Mielenterveyttä työpajatoiminnalla - viestinnän keinot yhdenvertaisuuden edistämiseen

Samankaltaiset tiedostot
Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Mitä sulle kuuluu? Nuoren mielen hyvinvoinnin tukeminen

Hyvää mieltä perheen arkeen

Mielenterveys voimavarana

Hyvää mieltä perheen arkeen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen. Kriisit ja selviytymisen tukeminen

Mielenterveys voimavarana

Kriisit ja selviytymisen tukeminen

Mielenterveyden edistäminen varhaiskasvatuksessa

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

POSITIIVISEN MIELENTERVEYDEN MITTARI. Esa Nordling

Tukea mielenterveyteen Suomen mielenterveysseura

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä JJ Koski

HYVÄÄ MIELTÄ KOULUSTA

Mielen hyvinvointi projekti OPH:n verkottumisseminaari Ulla Ruuskanen

Hoitaja potilaan mielenterveyden tukena. Hiv hoitotyön päivät Taru Kaivola

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Etsivä nuorisotyö Nuori Tampere

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

NÄKYMÄTTÖMÄT NINNIT NUORTEN KUULUMISIA (KIUSAAMIS-) KENTÄLTÄ

Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

Lapsen mielenterveyden edistäminen. Anniina Pesonen Asiantuntija, lasten ja nuorten edistävä työ Suomen Mielenterveysseura

Tehostetun nuorisotyön toimintamalli. Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja

SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN OSAAMISKESKUS. Anna Vilen & Mika Piipponen Hanko

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Eriarvoistava kieli ja köyhyys

Lapsen puheeksi ottaminen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

TERVEYDEN- EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHALLA TOIMIVA HANKE

Sosiaaliset suhteet - ohje

SUKUPUOLIRISTIRIITAA KOKEVIEN LASTEN TARPEET JA HUOLET LAPSIASIAVALTUUTETUN PYÖREÄ PÖYTÄ, SÄÄTYTALO

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Mielenterveys voimavarana

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

HENKINEN KIPU JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS. Maarit Huuska, Setan Transtukipiste

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt päihdepalvelujen asiakkaina. Marita Karvinen Seta ry

Kyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet

Lähihoitaja, mielenterveys- ja päihdetyö 2016 (20h) Marika Liehu

MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA. Selvästi parempi mieli Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/ Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta

RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting Kirsi Yli-Kaitala

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sateenkaarinuorena työpajoilla

KAAPITATKO Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt terveydenhuollon asiakkaina

LIIKAA JA VAARALLISTA? Näkökulmia ongelmalliseen pelaamiseen. Jarkko Järvelin Projektipäällikkö Sovatek-säätiö, Pelituki-hanke

Seta ry Pasilanraitio 5, Helsinki Tampere Lotte Heikkinen, Seta

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry

Puhutaanko seksuaalisuudesta? Seija Noppari kuntoutuksen ohjaaja (YAMK) fysioterapeutti, uroterapeutti seksuaaliterapeutti (NACS)

NUORTEN HYVINVOINTITIETOJEN KOONTILOMAKE/KOKO VUOSI 2014/ar

STRATEGIATYÖN KÄYNNISTÄMINEN YHTEINEN TULEVAISUUS KESKUSTELU SYYSPÄIVILLÄ

Transkriptio:

Lotte Telakivi, Nuorisotyön koordinaattori, Seta ry Emilia Nikkinen, Osallisuuskoordinaattori, Osaamiskeskus Vahvistamo Mielenterveyttä työpajatoiminnalla - viestinnän keinot yhdenvertaisuuden edistämiseen Työpajapäivät Hyvinkää 10.4.2019

Työpajatoiminta edistää mielenterveyttä! Osallistuminen tukee arjen rytmiä ja mahdollistaa yhteyden luomista! Osallisuuden tunne rakentuu vuorovaikutuksessa, jossa nuori kokee olevansa merkityksellinen ja tärkeä osa kokonaisuutta tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään pääsee kehittämään ja osoittamaan kykyjään Osallisuuden tunne tukee mielenterveyttä - jokaisella on tarve kuulua johonkin ja kokea arvokkuutta!

