Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät
Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata verkottuneessa kansalaisyhteiskunnassa asukkaiden sivistykselliset perusoikeudet sekä tiedon ja kulttuurin saatavuus kaikissa olosuhteissa. (Hannu Sulin) Mikael Agricolan Dauidin Psaltari vuodelta 1551. Se tarkoittaa ainakin, että kirjastopalveluja / kirjastoja ylläpidetään kirjastopalveluja uudistetaan ympäröivän yhteiskunnan mukana kirjastoammatit kehittyvät ja osaaminen uudistuu
Facebook-kysely: tulevaisuuden kirjastossa tärkeää Nopeasti 20 kommenttia, monella useita tykkäyksiä: Tasa-arvoinen pääsy tietoon ja elämyksiin Maksuttomuus Sähkökirjat ja tiedon tasa-arvo Muutakin kuin kirjojen lainaamista Kirjat, kirjat, kirjat Hyvät ajankohtaiset sisällöt Yhteinen paikka jossa ei tarvitse ostaa mitään Fyysinen julkinen tila kaikille Kyläyhteisön tekemisen ja tapaamisen paikka Yhteisöllisyys Rauhoittuminen tiedon äärelle Matala kynnys, saavutettavuus Palvelukohtaaminen, henkilökohtainen palvelu Yhteistyö, yhteistyö, yhteistyö Käyttäjät mukaan, asiakasyhteistyö Pitääkö tarjota sitä mitä ihmiset haluavat vai kirjoja Ammattitaito Työntekijöiden hyvinvointi
Suuria kertomuksia yhteiskunnan muutoksesta Verkostoyhteiskunta Informaation hallittavuus Osaamiskuilut, hyvinvointikuilut, eriarvoisuus, polarisoituminen Digitaalisuus Kulttuurin kuvallistuminen Kulttuurien kirjavoituminen, eriytyminen, kielelliset ja kulttuuriset vähemmistöt Sananvapaus ja demokratia Ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Teknologinen kehitys Hajautettu tuotanto Tekijänoikeudet
Kirjaston sivistystehtävä Nykyisessä laissa kirjastopalvelujen tehtävänä on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Mikä on tulevaisuudessa kirjaston sivistystehtävä?
Kaikille avoin tasa-arvoinen pääsy tietoon ja elämyksiin Jarmo Lindén: Kirjasto on kaikkien oikeus ja kulttuuri on arvo sinänsä. Keiden kaikkien oikeus kirjasto on nyt? Entä tulevaisuudessa? Kuinka matala kynnys on? Onko vaarana että syntyy kahden kerroksen väkeä?
Sivistys, kieli ja kulttuuri perusoikeutena Hyvä lukutaito on tietoyhteiskunnassa selviämisen perusta. Lukutaito edistää kielellistä kehittymistä, ja se luo pohjaa ajattelun kehittymiselle. Vapaus omaan kulttuuriin on keskeinen osa identiteettiä. Jokaisella oikeus osallistua ja kehittyä omien kykyjensä mukaan. Miten yhdenvertaisuus voi toteutua erikielisten, eri-ikäisten tai erilaiset valmiudet omaavien kirjastopalveluissa? Mitä se edellyttää lainsäädännöltä? Jokainen ansaitsee oppimisen ja oivaltamisen ilon. Osana ihmisenä olemista jokainen rakentaa omaa maailmankuvaansa ja tavoittelee sitä mitä ei vielä tiedä. Jokaisen kyky hahmottaa maailmaa, oppia uutta ja päästä osalliseksi yhteiskuntaan on tärkeää.
Kirjastonkäyttäjä - oman elämänsä subjekti Library Looks -valokuvakilpailun voittaja 2012 Reading the Lara way, Sari Ruoskanen & Sanna Merin Kirjastonkäyttäjän rooli vastaanottajasta itse tekijäksi, aktiiviseksi toimijaksi 1990-luvulla: kirjasto välittää tietoa tarvitsijoille Noin 2000: kirjasto tukee arjen hallintaa, osaamista, luovuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Kirjasto edistää tietoa, elämyksiä ja yhteisöllisyyttä: mm. tarjoaa edellytyksiä asukkaiden oman tiedon ja kulttuurin tuottamiseen ja kansalaistoimintaan. Yllättää, inspiroi, antaa voimaa (YKN)
Yhteistyö ja verkostot Kirjastopalveluja ei voi tuottaa yksin Kirjastosektoreiden yhteistyö Kirjastojen yhteisjärjestelmät esimerkkinä onnistuneesta yhteistyöstä yli kuntarajojen Valtakunnallinen ja alueellinen yhteistyö, maakuntakirjastotehtävä suhteessa yhteisjärjestelmiin ja kuntien itsemääräämisoikeuteen Yhteistyöverkostot muiden tiedon ja kulttuurin välittäjien kanssa Eri toimijoiden yhteistyö kunnissa uusia vaatimuksia ja mahdollisuuksia, vain omalla erikoisosaamisella voi tuoda siihen lisäarvoa Yhteistilat, yhteispalvelut Asiakasyhteistyö Vapaaehtoistyö ja kolmas sektori
Kirjastotyön ja osaamisen uudistuminen Kirjastotyön ulottuvuudet monitahoisemmat kuin ennen, mutta perinteinen ammattiidentiteetti kahlitsee edelleen uudistumista. Informaation käsittely ja jalostaminen, informaatio-osaaminen, digitaalisen maailman hallinta, teknologian ja järjestelmien hallinta edellyttävät paljon erikoisosaamista. Konsultointi, lukuvalmennus, mediakasvatus, luku- ja kirjoitustaitojen opastus ja tuki sekä muu aktiivinen asiakastyö ovat kirjastotyön ydinalueita. -> kokonaisuuksien hahmottaminen, erikoistuminen, vuorovaikutus- ja verkostotaidot, ihmisten kohtaaminen, luottaminen toisten osaamiseen, oppiminen, poisoppiminen ja uudelleen oppiminen
Vaikuttavuus ja toiminnan arviointi Mittaaminen monimutkaistuu Mitä tilastojen pitää kuvata? Miten voidaan kuvata uusia ja muuttuvia toimintamalleja? Miten mitataan, arvioidaan ja raportoidaan yhteisesti tuotettuja palveluja ja toimintaa yhteiskäyttöisissä tiloissa? Miten vaikuttavuutta mitataan? Miten kirjaston hyvinvointivaikutusta voi mitata?
Muutosta nykyiseen lakiin? Monensuuntaisen vuorovaikutuksen edistäminen asiakastyössä ja käyttäjien kesken Kirjasto foorumina asukkaiden sivistykselliselle ja kulttuuriselle toiminnalle sekä osallisuudelle, aktiivisen elämäntavan tukeminen Palvelujen maksuttomuus kattavasti Kaksikielisyydestä monikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen Moniulotteinen kansainvälisyys, läsnä meillä ja muualla Kirjastoverkon ulkopuolelle ulottuvat yhteistyöverkostot, moniammatilliset palvelut ja yksiköt Kirjastopalvelujen organisointi kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti Yhteistoimintaverkostot ja vaikuttavuus arvioinnissa
Kiitos!