1 2.7. SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA Palvelusuunnitelma: Varhaiskasvatusta ja perusopetusta (sisältäen esiopetuksen) järjestetään ja kehitetään oppimisen, kasvamisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Sivistystoimessa varaudutaan nykyistä suurempaan tehtävään ihmisten hyvinvoinnin sekä terveyden edistämisen lisäämiseksi. Sivistystoimi on tulevan hyvinvointikunnan kulmakivi. SIVISTYSTOIMI HALLINTO Joroisten kunta tuottaa Joroisissa perusopetuksen ja lukio-opetuksen, varhaiskasvatuksen, koululaisten iltapäivätoiminnan, vapaa-aikatoimen ja kirjaston palvelut. Sivistyslautakunta toimii palvelujen tuottajana ja edustaa opetus-, varhaiskasvatus-, kirjasto- ja vapaa-aikatoimen (kulttuuri, nuoriso ja liikunta) asiantuntijuutta. Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen palvelut ostetaan Soisalo-opistolta. Sivistyslautakunnan sekä sivistysjohtajan ja sivistystoimen sihteerin palkkakustannukset jaetaan tasan pääkustannuspaikoille. Yksikkökohtainen kustannus on 10 168 euroa. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Sivistystoimen hallinnon ja johtamisjärjestelmän käytäntöön jalkauttaminen Tehtävänkuvien tarkennukset, sopivan resurssin määrittäminen Työajanseuranta, työtehtävien hoituminen Sivistystoimen johtamisjärjestelyt on saatu jalkautettua käytäntöön. Varhaiskasvatuksen esimiehen tehtävät on järjestelty uudelleen. Hyvinvointiroolin vahvistaminen Hyvinvointiluennot, hyvinvointipäällikön tehtävänkuvan luominen, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Luentojen toteutuminen, kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön määrä, avustusten määrä Hyvinvointiluennot toteutuivat syksyn aikana. Kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä on lisätty ja mm. hyvinvointiin liittyen on osallistuttu eri kyselyiden muodossa. 2019 käyttöön otetaan kylien elinvoimaa lisäävä toiminta-avustus. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - organisaatiomuutoksen myötä johtamisorganisaation haavoittuvuus esim. poissaolojen myötä, resurssin riittävyys o Riski ei toteutunut.
2 VARHAISKASVATUS Palvelusuunnitelma: Varhaiskasvatuksen tehtävänä Joroisissa on tuottaa hyvälaatuista, paikkakunnan ominaispiirteisiin parhaiten soveltuvaa päivähoitoa, asiantuntevaa esiopetusta sekä joustavia, perheiden tarpeisiin vastaavia avoimen varhaiskasvatuksen palveluja. Yhteistyössä vanhempien kanssa luomme lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle suotuisan kasvuympäristön. Varhaiskasvatus sisältää päiväkotihoidon, ryhmäperhepäivähoidon, perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatustoiminnan. Lisäksi varhaiskasvatukseen kuuluu lasten kotihoidon tuki. Päiväkotipaikkoja 1-5 vuotiaille on 100. Esiopetus kirkonkylällä järjestetään päiväkoti Pyrrin toimintana Pikkukoululla. Kevätlukukaudella esioppilaita on 31 ja syyslukukaudella 27. Kuvansin esiopetus on siirtynyt koulun tiloihin elokuussa 2015. Esioppilaita Kuvansissa kevätlukukaudella 24 ja syyslukukaudella 15. Perhepäivähoitopaikkoja (ml. ryhmäperhepäivä-kodit) on 52. Vuorohoitoa järjestetään Kuvansin päiväkodilla ja iltahoitoa arkisin kirkonkylällä päiväkoti Pyrrissä. Tarve yöhoidolle on lisääntynyt vuoden 2017 aikana. Yöhoitoa on järjestetty Kuvansin päiväkodilla 1.6.2017 alkaen. Vuorohoidon lisääntyminen lisää Kuvansin päiväkodin kustannuksia. Joitakin hoitopaikkoja ostetaan Pieksämäeltä, Juvalta ja Varkaudesta ja myydään Pieksämäelle, Varkaudelle ja Rantasalmelle. Vastuuhenkilö: Varhaiskasvatuksen esimies Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Varhaiskasvatukseen otetaan Henkilöstön Lasten käyttöön Wilma-ohjelma kouluttaminen varhaiskasvatussuunnitelmat 1.8. ohjelman käyttöön laadittu Wilmaan 31.12. mennessä Toteuma 1-12 kk Koko henkilöstö on kirjautunut Wilmaan. Syksyn vanhempainilloissa on pidetty tietoisku Wilmasta ja jaettu huoltajien tunnukset. Huoltajista Wilmassa on noin 90. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmista on kirjattu Wilmaan noin 95. (Varhaiskasvatuksen erityisopettajan vahva tuki perhepäivähoidossa. ) Kaikki pedagogiset arviot ja Hojksit on kirjattu Wilmaan. Pedagogisen selvityksen lomake vielä puuttuu. Varhaiskasvatussuunnitelman mukaisten uusien toimintatapojen mukainen toiminta Pedagogisen johtamisen suunnitelman mukaiset Arviointi: yksilö, tiimi, yksikkö, koko vaka-henkilöstö Pienryhmätoimintaa kehitetty, mutta ei vielä toteudu kaikissa yksiköissä. Uuden suunnitelman mukainen Katsomus-
3 palaverit, kehityskeskustelut ja koulutukset kasvatus on vielä kehitteillä. Arviointia on kehitetty suunnitelman mukaisesti. Henkilöstön tiimipalaverien toteutumisessa on vielä haasteita joissakin yksiköissä. Koko henkilöstön miniverso koulutuksella luotu yhteiset pelisäännöt ristiriitojen sovitteluun. Pedagogisen johtamisen suunnitelman mukaisen arvioinnin toteuttaminen ja lomakkeiden käyttö kaikissa yksiköissä Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan joka toinen vuosi Asiakaskysely toteutetaan keväällä sähköisessä muodossa. Lomakkeet intranetissä 31.1.18 mennessä. Vaka-ilta koko henkilöstölle huhtikuussa ja elokuussa. Kysely vanhemmille toteutettu 31.5.18 mennessä. Lomakkeisto laitetaan intranettiin, säännölliset koko henkilöstön vakaillat Lomakkeet ovat intranetissa. Vaka-illat on pidetty Pyrrissä 23.4. ja 12.09.. Henkilöstöä on ohjeistettu lomakkeiden käyttöön (esim. Varhaiskasvatuksen eo) Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin sähköisenä toukokuussa. Arvioitavana olivat osiot: Huoltajien ja lasten osallisuus, Arvot arjessa, ympäristö ja tiedonkulku. Ruusut ja risut osiossa oli vapaa sana. Huoltajat olivat pääasiassa tyytyväisiä. Huolissaan he olivat varhaiskasvatuksen tiloista, tiedonkulusta, ravinnon terveellisyydestä ja henkilöstön jaksamisesta. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: henkilöstön vaihtuvuus ym. poissaolot laadullisiin tavoitteisiin pääseminen edellyttää joka yksikössä pysyvää, varhaiskasvatussuunnitelman sisäistänyttä henkilöstöä o Riski toteutui osittain. Henkilöstöä oli paljon poissa ja sijaisia jouduttiin käyttämään suunniteltua enemmän.
