Kuopion kaupunki Liite valtuusaloitteen vastaukseen 1(5) Vanhusten asumispalvelujen riittävyys / Kuvaus tilanteesta ja suunnitelluista toimenpiteistä Tilanne 10.11 2015 Tavallista palveluasumista odotti 40 henkilöä, joista kotona odottavia oli 24 henkilöä sairaalassa odotti 8 henkilöä kriisipaikalla odotti 6 henkilöä 2 henkilöä odotti asumispalvelupaikan vaihtoa. Tehostettua palveluasumista odotti 52 henkilöä, joista kotona odottavia oli 24 henkilöä sairaalassa odotti 21 henkilöä kriisipaikalla odotti 6 henkilöä 1 henkilö odotti asumispalvelupaikan vaihtoa. Pitkäaikaishoivaa odotti 9 henkilöä, joita kotona odottavia oli 2 henkilöä sairaalassa odotti 4 henkilöä 3 henkilöä odotti asumispalvelupaikan vaihtoa. Tämän lisäksi palvelutarpeen arviointi oli kesken yhteensä 44 henkilön osalta. Palveluasumista odottavista Asumispalveluiden palvelutarpeen arvioinnin keskimääräinen odotusaika on 15 päivää. Sen jälkeen, kun päätös on tehty, aika asumispalveluiden palvelutarpeen arvioinnista palvelun aloittamiseen on keskimäärin 57 päivää. On huomattava, että tämä odottajien määrä ei ole stabiili, vaan tilanne on dynaaminen ja keskimäärin jonossa olevista kuukausitasolla noin 25 henkilöä saa uuden asumispalvelupaikan paikkojen vapautumisen kautta. Vanhuspalvelulain mukaan arvio tulisi tehdä 7 päivän kuluessa ja palvelut tulisi järjestää 3 kuukauden odotusajalla: Tarkasteluhetkellä (marraskuun alku) päätöksen jälkeinen odotusaika ylittyy ryhmä-/palvelu-asumiseen 16 henkilöllä, tehostettuun palveluasumiseen 10 henkilöllä ja pitkäaikaishoivaan 2 eri henkilöllä. Osalle näistä odottajista on ehdotettu paikkaa, mutta he ovat päätyneet odottamaan jotain nimenomaista paikkaa. Tilanne on helpottumassa ryhmäkotiin jonottavien tilanteen osalta, kun yli 3 kk jonottavista 11 henkilölle on tarjottu paikkaa Tervaniitystä joulukuusta 2015 alkaen. Hoitoketjujen toimimattomuus kaupungin sairaalan ja asumispalveluyksiköiden välillä heijastuu myös erikoissairaanhoidon toimintaan. Siirtoviivemaksupaikoilla Kuopion yliopistollisessa sairaalassa olevien määrää on saatu loppuvuoden aikana osin hallittua, mutta toisaalta kuopiolaisia potilaita on ohjautunut lisääntyvästi maakunnan terveyskeskusten vuodeosastoilla. Käytännössä siis epätarkoituksenmukaisella paikalla odottajat tukkivat osaltaan koko hoitoprosessia ja vaikuttavat potilaiden ohjautumiseen eri yksiköiden välillä.
