Syöpä 4/2011 SYÖPÄJÄRJESTÖJEN AIKAKAUSLEHTI cancer.fi Mitä syöpiä Suomessa seulotaan? Eturauhasen syöpä seuloa vai ei? Potilaan polku - kirjoituskilpailun satoa Toivo vie elämää eteenpäin
Tässä numerossa 4/2011 6 Eturauhasen syövän seulonta hyötyä ja haittaa Eturauhasen syöpä on miesten yleisin syöpä. Nea Malila 8 10 12 Kuka pääsee tutkimuksiin? Tyhmät kysymykset seulonnoista. Maarit Rautio Mitä syöpiä Suomessa seulotaan ja miksi? Lakisääteisiä seulontoja on tällä hetkellä kolme. Nea Malila Huoli nuorista naisista Kohdunkaulan syövän seulonta on ollut menestystarina. Nina Malmberg s.12 16 Yksi kolmesta rintasyövästä löytyy seulontojen välissä Hyvin organisoidulla seulonnalla voidaan pienentää rintasyöpäkuolleisuutta neljänneksellä. Tytti Sarkela Uusi kolumnistimme Tuula Vainikainen aloittaa s.21 18 22 24 Toivo on elämänvoima Hyvä hoito tukee toivoa. Merja Perttula Suomi tukee intialaista syöpärekisteröintiä Aleamma Mathew, toimittaen kääntänyt Satu Lipponen Potilaan polku - tarina toivosta ja luopumisista Kirjoituskilpailussamme toisen palkinnon saaneen Mari Viherkannon kirjoitus. 29 Suomen Syöpäyhdistys täytti 75 vuotta Joka numerossa 3 Pääkirjoitus Miksei kaikkia syöpiä seulota? Päivi Hietanen www.cancer.fi s.18 4 21 Puheenvuoro 40 vuotta toinen toistamme tukien Leena Rosenberg-Ryhänen, Suomen Syöpäpotilaat Kolumni Kun sanoja on vähän Tuula Vainikainen 30 Ajassa Kuva: Kati Molin 2
Pääkirjoitus Elokuu 2011 Miksei kaikkia syöpiä seulota? Kannen kuva: Kimmo Torkkeli Voita Aalto-malja! Kerro meille mielipiteesi? Mikä on lehden paras juttu? Anna palautetta lehden sisällöstä ja ulkoasusta sähköpostilla toimitus@cancer.fi tai postikortilla osoitteeseen Syöpä-lehti Pieni Roobertinkatu 9 00130 Helsinki Kaikkien 10.8. mennessä vastanneiden kesken arvotaan kolme pinkkiä Aalto-minimaljaa. Syöpä-lehden numeron 3/2011 parhaaksi artikkeliksi lukijat valitsivat jutun: Iina taas oman kodin ovella. Juomapullon voittivat Marita Lindström Lahdesta, Tarja Aittala Sauvosta ja Irja Ojansuu Rengosta Kiitos palautteesta! Kun seulonnassa löytyy yllättäen syöpä, on alkujärkytys luonnollisesti suuri. Menin terveenä ja tuli tappotuomio totesi eräs potilas. Sairautta on vaikea uskoa, kun oireita ei ole. Pitemmällä tähtäimellä sairastunut on kuitenkin kiitollinen, ja syystä kyllä, sillä seulonnassa löytyneistä syövistä paranee usein. Miksei kaikkia syöpiä sitten seulota? Seulonta ei lisää parantuneita kaikissa syöpäsairauksissa ainakaan vielä. Tehokkuuteen vaikuttavat monet tekijät käytettävissä oleva testi, sairauden luonne ja hoidot. Parhaiten seulontaan soveltuvat taudit, joissa on hoidettavissa oleva esiaste. Tyypillinen esimerkki tästä on kohdunkaulan syöpä, joka voidaan todeta esiasteena Papa-seulonnassa. Ylilääkäri Nea Malila toteaakin jutussaan s. 10, että kohdunkaulansyövän seulonnan ansiosta kuolleisuus tähän tautiin on vähentynyt jopa 80 %. Mammografiaseulonnallakin voidaan säästää ihmishenkiä, mutta se ei ole kovin herkkä seulontamenetelmä, sillä kaikki syövät eivät näy siinä varhain. Rintasyöpä ei myöskään kehity hitaan esiasteen kautta, vaan sen kiukkuisemmat muodot saattavat ehtiä pitkälle seulontakierrosten välillä. Rintojen magneettikuvaus löytää syövät mammografiaa tehokkaammin, mutta sen herkkyyden varjopuolena ovat väärät hälytykset. Se ei aina erota syöpää hyvänlaatuisesta muutoksesta, jolloin se pelästyttää syyttä ja aiheuttaa turhia toimenpiteitä. Magneettikuvaus ei ole vielä soveltuva seulontaan, mutta sitä voidaan käyttää, jos henkilö on tavallista suuremmassa vaarassa sairastua. Kuvauksen kehittyminen ja laitteiden saatavuuden parantuminen saattaa muuttaa tämän menetelmän aseman seulonnassa. Osa syöpäsairauksista on niin hidaskasvuisia, ettei niistä kehity koskaan varsinaista sairautta. Ihminen siis saattaa kantaa syöpää onnellisen tietämättömänä ja ehtiä menehtyä iäkkäänä muuhun sairauteen. Jos tällainen syöpä löytyy seulonnassa, se yleensä hoidetaan. Emme vielä osaa varmuudella erottaa näitä kilttejä syöpiä pahoista, ja näin osa potilaista tulee hoidetuksi turhaan. Hoidoilla on sivuvaikutuksia, joskus raskaitakin, puhumattakaan sairauden henkisestä hinnasta. Jos eturauhassyöpää seulottaisiin PSA-verikokeella, osa löytyvistä sairauksista olisi tällaisia. Tästä syystä tutkijat yrittävät kuumeisesti löytää keinoja, miten erotetaan hoitoa vaativat syövät vaarattomista syövistä. Maailman muuttuessa seulontoihin osallistumishalukkuus muuttuu. Vanhemmat sukupolvet ottivat kiitollisena vastaan kaiken ennaltaehkäisevän toiminnan ja vastasivat enempiä kyselemättä viranomaisten kutsuun, mutta nuoret haluavat enemmän tietoa seulonnan hyödyistä ja haitoista. On tärkeää, että niistä kerrotaan rehellisesti. Toisaalta kansalaisten on hyvä ymmärtää, että ennen kuin jokin sairaus otetaan kansalliseen seulontaohjelmaan, päätös on käynyt läpi asiantuntijoiden varsin perusteellisen harkinnan. Päätös on suuri paitsi osallistujien, myös terveydenhuollon voimavarojen, siis kansalaisten rahojen käytön kannalta. Nuorten osallistuminen kohdunkaulansyövän seulontaan on huolestuttavasti vähentynyt ja muutamia heistä on kuollut sairauteen viime vuosina. Uusilla sukupolvilla ei ole kokemusta tämän sairauden aiheuttamasta kärsimyksestä. Kansakunnan muisti on lyhyt ja siksi on tärkeää kertoa, että kohdunkaulansyöpä on edelleen hyvin tappava tauti siellä, missä seulontoja ei toteuteta. Kuva: Jouko Keski-Säntti Päivi Hietanen, päätoimittaja