4 Poikkeama Käyttö 00030500 Varhaiskasvatus Toimintatuotot 295 974 286 350 286 350 242 076-44 274 84,5 Toimintakulut -2 572 410-2 547 382-2 547 382-2 492 576 54 806 97,8 Toimintakate/jäämä -2 276 436-2 261 032 0-2 261 032-2 250 500 10 532 99,5 Poistot ja arvonalentumiset -6 144-5 632-5 632-100,0 Tilikauden yli-/alijäämä -2 282 581-2 261 032 0-2 261 032-2 256 132 4 900 99,8 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Varhaiskasvatus 2017 Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Kirkonkylän päiväkoti -759 527 70 351-689 175-758 141 66 000-692 141-769 580 58 349-711 231 Kuvansin päiväkoti -816 800 116 880-699 920-4 503-825 481 127 300-698 181 0-843 121 107 995-735 126-4 128 Perhepäivähoito -290 203 39 616-250 587-1 641-312 816 42 000-270 816 0-291 688 31 095-260 593-1 504 Ryhmis Kaitainen -56 734 5 902-50 832 0 0 0 0 0 0 Ryhmis Kolma -153 140 35 431-117 709-161 393 29 400-131 993-160 200 29 905-130 295 Ryhmis Opintie -161 069 27 356-133 713-166 976 20 700-146 276-153 008 14 381-138 627 Avoin -42 650 437-42 213-62 165 950-61 215-56 710 352-56 359 varhaiskasvatustoiminta Lasten kotihoidontuki -240 679 0-240 679-225 140 0-225 140-198 642 0-198 642 Muu lastenpäivähoito -41 031 0-41 031-35 270 0-35 270-19 627 0-19 627 PAOVA-hanke -10 577-10 577 0 0 0 0-2 572 410 295 974-2 276 436-6 144-2 547 382 286 350-2 261 032 0-2 492 576 242 076-2 250 500-5 632 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut muuttuivat (alenivat) 1.3.2017 ja valmisteilla on valtakunnallinen asiakasmaksujen tulorajojen nostaminen (= maksujen aleneminen) 1.1. alkaen. Tulot alenivat suunnitellusta n. 44 000 euroa. Toisaalta myös menot olivat suunnilleen saman verran ennakoitua pienemmät ja varhaiskasvatus kesti näin ollen talousarviossa. Tunnusluvut: Tunnusluvut: 2017 Päiväkotihoidossa olevien lasten lukumäärä 108+55 100 + eo 48 112 + eo 49 Perhepäivähoidossa olevien lasten lukumäärä 54 52 52 Tehostettua tai erityistä tukea saavat lapset päiväkodeissa 16/9,8 29/19,59 28/17,3 Tehostettua tai erityistä tukea saavat lapset perhepäivähoidossa 4/7,4 2/3,85 4/7,6 Osallistujia avoimen varhaiskasvatuksen piirissä 166 110 111 Lasten kotihoidontuen saajien määrä 46 44 53 Kunnassa olevat 0-6 v. lapset 282 288 266 Varhaiskasvatus 2017 Netto Netto Netto Tuotteet / Menoarviot kpl á kpl á kpl á Pyrri / päivähoitotunti 57 448 9,03 518 829 65 000 7,80 507 037 63 638 8,24 524 274 Pyrri / esiopetustunti 23 146 7,36 170 347 20 000 9,26 185 104 19 488 9,59 186 957 Kuvansin päivähoitotunti 70 395 7,85 552 813 74 000 7,54 557 705 67 154 9,05 607 616 Kuvansin esiopetustunti 13 942 10,87 151 610 15 000 9,37 140 476 14 612 9,01 131 638 Perhepäivähoito 28 061 8,93 250 587 30 000 9,03 270 816 25 551 10,20 260 593 Kaitaisen ryhmis 3 331 15,26 50 832 Kolman ryhmis 13 083 9,00 117 709 12 500 10,56 131 993 14 402 9,05 130 295 Opintien ryhmis 15 055 8,88 133 713 14 000 10,45 146 276 15 889 8,72 138 627
5 PERUSOPETUS Palvelusuunnitelma Perusopetuksen tehtävänä on antaa laadukasta ja monipuolista yleissivistävää opetusta, kasvattaa vastuulliseen yhteistyöhön ja hyviin vuorovaikutustaitoihin. Perusopetuksen tavoitteena on, että jokainen nuori jatkaa opintojaan toisella asteella ja suorittaa siellä tutkinnon. Perusopetus huomioi oppilaiden tarpeet yksilöinä. ERITYISOPETUS, OPPILASHUOLTO JA OSTETTU ERITYISOPETUS Pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetusta ostetaan päiväkodilta ja tarpeen mukaan muilta kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja ja koulujen rehtorit Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Tuen kehittäminen Pedagoginen tuki: Kolmiportaisen tuen osaamisen kehittäminen Pedagogisten asiakirjojen kirjaamiskäytänteet ja vastuut opettajien tietoon yhdessä opiskellen ja tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijapalveluja avuksi käyttäen. Wilmassa näkyvät kirjaukset Opetushenkilöstön tietoisuus pedagogisten kirjausten tärkeydestä lisääntynyt. Opettajien oikeutta pedagogisten asioiden kirjaamiseen laajennettu. Oppilashuollon tuki: Yhteisöllisen oppilashuollon kehittäminen Yksilökohtaisen oppilashuollon käytänteiden kehittäminen Lisätään oppilaiden osallistamista kouluyhteisön toiminnan ja hyvinvoinnin suunnitteluun. Oppilashuollon kirjaukset ja käytänteet selkeytetään. Oppilashuoltolakiin perustuvat käytänteet ja menetelmät. Yhteistyön syventäminen, palautteet sekä kotoa että kumppaneilta. Yksilölliset ratkaisut oppimisessa ja tuessa. Yhteisölliseen oppilashuoltoon otettu mukaan lisää toimijoita ja kokoonnuttu 2 kertaa. Kokouskäytänteitä selkiytetty, kirjaamiskäytänteiden osalta kehittämistyö kesken. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - Sovitut asiat eivät realisoidu käytännössä o Riski ei toteutunut. Poikkeama Käyttö 00031100 Erityisopetus Toimintatuotot 4 796 3 971 3 971-100,0 Toimintakulut -346 249-354 275-354 275-322 700 31 575 91,1 Toimintakate/jäämä -341 453-354 275 0-354 275-318 730 35 545 90,0
6 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Erityisopetus 2017 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Poistot Ostettu erityisopetus -23 169 4 796-18 373-30 273 0-30 273-22 986 3 971-19 015 Joroisten erityisopetus -323 080 0-323 080-324 002 0-324 002-299 714 0-299 714-346 249 4 796-341 453-354 275 0-354 275-322 700 3 971-318 730 0 Erityisopetus on kirjattu omalle kustannuspaikalleen 2017 alkaen. Tunnusluvut: ERITYISOPETUS Opetustunti kpl / laskennallinen /opetustunti /oppilas 2017 2017 2017 Erityisopetus koko kunta 4 484 5 200 5 320 76,15 122,16 59,91 4 493 4 662 4086 Erityisopetuksen tunnusluvut ovat tässä talousarviossa toista kertaa tarkastelun alla. On huomioitava, että erityisopetuksen oppilasmääriin on laskettu myös osa-aikaista erityisopetusta saavat oppilaat (voi olla esim. 1 tunti/viikko) ja näin ollen heidät on jo huomioitu kunkin koulun oppilaskohtaisessa hinnassa. Yllä oleva taulukko on siis vain suuntaa antava. YLEISOPETUS Palvelusuunnitelma: Joroisten perusopetus toteutetaan oppilaiden yksilölliset oppimisen tarpeet huomioiden. Kunnassa on toimiva lähikouluverkko riittävine oppilasmäärineen (kouluverkkosuunnitelman päivitys 2015-2020). Oppilaiden erityisen tuen järjestämisessä on periaatteena mahdollisuuksien mukaan lähikouluun integrointi. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja sekä koulujen rehtorit/apulaisjohtajat oman yksikkönsä osalta. Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Kehittää perusopetuksen sekä lukio-opetuksen arviointia vastaamaan entistä paremmin uusien opetussuunnitelmien linjausta. OPS 2016 Keski-Savon yhteisten arviointikohteiden viimeisteleminen ja käyttöönotto Jokaisessa yksikössä arvioidaan arvioinnin onnistumista keväällä. Kehittää toimivat ja helposti käytettävät, mittarit tavoitteiden mittaamiseen. Hyödyntää näistä saatavia tuloksia toiminnan kehittämisessä. Opetussuunnitelman keskeisten periaatteiden jalkauttaminen koulun arkeen, erityisesti yläkoulussa. Opettajien, vanhempien, oppilaiden palaute Opettajien, vanhempien, oppilaiden palaute Omaa työskentelyä ja aikaansaannoksia siirretään aiempaa enemmän sähköiseen oppimisympäristöön. Tavoitteena on, että Otettu käyttöön ja harjoiteltu opettajan ja oppilaan formatiivisen arvioinnin wilmatyökalun käyttöä 1.-9.- luokilla. Vanhempien palautetta saatu vanhempainvarttien ja keskustelujen kautta. OPS2016 jalkautustyö yläkoulun arkeen on alkuvaiheessa, em. työkalun lisäksi gafeympäristön osaamista lisätty erityisesti digitutoreiden toimesta. Oppilaskunnan toimesta valmisteltu palautekyselyä oppilaille
7 tietoisuus omasta osaamisesta lisääntyy. ja oppilaiden kuulemista lisätty esimerkiksi kalustamisasioissa. Digitaalisen materiaalin käyttöä lisätty. Tieto- ja viestintätekniikan digitutor-toiminnan jatkaminen, olemassa olevien hankkeiden laajentaminen askel kerrallaan myös yhtenäiskouluun. Hankehakemuksen tekeminen OKM:n hankehakuun Jatkorahoituksen saaminen OKM:stä Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen yläkoulussa. Positiivinen hankepäätös / toteutuneet koulutukset Digitutorkoulutustilaisuuksissa ollut mukana 3 edustajaa Joroisista. Yrittäjyyskasvatuksen vahvistamisessa työ on käynnissä. Liikkuva-koulu toimintakulttuurin jalkauttaminen kaikkiin kouluihin Välituntiliikuttajat, pitkät välitunnit, opettajien sitoutuminen Oppilaan liikkuma aika koulupäivän aikana (kysely/tiedonkeruu) Liikkuva koulu-tiimi toiminut aktiivisesti ja järjestänyt erilaisia liikuntaan kannustavia tapahtumia. Välituntiliikuttajiksi koulutettu myös oppilaita. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - uuden opetussuunnitelman jalkautuminen ei onnistu tavoitteen mukaan - negatiivinen hankepäätös - käytännön opetusjärjestelyt pitkän välitunnin saavuttamiseksi o Riskit eivät toteutuneet. Poikkeama Käyttö 00031300 Yleisopetus Toimintatuotot 113 005 88 971 88 971 92 836 3 865 104,3 Toimintakulut -4 003 184-4 039 762-4 039 762-3 976 527 63 235 98,4 Toimintakate/jäämä -3 890 179-3 950 791 0-3 950 791-3 883 690 67 101 98,3 Poistot ja arvonalentumiset -23 171-15 425-15 425-26 305-10 880 170,5 Tilikauden yli-/alijäämä -3 913 351-3 966 216 0-3 966 216-3 909 995 56 221 98,6 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Yleisopetus Joroinen 2017 Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Yleisopetuksen -176 845 76 320-100 525-138 322 69 271-69 051-137 552 69 024-68 528 kotikuntakorvaus Kaitaisten koulu -142 198 308-141 890 0 0 0 Kuvansin koulu -844 145 3 013-841 132-5 919-819 860 4 500-815 360-5 426-766 644 2 369-764 275-5 426 Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk Perusopetuksen erityiskustannukset -2 795 638 12 594-2 783 044-17 252-3 072 450 7 200-3 065 250-9 999-3 046 198 12 123-3 034 075-20 879-34 487 0-34 487-2 117 0-2 117-22 912 0-22 912
8 LSL:n -9 871 20 770 10 899-7 013 8 000 987-3 222 9 321 6 099 sijoitett.opp.perusopetus -4 003 184 113 005-3 890 179-23 171-4 039 762 88 971-3 950 791-15 425-3 976 527 92 836-3 883 690-26 305 Yleisopetuksen kustannukset alittivat talousarviota lähes 100 000 euroa. Alitus johtuu pääasiassa siitä, että henkilöstökustannukset olivat suunniteltua pienemmät. Kuvansissa alitukseen vaikutti myös väistötilojen pois jättäminen syyslukukaudelle. Tunnusluvut: JOROINEN OPPILASENNUSTE Koulut 20.9.2017 2015 2016 2017 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Kaitainen 0-6 lk 24,5 23,5 21,5 Kuvansi 1-6 lk 101 96 92,5 85 90,5 93 94,5 93 87 74 Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk 374 362 358,5 359 347 331,5 322,5 318 314,5 310,5 Perusopetus yhteensä 499,5 481,5 472,5 444 437,5 424,5 417 411 401,5 384,5 YLEISOPETUS Opetustunti kpl / laskennallinen /opetustunti /oppilas 2017 2017 2017 Kaitainen 0-6 lk 1 080 131,38 6 600 Kuvansi 1-6 lk 5 700 5 548 5 624 147,57 147,93 136,86 9 093 9656 9055 Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk 25 405 25 004 23864 109,55 122,99 128,02 7 763 8566 8510 APIP TOIMIN Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoituksena on tarjota lapselle koulupäivän jälkeen turvallinen ja lapsen kasvua tukeva ympäristö, jossa hän voi ammattitaitoisen ohjaajan valvonnassa viettää vapaa-aikaansa. APIP- ryhmä voidaan käynnistää taajamissa, mikäli ryhmään ilmoittautuu ja todellisuudessa aloittaa pääsääntöisesti vähintään 10 koululaista ja haja-asutus alueen kylillä, mikäli ryhmään ilmoittautuu ja todellisuudessa aloittaa pääsääntöisesti vähintään 6 koululaista (siv.yht.laut. 27.10.2009 85). Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja ja vastaava ohjaaja sekä koulujen rehtorit/vastuuopettajat Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Tarjota monipuolista ja suunnitelmallista lapsia tukevaa toimintaa Päivittää APIP toimintasuunnitelma Toimintaa suunnitellaan aktiivisesti ja kehitetään yhdessä lasten kanssa, osallisuuden huomioiminen Toiminnan onnistumista mitataan huoltajille ja lapsille suunnatulla seurantakyselyllä. Mittarina on se, että 70 huoltajien vastauksista on toiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaisia. Osallistuttiin valtakunnalliseen kyselyyn, mutta kuntakohtaisia tuloksia ei ole ollut saatavilla. Iltapäivätoimintaan järjestettiin haku kouluun ilmoittautumisen yhteydessä maaliskuussa. Toiminnassa syksyllä aloitti 23 lasta kirkonkylällä ja 14 Kuvansissa. Syyskaudella