Kuopion kaupunki Liite valtuusaloitteen vastaukseen 2(5) Tilanne 31.10. 2015 Tehostettu palveluasuminen oma 143 osto 313 Yht. 456 4,93 % Pitkäaikainen laitoshoito oma 202 osto 34 Yht. 236 2,55 % Ryhmäkodit oma 151 osto 8 Yht. 151 1.72 % Yllä esitetyissä luvuissa on huomioitava se, että yksiportaisen hoitomallin mukaisessa toiminnassa kotihoidon piirissä (varsinkin ikäihmisille suunnatussa vuokraasuntotuotannossa )on tälläkin hetkellä aiemmin palveluasumiseen (ryhmäkodit) ohjautuneita potilaita. Edelleen on todettava, että osittain ikäihmisten tehostetun hoivan piirin sijoittuneita ihmisiä on hoidettu erityisryhmien asumispalvelujen piirissä, mikä ei näy edellä esitetyissä tilastoissa. Erityisryhmiin sijoittuneiden ikäihmisten kohdalta tilanne käydään yksilökohtaisesti läpi ja tehdään tarvittavat toimenpiteet oikeanlaisen hoivan turvaamiseksi. Yhteenvetona edellä mainituin perustein arvioiden voidaan todeta, että tavoite ympärivuorokautisen hoidon peittävyydestä ylittää niukasti tavoitteen (7 % yli 75- vuotiaista on ympärivuorokautisen hoivan piirissä). Asiaan liittyvät strategiset linjaukset Vahvistetussa talousarviossa on linjattu, että vuoden 2016 aikana jatkuu vanhusten, tuetun asumisen ja kotiin toteutettavien palvelujen laajentaminen korvaamaan raskaampaa hoivaa. Edelleen ikäihmisten hoitoa ja sen laatua on linjattu vuosille 2009-2030 Ikäystävällinen Kuopio -ohjelmassa. Ohjelmassa todetaan, että 75 vuotta täyttäneistä ympärivuorokautisen hoidon peittävyystavoitteeksi asetetaan 7 %. Tavoitteeseen päästään vahvistamalla kotiin annettavia palveluja sekä lisäämällä tuettua asumista. Kotihoidon palveluiden tulee olla saatavilla 24/7 ja asiakkaille järjestetään entistä enemmän turvapalveluita sekä lisätään kotisairaalatoimintaa. Yksiportaiseen hoitomalliin viitaten ohjelmassa todetaan myös, että ensisijaisesti ikäihminen saa asua samassa paikassa myös toimintakyvyn heiketessä. Kuitenkin toimintakyvyn heiketessä niin, että kotona asuminen ei ole enää mahdollista, ikäihmisellä tulee olla mahdollisuus asua kodinomaisessa ympäristössä oikein kohdennetun tuen ja hoidon turvin. Vuoteen 2030 mennessä erityisesti tuettu asuminen tulee merkittävästi lisääntymään ja ikääntyneet saavat tarvitsemansa palvelut monituottajamallin mukaisesti. Samalla pitkäaikaishoivan paikkoja vähennetään vaiheittain. Palveluverkkoselvityksen pohjalta uudet palvelukokonaisuudet muodostuvat lähipalvelualuemallin mukaisesti erityisesti niille alueille, joissa ikäihmisten määrä on suuri.
Kuopion kaupunki Liite valtuusaloitteen vastaukseen 3(5) Ikäystävällinen Kuopio ohjelmassa on todettu, että edellytyksiä ympärivuorokautisten hoitopaikkojen tarpeen hillitsemiseksi ovat: 1. Tehokas geriatrinen arviointi ja kuntoutus. 2. Oikea-aikaisen psykososiaalisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen ikäihmisille heidän kodeissaan ja/tai kuntoutusyksikössä. 3. Kotihoidon resurssien vahvistaminen. 4. Kevyemmän palveluasumisen, kuten ryhmäkotiasumisen, seniorikortteleiden ja elinkaaritalojen kehittäminen ja lisääminen 5. Omaishoidon tuen systemaattinen arviointi ja painotus ennakoivaan suuntaan. 