aajassa Kuva: Teemu Jehkonen Bussimatka ja muita vertauskuvia Parhaillaan monissa syöpäyhdistyksissä ympäri maailmaa pohditaan, miten hyödyntää paremmin verkkoa potilaiden tukemiseen ja vertaistuen vahvistamiseen. Syöpäjärjestöjen valtakunnallinen neuvontapalvelu vastaa puhelimen lisäksi sähköpostitse ja tapaamisen neuvontahoitajan kanssa voi sopia myös verkossa osoitteessa www.neuvontahoitaja.fi. Suomen Syöpäpotilaat on perustanut potilasverkostoja, joiden avulla voi olla yhteydessä toisiin, saman kohtalon kokeneisiin. Mats Brommels, professori ja Folkhälsanin puheenjohtaja totesi Syöpäjärjestöjen 75-vuotisjuhlassa kesäkuussa Finlandia-talolla, että järjestöt saavat tottua jäseniin, jotka ovat mukana hetken aikaa ja sitten haluavat pois. Brommels kuvasi heitä postmoderneiksi jäseniksi, joita yhdistää pyöröovi välillä se heittää järjestöön sisään, välillä ulos. Neuvonnassakin tarvitaan pyöröovia. Kun on parannuttu, ei haluta jäädä potilaaksi. Kun syöpä uusiutuu, palataan takaisin. Verkko pyydystää nämä virvatulien lailla järjestön tukea etsivät, usein hyvin itsenäiset syöpäpotilaat. Yllättävästi verkko näyttää auttavan myös kuolevia syöpäpotilaita. Tähän matkaan liittyy usein senkaltaista yksinäisyyttä, että kuoleva erkaantuu ystävistään ja läheisistään. Australialaisen tutkimuksen mukaan kuolevien keskustelupalstalla vertauskuvat ovat vahvoja. Keskustelijat puhuvat bussista, joka tekee matkaa kohti lopullista päämäärää. Matka on kuoppainen. Ulkopuoliset potkitaan bussista ulos tai alennuslipun saa vain ystävä, joka ymmärtää. Elämä muuttuu potilaiden keskusteluissa kaukosäätimeksi. Osa elämästä pistetään stoppiin ja kaukosäätimellä kelataan taaksepäin. Vertauskuva on myös hyvä elämänohje: kaukosäädin käteen ja kelaus elämän hyvistä hetkistä päälle, vaikka bussipysäkille ei vielä ole tarvinnut lähteä. Toivoa ei ole valmiissa paketissa annettavissa, koska se on niin omakohtainen kokemus. JARI KYLMÄ s.19 Satu Lipponen, toimituspäällikkö Puheenvuoro 40 vuotta toinen toistamme tukien Neljäkymmentä vuotta sitten perustettiin nykyinen Suomen Syöpäpotilaat ry. Silloin syöpä oli huomattavasti salaperäisempi ja pelottavampi sairaus. Siitä puhuttiin kuiskaamalla, asenteissa, hoidossa ja etuisuuksissa oli paljon korjaamisen varaa. Yhdistyksen toiminnalle oli valtavasti haasteita. Tänään on toisin, mutta haasteita on edelleen. Hoidon kehittyminen on johtanut siihen, että syöpä on sairaus muiden vakavien sairauksien rinnalla ja hoitotulokset ovat samaa luokkaa niiden kanssa. Syövästä voi jo puhua ääneen ja syöpäpotilaisiin suhtaudutaan kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon sairauden lisäksi myös psykososiaalisen selviytymisen. Haasteet eivät kuitenkaan ole loppuneet ja yhdistyksen panosta tarvitaan edelleen. Onhan nelikymppinen työtehonsa huippuvaiheessa. Lista on pitkä ja se muuttuu yhteiskunnan ja ihmisten muutosten myötä: Tasa-arvoisen hoidon turvaaminen, kuntoutumisen tuki, sosiaalisten etujen pysyminen, perheiden tukeminen, yksinäisyyden torjuminen ja monet muut asiat eivät hoidu itsestään. Kuten sairastuneenkin, yhdistyksen on vaikea selviytyä yksin. Tarvitaan kumppaneita, joiden kanssa edetä. Potilas tarvitsee läheisiään ja vertaisiaan, yhdistys koko jäsenkenttää ja jokaista sen toimijaa. Mennään eteenpäin ja saavutetaan tuloksia toinen toistamme tukien koko rintamalla yksittäisestä potilaasta yhdistyksiin ja syövän hoidon ammattilaisista valtakunnan päättäjiin. Leena Rosenberg-Ryhänen, Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja 4
Elokuu 2011 SyöpäCancer on Syöpäjärjestöjen julkaisema aikakauslehti. Ilmestyy kuusi kertaa vuonna 2011. Painosmäärä on 125 000. Tilaushinta 30 vuosikerralta. Jäsenille lehti on ilmainen. 41. vuosikerta ISSN 0356-3081 Päätoimittaja: Päivi Hietanen Toimituspäällikkö: Satu Lipponen Toimitussihteeri: Maarit Rautio (vt) Pääkirjoitukset ja kolumnit: Harri Vertio Toimitus: Caj Haglund, Sirkku Jyrkkiö, Päivi Lähteenmäki, Päivi Pakarinen, Leena Rosenberg- Ryhänen, Risto Sankila Toimittajat: Jaana Ruuth, Anu Kytölä Lääketieteellinen toimittaja: Katja Aktan-Collan AD: Kirsi-Marja Puuras/Design Puuras Valokuvaajat: Hannu Hentilä, Teemu Jehkonen, TeppoJ ohansson, Jouko Keski-Säntti, Kuvatoimisto Plugi, Eeva Mehto, Kati Molin, Mikko Pitkänen, Aarre Rinne, Kimmo Torkkeli, Barbro Wickström Toimitusneuvosto: Marja-Liisa Ala-Luopa Satakunnan Syöpäyhdistys, Riitta Korhonen Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Kalevi Kiviniitty Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys, Marja-Liisa Kotisaari Pirkanmaan Syöpäyhdistys, Leila Märkjärvi Saimaan Syöpäyhdistys, Auli Nevantaus Keski-Suomen Syöpäyhdistys, Kari Ojala Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, Katriina Päivinen Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys, Leena Rosenberg-Ryhänen Suomen Syöpäpotilaat, Markku Suoranta Pohjanmaan Syöpäyhdistys, Leena Vasankari-Väyrynen SYLVA, Marjut Öster Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Toimituksen osoite: Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki Osoitteenmuutos tehdään omaan jäsenyhdistykseen, jonka yhteystiedot löytyvät lehden sivulta 31. Puhelin: 09 1353 3264 Fax: 09 135 1093 Sähköposti: toimitus@cancer.fi Internet: www.cancer.fi Repro: TS-Yhtymä Oy, Helsinki Paino: Hansaprint, Turku 2011 Potilaan polku tutkimuksen kohteeksi Syöpäsäätiö jakoi toukokuussa psykososiaaliseen syöpätutkimukseen apurahoja, joiden lisäksi varattiin 100 000 euroa Potilaan polkua koskevaan tutkimus- ja selvityskokonaisuuteen. Potilaan polulla tarkoitetaan sitä, miten potilas kokee sairastumisen eri vaiheet: epäilyn syövästä, diagnoosin