9 iltapäivätoiminnan lapsimäärä on vaihdellut hieman, kirkonkylällä toiminnassa oli joulukuussa lapsia mukana 19. Syksyllä toiminnan teemana on ollut liikunta ja mediakasvatus. Poikkeama Käyttö 00031400 APIP-toiminta Toimintatuotot 17 993 23 000 23 000 21 173-1 827 92,1 Toimintakulut -97 724-85 300-85 300-102 056-16 756 119,6 Toimintakate/jäämä -79 731-62 300 0-62 300-80 882-18 582 129,8 Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen jouduttiin käyttämään suunniteltua enemmän henkilöstöresurssia. Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: APIP-toiminta 2017 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Jo kirkonkylän ip-toiminta -68 056 13 387-54 670-58 245 17 400-40 845-66 428 13 625-52 803 Kuvansin ip-toiminta -29 668 4 606-25 061-27 055 5 600-21 455-35 627 7 549-28 079-97 724 17 993-79 731-85 300 23 000-62 300-102 056 21 173-80 882 Tunnusluvut: APIP-TOIMIN 2017 lasten määrä 29 34 32 nettokust /v/lapsi 1 289 587 1 397 kokonaiskustannus 79 731 62 300 80 882 valtionosuus 42 356 42 356 36 190 nettokustannus 37 375 19 944 44 692 Valtionosuus / rahoitussovellus 17.12. => 36 190 PERUSOPETUKSEN PROJEKTIT Palvelusuunnitelma: Perusopetuksen projektien/hankkeiden avulla kunta pyrkii vastaamaan opetushallituksen ja opetusministeriön asettamien painopistealueiden kehittämiseen. Joroinen on saanut valtion erityisavustusta seuraaviin hankkeisiin: Kerhotoiminnan kehittämiseen lv 2017- esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvien koulunkäynninohjaajien palkkaamiseen ja ryhmäkoon pienentämiseen; liikkuva koulu hankkeeseen, innovatiivisten oppimisympäristöjen edistämiseen esi- ja perusopetuksessa sekä kielen opetuksen varhentamiseen. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja, hankevastaavat
10 Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Monipuolisen kerhotoiminnan tarjoaminen 2017- Opettajat ja oppilaat ovat aktiivisia ja sitoutuvat kerhoihin. Pidettyjen kerhojen määrä / kerholaisten määrä. Aktiivisia kerhoja useita, säännöllisimpiä teknisen työn ja salibandykerhot. Esi- ja perusopetuksen tasa-arvon, erityisopetuksen ja ryhmäkoon pienentäminen: Hankerahan kohdentuminen eniten tukea tarvitseville. Resurssin jakaminen sinne, jossa sitä eniten tarvitaan Hankeraha kohdentunut eniten tukea tarvitseville. Tukea kohdistettu erityisesti koulupolun alkupäähän varhaiseen kuntoutukseen. Liikkuva koulu hanke Liikkuva-koulu koordinaattorien jalkauttava toiminta, liikuntaa lisäävät välinehankinnat Koulupäivän aikana tapahtuvan liikkumisen lisääntyminen (kysely/tiedonkeruu) Koululiikkareita koulutettu ja järjestetty lisää aktiivista toimintaa välitunneille, esim. välituntihiihto ja luistelu, hankittu lisää välineistöä. Liikuntatapahtumista esimerkkeinä hiihtokilpailut salibandyturnaus ja ulkoilutapahtuma olympialaiset. Frisbaa Luonnontieteitä ja tietotekniikkaa liikunnallisesti frisbeegolfin avulla Kielen opetuksen varhentaminen 3D-tulostuksen, eri oppianeiden sitominen ilmiöpohjaisesti frisbeegolfiin, lukion frisbeegolf-linjan hyödyntäminen Englannin opetus aloitetaan 1. luokalla ja englannin kieltä tehdään tutuksi varhaiskasvatuksessa 3D-tulostinten käyttö, lajiin kasvaminen koulussa ilmiöön käytetty resurssi Toteutuneet tunnit, hankesuunnitelman mukainen toiminta 3D-tulostimen käyttö on lisääntynyt. Frisbeegolf on liikuntamuotona levinnyt nuorison keskuudessa paljon ja sitä on käytetty aktiivisesti sekä liikuntatunneilla että markkinoinnissa hyväksi. Näkyvyyttä on saatu hyvin, esimerkiksi alueuutisissa ja muutamissa hankkeissa. Villages on move baltic yms. Kielen opetuksen varhentamishanketta on toteutettu leikinomaisesti 1 vuosiviikkotunti alkuopetuksessa. Tunnit ovat toteutuneet hankesuunnitelman mukaisesti.
11 Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - kerhot eivät toteudu suunnitellusti - hankeraha ei kohdennu optimaalisesti - liikuntaa ei pystytä lisäämään opetusjärjestelyistä johtuen - opettajien monipuolinen sitoutuminen hankkeeseen o Riskit eivät toteutuneet. Poikkeama Käyttö 00031500 Perusopetuksen projektit Toimintatuotot 82 430 52 516 52 516 103 425 50 909 196,9 Toimintakulut -143 431-79 133-79 133-164 345-85 212 207,7 Toimintakate/jäämä -61 001-26 617 0-26 617-60 920-34 303 228,9 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Perusopetuksen projektit 2017 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Kerhotoiminnan kehit. hanke 2016-17 -16 802 10 000-6 802 0 0 0 0 0 0 Mobot-liikkeelle hanke -15 659 7 711-7 948 0 0 0 0 0 0 Liikkuva koulu- Oottarit ja välkät -6 873 3 436-3 436-3 400 2 000-1 400-3 877 1 264-2 613 Frisbaa-hanke -23 154 18 523-4 631-18 274 12 387-5 887-20 879 14 972-5 906 Tasa-arvon edistäminen 2016-17 -64 906 32 627-32 279 0 0 0 0 0 0 Tasa-arvon edistäminen 17-18 -32 301 19 000-13 301-49 371 19 000-30 371 Kielten opetusta pienille -5 458 2 733-2 725-12 300 10 129-2 171-12 192 13 267 1 075 Kerhotoiminnan kehit. 2017-18 -12 858 9 000-3 858-14 418 9 000-5 418 Buustia digiloikkaan -7 553 5 000-2 553 0 0 0 0 0 0 Buustia digitutoreille -3 028 2 400-628 0 0 0 0 0 0 Digiloikasta digiarkeen -19 601 14 800-4 801 JOPOSAVO -1 112 0-1 112 Kielten opetusta pienille - -19-5 319 5 040-279 Tasa-arvon edistäminen -19-28 955 20 268-8 686 Kerhotoiminnan tukeminen -19-284 200-84 Meidän kylän koulu -3 891 3 392-499 Yhdessö liikkuen -4 446 2 223-2 223-143 431 82 430-61 001-79 133 52 516-26 617-164 345 103 427-60 919 SAIRAALAOPETUS Palvelusuunnitelma Sairaalaopetus on ostopalvelua, jossa Joroinen ostaa sairaalaopetusta joroislaisten oppilaiden sairaalajaksojen ajalle. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Poikkeama Käyttö 00031600 Sairaalaopetus Toimintakulut -30 150-30 150-15 839 14 311 52,5 Toimintakate/jäämä 0-30 150 0-30 150-15 839 14 311 52,5
12 LUKIO-OPETUS Palvelusuunnitelma Lukio antaa opetussuunnitelman mukaisesti opiskelijoille laajan yleissivistyksen ja jatko-opintokelpoisuuden sekä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Lukio antaa opiskelijoille edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä auttaa opiskelijoita tasapainoiseksi ja toiset huomioonottavaksi ihmiseksi. Joroisten lukion on aktiivinen yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yrittäjyyskasvatusta ja siihen liittyviä kursseja vahvistetaan entisestään. Frisbeelinjan markkinointiin panostetaan ja näkyvyyttä vahvistetaan entisestään, lisäksi yhteistyötä kehitetään yhteistyökumppaneiden kanssa.. Pyritään järjestämään koululiikuntaliiton frisbeegolf kilpailut Joroisissa ja siirretään lajiosaamista myös yhtenäiskoulun puolelle. Vastuuhenkilö: Yhtenäiskoulun rehtori, lukion vastuuopettaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Tieto- ja viestintätekniik an tehokas hyödyntäminen oppimisessa ja valmistautumin en sähköiseen ylioppilastutkint oon Opetuksessa jatketaan sähköisten materiaalien käyttöä. Opettajat kouluttautuvat digitaalisuuden tehokkaaseen käyttöön. Sujuva siirtyminen sähköiseen ylioppilastutkintoon Kaikilla lukiolaisilla käytössä henkilökohtaiset oppimiseen soveltuvat ja sähköisen ylioppilastutkinnon vaatimukset täyttävät henkilökohtaiset