita vähiten Palveluiden käyttö yleistyy siirryttäessä alempiin toimihenkilöryhmiin ja työntekijöiden ryhmään Ylemmät toimihenkilöt Keskitason toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Miehet Naiset Työntekijät Yhteensä 0.5 1 1.5 Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden käyttö ammattiryhmittäin sukupuolen mukaan. Käyntikerrat keskimäärin per vuosi. 55 Onko palveluilla suurkuluttajia? Nuorten aikuisten työterveyspalveluissa havaittavissa neljä käyttäjäryhmää Ei palveluiden käyttöä Matala/laskeva Matala/kasvava Korkea ja toistuva - Ei palveluiden käyttöä (50%) 9.8% - Matala/kasvava (18%) - Matala/laskeva (22%) - Korkea ja toistuva (10%) 22.5% 49.7% 18% Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden käyttäjäryhmät. Osuus kaikista työntekijöistä. 56 28

Onko palveluilla suurkuluttajia? Korkea / toistuva ryhmä käyttää 40 % palveluista Korkea / toistuva työterveyspalveluiden käyttö on yleisempää työntekijäryhmillä ja miehillä ammattiryhmien väliset erot ovat suuremmat kuin naisilla Ei palveluiden käyttöä Matala/laskeva 40% Matala/kasvava Korkea ja toistuva 7.8% 23% 29.2% Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden käyttäjäryhmät. Osuus palveluiden käytöstä. 57 Päätulokset Suuri osa nuorista työntekijöistä ei käytä työterveyden sairaanhoitopalveluita suuressa määrin Palveluiden käytössä on eroja toimialojen ja ammattiryhmien välillä Palveluita paljon käyttävät voidaan potentiaalisesti tunnistaa jo työsuhteen ensimmäisinä vuosina 58 29

Kiitos! 59 Sairauspoissaolot kustannusten ja työpaikan kitkojen takana Kustaa Piha, LT, KTM, VTM Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Seminaari: Kuka jaksaa jatkaa töissä? 60 30

Miksi sairauspoissaoloja kannattaa tutkia? Sairauspoissaolot ovat näkyvä ja suoria kustannuksia aiheuttava ilmiö yhteiskunnassa Sairauspoissaolojen kustannuksia on arvioitu eri tavoin, mutta kokonaiskustannuksista on vähän tutkittua tietoa EK: yksityissektorilla 4,2 %:a työajasta menetettiin sairauspoissaolojen vuoksi 1990-luvulla tehdyn tutkimuksen mukaan sairauspoissaolojen kustannukset olivat 4,6 %:a BKT:sta 1 Sairauspoissaolot ovat hyvä terveyden ja hyvinvoinnin indikaattori, joka on yhteydessä mm.: Terveyden riskitekijöihin, kuten elintapoihin Työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen Kuolleisuuteen Sairauspoissaoloihin voi vaikuttaa 1 Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos 1993 61 Sairauspoissaolopäivät 100 henkilötyövuotta kohti ikäryhmittäin 2002 2016 Naiset Miehet 3000 3000 2500 2500 2000 2000 1500 1500 1000 1000 500 500 0 2002200320042005200620072008200920102011201220132014 20152016 0 2002200320042005200620072008 2009201020112012201320142015 2016 18-29 30-39 40-49 50-59 18-29 30-39 40-49 50-59 Sumanen ym. SLL 7/2018. Mallinnuksessa ammattiasema vakioitu. 62 31

Omalla ilmoituksella (1-3pv) pidetyt sairauspoissaolopäivät 100 henkilötyövuotta kohti ikäryhmittäin 2002 2016 Naiset Miehet 700 700 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 18-29 30-39 40-49 50-59 18-29 30-39 40-49 50-59 Sumanen ym. SLL 7/2018. Mallinnuksessa ammattiasema vakioitu. 63 Sairauspoissaolojen riski ammattiaseman mukaan, kun työolot, terveyskäyttäytyminen ja perheeseen liittyvät tekijät on huomioitu. Naiset. 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Johtajat ja esimiehet Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Laaksonen ym. JECH 64/2010. Riski kertoo sen, kuinka monta kertaa enemmän ammattiryhmällä on sairauspoissaoloja verrattuna johtajiin ja esimiehiin. Palkit alenevat, jos esim. työoloilla on merkitystä. 64 32

Sairauspoissaolojen riski ammattiaseman mukaan, kun työolot, terveyskäyttäytyminen ja perheeseen liittyvät tekijät on huomioitu. Miehet. 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Johtajat ja esimiehet Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Laaksonen ym. JECH 64/2010. Riski kertoo sen, kuinka monta kertaa enemmän ammattiryhmällä on sairauspoissaoloja verrattuna johtajiin ja esimiehiin. Palkit alenevat, jos esim. työoloilla on merkitystä. 65 Sairauspoissaolojaksot 100 henkilötyövuotta kohti sosioekonomisen aseman mukaan. Niiden työntekijöiden suhteellinen riski, jotka eivät osallistuneet terveystarkastukseen. 1,5 1,0 0,5 Naiset Miehet 0,0 Ikävakioitu Ikä + Koulutus Ikä + Koulutus + Ammattiasema Ikä + Koulutus + Ammattiasema + Tulot Piha ym. JECH 71/2017. Riski kertoo sen, kuinka monta kertaa enemmän terveystarkastukseen osallistumattomilla on sairauspoissaoloja verrattuna osallistuneisiin. Palkit muuttuvat, jos sosioekonominen asema vaikuttaa. 66 33