saamisen, odotusajan ennen hoitojen alkamista ja hoidon aikana saamansa tuen. Myös potilaan voimavarat eri vaiheissa ja sairastumisen aiheuttamat kustannukset kuuluvat potilaan polkuun. Potilaan polusta ei ole juuri tutkimustietoa. Tietoa tarvitaan lähes kaikista polun vaiheista: sairastumisesta aina seurantaan tai palliatiiviseen hoitoon siirtymiseen asti. Mitä enemmän tiedetään potilaan polusta, sitä paremmin pystytään kehittämään paitsi hoitoa, myös suunnittelemaan tukitoimia, jotka auttavat syöpään sairastuvaa parhaalla mahdollisella tavalla. Mansikkajuoma 500 g mansikoita 7 dl maustamatonta, rasvatonta jogurttia 4 rkl kauraleseitä 1-2 rkl hunajaa Lisäksi: 1 dl raejuustoa (tai leipäjuustoa pieninä kuutioina) Soseuta mansikat, jogurtti, leseet ja hunaja tasaiseksi sauvasekoittimella. Annostele raejuusto tai leipäjuustokuutiot laseihin. Kaada marjajuoma varovasti päälle. Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson Kuva: Plugi 5
Eturauhasen syövän seulonta Hyötyä ja haittaa Eturauhasen syöpä on nykyisin miesten yleisin syöpä Suomessa. Vuonna 2009 se todettiin 4 600 miehellä ja siitä aiheutui 785 kuolemaa. uuusien syöpätapausten määrä alkoi nousta voimakkaasti 1990-luvulla, kun seerumin PSA-testaus rantautui Suomeen. Tällä veritestillä voidaan löytää piilevän syövän vaara. Varsinainen syöpädiagnoosi tehdään jatkotutkimusten eli eturauhasen neulanäytteiden avulla. Arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia uusista eturauhasen syövistä todetaan PSA-testin perusteella tehtyjen tutkimusten jälkeen oireettomilta mieheltä. Osa syövistä todetaan sattumalta eturauhasen suurentuman takia tehtyjen hoitojen yhteydessä. Alkuvaiheen innostuksen jälkeen on herännyt myös paljon kysymyksiä. Näyttää siltä, että monet piilevistä syövistä ovatkin melko hyvänlaatuisia, eli ne eivät hoitamattominakaan aiheuttaisi merkittävää haittaa. Uusien syöpätapausten määrä on noussut huimasti PSA-näytteen tultua yleisesti käyttöön. Tämä nousu on tosin taittunut 2000- luvun puolivälissä. Eturauhasen syöpä ei kuitenkaan aiheuta aiempaa enempää kuolemia, eli uusista syöpätapauksista valtaosa on melko hyvänlaatuisia. Koska PSA-testi näytti soveltuvan hyvin oireettomien miesten testaukseen, käynnistettiin 1990-luvulla laaja eurooppalainen eturauhassyövän seulontakoe. Tavoitteena oli selvittää, voidaanko seulonnalla vähentää eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Suomi on ollut mukana tässä tutkimuksessa vuodesta 1996 lähtien. Suomen Teksti NEA MALILA Kuva PLUGI osuus koko tutkimuksesta on suuri, yli puolet tutkimusaineistosta on Suomesta. Siihen on osallistunut miehiä Tampereelta ja pääkaupunkiseudulta. Kuolleisuus pieneni viidenneksen Seulontakoe osoitti, että eturauhasen syövän seulonta PSA-testillä pienentää siitä aiheutuvaa kuolleisuutta noin viidenneksen. Eturauhasen syövän seulontaa voisi siis pitää hyvin perusteltuna, onhan sillä todettu kiistaton terveysvaikutus kuolleisuuden väheneminen. Seulonnan hyödyt perustuvat kuolleisuuden vähentämiseen eli elämän pituuteen. Toisaalta monista seulonnassa käyneistä miehistä tulee syöpäpotilaita ja heidän syöpäänsä hoidetaan. Eturauhasen syöpää hoidetaan joko leikkaushoidolla tai radikaalilla sädehoidolla. Toisinaan valitaan hormonaalinen hoito tai säännöllinen seuranta. Hoidoista aiheutuu aina myös haittoja, joista yleisimpiä ovat virtsanpidätyskyvyn ja sukupuolielämän ongelmat sekä suoliston ärsytysoireet (viimeisimmät erityisesti sädehoitoon liittyen). Jopa viidennes eturauhasen syövän takia hoidetuista potilaista katuu tehtyä hoitopäätöstä, ja puolet on sitä mieltä, ettei saanut riittävästi tietoa hoidon mahdollisista haittavaikutuksista. Suomessa on tutkittu eturauhasen syöpään sairastuneen potilaan kokemuksia hoidosta. Kyselytutkimus selvitti myös potilaiden psyykkistä hyvinvointia. Noin puolet potilaista koki saaneensa liian vähän tietoja hoitojen haittavaikutuksista diagnoosin tekohetkellä. Psyykkinen hyvinvointi oli yhteydessä siihen, miten ja missä diagnoosi kerrottiin. Puhelimessa saatu diagnoosi huononsi psyykkistä hyvinvointia vielä vuosien päästä. Jopa puolella potilaista oli jäänyt jokin pysyvä haitta hoidoista. Miten seulontaan tulisi suhtautua? Nykytilanteessa miehiltä otetaan paljon PSA-testejä, vaikka heillä ei olisi mitään oireita. Monesti unohdetaan valmistautua siihen, että testin perusteella pitää päättää jatkotutkimuksista ja tuloksena voi olla syöpädiagnoosi. Mitä sitten? Se, toivooko henkilö ensisijaisesti pitkää elämää, vaikka hieman vaivaista vai onko toiveena korkealaatuinen oirevapaa joskin hieman lyhyempi elämä, on päätös, jota ei kukaan voi toisen puolesta tehdä. Seulontojen osalta kyse on valinnoista. On saatu selkeä näyttö siitä, että seulonta voi pidentää elämää. Toisaalta taas seulonta tuo esille ja hoidettavaksi myös sellaisia syöpiä, joista ei olisi ollut mitään haittaa henkilölle ilman hoitojakaan. Syöpähoidoista on aina jonkin verran haittaa, etenkin eturauhasen poistoleikkauksesta tai sädehoidosta. Nämä haitat ovat yleisiä ja niiden vaikeutta tai merkitystä henkilölle on mahdotonta etukäteen arvioida. Seulonnoista on siis odotettavissa sekä hyötyä että haittaa ja siksi onkin tärkeää kuulla väestön mielipidettä seulonnasta päätettäessä. 6
Eturauhasen syöpä on miesten yleisin syöpä Eturauhasen syöpä Paksu- ja peräsuolen syöpä Keuhkosyöpä Ihomelanooma Virtsarakon syöpä Non-Hodgkin-lymfooma Mahasyöpä Miesten uusien syöpätapausten vuosittain todettu määrä vuosina 1982-2009 ja ennustettu määrä vuoteen 2027 asti.