6. Kotihoidon palveluiden turvaaminen 24/7 ja kotisairaalatoiminnan, kotisaattohoidon ja turvapalveluiden kehittäminen. Ikäihmisten toimintakyvystä Ikäihmisten toimintakyvyssä ja sen säilymisessä on oleellista hoitojen ja toimenpiteiden oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus. Eli käytännössä toimimattomalla hoito ja kuntoutusketjulla on seurauksena se, että ketjun toimimattomuus lisää toimintakyvyn menettämisen riskiä varsinkin, kun tiedetään, että ikäihminen menettää päivässä jopa 5% liikkumisen kannalta kriittisestä lihasvoimasta vuodelevossa. Muita pitkittyneeseen vuodelepoon liitettyjä ongelmia ovat mm. se, että vuodelepo lisää pystyasennossa ilmenevää verenpaineen alhaisuutta ja altistaa siten myös kaatumisille. Toisaalta muistisairaiden osalta ympäristön muutokset ja varsinkin muutosten pitkäkestoisuus lisäävät desiorientaation riski, mikä toteutuessaan ohjaa vahvasti tulevaa palvelun tarvetta. Näin ollen oleellista ikäihmisten palveluketjuissa on hoitojen ja toimenpiteiden oikeaaikaisuus ja viiveettömyys. Kun kyse ikäihmisten hoidon kokonaisuudessa niukkuudesta, niin sairaalahoidon paikkojen suhteen kuin asumispalvelujen paikkojenkin suhteen, hoitoketjujen toimivuuden varmistaminen on ensisijaista. Käytännössä on varmistettava, että hoitoprosessin viiveiden aiheuttama toimintakyvyn menetyksen riski minimoidaan ja toisaalta kuntoutuksellisin keinoin jäljellä olevaa toimintakykyä pyritään parantamaan. Jonotilannetta haltuun ottavia toimenpiteitä ja toiminnallisia muutoksia on suunniteltu ja valmisteltu syksyn 2015 aikana yhdessä sairaalapalvelujen, kuntoutuksen, vanhusten hoivan ja palveluohjauksen yhteistyönä. Tilannetta haltuun ottavat toimintamallit jalkautetaan siten, että niiden mukainen toiminta käynnistyy 1.1 2016 alkaen portaittain. Toimenpiteitä vuodelle 2016 Edellä kuvatun ja esille nostetun ongelman ratkaisemiseksi Ikäystävällinen Kuopio -ohjelmasta on kehittämisen keskiöön vuodelle 2016 nostettu seuraavat teemat: - Ikäihmisen sairastuttua tai toimintakyvyn romahdettua akuutisti kaikki toimet kohdistuvat toimintakyvyn palauttamiseen, parantamiseen sekä kotona asumisen mahdollistamiseen.
Kuopion kaupunki Liite valtuusaloitteen vastaukseen 4(5) - Aloitetaan välittömästi kotiutumisen järjestelyt sekä asiakkaan kuntoutus. Osastohoidon toimintamallia muutetaan siten, että kuntoutumisedellytykset toteutuvat viikonpäivästä riippumatta. - Kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kotikuntoutusta. - Lyhytaikaishoidon keskimääräistä hoitoaikaa lyhennetään. - Kotiutustiimi ja kotisairaala tehostavat ikäihmisten varhaisempaa onnistunutta kotiutumista sairaalahoidon jälkeen. - Saattohoidon tukiyksikköä ja kotisaattohoitoa kehitetään. - Kuntoutuksen asiantuntijat toimivat tiiviissä yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. - Kotihoidossa kuntoutus liitetään osaksi hoito- ja palvelusuunnitelmaa ja mahdollistetaan asiakkaille toimintakykyä tukeva arkikuntoutus. - Mahdollistetaan geriatrin konsultaatiomahdollisuus. Uudet toimintamallit käytännössä Aloitetaan tehostettu, aktivoiva arjen toimintakyvyn tuki, jolla tarkoitetaan tehostettua ja tavoitteellista moniammatillista arviointi- ja tukijaksoa tilanteessa, jossa ikäihmisen toimintakyvyn menetys on aiheuttamassa riskiä joutua raskaampien palveluiden piiriin. Toimintamallilla varmistetaan se, että kaikki se kuntoutumispotentiaali, jolla voidaan tukea ihmisen toimintakykyä normaalissa arkiympäristössä, tulee otettua käyttöön ennen pysyviä ratkaisuja ympärivuorokautisen hoivan järjestämiseksi. Toiminta organisoidaan kotihoidon lähipalvelualuemallin mukaisesti sisältäen asiakkaan ympärille tarpeen mukaisesti koottavaan työryhmän (kotihoito, geriatri, fysioterapeutti, muistihoitaja, sosiaalityöntekijä, ravitsemusteraputti, toimintaterapeutti). Sairaalatoiminnassa kuntoutuksellista otetta vahvistetaan, hoitoajoissa pyritään tavoitteen mukaisiksi samalla, kun rajapintaa kotihoidon ja sairaalahoidon välillä madalletaan tehostamalla kotisairaalatoimintaa ja kotihoidon ja sairaalahoidon välistä käytännön yhteistyötä kotiutustilanteissa. Kotihoidon lääkäripooli aloittaa toimintansa 1.1.2016, jolloin kotihoidon potilaiden lääketieteellinen hoitovastuu siirtyy kotihoidossa toimivalle geriatrivetoiselle lääkäripoolille. Poolin tavoitteena on koordinoida arjen toimintakyvyn tukeen ja arviointiin liittyviä jaksoja ja vastata niiden tavoitteellisuudesta. Edelleen lääkäripooli ja vastaa myös päivystyksellisesti kotihoidosta esille nouseviin lääketieteellisiin haasteisiin, joilla voidaan turvata kotona selviytymistä ja estää toimintakyyn menettämisen riskiä nostavia tarpeettomia sairaalahoitojaksoja. Samalla, kun kotisairaala häivyttää kotihoidon ja sairaalahoidon rajapintaa, myös kuntoutuksellista osaamista siirretään osaksi kotihoidon moniammatillisia tiimejä. Palveluohjauksellista osaamista parannetaan kaikissa työntekijäryhmissä ja palveluohjaus saa tukea työhönsä tehostetun arkitoiminnan tuen jaksojen piirissä tehdystä moniammatillisesta arviointi työstä ja tuloksista. Vuoden 2016 aikana käynnistyy valvomotoiminta, millä tarkoitetaan ympärivuorokautista kotihoidon tuen organisointiin ja hälytysten vastaanottoon keskittyvää yksikköä. Valvomo osaltaan jatkossa koordinoi ympärivuorokautista toimintaa turvaten kotona asumista haasteellisissa tilanteissa, samalla se osaltaan koordinoi eri sidosryhmien välisestä yhteistyötä ikäihmisen palvelutarpeen ympärillä. Käynnistyvä valvomotoiminta vahvistaa edelleen kotihoidon mahdollisuuksia vastata ympärivuorokautisen kotihoidon haasteisiin ja osaltaan turvaa kotihoitoa vähentäen kysyntää raskaampaan ympärivuorokautiseen hoivaan.
Kuopion kaupunki Liite valtuusaloitteen vastaukseen 5(5) Osaamisen kehittäminen Rakennemuutoksista Osaamisen kehittämisessä on oleellista sen näkökulman korostaminen, että toiminnallisten muutosten aikaan saaminen edellyttää perinteisten toiminnallisten siilojen (perusturva, terveydenhuolto) ylittävän yhteisen tavoitteen korostamista ja jakamista. Tämän rinnalla kauttaaltaan on syytä vahvistaa geriatrista osaamista koko palveluketjun osalta. Tavoitteena on vahvistaa osaamista teemalla turvallisesti ja toimintakykyisenä kotona. Tähän teemaan liittyviä osaamisen kehittämisalueita ovat mm. muutostilanteiden hallintaosaaminen, palveluohjausosaaminen ja iäkkään arjen toimintakyvyn tukemiseen liittyvä osaaminen sekä VAMU-mallin mukaisen toiminnan vahvistaminen. Palveluasumisen kysynnän ja tarjonnan välillä olevaa epäsuhta antaa aihetta pohtia myös rakenteellisia muutoksia. Käytännössä rakenteellisesti tähän haasteeseen vastataan lisäämällä yksiportaisen asumisen palvelutuotantoa eri yksiköissä. Tämän lisäksi tavoitteellisesti jalostamme toimintayksiköitämme siten, että muutamme pitkäaikaishoivan paikkoja tehostetun palveluasumisen paikoiksi vanhuspalvelulain hengen mukaisesti. Ulkoisia ostoja tällä sopimuskaudella hallitusti lisäämme taloudellisten rajojen puitteissa lisäämällä palvelusetelipohjaista hankintaa. Edellä mainitun lisäksi vuoden 2016 aikana valmistellaan vuodesta 2017 alkavaa uuden sopimuskauden mukaista asumispalvelujen hankintaa.