Sosiaalisen median lähtökohtia ja käyttökokemuksia Verkostokoordinaattori Pekka Hytinkoski HY, Ruralia-instituutti, Mikkeli
Sosiaalinen media? Jussi-Pekka Erkkola (2008) kuvailee sosiaalisen median seuraavasti: Sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja - rakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon kautta. Samalla sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksen takia vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin.
Anteeksi kuinka?! Erkkolan kuvaus on tiivis ja asiantuntijoiden mielestä varmasti myös konkreettinen. Vastaavat sosiaalisen median kuvaukset aiheuttavat silti aihepiiriin vasta tutustuvalle päänvaivaa ja epäuskoisuutta. Syynä tähän eivät ole pelkästään sosiaalisen median iskulauseet, vaan internetin mahdollisuuksien kehitykselle etenkin vuosituhannen vaihteen molemmin puolin rakennettu hype. Tietoyhteiskuntaähky. Ylimainostettujen verkkopalvelumahdollisuuksien tuottama krapula.
Kehityksen kukonaskeleet Olemme kuulleet ja lukeneet liian monta kertaa tietoyhteiskunnasta, etätyön mahdollisuuksista, verkkopalveluista, tietotyöstä yms. Lopulta tekniikka on kehittynyt ja ohjelmistot vaihtuneet, mutta todellinen muutos on edennyt kukonaskelin Ei siis ihme jos sosiaalinen media saattaa kuulostaa Epäuskottavalta Tuntuuko sinustakin tältä?
Omia käyttökokemuksia I Suunnittelen ja ohjaan työkseni verkko-opetusta. Yritän suhtautua verkko-opetuksen mahdollisuuksiin ja rajoituksiin realistisesti. Etenkin vuosituhannen vaihteen (katteeton) e-learning hype oli noloa. Uusia ohjelmistoja syntyy koko ajan, mutta vastahan me olemme oppineet käyttämään sujuvasti sähköpostia! Hyödynnämmekö me vielä edes opetuksessa yleistyneiden verkko-oppimisympäristöjen viestinnän (keskustelualueet, chat, sisäinen sähköposti) tai tiedonvälityksen mahdollisuuksia riittävän monipuolisesti?
Siis Sosiaalinen media Sosiaalinen media liittyy internetin vuorovaikutteisiin ryhmätyö- ja julkaisujärjestelmiin. Tyypillistä sosiaalisen median järjestelmille on, että osallistujat voivat tuottaa sisältöjä, muokata niitä, kommentoida, keskustella, jakaa aineistoja ja verkottua keskenään. Sosiaalisen median välineistö on laaja: blogit, wikit, kuvan- videon- ja äänenjakopalvelut, virtuaaliset kohtaamispaikat, sosiaaliset kirjanmerkit sekä yhteisölliset kalenterit ovat tunnetuimpia esimerkkejä. (Kalliala & Toikkanen 2009)
Esimerkkejä sosiaalisen median palveluista I Linkkien ja uutisten jakopalveluita: del.icio.us -- kirjamerkkien jakopalvelu Digg -- uutisten jakopalvelu Blogipalveluita: WordPress -- blogipalvelu ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto Blogger -- Googlen omistama blogipalvelu Wiki- ja muita yhteistyöpalveluita: Wikipedia -- avoin tietosanakirja Mediawiki -- avoimen lähdekoodin wikiohjelmisto
Esimerkkejä sosiaalisen median palveluista II Mediapalveluita: YouTube -- videoiden jakelupalvelu Flickr -- kuvien jakelupalvelu Yhteisöjä: Facebook yhteisöpalvelu Ning -- pienyhteisöpalvelu Virtuaalimaailmoja: Second Life -- virtuaalimaailma (Lähde: Wikipedia)
Sosiaalisen median lähtökohtia Sosiaalisen median keskeinen elementti on, että sen sisällöt ovat useimmissa tapauksissa käyttäjien tuottamia tai välittämiä. Sosiaalista mediaa ei siis ole, jos sille ei löydy käyttäjien lisäksi myös tuottajia. Ilman kiinnostavia, hyödyllisiä tai tärkeiksi koettuja sisältöjä ei ole sosiaalista mediaa. Esimerkiksi Wikipedia, YouTube tai Facebook eivät ole suosittuja siksi, että ne edustavat sosiaalista mediaa. Miljoonat ihmiset käyttävät niitä, koska he saavat niistä tietoa, huvia tai hyötyä.