mmiksi kaikki kunnat eivät seulo rintasyöpää yli 65-vuotiaita? Kuka pääsee tutkimuksiin? Kunnat velvoitetaan seulomaan vuoden 1947 jälkeen syntyneet 69-ikävuoteen asti. Vuonna 47 syntyneet täyttävät tänä vuonna vasta 64 vuotta, jolloin tätä aiempia ikäluokkia ei ole pakko seuloa. Jotkut kunnat seulovat jo nyt 69- tai 70- vuotiaaksi asti. Mieheni sai kutsun suolistosyöpäseulontaan, miksi minä en saanut? Suolistosyöpä ei kuulu vielä Suomessa seulontaohjelmaan, vaan sitä testataan osassa kuntia. Näissäkään kunnissa kaikki eivät saa kutsua seulontaan, vaan sen vaikuttavuutta testataan niin, että puolet ikäluokasta seulotaan ja toista puolta ei seulota. Näin pystytään parhaiten arvioimaan, vähentääkö seulonta kuolleisuutta kyseiseen syöpään. Mikäli itsellä on oireita, joiden epäilee liittyvän suolistosyöpään, pitää mennä lääkäriin, ja sitä kautta pääsee jatkotutkimuksiin. Miksi PSA-testi ei kuulu seulontaohjelmaan? Eturauhasen syöpää seulovaa PSA-testiä on Suomessa kokeiltu, mutta sitä ei ole otettu seulontaohjelmaan. Eturauhasen kasvaimia löytyy PSA-testin avulla paljon, mutta niistä ei pystytä arvioimaan, mitkä olisivat ns. kilttejä hyvin hitaasti eteneviä syöpiä, jotka eivät olisi lyhentäneet elinikää, ja mitkä muuttuvat aggressiivisiksi. 8 Seulonnan ongelmana siis on löydösten tulkinta, ja mitä löydöksille tehdään. Varsinkin kun hoidoista, leikkauksesta ja sädehoidosta voi tulla pysyviä haittavaikutuksia, ja monet hoidetut potilaat katuvatkin toimenpiteitä. Minulla on rinnassa outo patti. Kannattaako odottaa ensi vuonna tulevaa kutsua mammografiaseulontaan? Ei. Aina jos on oireita, pitää hakeutua heti lääkäriin. Seulonnan tarkoitus on löytää piilevät sairaudet, oireet ja löydökset kuten kyhmy rinnassa pitää tutkia nopeammalla aikataululla. Kävin seulonnassa äskettäin ja nyt minulla on oireita. Syöpää se ei varmasti voi olla? Valitettavasti voi. Mikään seulonta ei ole aukoton, ja jos sinulla on oireita, hakeudu aina lääkäriin. Jotkut syövät kehittyvät hyvin nopeasti, ja toisaalta joskus syöpää ei havaita vaikka se olisikin ollut olemassa jo seulontahetkellä. Miksi kohdunkaulan seulonnassa kannattaisi käydä vaikka kohdunkaulan syöpä on niin harvinainen? Kohdunkaulan syöpä on harvinaistunut nimenomaan seulontojen ansiosta. Kun Papa-kokeessa löydetään solumuutos tai syövän esiaste riittävän ajoissa, se pystytään hoitamaan ja välttämään syöpä. Tämän seulonnan teho on aivan omaa luokkaansa, syöpään kuolleisuus on saatu vähenemään 80 prosent- tia. Keskitetty seulonta vähentää ylidiagnostiikan haittoja. Jos nuoremmat ikäluokat alkavat laistaa seulonnoista, esiastemuutokset jäävät havaitsematta ja syöpä pääsee kehittymään yhä useammalle. Vahvemmat solumuutokset ovat lähes aina papilloomaviruksen (HPV) aiheuttamia, eikä papilloomavirus ole harvinaistunut, päinvastoin. Tutkimusten mukaan 2 3 vuoden kuluessa yhdyntöjen alkamisesta yli puolet naisista on saanut HPV-infektion. Voiko kohdunkaulan seulontaan mennä kuukautisten aikana? Kuukautiset eivät ole este näytteenotolle, mutta koska irtosolunäytteen tulkitseminen on tällöin vaikeampaa, ei irtosolunäytettä mielellään oteta kuukautisten aikana. Jos kuukautiset osuvat näytteenottohetkelle, seulontakäynnin ajankohtaa voi helposti vaihtaa. Muusta syystä kuin kuukautisista johtuva verenvuoto ei koskaan ole este osallistumiselle, vaan päinvastoin, se pitää tutkia. Mitä tarkoittaa väestöpohjainen seulonta? Väestöpohjainen seulonta koskee koko väestöä, jolloin tietyt ikäluokat koko väestöstä kutsutaan testiin. Tärkeää on, että jokainen testiin kutsuttava identifioidaan ja hän saa henkilökohtaisen kutsun testiin.
Jos on oireita, mene lääkäriin. sinulla Kuva: Eeva Mehto Mitä seulontaan osallistuminen maksaa? Seulontaan osallistuminen on ilmaista. Miten voi olla mahdollista, että menee seulontaan terveenä ja tulee ulos sairaana? Jos ihmisellä ei ole mitään oireita, hän ei ehkä tule seulontaan mennessään edes ajatelleeksi, että hänellä voisi olla syöpä. Siksi diagnoosi onkin valtava järkytys. Seulonnoissa haetaan nimenomaan piileviä syöpiä, joten useimmiten diagnoosi on potilaalle yllätys. Toki kaikissa seulonnoissa jatkotutkimukseen joutuvista suurin osa on vääriä hälytyksiä. Kuinka moni joutuu jatkotutkimuksiin? Kohdunkaulan syövän seulonnassa noin yksi kymmenestä joutuu jatkotutkimuksiin, joka voi olla joko uusi Papakoe tai kohdunkaulan tähystys eli kolposkopia. Kolposkopiassa poistetaan alue, jossa solumuutoksia on. Tämä ei ole vielä syöpää, eikä usein edes syövän esiaste. Suolistosyövän seurannassa noin kaksi henkilöä sadasta joutuu jatkotutkimuksiin. Noin yhdeksän kymmenestä näistä verilöydöksistä johtuu jostain muusta syystä kuin syövästä, esimerkiksi peräpukamista. Mammografiassa jatkotutkimuksiin joutuu noin kolme sadasta ja niistä noin neljä viidestä on muuta kuin syöpää. Matti Hakama, epidemiologian professori Matti Hakama muistuttaa, että keskitetty seulonta vähentää ylidiagnostiikan haittoja. Mikä merkitys on villeillä PSA-tutkimuksilla? Villien PSA-tutkimusten hyötyjä ja haittoja on hankala arvioida, sillä ei-organisoitujen seulontojen hyödyistä ei ole selkeää näyttöä. Villejä tutkimuksia ovat esimerkiksi työterveystarkastuksissa oireettomilta miehiltä otetut PSA-testit. Niiden haitta on se, että silloin löytyvät myös ne hidaskasvuiset syövät, joista ei kehittyisi koskaan varsinaista sairautta. Sen vuoksi osa potilaista tulee hoidetuksi turhaan. Seulontaohjelmien ulkopuoliset toimijat eivät joudu kantamaan vastuuta ylidiagnostiikan seurauksista. Hyötyjen ja haittojen tasapainoa tulisikin korostaa hoidon ja seulonnan arvioinnissa. Teksti JUULIA LIPPONEN Teksti MAARIT RAUTIO