Mihin työpajoilla voidaan vaikuttaa? MIELENTERVEYDEN SUOJATEKIJÄT Fyysisestä terveydestä huolehtiminen Kyky sanoittaa ja ilmaista tunteita Kyky ratkaista ongelmia ja ristiriitoja Mieltä askarruttavista asioista puhuminen Kyky luoda ja ylläpitää ystävä- ja kaverisuhteita Itsensä toteuttaminen mm. harrastusten kautta Itsensä arvostaminen ja hyväksyminen Hyväksytyksi tulemisen tunne Perimä Varhaiset ihmissuhteet Koulussa käyminen, opiskelu ja työnteko Perhe, ystävät ja läheiset ihmiset Turvaverkon jäsenten tuki ja hyvät suhteet turvaverkon ihmisiin Kyky uskaltaa ja osata hakea apua ajoissa auttamispalveluista Turvallinen kasvuympäristö Vanhempien työ ja toimeentulo Kuulluksi tuleminen MIELENTERVEYDEN RISKITEKIJÄT Itsetunnon haavoittuvuus Huonot suhteet kavereihin, vanhempiin, läheisiin Yksinäisyys, eristäytyminen ja vieraantuminen tutuista ihmissuhteista Avuttomuuden tunne Huonommuuden tunne Oppimisvaikeudet Biologiset tekijät, kehityshäiriöt Sairaudet Erot ja menetykset Väkivalta, kiusaaminen Alkoholin tai muiden päihteiden käyttö Syrjäytyminen Haitallinen elinympäristö Työttömyys tai sen uhka Psyykkiset häiriöt perheessä Hyväksikäyttö

Toivoisitko, että mielenterveys-teemaa käsiteltäisiin enemmän nuorisotyön toiminnoissa?

Tiedonkeruun vastauksia sateenkaarinuorilta Kaikki osallistujat oli ohjattu työpajatoimintaan Kokivat että työpajatoiminnalla oli mielenterveyttä tukeva vaikutus meillä on hyvä porukka Kokivat, että voivat kertoa eteenpäin luotettavalle taholle epäasiallisesta käytöksestä Sateenkaarevaa aineistoa ei toimipisteillä ollut

Vähemmistöstressi Vähemmistöstressillä tarkoitetaan ihmisen kokemaa pitkäkestoista sisäistä ja sosiaalista painetta sen takia, että hän kuuluu erilaisena pidettyyn tai kielteisesti arvotettuun vähemmistöryhmään. Vähemmistöstressillä on fyysisiä, psykologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. (Huuska, 2018) Vähemmistöstressi vaikuttaa myös ihmisen suhtautumiseen itseensä. Yhteiskunnan negatiivisten mielikuvien omaksuminen osaksi minäkuvaa alisuoriutumista opinnoissa /ammatinvalinnassa

Vähemmistöstressin vaikutuksia 1/2 Kompensaatio selviytymiskeinona vähemmistöstressissä stigmaa kokeneen on pyrittävä olemaan vahva ja kykenevä tai on pyrittävä täydellisyyteen, jolloin kuvitteellisesti olisi turvassa, kritiikin yläpuolella. Osa taas haluaa edustaa vähemmistöryhmää mahdollisimman arvostettavalla tavalla lojaalisuudesta muita vähemmistöryhmään kuuluvia kohtaan. Kompensaatiosta voi seurata yksinäisyyttä, liiallista suorittamista ja stressiä. Toisaalta tutkimusten mukaan jonkin asteinen kompensaatio pyrkimyksenä tehdä asiat hyvin ja toimia eettisesti, on toimiva selviytymiskeino vähemmistöstressissä.

Vähemmistöstressin vaikutuksia 2/2 Vähemmistöön kuuluva voi reagoida vähemmistöstressiin myös siten, että hän ei halua olla liian hankala tai vaatia tai odottaa liikoja. Empatia ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtäminen voivat alkaa korostua jopa liikaa, rajoittaen ihmisen ilmaisua. Vähemmistöön kuuluva voi jättää sanoittamatta omia tärkeitä tarpeitaan ja tunteitaan aistiessaan, ettei niille välttämättä ole tilaa tai ymmärrystä. Tavallinen reaktio pitkäkestoiseen vähemmistöpaineeseen voi olla myös yleistynyt taipumus tunteiden tukahduttamiseen tai omien odotusten madaltaminen ja liiallinen kiltteys.

