1 (7) Asianumero 640/10.02.03/2011 Aluenumero 630409 Pihlajarinne 63. kaupunginosa, Järvenperä Osa korttelia 63035 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua 24. päivänä tammikuuta 2011 päivättyä asemakaavan valmisteluaineistoa, piirustusnumero 6605. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kuninkaantien varrella, Träskändan kartanon lounaispuolella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on nostaa korttelin 63035 tontin 3 rakennusoikeutta ja enimmäiskerroslukua. Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu valmisteluaineiston yhteydessä kuulutuksessa. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-816 24161 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Jussi Lehtinen etunimi.sukunimi@espoo.fi
2 (7) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Alueen nykytila... 3 1.2 Suunnittelu... 3 1.3 Mitoitus... 3 1.4 Muutoksen sisältö... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Suunnittelutilanne... 3 2.1.1 Yleiskaava... 3 2.1.2 Asemakaava... 3 2.1.3 Rakennusjärjestys... 3 2.1.4 Tonttijako... 3 2.1.5 Pohjakartta... 3 2.2 Selvitys alueesta... 4 2.2.1 Maanomistus... 4 2.2.2 Maaperä ja rakennettavuus... 4 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 4 2.2.4 Suojelukohteet... 5 2.2.5 Ympäristön häiriötekijät... 5 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 5 3.1 Osallisten tavoitteet... 5 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 5 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 5 4.2 Mitoitus... 5 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 5 4.3.1 Maankäyttö... 5 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 5 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 5 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 6 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 6 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 6 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 6 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut... 6 7.3.1 Suunnittelu... 6 7.3.2 Perittävät maksut... 7 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 7 7.5 Käsittelyvaiheet... 7 Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen.
3 (7) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Muutosalue rajoittuu etelässä Kvarnbyån jokilaaksoon ja pohjoisessa Kuninkaantien katualueeseen, Träskändan puistoon ja korttelin 63035 asuinrakennuskäytössä oleviin tontteihin. 1.2 Suunnittelu Asemakaavan muutoksen suunnittelu on käynnistynyt maanomistajan hakemuksesta. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty kohdassa 7.2 esitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. 1.3 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 4007 m 2. Rakennusoikeus on 700 k-m 2, joka vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e=0.17. 1.4 Muutoksen sisältö Asemakaavan muutoksella korttelin 63035 tontin 3 rakennusoikeus nostetaan 400 k-m 2 :stä 700 k-m 2 :iin. Samalla kerroslukua korotetaan yhdestä rinneratkaisun sallivaan kahteen (½k II) ja asuntojen lukumäärä kahdesta neljään. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta ja on lainvoimainen. Suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) ja kuuluu kulttuurihistoriallisesti merkittävään ympäristöön. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. 2.1.2 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Myllykylä-Järvenperä-niminen asemakaava, joka on hyväksytty kauppalanvaltuustossa 18.6.1969 ja vahvistettu sisäasianministeriössä 20.8.1969. Suunnittelualue on vahvistettu erillisten, enintään kaksikerroksisten ja kaksiasuntoisten pientalojen korttelialueeksi (AO 8 ). Rakennukset on sijoitettava vähintään 5 metrin naapuritontin rajasta. Suunnittelualueelle on merkitty kaksi erillistä rakennusalaa, joille kummallekin saa rakentaa yksiasuntoisen, I- kerroksisen 200 k-m 2 suuruisen asuinrakennuksen. Autopaikkoja on rakennettava 2 kpl / asunto. Autotalli ja taloustiloja saadaan sijoittaa myös erilliseen korkeintaan yksikerroksiseen rakennukseen, alaltaan asuntoa kohti enintään 60 m 2. Lisäksi tontin halki on merkitty viemäriä varten varattava alue. 2.1.3 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 14.10.2002 (5. ). Valtuusto määräsi 16.12.2002 (5. ) maankäyttö- ja rakennuslain 202. :n nojalla, että 14.10.2002 hyväksytty rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2003 lukien ennen kuin päätös siitä on saanut lainvoiman. 2.1.4 Tonttijako Alueelle on laadittu tonttijako 25.5.1971. 2.1.5 Pohjakartta Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on laadittu Espoon kaupungin vektorimuotoiselle fgs-pohjakartalle.