Mitä syöpiä Suomessa t seulotaan ja miksi? Seulonnalla etsitään tautia suuresta väestöjoukosta. Näin pyritään löytämään henkilöt, joille pitää tehdä jatkotutkimuksia mahdollisen piilevän taudin toteamiseksi. Seulontatesti ei siis totea tautia eikä normaali seulontatulos myöskään ole tae siitä, että tautia ei ole. Teksti NEA MALILA Testi erottelee väestön joukosta ne, joilla on muita suurempi piilevän taudin vaara. Varhaisvaiheessa todettu syöpä on usein parantavasti hoidettavissa. Syöpäseulontojen tavoitteena onkin vähentää syöpätaudista aiheutuvaa kuolleisuutta löytämällä ja hoitamalla syöpä paikallisessa vaiheessa, kun se ei ole vielä levinnyt. Uuden Terveydenhuoltolain mukaan kuntien velvoitteena on järjestää tietyt seulonnat väestölleen. Seulontoja säätelee tarkemmin Valtioneuvoston asetus seulonnoista, jonka mukaan kohdun kaulaosan syövän seulontaa tulee tarjota 30 60-vuotiaille naisille viiden vuoden välein ja rintasyöpäseulontaa 50 69-vuotiaille naisille 20 26 kuukauden välein. Rintasyövän seulontavelvoite yli 60-vuotiaiden osalta koskee 1947 tai sen jälkeen syntyneitä naisia. Näitä kahta syöpäseulontaa kutsutaan myös lakisääteisiksi seulonnoiksi. Syöpäseulonnan aloittamista harkitaan, jos sen myönteinen vaikutus terveyteen tai elämänlaatuun on todettu. Selkeä osoitus myönteisestä vaikutuksesta on syöpäkuolleisuuden aleneminen seulotussa väestössä. Suolistosyövän (paksu- ja peräsuolisyöpä) seulontaa voidaan tällä perusteella jo nyt pitää suositeltavana, koska satunnaistetut seulontakokeet ovat osoittaneet kuolleisuuden pienenevän seulonnan ansiosta. Vaikutus on kuitenkin pienehkö ja siksi selvitetään, saadaanko seulonnasta varmasti enemmän hyötyjä kuin haittoja. Tällä hetkellä kunnat siis voivat käynnistää suolistosyövän seulonnan, mutta se ei ole niille pakollinen velvoite. Kohdun kaulaosan syöpä Kohdun kaulaosan syövän seulonta alkoi Syöpäjärjestöjen organisoimana 1960-luvun alkupuolella ja se kattoi koko Suomen vuosikymmenen lopulla. Tällöin oli jo nähtävissä, että seulontaohjelma vähensi huomattavasti kohdun kaulaosan syövän ilmaantuvuutta. 1 Kuva: Jouko Keski-Säntti 2 Kuva: Jouko Keski-Säntti Syöpäyhdistyksen kutsupalvelu organisoi kuntien toimeksiannosta kohdeväestön poiminnan Väestörekisteristä ja on yhteydessä seulontakeskuksiin. Kutsut lähtevät joko seulontakeskuksista tai kuntien omista toimipaikoista. Kutsu tulee kotiin postitse. Useimmiten siinä ehdotetaan tiettyä aikaa saapua seulontaan jollekin terveysasemalle tai neuvolaan. Suolistosyövän seulontanäyte otetaan itse kotona ja postissa tulee ohjeet ja näytteenottokortit. 10
Kohdun kaulaosan syövän seulonta perustuu irtosolunäytteeseen (niin sanottu Papa-koe). Jos seulontanäytteen tulos on normaali, on äärimmäisen harvinaista, että syöpä ehtii kehittyä ennen seuraavaa seulontaa, eli viiden vuoden kuluessa. Seulonnan myötä kohdun kaulaosan syöpä on Suomessa harvinaistunut ja sen aiheuttama kuolleisuus on pienentynyt huomattavasti (jopa 80%). Vuonna 2009 Suomessa todettiin 148 uutta kohdun kaulaosan syöpää ja syöpäkuolemia oli 52. Suurin osa syövistä todetaan nykyään seulontojen ulkopuolella. Vaaravyöhykkeessä ovat ne naiset, jotka eivät ole osallistuneet seulontaan joko korkean ikänsä tai muiden syiden vuoksi. Vuosittain seulonnan ansiosta vältetään yli 200 syöpäkuolemaa. Rintasyöpä Rintasyövän väestöseulonnat aloitettiin Suomessa vuoden 1987 alusta organisoituna ohjelmana siten, että tiettyinä vuosina syntyneet kutsuttiin seulontaan ja toisia ei alkuvaiheessa kutsuttu. Vuodesta 1992 lähtien koko kohdeväestö, eli siinä vaiheessa 50 59-vuotiaat naiset, ovat saaneet kutsun kahden vuoden välein. Rintasyöpäseulonnan tavoitteena on pienentää rintasyövästä aiheutuvia kuolemia. Rintasyöpäseulonta perustuu mammografiatestiin eli rintojen röntgentutkimukseen. Jos mammografialöydös on poikkeava, henkilö kutsutaan täydentäviin tutkimuksiin (esim. lisäkuvat, ultraäänitutkimus tai neulanäyte). 3 Tarvittaessa tutkimuksia jatketaan sairaalassa ja rinnasta otetaan koepala kasvaimen laadun selvittämiseksi. Rintasyövän esiintyvyys alkaa kasvaa 40 ikävuoden jälkeen. Rintasyövän riskitekijöitä ovat korkea elintaso ja elämäntavat, kuten korkea ensisynnytysikä, pieni lapsilukumäärä, vähäinen liikunta, lihavuus tai alkoholin kulutus. Myös vaihdevuosioireiden hormonihoitojen on todettu suurentavan rintasyövän vaaraa. Vuonna 2009 rintasyöpään sairastui Suomessa kaikkiaan 4 464 naista ja 820 naista kuoli tähän tautiin. Suolistosyöpä Kuva: Hannu Hentilä 4 Useista ulkomailla tehdyistä seulontakokeista on saatu tieto, jonka mukaan seulonnalla voidaan pienentää suolistosyövän aiheuttamaa kuolleisuutta noin 16%. Seulontatesti löytää ulosteessa piilevän veren. Suolistosyövän ensisijainen hoito on leikkaus, ja jos tauti on suolen seinämään rajautunut, potilas useimmiten paranee. Seulonnassa todetut syöpätapaukset havaitaan usein varhaisessa vaiheessa kun taas oireiden perusteella hoitoon hakeutuneista potilaista lähes puolella syöpä on todettaessa levinnyt. Varhaisen syövän oireet ovat usein epämääräisiä tai niitä ei ole lainkaan. Suomessa on seulottu 60 69-vuotiaita miehiä ja naisia joka toinen vuosi vuodesta 2004 alkaen niissä kunnissa, jotka ovat olleet halukkaita käynnistämään seulontaohjelman. Seulontatestit postitetaan seulottaville kotiin ja he palauttavat ne postitse seulontakeskukseen. Jos ulostenäytteistä löytyy verta, tehdään jatkotutkimuksena suoliston tähystys. Useimmiten piilevä veri johtuu jostain muusta kuin syövästä, esimerkiksi peräpukamista, suoliston tulehduksista tai hyvälaatuisista polyypeista. Paksusuolen ja peräsuolen syöpä (suolistosyöpä) on kolmanneksi yleisin syöpämuoto Suomessa heti eturauhasja rintasyövän jälkeen. Vuonna 2009 Suomessa todettiin 2 584 suolistosyöpää ja 1 116 henkilöä kuoli suolistosyöpään. Eturauhasen syöpä Suomi on ollut mukana vuodesta 1996 alkaen Eurooppalaisessa seulontatutkimuksessa (ERSPC), jonka tulokset osoittivat, että PSA-testiin perustuvalla seulonnalla voidaan alentaa eturauhassyövän aiheuttamien kuolemien määrää jopa viidenneksellä. Varsinainen seulontavaihe päättyi vuoden 2007 lopussa. Eturauhasen syöpiä löydettiin seulotussa ryhmässä huomattavasti enemmän kuin vertailuryhmässä. Tulos on tulkittu siten, että kaikki varhaisvaiheen kasvaimet eivät olisi kehittyneet haittaa aiheuttaviksi syöviksi ilman hoitoakaan. Saatujen tulosten perusteella ei ole varmaa, aiheuttaako seulonta enemmän hyötyjä kuin haittoja. Eturauhassyöpä on nykyisin miesten yleisin syöpä Suomessa. Vuonna 2009 siihen sairastui 4 600 miestä ja kuolemia aiheutui 785. Tämän seulonnan liittämistä suomalaiseen seulontaohjelmaan ei vielä harkita, koska seulonnalla on paljon haitallisia vaikutuksia elämänlaatuun. Kuva: Plugi Kun seulottava on käynyt testissä, tulokset analysoidaan seulontalaboratorioissa, kuten Suomen Syöpäyhdistyksen patologian laboratoriossa Oulussa. Mammografiakuvat katsoo kaksi röntgenlääkäriä, suolistosyövän seulontakortit luetaan Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen seulontalaboratoriossa Tampereella. Seulottava saa vastauksen postitse kotiin. Useimmiten seulonnassa saadaan normaali vastaus ja seulottava voi jäädä odottamaan seuraavaa kutsua seulontaan. Jos jatkotutkimukset tai -hoidot ovat tarpeen, ohjeet toimenpiteistä löytyvät vastauskirjeestä. (Kuvan henkilö ei liity artikkeliin.) 11
puolet kutsutuista Vain 30 35-vuotiaista osallistuu seulontaan.