Sateenkaarinuorten mielenterveyden riskitekijät Sukupuoli- ja heteronormatiivisuus Vihapuhe Translaki Sukupuoliristiriidan hoitokäytännöt Väkivalta ja syrjintä Huonot perhe- ja ystävyyssuhteet Koulukiusaaminen Julkinen keskustelu

Mikä estää yhdenvertaista kohtaamista? Sateenkaarinuoriin liittyvät syrjivät asenteet ja ennakkoluulot Puutteet tiedoissa ja peruskäsitteissä voivat olla esteenä kohtaamiselle ja nuoren kokemusten ymmärtämiselle Toisaalta epävarmuus ja ajatus siitä, ettei tiedä tarpeeksi Nuoren mielessä olevat pelot ja ostaanko ne voittaa? Tämä liittyy esimerkiksi ammattilaisten kykyyn tiedostaa ja ottaa huomioon vallitsevat sukupuoli- ja heteronormi. Lähde: Sateenkaarinuoret päihde- ja mielenterveyspalveluissa tutkimushanke 2017 Noora Hästbacka ja Inka Sirén

Taataan yhdenvertainen kohtaaminen kaikille! Sateenkaarevuuden huomioimisessa ei ole kyse siitä, että ihmisiä pyrittäisiin erottelemaan seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuolensa mukaan keskenään eriarvoisiin ryhmiin. Yksilöllisyyttä ja kaikkien nuorten samanlaisuutta korostaessa saatetaan sivuuttaa nuorten erilaiset sosiaaliset asemat yhteiskunnassa, jotka kuitenkin vaikuttavat yksilön elämään. Sateenkaarevuus tulee huomioida silloin, kun halutaan kohdata nuori yksilöllisesti ja ymmärtää tämän elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti.

Tutkimustehtävä Mitä ja miten yhdenvertaisuudesta viestitään tällä hetkellä? Verkkosivuilla, esitteissä, some-kanavissa, markkinoinnissa, kohtaamisissa Miten sateenkaariteema näkyy tai kuuluu omassa toiminnassanne nyt? Keskustellaan ja tutkitaan materiaaleja, somekanavia, mietitään toimitiloja ja kohtaamisia...

Viestinnän keinot Kiinnitä huomiota: - käytettyyn kieleen esim ei sukupuolittavia käsitteitä - minkälaisia nuoria materiaaleissa näkyy, löytävätkö kaikki samaistumiskohteita? - millaista työkulttuuria tuodaan esille ja toteutetaan? Ole tietoinen: - yhteiskunnan kirjoittamattomista säännöistä, eli normeista ja varmista että materiaalit eivät vahvista stereotypioita

Mitä toimenpiteitä voidaan toteuttaa syrjinnän pelon vähentämiseksi? Millaista tietoa tarvitaan lisää? Onko tekstejä tai kuvamateriaalia tarpeen uudistaa tai muokata? Miten nuoret voisi ottaa mukaan asian edistämiseen? Mitä minä henkilökohtaisesti voin tehdä?

Viestinnän keinot Tuo eksplisiittisesti esille: - syrjimättömyys - yhdenvertaisuuden edistäminen - ammatillinen osaaminen - yhteisön jäsenten moninaisuus

Viestinnän keinot Tärkeää! Ennen kuin viestit osaamisesta, yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä varmista, että nämä pitävät paikkansa Miten luodaan turvallinen tila kaikille ja miten se osoitetaan ulospäin? Kysy ja tee yhteistyötä!

KIITOS! Lisää tietoa, materiaaleja, koulutusta: Esim. sateenkaarinuorten kohtaamisesta: nuoret.seta.fi/ammattilaisille/ Esim. mielenterveyden editämisestä: vahvistamo.fi/ lotte.telakivi@seta.fi emilia@yeesi.fi