Mitä pitää muistaa esityksestä? 1. Nuorten työntekijöiden lyhyet sairauspoissaolot ovat todellinen ilmiö 2. Ammattiasemalla on iso merkitys sairauspoissaoloihin 3. Fyysisiin työoloihin ja terveyskäyttäytymiseen kannattaa kiinnittää huomiota 4. Sairauspoissaoloihin on mahdollista vaikuttaa Työterveyshuolto Johtaminen Työntekijän oma vastuu 67 Yhteystiedot Kustaa Piha +358 50 359 6835 kustaa.piha@helsinki.fi 68 34

Pitkäaikainen työn fyysinen rasittavuus altistaa työkyvyttömyyseläkkeelle ja ennenaikaiselle kuolemalle Ervasti J, 1,2 Pietiläinen O, 1 Rahkonen O, 1 Lahelma E, 1 Kouvonen A, 1,3,4 Lallukka T, 1,2 Mänty M 1,5 1 Helsingin yliopisto 2 Työterveyslaitos 3 SWPS University of Social Sciences and Humanities in Wroclaw, Wroclaw, Poland 4 Queen s University Belfast, Belfast, UK 5 Laurea ammattikorkeakoulu www.helsinki.fi/yliopisto 69 Taustaa Fyysisesti raskas työ lisää työkyvyttömyyseläkkeen riskiä erityisesti tuki- ja liikuntaelinsyistä On myös jonkin verran näyttöä, että fyysisesti raskas työ lisää ennen aikaisen kuoleman riskiä miehillä Ei kuitenkaan tiedetä, miten pitkäaikainen (väh. 8-10 vuoden) altistus fyysisesti raskaalle työlle vaikuttaa työkyvyttömyyseläköitymiseen ja ennen aikaisen kuoleman riskiin www.helsinki.fi/yliopisto 70 35

Tavoite Tutkimme pitkäaikaisten työaltisteiden yhteyttä työkyvyttömyyseläköitymiseen ja kuolleisuuteen HHS-aineistossa kehittämällä uuden ammattinimikkeisiin perustuvan HHS-työaltistematriisin www.helsinki.fi/yliopisto 71 HHS-työaltistematriisi HHS -kyselyvastaukset 2000 2002 (n=8960) Kysymykset liittyen työaltisteisiin ja työasentoihin, esim. Raskas ruumiillinen ponnistelu/ raskaat nostot ja kantaminen Selän kiertoliikkeet Samanlaisina toistuvat liikkeet Altistuneet vs. ei-altistuneet Työaltisteet laskettiin Altistuneiden osuutena (%) kussakin ammattiryhmässä 40 ammattinimikettä (30 % kaikista kunta-alan ammateista) erikseen miehille (n=1381) ja naisille (n=5378) www.helsinki.fi/yliopisto 72 36

Esimerkkejä HHS-työaltistematriisista: Työntekijöiden osuus (%), jotka raportoivat työn sisältävän raskasta ruumiillista ponnistelua Altistuneiden osuus (%) Naiset (n=5378) Esiasteen koulujen johtajat ja opettajat 71 - Kirjasto-, arkisto- ja museoalan työ 56 61 Hoitohenkilökunta 68 80 Muu hoitoalan henkilöstö 83 - Liikunta- ja työ-, ja toimintaterapia-ammatit 61 Lastenhoitajat ja muu lastenhoitohenkilöstö 84 - Harrastus- ja askartelu- ym. ohjaajat 71 65 Kodinhoitajat, kotiavustajat 92 - Palomiehet - 92 Kokit, keittäjät, kylmäköt 91 Kiinteistötyöntekijät - 87 www.helsinki.fi/yliopisto Miehet (n=1381) 73 Tutkimusjoukko Rekisteritiedot kaikista Helsingin kaupungin työntekijöistä 1996-2005 (n=118 122): Ammattialtisteiden yhdistäminen onnistui 98 834 (84 %) työntekijän osalta (tieto vähintään yhdeltä vuodelta) Valikoimme ne, jotka olivat työsuhteessa 8-10 vuoden ajan ennen vasteen seurannan alkua lopullisen tutkimusjoukon koko oli 18 387 työntekijää (21 %) www.helsinki.fi/yliopisto 74 37

Tutkimuksen asetelma www.helsinki.fi/yliopisto 75 Tutkimusjoukon kuvaus Miehet (n=2870) Naiset (n=15517) % ka(kh)* % ka(kh)* Peruskoulu 30 43 Keskiaste 35 37 Korkea-aste 35 20 Krooninen sairaus 24 25 Ikä 48.3 (8.3) 47.0 (8.5) Altistuminen fyysisesti raskaalle työlle/nostot ja kantaminen (1996 2005) * ka = keskiarvo, kh=keskihajonta 39.7 (27.8) 54.9 (26.8) www.helsinki.fi/yliopisto 76 38

Pitkäaikainen altistuminen raskaalle fyysiselle työlle lisää eläkkeen ja ennenaikaisen kuoleman riskiä Riskisuhde (subhazard ratio) 3 2,5 2 1,5 1 0,5 1,46 2,73 2,56 2,29 1,54 0 TULES-eläke: 530 tapausta (3%) Kuolema, miehet: 110 tapausta (4%) Matalin altistus (0-25 %), vertailuryhmä 2. neljännes (26-64 %) 3. neljännes (65-82 %) Korkein altistus (>82%) Kuolema, naiset: 266 tapausta (2%) www.helsinki.fi/yliopisto 77 Yhteenveto Pitkäaikainen altistuminen fyysisesti raskaalle työlle jopa kolminkertaistaa tuki- ja liikuntaelin perusteisen työkyvyttömyyseläkkeen riskin Eläköitymisen riski kasvaa jo matalassa altistuksessa, kun altistumisen aika on pitkä Myös ennenaikaisen kuoleman riski kasvaa, erityisesti miehillä www.helsinki.fi/yliopisto 78 39

www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/helsinki-health-study 79 40