Huoli nuorista naisista Kohdunkaulan syöpä on petollinen, koska se ei aina aiheuta oireita. Tauti on usein edennyt jo pitkälle vatsakipujen ja verenvuotojen ilmaantuessa. Se on maailmalla naisten toiseksi yleisin syöpätauti rintasyövän jälkeen. Suomessa tilanne on huomattavasti parempi. Teksti NINA MALMBERG Kuva JOUKO KESKI-SÄNTTI Pitäähän se tarkistaa nainen, 25 vuotta On hyvä, että kunta järjestää kohdunkaulan syövän seulonnan. Luulisin nuorempien vähäisen osallistumisen johtuvan tiedon puutteesta ja elämäntilanteesta. S Seulonnat aloitettiin meillä 60-luvulla ja se oli vielä silloin naisten kolmanneksi yleisin syöpä. Nykyään tilanne on toinen. On laskettu, että seulonnoilla saadaan ehkäistyä neljä viidestä kohdunkaulan syövästä, iloitsee Joukkotarkastusrekisterin tutkija Anni Virtanen. Suomessa kohdunkaulan syövän seulontaan kutsutaan kaikki 30 60-vuotiaat naiset. Joissakin kunnissa kutsutaan myös sitä nuoremmat ja vanhemmat ikäluokat. Kohdunkaulan syövän seulontojen tehokkuudesta huolimatta vain noin puolet kutsutuista 30 35-vuotiaista osallistuu siihen. Se on huolestuttavaa. Heidän ikäryhmässään kohdunkaulan syövän esiintyvyys on lisääntynyt. Yleistyneet HPV-infektiot, naisten tupakointi ja seksuaalikäyttäytymisen muutokset lisäävät riskiä sairastua, Virtanen toteaa. Myös maahanmuuttajat osallistuvat huonosti seulontoihin. Kaikista kutsutuista 70 prosenttia osallistuu kohdunkaulan syövän seulontoihin. Tavoitteena on nostaa osallistuminen yli 80 prosenttiin. Osallistumattomuuden monet syyt Naisten osallistumista seulontaan halutaan parantaa, jotta saataisiin ehkäistyä mahdollisimman suuri osa syöpätapauksista. Virtanen on tutkinut vuosina 2008 2009 Espoossa syitä siihen, miksi kohdunkaulan syövän seulontoihin ei osallistuta. Yleisin syy oli se, että henkilö oli käynyt hiljattain jossakin muualla Papakokeessa. Toiseksi yleisin syy oli käytännön ongelmat. Näytteenottopaikkaa oli hankala löytää tai saada sopiva aika. Kolmanneksi yleisin syy oli se, että unohti koko asian, Virtanen luettelee. Neljänneksi yleisin syy oli raskaus tai synnytys. Naisilla on epätietoisuutta siitä, voiko raskaana tulla Papa-kokeeseen. Virtanen kuitenkin vakuuttaa, että se ei ole este. Pieni ryhmä naisista ei halunnut gynekologista tutkimusta ja jättivät siksi osallistumatta seulontaan. Syöpä ei tullut mieleeni, kun kutsu tuli. Ajattelin vain, että pitäähän se tarkistaa. En tiedä kovinkaan paljon kohdunkaulan syövästä. Rintasyöpää on brändätty Roosa-nauhalla sen verran enemmän, että tietoisuus on suurempi siitä kuin muista syövistä. Minulle Papa-koe oli positiviinen kokemus. Toivottavasti seulontoja jatketaan! nainen, 45 vuotta Minä osallistun kaikkiin seulontoihin! Se on ennaltaehkäisevää ja jos jotain löytyisi, niin toivottavasti mahdollisimman varhain. Silloin sen saisi hoidettua pienellä vaivalla sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Omasta lähipiiristä löytyy kaikenlaista. Toivon, että seulontoja jatketaan tulevaisuudessakin eikä säästetä niistä! 13
ehkäistään neljä Seulonnalla viidestä kohdunkaulan syövästä. Kuva: Eeva Mehto Täysin välinpitämättömien ryhmä puuttuu tästä tutkimuksesta kokonaan. He eivät viitsi osallistua, eivätkä myöskään vastata kyselyihin, Virtanen harmittelee. Uusintakutsu laajemmin käyttöön Yksi keino nostaa osallistuvuutta on uusintakutsun käyttö. Se tarkoittaa sitä, että kun nainen saa kutsun ja ajan mutta ei osallistu, niin hänelle laitetaan uusi kutsu ja muistutus seulonnasta. Tavoite olisi saada uusintakutsu käyttöön kaikissa kunnissa. Nyt se on käytössä vain harvoissa. Se ei vaadi isoja kustannuksia eikä resursseja ja sillä saadaan nostettua osallistumista peräti kymmenellä prosentilla, Virtanen sanoo. Toinen keino on tehdä seulontaan osallistumisesta mahdollisimman vaivatonta. Lisäksi on tarkoitus selvittää mahdollisuuksia ottaa käyttöön kotona itse tehtävä testi. Se on helppo ja sen voi postittaa 24 tunnin kuluessa näytteen otosta. Yhdessä uusintakutsun kanssa sillä voidaan nostaa osallistumista 15 prosentilla, Virtanen laskeskelee. Kohdunkaulan syöpä voidaan ehkäistä Kohdunkaulan syöpä on oma erikoisuutensa, koska se muodostaa syövän esiasteen. Esiaste näkyy solumuutoksina Papa-kokeessa. Riittävän ajoissa löydetyt solumuutokset saadaan hoidettua ja parannettua ennen kuin ne muuttuvat syöpäasteelle, Virtanen painottaa. HPV-infektio on merkittävä tekijä kohdunkaulan syövän synnyssä. Syövän kehittymiseksi tarvitaan pitkittynyt HPVinfektio yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa. Ehkäisypillereiden pitkäaikaisella käytöllä on myös vaikutusta. Niiden kanssa kondomi jää usein käyttämättä ja se lisää HPV-infektion riskiä. Seulonta-aktiivisuus on mammografiassa parempi kuin Papakokeissa. Jukka Pellinen, Helsingin kaupungin hallintoylilääkäri Kunnilla on vastuu seulonnasta miltä vastuu tuntuu? Suomalaiseen terveydenhuoltoon liittyy paljon vastuuta, ja seulonta on yksi niistä. Seulonta on Suomessa lakisääteistä, mutta toki ennakoimme ja tartumme mahdollisuuksiin parantaa toimintaa ennen virallisia asetuksia. Helsingissä näin on tehty esimerkiksi seulontojen ikähaarukkaa laajentamalla. Parannusta toivoisin vielä seulonta-aktiivisuuteen. Syitä osallistumattomuuteen kaivataan erityisesti Papa-kokeissa. Nyt voimme vain arvailla, että osa naisista saattaa käydä kokeissa muualla. Seulontaan kutsutaan paljon ihmisiä vuosittain, joten automatisoidun järjestelmän kautta on vaikea lähteä selvittämään, onko kokeita tehty yksityisellä. Teksti JUULIA LIPPONEN 14
Lisäksi hormonaalisilla tekijöillä uskotaan olevan merkitystä infektion pidentymiseen ja syövän esiasteiden muodostumiseen, Virtanen varoittaa. Varhain aloitetut seksisuhteet, seksikumppaneiden vaihtuvuus ja muut sukupuolitaudit nostavat riskiä. Myös immuunitilan alenemisella joko lääkityksen tai sairauden vuoksi on oma merkityksensä syövän kehittymiselle, Virtanen lisää. Suurin osa meistä saa HPV-infektion jossakin vaiheessa elämää. Kuitenkin yli 90 prosenttia niistä paranee itsestään aiheuttamatta vakavia seurauksia. Erittäin pieni osa HPV-infektioista etenee syövän esiasteiksi tai syöväksi asti. Kaarina Höykinpuro haluaa rohkaista aktiivisuuteen oman terveydentilan seuraamisessa. Kuva: Eeva Mehto osa meistä saa HPV-infektion Suurin jossain vaiheessa elämää. Suomi kärkikastissa seulonnoissa Suomessa on Euroopan alhaisin esiintyvyys kohdunkaulan syövän osalta. Meillä ollaan maailman kärkijoukoissa seulontojen järjestämisessä. Suomessa sairastuu vuosittain 145 naista kohdunkaulan syöpään ja 44 kuolee siihen. Kehitysmaissa