4 (7) 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Maanomistus Muutosalue on yksityisomistuksessa. 2.2.2 Maaperä ja rakennettavuus Alueen maaperä on moreenia (rakennettavuusluokka 2), jonka päällä on alle kolme metriä silttiä ja savea. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Kortteli 63035 rajoittuu etelässä Kvarnbyån jokilaaksoon, koillisessa Träskändanpuistoon, pohjoisessa Kuninkaantiehen ja lännessä kapeaan, luonnontilaiseen puistoalueeseen, joka erottaa sen kaksiasuntoisten pientalojen korttelialueesta 63036. Kuninkaantien pohjoispuolella on Pihlajarinteen puistoalue. Pellaksenmäen asemakaava-alue sijaitsee suunnittelualueesta reilun 100 metrin päässä lounaassa. Muutosalueella on vuonna 1947 valmistunut omakotitalo kerrosalaltaan 115 m 2 ja vuonna 1982 valmistunut omakotitalo kerrosalaltaan 91 m 2 sekä kaksi talousrakennusta. Alueen pohjoispuolella samassa korttelissa on tontilla 5 vuonna 2006 valmistunut omakotitalo (148 k-m 2 ) sekä tontilla 4 vuonna 2010 vielä rakenteilla oleva omakotitalo talousrakennuksineen (yhteensä 126 k-m 2 ). Samassa korttelissa on lisäksi vuonna 1949 valmistunut omakotitalo (75 k-m 2 ) talousrakennuksineen. Liikenne Ajoneuvoliikenne Alue on helposti saavutettavissa. Se sijaitsee Kehä III:n kaakkoispuolella noin kilometrin etäisyydellä Träskändansolmusta. Kevytliikenne Kuninkaantien pohjoispuolella kulkee päällystetty kevyenliikenteen pääreitti. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Suunnittelualueen liittymä sijaitsee Kuninkaantie-nimisellä kokoojakadulla. Pysäköinti on alueen suunnitelmissa esitetty niin, että jokaisen asuinrakennuksen yhteydessä on kaksi autopaikkaa. Julkinen liikenne Alue on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Espoon sisäisten ja seutuliikenteen bussien käyttämä bussipysäkkipari (Pihlajarinne) sijaitsee alle 300 metrin päässä Kuninkaantiellä. Palvelut Kilometrin säteellä on useampia päiväkoteja, Auroran koulu (alakoulu) ja Järvenperän koulu (yläkoulu). Lähin posti on Lippajärvellä. Terveyskeskus ja neuvola ovat Viherlaaksossa sekä Jorvin sairaala on noin 1,5 kilometrin päässä. Auroranportissa alle kilometrin päässä sijaitsevat alueen ainoa päivittäistavarakauppa, pankkiautomaatti, postilaatikko, kylmäasema ja parturi-kampaamo. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka. Jätevesiviemäri kulkee tontin halki, vesijohto on tontin itäpuolella ja sähköjohdot ovat Kuninkaantiellä.