tietokoneet. Opettajille ja opiskelijoille riittävää perehdyttämistä sähköisen ylioppilastutkinnon järjestelmiin. Kirjoitukset sujuivat hyvin ja kaikilla opiskelijoilla oli käytössään tietokone. Lukiossa on käytössä pitkälti sähköiset materiaalit ja niiden käyttö on arkipäiväistä Lukiokoulutuks en jatkumisen turvaaminen kunnassa. Yrittäjyyskasvat us painopisteenä Lukio aktiivisena toimijana eri verkostoissa ja hankkeissa varmistetaan Lisätään lukion vetovoima lähialueilla muun muassa markkinoimalla lukiota tehokkaammin. Opiskelijaosuuskunta EIHVEL lukion yrittäjyyskasvatusympäristönä Lukio verkostoituu lisää muiden toisen asteen oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Kansainvälinen yhteistyö kehittyy Omasta yläkoulusta tulee n. 50 oppilasta, mutta sen lisäksi lähiseudulta saadaan muutama lisäopiskelija. EIHVEL tarjoaa opiskelijoille virikkeitä yrittäjyyteen lähtien opiskelijan omista ominaisuuksista ja vahvuuksista. EIHVEL-mahdollistaa erilaisia hanke yms rahoituksia Lukiolla yhteistyötä ainakin JJRS-lukioiden verkostossa ja Suomen lukioiden kehittämisverkostossa sekä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Lisäksi kansainvälistä yhteistyötä Eurooppalaisten Omasta yläkoulusta ensisijaisia hakijoita oli 45-50 Ulkopuolisia hakijoita yhteensä kahdeksan. Uusia opiskelijoita aloitti 34, joten vuosikurssi saatiin täyteen. Näin on tapahtunut, EIHVELin kautta on saatu paljon töitä opiskelijoille. Yhteistyötä on aloiteltu XAMK:n kanssa, Oman Osuuskunnan sekä paikallisen yrittäjäjärjestön kanssa. Kaksi abiturienttiä lähti opiskelemaan Tiimiakatemiaan ja haluaa edelleen tehdä yhteistyö Eihvelin kanssa Suomalaisten lukioiden kanssa tehdään yhteistyötä, kansainvälinen yhteistyö toteutuu tällä hetkellä Unkariin Erasmusplus hankkeen myötä. Yhteistyötä kehitetään
13 Opiskelijahuoll on järjestäminen uuden opiskelijahuolto lain mukaisesti edelleen eri muodoissaan. Kehitetään lukion yhteisöllistä opiskelijahuoltoa ja yleisesti lukion toimintakulttuuria lukioiden kanssa ylläpidetään ja kehitetään edelleen. Uuden oppilashuolto lain toteuttamien on osa lukion arkea. Oppilashuolto toteutuu sekä yhteisöllisenä, että yksilöllisenä oppilashuoltona Lukion yleinen toimintakulttuuri kehittyy yhä yhteisöllisemmäksi. Opiskelijoilta ja heidän huoltajiltaan kerätään säännöllisesti palautetta koulun toiminnasta. edelleen myös tulevana lukuvuonna Ülenurmen ja Gardascuolan kanssa. Tavoite on muilta osin täyttynyt, mutta huoltajien palautetta ei ole toteutettu. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - Digitalisoitumisen palveluprosessia ei saada toimivaksi. o Riski ei toteutunut. Poikkeama Käyttö 00032000 Lukio-opetus Toimintatuotot 29 212 1 250 1 250 14 428 13 178 1154,3 Toimintakulut -759 391-799 665-799 665-754 029 45 636 94,3 Toimintakate/jäämä -730 178-798 415 0-798 415-739 600 58 815 92,6 Poistot ja arvonalentumiset -753-9 037-9 037-100,0 Tilikauden yli-/alijäämä -730 932-798 415 0-798 415-748 637 49 778 93,8 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Lukio-opetus 2017 Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Poistot Joroisten lukio -726 191 2 508-723 684-753 -799 665 1 250-798 415-740 048 769-739 279 9 037 Linux-pohjainen opiskeluymp. -31 007 25 049-5 958 0 0 0 0 0 0 Osuuskunnat yrittäjyyskasvatus -1 650 1 222-429 0 0 0 0 Suomessa Pulssi-hanke -542 434-109 -3 774 3 453-321 Unkarin ja Suomen historia - hanke -10 207 10 207 0-759 391 29 212-730 179-753 -799 665 1 250-798 415-754 029 14 428-739 600 9 037 Joroisten lukio on tällä hetkellä kokonaan yksisarjainen. Johtamista on uudistettu niin, että yhtenäiskoulun rehtorin kustannuksista ja työajasta 30 kohdistuu lukioon. Lukion päivittäisjohtamisesta vastaa vastuuopettaja. Lukio alitti talousarviota pääasiassa henkilöstökustannusten alittumisen johdosta. Tunnusluvut: LUKIO 2017 Oppilaita 78 74,5 80 /opp 9 278 10 717 9 358 kokonaiskustannus 723 684 798 415 748 637 valtionosuus 701 908 654 079 642 839 nettokustannus 21 776 144 336 105 798 Valtionosuus / rahoitussovellus 25.7. => 642 839
14 Valtionosuuksien maksuperusteet perustuvat aina kahden edellisen kalenterivuoden oppilastilastoon. Näin ollen valtionosuus ei ole realistinen nykytilaan verrattuna. Talousarviovaiheessa valtionosuus perustuu arvioon. valtionosuus on laskettu kertomalla viime vuoden oppilasmäärä tämän vuoden yksikköhinnalla. Lukion projektit Palvelusuunnitelma: PULSSI: yhteistyössä Otavan Opiston/nettilukion, Pohjois-Tapiolan lukion, Seoppi:n ja Vaskivuoren lukion kanssa. Hankkeen tavoitteena on kohottaa opiskelijoiden motivaatioita olla arvioinnin aktiivinen osapuoli, jolloin palaute ja arviointi johtaa oman toiminnan muuttamiseen ja suuntaamiseen. Etsitään keinoja ottaa palaute- ja arviointitiedon avulla otetta oman opiskelun ohjaamiseen. Kiinnitetään tässä suhteessa huomiota nivelvaiheisiin, erityisesti lukioon siirtyvien vaihteleviin lähtökohtiin. Huomioidaan myös erot lukiokurssien ja yo-kokeen arvioinnissa ja mahdollinen yo-kokeen painoarvon nousu jatko-opintoihin hakeutumisessa. Vastuuhenkilö: Lehtori Ari Shemeikka ERASMUS+ - hanke: Revisiting the Highlights in Finnish and Hungarian History. Hankkeessa tarkastellaan kummankin maan historian kohokohtia viime vuosituhansilla. Vastuuhenkilö: Lehtori Laura Suhonen KIRJASTOTOIMI TOENPERÄN KIRJASTO Palvelusuunnitelma: Toenperän kirjaston toimintasuunnitelman mukaisesti kirjastotoimi järjestää kirjastopalvelut Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kuntien alueella. Kirjastotoimi pyrkii osaltaan takaamaan hyvin toimivat lähipalvelut kunnissa. Kirjastot pyrkivät aktiivisesti ja luovasti osallistumaan eteläsavolaisen ja keskisavolaisen verkostomaisen kirjastoyhteistyön luomiseen, keskiössä eteläsavolainen kirjastoasiakkuus. Toimintaa ohjaavat kuntien strategiat sekä Toenperän kirjaston toimintasuunnitelma ja sen mukaiset tavoitteet. Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Toenperän toimintasuunnitelma -2021 tai Toenperän kirjaston lakkauttaminen Toimintasuunnitelman tekeminen tai yhteisen palvelutuotannon purkaminen Toimintasuunnitelma valmis tai palvelutuotanto purettu Toimintasuunnitelma käsitelty sivistyslautakunnassa, kuntalaiskuulemiset järjestetty elokuussa. Lumme-kirjastojen yhteisen palvelutuotannon selvittäminen yhdessä muiden Lummekirjastojen kanssa. Selvityksen tekemiseen osallistuminen Selvitys valmis Selvityksen tekemiseen ei ole löytynyt halukkuutta Lummekirjastoissa. Ei toteutunut.