ja jopa Euroopassa on edelleen maita, joissa ei tehdä lainkaan seulontoja. Esimerkiksi Kypros ja Malta eivät järjestä seulontoja. Lisäksi useissa maissa seulonta on järjestetty niin, että valtio tai sairausvakuutuskassa maksaa Papa-kokeet, mutta niiden otto on jätetty täysin naisten oman aktiivisuuden varaan. Heitä ei kutsuta seulontoihin eikä seulonnan laatua valvota systemaattisesti, Virtanen kertoo. EU:ssa sairastuu vuosittain 34 500 naista kohdunkaulan syöpään ja siihen kuolee 16 000 naista. Osa Euroopan maista käynnistelee seulontoja. Suomessa seulotaan kohdunkaulan syövän lisäksi rintasyöpää ja suolistosyöpiä. Tulokset ovat myös niiden osalta merkittäviä. Seulonnat ja mahdolliset jatkotutkimukset ovat täysin maksuttomia. Kaarina Höykinpuro, Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen hallituksen jäsen ja tukihenkilö Miksi seulontaan kannattaa osallistua? Tutkimuksiin lähtemistä ei kannata epäröidä. Pelko saattaa tehdä sen, että seulontaa siirtää myöhemmäksi. On tärkeää, että tarpeen mukaan hoidot päästään aloittamaan hyvissä ajoin. Vaikka mitään ei löytyisikään, epävarmasta olosta pääsee eroon. Pelon vallassa on sietämätön olla, eikä tutkimustilanteessa ole pelättävää. Olen käynyt seulonnoissa moneen kertaan ja kaikki kokemukseni ovat olleet myönteisiä. Teksti JUULIA LIPPONEN 15
Yksi kolmesta rintasyövästä löytyy seulontojen välissä Rintasyövän seulonnassa rinnoista otetaan röntgenkuva eli mammografia. Jos mammografialöydös on poikkeava, nainen kutsutaan täydentäviin tutkimuksiin, joita voivat olla uudet mammografiakuvat, ultraäänitutkimus tai neulalla otettava kudosnäyte. Tarvittaessa rinnasta otetaan koepala muutoksen laadun selvittämiseksi ja tarvittavien hoitotoimien käynnistämiseksi. Vuosittain rintasyövän seulontaan kutsutaan lähes 300 000 naista. Noin 85 % kutsutuista osallistuu ja noin 3 % heistä saa kutsun täydentäviin lisätutkimuksiin. Noin yksi viidestä lisätutkimuksissa käyneestä naisesta lähetetään leikkaukseen. Loput neljä ovat terveitä. Osalla naisista, joiden mammografiakuva on normaali, voi olla rintasyöpä, jota mammografiassa ei havaita. Tällainen rintasyöpä voidaan löytää eri syistä 16 Hyvin organisoidulla seulonnalla voidaan pienentää rintasyöpäkuolleisuutta noin neljänneksellä. Teksti TYTTI SARKELA Kuva PLUGI tehtävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa ennen seuraavaa seulontaa. Seulontojen välissä löydettyjä rintasyöpiä kutsutaan välisyöviksi. Seulonnan herkkyys, eli seulonnassa löydettyjen rintasyöpien osuus kaikista seulontaikäisten naisten rintasyövistä, on tärkeimpiä seulonnan laatua kuvaavia tunnuksia. Yksinkertaisimmillaan herkkyys määritetään seulonnassa löytyneiden syöpien osuutena välisyöpien ja seulonnassa löytyneiden syöpien summasta. Näin arvioituna suomalaisen rintasyövän seulontaohjelman herkkyys oli 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa noin 65 prosenttia eli noin joka kolmas seulontaikäisen naisen rintasyöpä oli tuona ajanjaksona välisyöpä. Luku vastaa muissa Euroopan maissa julkaistuja arvioita. Tiiviit rinnat riski Välisyövän vaara on suurempi tiivisrintaisilla naisilla. Mammografiaseulonta havaitsee syöpäkasvaimen helpommin naiselta, jonka rinnat eivät ole tiiviit, sillä röntgensäteet läpäisevät paremmin rasvaa kuin tiivistä kudosta. Vaara pienenee naisen ikääntyessä, kun rintakudoksen tiiviys vähenee ja kudos korvautuu rasvalla. Hormonikorvaushoito lisää välisyövän vaaraa, koska korvausvalmisteita käyttävien naisten rintakudos on usein tiiviimpää kuin samanikäisillä naisilla, jotka eivät käytä korvaushoitoa. Rintakudoksen koostumuksen lisäksi välisyövän vaaraan vaikuttavat muun muassa seulontojen välisen ajan pituus (pidentyminen lisää vaaraa) ja seulontatutkimusten laatu. Tutkimusten laatuun vaikuttavat henkilökunnan kokemus ja ammattitaito sekä käytössä olevat tutkimusmenetelmät. Konkreettisia syitä sille, miksi rintasyöpä löytyy seulontojen välissä, on useita. Syöpäkasvain on voinut kehittyä niin nopeasti, ettei se ole ollut edellisen mammografian hetkellä vielä olemassa. Toisaalta syöpäkasvain on myös voinut olla piilevä tai kuvissa on ollut vain vähäisiä muutoksia, jolloin kasvainta on ollut kuvaushetkellä lähes mahdotonta havaita. Kolmas syy on, että syöpäkasvain on kyllä näkynyt alkuperäisissä seulontakuvissa, mutta se on jäänyt kuvaa tulkinneilta lääkäreiltä havaitsematta. Paksuneulanäyte parantaa tarkkuutta Vaikka poikkeava kudosmuutos havaittaisiinkin mammografiassa, syöpäkasvain voi jäädä havaitsematta täydentävissä tutkimuksissa, tai tutkimusten tulkinta kasvaimen laadusta voi olla väärä. Viime vuosina seulontakeskuksissa yleistynyt paksuneulanäytteen käyttö on parantanut täydentävien tutkimusten laatua ja samalla seulonnan tarkkuutta.
Vuosittain rintasyövän seulontaan kutsutaan lähes 300 000 naista. Osa seulontaikäisistä naisista käy hoitavan lääkärin lähettämänä mammografiassa seulontojen välillä joko oireiden takia tai oireettomina, esimerkiksi hormonivalmisteiden käytön vuoksi. Myös tämä seulonnan ulkopuolinen mammografiatoiminta voi lisätä välisyöpien määrää, koska rintasyöpä löytyy seulontojen välissä eikä vasta seuraavalla seulontakierroksella. Ei ole juurikaan tutkittu, paraneeko ennuste, jos rintasyöpä on löytynyt seulonnan ulkopuolisessa mammografiassa. Jos ennuste ei parane, on henkilö saanut diagnoosin aiemmin kuin olisi ollut tarvetta, ja hänen sairastamisaikansa pitenee. Noin yhdeksän kymmenestä rintasyöpään sairastuneesta on elossa viiden vuoden kuluttua syövän toteamisesta, eli rintasyövän ennuste on kaiken kaikkiaan Suomessa hyvä. Suomalainen seulontaohjelma löytää suurimman osan seulontahetken rintasyövistä, mutta ei kaikkia. Tässä seulonta muistuttaa muita lääketieteellisiä tutkimuksia, sillä sellaista tutkimusta, joka varmasti havaitsisi kaikki olemassa olevat poikkeavuudet, ei ole. Organisoidun seulonnan rintasyöpäkuolleisuutta vähentävä vaikutus on todettu useassa Euroopan maassa. Tärkeää kuitenkin on, että seulonnan laatua jatkuvasti seurataan, ja välisyöpien määrä pyritään pitämään alhaisena, jotta seulonnasta saadaan enemmän hyötyä kuin haittaa. 17
Toivo dynaamisena elämänvoimana auttaa myös tilanteissa, joissa yksittäiset toiveet pettävät. 18