5 (7) 2.2.4 Suojelukohteet Muutosalueella ei ole suojelukohteita, mutta suunnittelualue ja sen ympäristö kuuluvat kulttuurihistoriallisesti merkittävään ympäristöön. Alueeseen rajoittuu Träskändan kartanopuistoon, joka on rahoitettu luonnonsuojelualueeksi. Kvarnbyån jokilaakso on Pellaksenmäen asemakaavoituksen yhteydessä tehdyn luontoselvityksen mukaan luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi. 2.2.5 Ympäristön häiriötekijät Alueen merkittävimmän häiriötekijän aiheuttaa Kuninkaantien liikenne. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Asemakaavan muutoshakemus on kirjattu saapuneeksi 28.4.2009. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on korottaa tontin rakennusoikeutta ja enimmäiskerroslukua. Perusteluina ovat nykyisen kaavan vanhanaikaisuus ja ympäristöön laadittavien uudempien asemakaavojen korkeampi tehokkuus. Hakija esittää myös tontin maanpinnan korottamista, jota hän perustelee tulvariskillä ja viemäröinnin mahdollistamisella. Asemakaavan muutoksella tontti saadaan tehokkaampaan käyttöön. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan tontin lisärakentaminen korottamalla rakennusoikeutta ja enimmäiskerroslukua. Lisäksi muutos mahdollistaa tontin maanpinnan korottamisen. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 4007 m 2. Rakennusoikeus on 700 k-m 2, joka vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e=0.17. Rakennusoikeus kasvaa 300 k-m 2. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Muutosalueen tontin käyttötarkoitusmerkintä päivitetään erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tontin enimmäiskerrosluvuksi määrätään ½k II. Toisella rakennusalalla rakennusoikeus säilyy ennallaan (=200 k-m 2 ) ja toisella se nostetaan 200 k-m 2 :stä 500 k-m 2 :iin. Tontin itäreunalla muutetaan rakennusala nykytilanteen mukaiseksi. Muilta osin rakennusalojen rajat säilyvät ennallaan. Pienemmällä rakennusalalla sallitaan yksi asunto ja suuremmalla kolme asuntoa. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 2 kpl / asunto. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi alueelle saa rakentaa erillisiä tai asuinrakennuksiin kytkettyjä yksikerroksisia talousrakennuksia kuitenkin enintään 15 % kaavaan merkitystä rakennusoikeudesta. Muutosalueen halki on määrätty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa, jonka toisessa päässä sallitaan maanpinnan kohottaminen likimääräisesti +25.0 metriin ja toisessa päässä +24.0 metriin. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Alueen merkittävimmän häiriötekijän aiheuttaa Kuninkaantien liikenne. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutoksella on vaikutusta lähialueen maisemaan. Asemakaavan muutoksen toteutuessa tontilta puretaan vuonna 1949 valmistunut omako-
6 (7) titalo ja puustoa joudutaan kaatamaan rakennustöiden yhteydessä. Lisäksi tontin korottamisesta johtuvalla maanmuokkaamisella on vaikutuksia maisemaan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan hakemuksesta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset, on arvioitu hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat, maanomistajat, yritykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Valmisteluaineistosta pyydetään tarvittaessa toimialojen kannanotot. Osallisilla on määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Valmisteluaineistoon voi käydä tutustumassa Avoin Espoo kaavoituksen sivuilla (http://www.espoo.fi/avoinespoo). Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot asiantuntijaviranomaisilta. Valmisteluaineiston mielipiteen antaneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto. Mikäli allekirjoittaneita on useita, toimitetaan kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Mikäli asemakaavan muutosehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Kaupunkisuunnittelulautakunta siirtää kaavamuutoksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, mikäli kaupunginhallitus päättää kaavan toteuttamiseen liittyen maankäyttösopimuksen hyväksymisestä. Muussa tapauksessa kaavamuutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä ja lähetetään muistutusten vastineet. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut 7.3.1 Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Jussi Lehtinen.
7 (7) 7.3.2 Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakijalta tullaan perimään kaupunkisuunnittelukunnan 8.12.2010 (12 ) tekemän päätöksen mukainen korvaus muutoksen laatimisesta. Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan II ja kuulutusluokkaan I. 7.3.3 Sopimusneuvottelut Kiinteistöpalvelukeskuksen sopimusneuvottelutyöryhmä selvitti maankäyttösopimuksen tarpeellisuuden valmisteluvaiheessa ja totesi, että tarvetta maankäyttösopimukselle ei muodostu. 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 24.1.2011 asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä 21.2. 7.3.2011. 7.5 Käsittelyvaiheet Ajankohta Käsittelytieto 24.1.2011 Kp 21.2. 7.3.2011 Nähtävillä MRA 30 :n mukaan