15 Osallistuminen kunnassa järjestettäviin tapahtumiin. Yhteistyö kunnan muiden toimijoiden ja tapahtumajärjestäjien kanssa Tapahtumien määrä ja osallistujat Tapahtumia 472 Osallistujia 7620 Alueen nuorten työelämään siirtymisen tukeminen tarjoamalla kesätyö- ja harjoittelupaikkoja. Kesätyön tarjoaminen nuorille Harjoittelijoiden ja kesätyötekijöiden määrä 2 Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - Lumme-kirjastojen yhteisen palvelutuotannon suunnitteluun ei löydy yhteistä tahto o Riski toteutui osittain. Yhteistä palvelutuotantoa kuitenkin selvitetään edelleen. Poikkeama Käyttö 00034100 Joroisten kirjastoyksikkö Toimintatuotot 7 256 4 932 4 932 16 490 11 558 334,3 Toimintakulut -281 651-292 017-292 017-296 818-4 801 101,6 Toimintakate/jäämä -274 394-287 085 0-287 085-280 328 6 757 97,6 00034110 Juvan kirjastoyksikkö Toimintatuotot 409 512 405 112 405 112 425 796 20 684 105,1 Toimintakulut -409 512-405 112-405 112-425 796-20 684 105,1 Toimintakate/jäämä 0 0 0 0 00034120 Rantasalmen kirjastoyksikkö Toimintatuotot 261 803 266 065 266 065 262 360-3 705 98,6 Toimintakulut -261 803-266 065-266 065-262 360 3 705 98,6 Toimintakate/jäämä 0 0 0 0 00034130 Kirjastoautotoiminta Toimintatuotot 82 633 85 156 85 156 81 226-3 930 95,4 Toimintakulut -124 576-128 722-128 722-122 474 6 248 95,1 Toimintakate/jäämä -41 943-43 566 0-43 566-41 248 2 318 94,7 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kirjastotoimi Toenperän kirjasto 2017 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Joroisten kirjastoyksikkö -281 651 7 256-274 394-292 017 4 932-287 085-296 818 16 490-280 328 Juvan kirjastoyksikkö -409 512 409 512 0-405 112 405 112 0-425 796 425 796 0 Rantasalmen kirjastoyksikkö -261 803 261 803 0-266 065 266 065 0-262 360 262 360 0 Kirjastoautotoiminta -124 576 82 633-41 943-128 722 85 156-43 566-122 474 81 226-41 248-1 077 542 761 205-316 337-1 091 916 761 265-330 651-1 107 447 785 871-321 576
16 Tunnusluvut: KIRJASTOAUTOTOIMIN Kävijämäärät Osuus kirjastoauton reittitunnista / aukiolotunti 2017 2017 2017 Joroisten kirjasto 6 093 5 478 5 757 654 674 621 64,36 64,64 66,42 Juvan kirjasto 4 975 4 430 4 951 533 545 534 64,81 64,64 66,43 Rantasalmen kirjasto 6 870 6 251 6 359 737 769 686 64,74 64,64 66,42 KIRJASTOTOIMEN PROJEKTIT Palvelusuunnitelma: Kirjastotoimen projektien tarkoituksena on kokeilla uusia toimintatapoja kirjastotoiminnassa tavoitteena monipuolisempi asiakaspalvelu ja kustannustehokkuus. Rahoitusta haetaan Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Aluehallintovirastolta. 1. Osallistava omatoimikirjasto kirjaston monitoimijat Vastuuhenkilö: Rantasalmen kirjastonjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Toiminnallisen ja kuntalaisia osallistavan omatoimikirjaston kehittäminen tilojen monikäyttöisyyttä painottaen. Omatoimikonseptin mahdollistaminen niin, että itsepalveluun pohjautuvien kirjastopalvelujen rinnalle nostetaan kirjastoasiakkaiden omatoiminen tapahtumatuotanto eli kirjastotilan hyödyntäminen palveluaikojen ulkopuolella. Kokeilujakson aikana kirjastotilassa järjestetään yhdessä sidosryhmien kanssa ilta- ja viikonloppuaikoihin sijoittuvia osin tai kokonaan omatoimisia toimintakokeiluja. Tarvittaessa ryhmille tarjotaan porrastetusti tuettuja kirjastopalveluja. Uusien ilta- ja viikonloppuaikaan sijoittuvien tapahtuminen synty: tapahtumien määrä, laatu ja jatkuvuus. Ennakoimattomien, innovatiivisten omatoimikonseptien kehittyminen. Kirjaston kävijämäärän kääntyminen nousuun. Kirjastoon on syntynyt useita uusia asiakkaiden järjestämiä tapahtumia. Asiakkaat järjestävät omatoimisesti iltaisin kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella mm. yhteislauluiltoja (2 krt/kk), karaokeiltoja (1-2 krt/kk) sekä kielikahviloita (2 krt/kk). Järjestöt, kuten mm. kirjoittajayhdistys, ovat alkaneet pitää kokouksia kirjastossa. Pienyrittäjät ovat järjestäneet kirjastossa tuote-esittelyjä. Kävijämäärä on kääntynyt nousuun hankeaikana. Hanke on päättynyt. Aluehallintovirasto myöntänyt hankkeelle rahoitusta 2017 10 000. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Tiloja ei saada muokattua omatoimiseen tapahtumatuotantoon soveltuviksi. 2. Kyläilevä kirjasto tärppejä, tekniikkaa, tarjouksia 2017- Vastuuhenkilö: Rantasalmen kirjastonjohtaja
17 Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12-kk Ikääntyvien asiakkaiden tavoittaminen ja ohjaaminen kirjaston asiakkaiksi. Ikääntyvien kirjastoasioinnin tukeminen. Vähemmän tunnettujen kirjastoaineistotyyppien tunnettuuden ja lainausmäärien lisääminen. Uusien hakeutuvien kirjastopalvelujen tarjoaminen kirjastoauton reittiasiakkaille sekä vanhuspalveluyksikköihin. Hakeutuva tiedottaminen ikääntyvien yhteisö- ja yhdistystoiminnassa. Kirjastoauton ja kotipalveluasiakkaiden asiakkuuksien lisääntyminen ja lainamäärien kasvu. Tapahtumien osallistujamäärän kasvu. Uusien hakeutuvien kirjastopalvelutoimintojen syntyminen yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Kirjastoautoreitin varrella asuvat rantasalmelaiset ikääntyvät on kontaktoitu. Kirjasto on saanut uusia kotipalveluasiakkaita erityisesti palveluasunnoista. Auto- ja kotipalveluasiakkaille on tarjottu kuljetuksia kirjaston tapahtumiin. Kirjasto on osallistunut kyläyhdistysten ja yrittäjien sekä kunnan muiden toimijoiden kesätapahtumiin. Hanke on vieraillut yhdistyksissä. Hanke on päättynyt. Aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle rahoitusta 15 000. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - Määritellyn kohderyhmän terveydelliset rajoitteet eivät mahdollista hankkeessa määriteltyjen kirjastopalvelujen käyttöä. o Riski ei toteutunut. Poikkeama Käyttö 00034200 Kirjastotoimen projektit Toimintatuotot 37 181 10 468 10 468 13 498 3 030 128,9 Toimintakulut -35 027-10 968-10 968-14 162-3 194 129,1 Toimintakate/jäämä 2 155-500 0-500 -664-164 132,8 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kirjastotoimen projektit 2017 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Kuinka Gottlund kesytetään -6 007 5 741-266 0 0 0 0 0 0 Tie taiteeseen on tie hyvinvointiin -1 229 3 757 2 528 0 0 0 0 0 0 Ketunpentu - hanke -7 028 7 000-28 0 0 0 0 0 0 Meiltä muualle - hanke -5 080 5 000-80 0 0 0 0 0 0 Osallistuva omatoimikirjasto -hanke -8 336 8 336 0-500 0-500 -2 089 1 664-425 Kyläilevä kirjasto -7 347 7 347 0-10 468 10 468 0-7 558 7 653 95 Tie taiteeseen on tie hyvinvointiin- jatko hanke -2 844 2 844 0
18 Ketunpentue -hanke -1 671 1 337-334 -35 027 37 181 2 155-10 968 10 468-500 -14 162 13 498-664 SOISALO-OPISTO Palvelusuunnitelma: Soisalo-opisto toimii Heinäveden, Joroisten, Pieksämäen ja Varkauden alueella. Sen toimialat ovat vapaan sivistystyön koulutus (kansalaisopisto), taiteen perusopetuksen laaja oppimäärä (musiikkiopisto ja tanssikoulu), taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä (tanssikoulu, kuvataidekoulu, puhallinkoulu, käsityökoulu, taideleikkikoulu, rumpuopetus, puhallinopetus ja yksinlaulu) sekä avoin yliopisto-opetus, ammatillinen täydennyskoulutus ja muu kehittämistyö. Soisalo-opisto tarjoaa tavoitteellista opiskelua ja itsensä kehittämistä ja tätä kautta edistää yksilön hyvinvointia. Toiminta-aluetta on koko Soisalo-opiston alue ja toimintaa Joroisissa on kirkonkylän ja Kuvansin lisäksi haja-asutusalueen kylillä. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Kylien aktivointi Kurssien järjestäminen kylillä Toteutuneiden kurssien määrä Kylillä järjestetty 36 kurssia (Kuvansi 13, Kerisalo 11, Kaitainen Lapsiystävällisyys Taiteen perusopetuksen järjestäminen Joroisissa Taiteen perusopetukseen Joroisissa osallistuu 50 joroislaista lasta 6, Kolma 6) Taiteen perusopetukseen Joroisissa on osallistunut 62 lasta. Taiteen perusopetuksen on osallistunut yhteensä 122 joroislaista lasta. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Tarkoituksenmukaisten tilojen löytyminen kyliltä. Käyttäjäkunta vähenee kunnan ikärakenteen ja väestötappion myötä kaikki kurssit eivät toteudu 00035000 Vapaa sivistystyö Poikkeama Käyttö Toimintakulut -103 914-122 330-122 330-110 785 11 545 90,6 Toimintakate/jäämä -103 914-122 330 0-122 330-110 785 11 545 90,6 Kansalaisopiston kurssit toteutuivat suunnitellusti. Taiteen perusopetuksen osalta tunteja toteutui suunniteltua vähemmän.