Toivo on elämänvoima Toivo on elämää eteenpäin vievä perusvoima, kkun aikuiset lapset tulivat käymään, he ihmettelivät, oliko heidän yli 70-vuotias äitinsä seonnut: korvia piti pidellä, kun kotona soi Elviksen musiikki täysillä. Äiti vain selitti, että musiikki antoi hänelle, syöpäpotilaalle, toivoa. Eräs hevostyttö sairastui vakavasti syöpään. Perheen isä keksi nostaa hänet syliinsä ja ratsastaa hänen kanssaan, koska hän ei yksin jaksanut. Koko perhettä piti koossa puuhailu hevosen kanssa. Vaikka eläisi hyvin vaikeissa olosuhteissa, toivo auttaa niiden keskellä. Toivoa ei ole valmiissa paketissa annettavissa, koska se on niin omakohtainen kokemus. Se mikä auttaa toista, ei välttämättä ole toiselle keino nousta toivoa kohti, Tampereen yliopistossa hoitotiedettä opettava FT Jari Kylmä toteaa. Hän on tutkinut toivon olemusta lähes 30 vuotta. Toivo kytkeytyy hänestä elämän syviin virtoihin, kuten elämänhaluun ja elämänvoimaan. Se on kuin ovi johonkin mahdollisuuteen. Tutkimuksissa on myös osoitettu, että toivosta on hyötyä terveydelle: joka jokaisella syöpäpotilaalla on tallella sisimmässään. Kun tuntuu, että se on kadonnut, toisen tuki voi auttaa löytämään sen uudelleen. Teksti MERJA PERTTULA Kuvat KIMMO TORKKELI toiveikkaat potilaat sitoutuvat hoitoonsa paremmin kuin toivottomat ja heidän on helpompi kestää raskaita hoitoja. Toivo ja toiveet eroavat toisistaan. Toiveet kohdentuvat johonkin tiettyyn asiaan ja ne voivat muuttua sairausprosessin aikana. Esimerkiksi syöpäpotilaan toiveet kohdistuvat aluksi paranemiseen. Ellei se ole mahdollista, ihminen voi toivoa, että saa elää vielä jonkin aikaa ja toteuttaa jonkun unelmansa. Kuoleman lähestyessä hän voi toivoa, että kuolema olisi kivuton ja levollinen. Toivo dynaamisena elämänvoimana auttaa ihmistä myös tilanteissa, kun yksittäiset toiveet pettävät. Toivo on sisäisenä voimavarana aina olemassa, vaikka se tuntuisi subjektiivisessa todellisuudessa katoavan. Silloin tarvitaan toinen ihminen, joka auttaa näkemään sen. Lohduttavaa on kuulla, että syöpäpotilaat säilyttävät melko hyvin toivon kipinän. Erään tutkimuksen mukaan noin neljännes kokee jonkinasteista toivottomuutta. Oma osuutensa on varmasti sillä, että hoidot ovat kehittyneet ja Toivoa vahvistavat Tiedon antaminen oikeaan aikaan Potilaan ottaminen mukaan omaan hoitoonsa Oireiden ja kipujen lievittäminen Huolien kuunteleminen, läsnä oleminen Arjen sujumisen helpottaminen Ystävällisyys, kohteliaisuus, toisen kunnioittaminen Koskettaminen, halaaminen Apuvälineet, proteesit Lasten vanhempien, perheen ja lähiomaisten tukeminen Sopeutumisvalmennuskurssit, vertaisryhmät ja tukihenkilöt Luova tekeminen, musiikki, piirtäminen, liikunta, luonto Vihan ilmaiseminen rakentavasti Lievä masennus ei aina tarvitse psykiatria, vaan keskustelu hoitajan kanssa usein riittää. Univaikeuksiin pian apua. 19
luottamus paranemis- ja selviytymismahdollisuuksiin kasvanut. Alkuvaihe tärkeä Kun ihminen saa kuulla sairastavansa syöpää, se on monelle sokki. Jari Kylmä kertoo ystävästään, joka sai perjantaiiltana kuulla melanooma-diagnoosistaan puhelimitse. Seurasi ahdistava viikonloppu, kun mistään ei saanut lisätietoa eikä voinut keskustella sairaudestaan. Toivoa uhkaa erityisesti, jos potilas kokee jäävänsä yksin. Diagnoosista kertominen on herkkä hetki potilaalle. Pitää myös ymmärtää, mitä tietoa ja kuinka paljon ihminen pystyy sillä hetkellä ottamaan vastaan. Lapsen sairastuessa syöpään on tärkeää, että molemmat vanhemmat ovat läsnä, kun diagnoosi kerrotaan. Vaikka sairaus olisi edennyt pitkälle, niin hoitohenkilöstön tehtävä on luoda uskoa potilaaseen ja hänen läheisiinsä: me yritämme yhdessä tehdä parhaamme tilanteen hyväksi. Jari Kylmä sanoo, että hoitavan henkilöstön resurssit ovat niukat ja kiire kova, mutta toivoa tuottavat keinot ovat sittenkin aika arkisia eivätkä vie paljon aikaa. Monesti riittää, kun hoitava henkilö on kunnolla läsnä ja ihmisen käytettävissä. Kuuntelee, mitä toisella on sanottavana ja ottaa vastaan Kolme kuormaa Syöpäpotilaiden toivoa kuormittavat Tiedollinen kuorma. Tietoa on liikaa eikä se ole luotettavaa. Oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti annettu tieto helpottaa. Tunnekuorma. Pelosta, ahdistuksesta ja surusta pitää saada puhua ja tuulettaa tunteitaan. Huumori auttaa, samoin toiminta. Kehollinen kuorma. Hiukset lähtevät, muutokset kehossa, raajan tai rinnan menettäminen. Peruukki ja proteesit lisäävät toimintakykyä. Tampereen yliopistossa hoitotiedettä opettava Jari Kylmä on tutkinut toivon olemusta lähes 30 vuotta. hänen tunteensa ja hätänsä. Ymmärtää, että on kysymys asioista, jotka voivat mullistaa toisen elämän. Jos ihminen on toivoton, ei kannata vakuutella hänelle, että kyllä sinä pärjäät tai usko nyt huomiseen. Se tuntuu toisesta kuin iskulta vasten kasvoja. Järkevämpää on rohkaista häntä puhumaan, miten hän kokee toivottomuuden. Miltä se tuntuu, minkä värinen se on? Kun toivottomuus jaetaan yhdessä, niin toinen voi päästä vähitellen toivon puolelle. Diagnoosi voi pysäyttää ja ihminen sulkeutuu itseensä. Tieto voi olla niin vaikea kestää, että ihminen kieltää sen. Se pitäisi sallia, vaikka terveydenhoitojärjestelmä suhtautuu kieltämiseen melko negatiivisesti ja odottaa potilaan tunnustavan tilanteen. Jari Kylmän mielestä potilas on sillä hetkellä voimavarojen hakumatkalla. Hän luopuu kieltämisestä, kun on siihen valmis. Samantyyppistä rajoittamista voi tapahtua silloin, kun syöpäpotilas ei halua osallistua vertaisryhmän toimintaan, koska pelkää näkevänsä itseään huonommassa tilanteessa olevia ja miettii, tuoko on omakin tulevaisuus. Eräs syöpään sairastuneen pojan isä kertoi, ettei kestä kuulla poikansa tilanteesta kuin muutaman päivän eteenpäin. Ihmisen päätöstä pitää aina kunnioittaa. Hyvä hoito tukee toivoa On hyvä asia, että jokaista pyritään hoitamaan tasavertaisesti ja näyttöön perustuvan tiedon avulla. Jari Kylmän mielestä vaarana on kuitenkin terveydenhuollon teknistyminen, jolloin potilas sijoitetaan hoito-ohjelmaan sen sijaan, että hoito-ohjelma sijoitettaisiin ihmisen elämään. Lääkärin asiantuntemusta tietysti tarvitaan hoitovaihtoehdoista päätettäessä, mutta elämänhalua vahvistaa, kun ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa hoitoonsa. Hyvin merkittävä toivoa lisäävä asia on potilaan hyvä hoitaminen. Syöpään sairastuneiden lasten vanhemmat ovat tuoneet esiin, että hoidon sujuminen suunnitellusti antoi paljon toivoa. Kun hoidetaan lapsia ja nuoria, on tärkeää, että he säilyttävät kosketuksen terveiden ikätoveriensa maailmaan. Sairaudesta huolimatta heillä on samat unelmat, ilot ja surut kuin muillakin samanikäisillä. Alle 6-vuotiaiden toivoa on tutkittu vähän. Heitä voidaan auttaa parhaiten, kun vanhemmat pysyvät toiveikkaina. Eräskin isä kertoi, että heidän perheessään toivo rakentui siitä, että yritettiin pitää kiinni tavallisista arjen rutiineista. 20