19 Tunnusluvut: Soisalo-opisto Vapaa sivistystyö oppilasmäärä tunnit 2017 tunti- hinta tunnit tunti- hinta yhteensä yhteensä oppilasmäärä oppilasmäärä tunnit tunti- hinta yhteensä Kansalaisopisto 1289 3 653 19 69 240 69 240 3 600 20,5 73 800 73 800 1 280 3 694 20,5 75 722 75 722 Taiteen perusopetus, yleinen oppimäärä Kuvataidekoulu 2 12 35 427 2 34 35 1 190 3 38 35 1 330 Tanssikoulu 45 259 35 8 429 55 320 35 11 200 46 187 35 6 555 Puhallinkoulu 4 36 35 1249 2 24 35 840 2 44 35 1545 5-kielinen kantele 0 0 0 0 Rumpuopetus 1 24 35 840 0 0 0 0 Käsityökoulu 16 174 35 6 090 20 252 35 8 820 16 174 35 6 090 Taideleikkikoulu 33 83 35 2 893 30 120 35 4 200 21 78 35 2 721 Yksinlaulu 1 24 35 840 0 0 0 0 Sanataidekoulu 19 088 27 930 18 241 Taiteen perusopetus, laaja oppimäärä Musiikkiopisto 17 518 25 12 942 14 700 26,5 18 550 15 502,15 25 12 554 Tanssikoulu (laaja tpo) 7 102 25 2 548 15 490 9 70 26,5 1 855 20 405 16 116,00 25 2 900 15 454 VAPAA-AIKATOIMI Palvelusuunnitelma: Vapaa-aikatoimen tehtävänä on tarjota kuntalaisille hyvinvointia tukevia ja lisääviä vapaa-ajan palveluita. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa aktiivista vapaa-ajan toimintaa, jossa asukkaat voivat toteuttaa itseään ja toimia osana erilaisia yhteisöjä. Vapaa-aikatoimi sisältää liikuntatoimen, nuorisotoimen, kirkonkylän ja Kuvansin nuorisotilat, nuorisovaltuuston, etsivän nuorisotyön, kulttuuritoimen ja museon. Vastuuhenkilö: vapaa-aikatoimen päällikkö LIIKUNTOIMI Palvelusuunnitelma: Liikuntatoimen tarkoituksena on edellytysten luominen kuntalaisten liikunnalle paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa kehittämällä, kansalaistoimintaa tukemalla, liikuntapaikkoja tarjoamalla sekä liikuntaa järjestämällä ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntatoimen painopistealueina ovat terveys- ja erityisliikunnan edistäminen, lasten ja nuorten liikunnan edistäminen sekä omatoimisen liikunnan edistäminen. Urheiluseurat ja liikuntajärjestöt ovat keskeisiä toimijoita käytännön työssä. Talousarvion investointiosassa oli suunnittelumääräraha kirkonkylän ja Kuvansin urheilukenttien peruskorjauksiin. Peruskorjaukset on tarkoitus tehdä vuosina 2019 ja 2020. Kuvansiin esitettiin hankittavaksi ulkoliikuntavälineitä ja Street Workout-suorituspaikka. Kotkatharjun ulkoilualuetta on kehitetty edelleen. Kirkonkylään rakennetiin elinkaaripuisto (yhteistyössä Joroisten Oma osuuskunta ja kunta). Urheilutalo (kiinteistö ja siihen liittyvät asiat) on hallinnollisesti teknisessä toimessa, mutta toiminta talon sisällä on sivistystoimessa. Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimen päällikkö ja liikunnanohjaaja
20 Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Liikuntapalvelut (osana hyvinvointipalveluja) tukevat ja lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Kuntalaisten liikkumista aktivoidaan. Matalan kynnyksen ohjattuja vuoroja tarjotaan kaiken ikäisille kuntalaisille. Liikunnallista toimintaa/neuvontaa tarjotaan yhdessä nuorisotoimen kanssa. Terveyttä koskevien asioiden helppoa saatavuutta edistetään ja maksuttomia liikuntatapahtumia järjestetään. Liikuntakysely Ohjattujen ryhmien määrä Kunnan internetsivuille terveysosio Kunnan facebooksivut tiedon jakajana Yhtenäiskoululle ja työpaikoille terveysseiniä Järjestettyjen tapahtumien määrä Tehtiin kaksi liikuntakyselyä (liikuntatottumukset ja liikuntapaikkojen käyttö), luettavissa kunnan nettisivuilla. Ohjattuja ryhmiä oli 14. Kuntosaliopas julkaistiin ja sitä jaettiin terveyskeskuksessa, kirjastossa ja kuntosalilla (olemassa myös sähköinen versio). Sosiaalisen median (facebook ja instagram) viestintää jatkettiin; pyrittiin tuomaan näiden kautta esille kunnan tapahtumia ja ajankohtaisia asioita. Liikunta-aiheisia julisteita jaettiin urheilutalolle, kouluille ja terveyskeskukseen. Järjestettiin laturetki, salibandypuulaaki, pyöräilytapahtuma ja uimakoulut Juvan uimahallissa. Opetusta annettiin beachvolleyssa ja lentopallossa (Lentopallolähettiläs) sekä tenniksessä. Oltiin mukana eri tapahtumissa, mm. Perhepuisto Hui-Maan avajaisissa ja Huimaassa järjestettiin myös ulkokuntosalilaitteiden ohjausta. Syksyllä järjestettiin kolme hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää luentoa (liikunta, ravinto
21 Urheiluseurojen ja kunnan välistä yhteistyötä tiivistetään. Yhteiset tapaamiset ja yhteinen toiminta Urheiluseurojen esittelyt laitetaan kunnan internetsivuille ja kulttuuri) yhteistyössä Soisalo-opiston kanssa. Järjestettiin kaksi urheiluseurojen tapaamista (tammikuussa ja syyskuussa) ja tehtiin yhteistyötä urheiluseurojen kanssa. Urheiluseurojen yhteystiedot ja lyhyet seuraesittelyt laitettiin kunnan nettisivuille. Liikuntapaikkoja ja alueita kehitetään matalan kynnyksen periaatteella. Kirkonkylän ja Kuvansin urheilukenttien korjaamisen suunnittelu toteutetaan v. Kotkatharjun ulkoilualuetta kehitetään edelleen Kenttien korjauksen suunnitteluun oli varattu 20 000 :n määräraha ja sivistystoimen hankkeiden rakennustoimikunnan kokouksia pidettiin kuusi. Valtioavustushakemus kirkonkylän urheilukentän perusparannuksesta vuosille 2019-2020 jätettiin Aluehallintovirastolle joulukuussa. Kotkatharjun ulkoilualueella kunnostettiin latupohjia, otettiin valopylväitä pois ja vihittiin Kotkanmaja käyttöön. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: kunnalla tai yhteistyötahoilla ei ole riittävästi resursseja toteuttaa toimintaa tai ylläpitää liikuntapaikkoja o Riski ei toteutunut.
22 00036100 Liikuntatoimi Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 15 497 5 705 5 705 11 844 6 139 207,6 Toimintakulut -169 991-198 028-198 028-198 835-807 100,4 Toimintakate/jäämä -154 495-192 323 0-192 323-186 991 5 332 97,2 Liikunnanohjaajan työpanosta ohjautuu liikuntatoimen kustannuspaikalle. NUORISOTOIMI Palvelusuunnitelma: Nuorisotoimen perustehtävänä on nuorten kasvun ja itsenäisyyden tukeminen, aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, sosiaalinen vahvistaminen sekä kasvu- ja elinolojen parantaminen. Nuorisotoimi sisältää perusnuorisotyön, nuorisotilatoiminnan sekä etsivän nuorisotyön. Työpaja on hallinnollisesti keskushallinnossa. Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimen päällikkö, nuoriso-ohjaaja ja etsivä nuorisotyöntekijä Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Nuorisopalvelut osana hyvinvointipalveluja tukevat ja lisäävät lasten ja nuorten hyvinvointia. Lapsille ja nuorille tuotetaan matalan kynnyksen palveluja ja tilatoimintaa: Nuorisotilatoimintaa järjestetään kirkonkylän ja Kuvansin nuorisotiloilla. Teemailtoja tai retkiä järjestetään nuorten toiveiden mukaan n. kerran kuukaudessa. Nuorisotilojen aukiolotunnit Järjestetty toiminta Nuorisotilatoimintaa järjestettiin suunnitelmien mukaan viikoittain kirkonkylän nuorisotiloilla ja Kuvansin nuorisotiloilla kevääseen saakka. Syksystä lähtien Kuvansissa järjestettiin junnunuokkarien sijaan liikunnanohjaajan vetämää liikunnallista kerhotoimintaa. Myöskin teemailtoja, retkiä ja kesäleiri toteutettiin suunnitelmien mukaan. Etsivä nuorisotyö tavoittaa jokaisen nuoren, joka on ilmoitettu etsivälle työntekijälle nuorisolain 7 : mukaisesti tai muiden tahojen toimesta. Tavoitetun nuoren tilanne kartoitetaan. Nuori ohjataan hänelle parhaiten soveltuvien palvelujen piiriin. Etsivä nuorisotyöntekijä Ilmoitettu nuori/tavoitettu nuori. Etsivässä nuorisotyössä käytetään valtakunnallista PARtilastointijärjestelmää. Yritysyhteistyöluettelon luominen Etsivässä nuorisotyössä oli v. yhteensä 55 asiakasta, joista 45 oli pidemmässä asiakkuudessa, neljää ei tavoitettu ja kuutta nuorista ohjattiin puhelimitse tai sosiaalisen median
23 Etsivän nuorisotyön asiakkaiden työelämätaitojen vahvistaminen. kulkee rinnalla, auttaa ja motivoi nuorta. Etsivän nuorisotyön asiakkaiden työelämään kiinnittymisen vahvistaminen yritysyhteistyön kautta. kautta. Tulleista ilmoituksista 20 oli joko nuorten suoria yhteydenottoja (19) tai nuoren läheisten yhteydenottoja (1). Loput ilmoituksista oli nuorisolain mukaisia ilmoituksia tai yhteistyöverkoston ohjaamia nuoria. Etsivän nuorisotyön asiakkaista suurin osa oli 16-20 vuotiaita ja keskimäärin asiakkuus on kestänyt muutamasta kuukaudesta vuoteen. Yritysyhteistyötä tehtiin, mutta ei luetteloa, osittain johtuen alueen parantuneesta työllisyystilanteesta, joka heijastui työkokeilupaikkojen parempaan saatavuuteen. Etsivä nuorisotyöntekijä aloitti elokuussa Etelä- Savon alueen etsivien aluekoordinaattorina (työajasta 30 ). Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: riittämättömät henkilöstöresurssit etsivä nuorisotyö perustuu vapaaehtoisuuteen (nuoren ei ole pakko sitoutua palveluun) ja nuoren motivaation puute (etsivä nuorisotyö) o Riskit eivät toteutuneet. Poikkeama Käyttö 00036200 Nuorisotoimi Toimintatuotot 32 047 27 370 27 370 29 805 2 435 108,9 Toimintakulut -175 026-178 450-178 450-165 272 13 178 92,6 Toimintakate/jäämä -142 979-151 080 0-151 080-135 467 15 613 89,7
24 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Nuorisotoimi 2017 208 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Joroisten nuorisopalvelu -59 041 4 471-54 570-67 998 120-67 878-62 653 3 709-58 944 Kirkonkylän nuorisotilat -42 665-42 665-38 616-38 616-35 619 0-35 619 Kuvansin nuorisotilat -32 373-32 373-22 496-22 496-19 445 0-19 445 Joroisten nuorisovaltuusto -3 703 1 412-2 292-4 000-4 000-4 195 0-4 195 Joroisten etsivä nuorisotyö-hanke 16-17 -19 485 14 250-5 235 0 0 0 0 0 0 Joroisten etsivä nuorisotyö-hanke 17-18 -17 758 11 913-5 845-22 570 13 625-8 945-24 088 14 539-9 549 Joroisten etsivä nuorisotyö-hanke 18-19 -22 770 13 625-9 145-17 731 11 557-6 174 E-S Etsivä nuorisotyökoordinaattori -1 541-1 541-175 026 32 046-142 980-178 450 27 370-151 080-165 272 29 805-135 467 Tunnusluvut: NUORISOTILAT Kävijämäärät Aukiolotunti / aukiolotunti 2017 2017 2017 Kk nuorisotila 1566 1400 1727 502 650 522 85 59 68 Kuvansin nuorisotila 316 150 54 86 60 16 376 375 1215 KULTTUURITOIMI Palvelusuunnitelma: Kulttuuritoimen tehtävänä kunnassa on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa sekä ylläpitää ja kehittää museotoimintaa. Kulttuuritoimeen kuuluu Karhulahden kotiseutumuseo. Joroinen on mukana lastenkulttuurikeskus Versossa. Verso on Varkauden kaupungin ja Soisalo-opiston alaisuudessa toimiva, kuntien muodostama verkostomuotoinen lastenkulttuurikeskus. Verson palvelut vahvistavat lasten ja nuorten identiteettiä, kasvattavat kulttuurin kokemiseen antamalla mahdollisuuden osallistua elämyksiin ja oman kulttuurin luomiseen. Versolle myönnettiin v. 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus ja valtakunnallisen lastenkulttuurikeskusten verkoston jäsenyys. Vastuuhenkilö: vapaa-aikatoimen päällikkö Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Kulttuuripalvelut osana hyvinvointipalveluja tukevat ja lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Kulttuuritoimintaa ja tapahtumia järjestetään kunnan omana toimintana ja yhteistyötä tehdään muiden toimijoiden kanssa. Karhulahden kotiseutumuseon toiminnan kehittäminen. Järjestetään varhaiskasvatuksen museopäivät ja riihi avataan yleisölle. Toteutunut toiminta ja toteutuneet tapahtumat Kävijämäärä Useita tapahtumia järjestettiin kunnan omana toimintana ja myös yhteistyötä tehtiin muiden toimijoiden kanssa. Järjestettyjä tapahtumia: Veteraanijuhla, kutsunnat, Hilpeä Hämärä, Itsenäisyysjuhla, Sibelius-lukion Joulushow ja kirjastoluennot.