Omia käyttökokemuksia II Tutustumiseni erilaisiin sosiaalisen median palveluihin etenee keskimäärin näin: Kuulen palvelusta, suhtaudun siihen kriittisesti Palvelun perusidea tuntuu yksinkertaiselta suhteessa sen netissä herättämään yleiseen mielenkiintoon Joudun tutustumaan palveluun töissä, koulutuksessa tai siviilissä Jos kiinnostun, niin vilkuilen palvelun sisäisten linkkien tai muiden käyttäjien kautta sen erilaisia sisältöjä Ymmärrän miksi palvelua käytetään Kommentoin minua kiinnostavia sisältöjä tai viestittelen muiden käyttäjien kanssa Saatan tutustua monipuolisemmin palvelun mahdollisuuksiin.
Sosiaalisen median etuja työkäytössä Tärkeimpiä sosiaalisen median etuja työkäytössä ovat: * moninaiset mahdollisuudet yhdistää ihmisissä olevia voimavaroja, * ajankäytön järkeistäminen, * tarvittavan tiedon nopea saavuttaminen, * yhteiskehittely ja ongelmaratkaisu, * vertaisten tuki sekä * matkustamisen vähentäminen. (Ronka ym. 2008)
Verkostoitumisesta Miksi kannattaa verkostoitua? Verkostoituminen keventää työtä. Verkostoituminen päivittää ammattitaitoa. Verkostoissa vertaisoppiminen sujuu luontevasti. Verkostoituminen rikastaa. Puhtaalla hyödyntämismielialalla ei kuitenkaan synny toimivia suhteita. Verkostoituminen on aina vaihdantaa. Omastaan on oltava valmis jakamaan. Verkostoitumiselle ja verkossa tehtävälle yhteistyölle on oltava aikaa ja tilaa. Muuten verkostoituminen ei kevennä työtä, ei päivitä ammattitaitoa
Sosiaalisen median etuja verkostoitumisessa Sosiaalisen median verkostojen avulla voi esimerkiksi: * löytää uusia toimintaideoita * toteuttaa kustannustehokkaasti erilaisia asioita * hankkia kätevästi oleellista informaationa * säästää päällekkäistä työtä * vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin * selvittää ongelmia (Ronka ym. 2008)
Omia käyttökokemuksia III Sosiaalinen media opetuksessa ja kehitystyössä: Opetus, opiskelu ja kehitystyö ovat siirtyneet osittain verkkoon. Hyvä kehittäminen on verkossakin hyvää kehittämistä On uskallettava tutkia, kokeilla ja kehittää. Verkko luo abstraktin tilan, jota ei voida hallita ja ohjata kuten luokkahuonetta tai kokoustilaa. Verkkoympäristön voi kuitenkin jäsentää pedagogisesti mielekkääksi ja yhteistyöhön kannustavaksi Keskustelu verkossa voi olla monimuotoisempaa ja vapaampaa kuin kasvokkain.
Sosiaalisen median käyttäjä/tuottaja/tiedottaja Parhaimmillaan sosiaalisen median käyttäjän rooli lähestyy luontevasti sisällön tuottajan roolia ja lopulta yhdistyy siihen. Sosiaalisen median palvelut tarjoavat työkaluja erilaisten ryhmien sisäisen viestinnän lisäksi läpinäkyvään tiedotukseen ja markkinointiin ulospäin. Myös Torsti Hyyryläisen seuraavaksi esittelemää Ningympäristöä voidaan hyödyntää perustellusti kehittämisympäristönä, sillä se on rakennettu tiedonjakamista, muokkaamista, yhteydenpitoa ja toiminnallista vaikuttamista varten.
Omia käyttökokemuksia IV Sosiaalinen media opetuksessa ja kehitystyössä: Sosiaalisen median palvelut voivat tarjota hyödyllisiä työkaluja. Tarvitaan yhteinen motiivi, mutta kaikkien ei tarvitse osata kaikkea Ryhmässä on voimaa verkossakin Myös verkossa aktiiviset henkilöt edistävät yhteistä asiaa. Suhtautumiseni (myös) sosiaalisen median mahdollisuuksiin on ollut pessimististä. Vähitellen olen kuitenkin ymmärtänyt, miksi sosiaalisten median kehutut palvelut ja ohjelmistot ovat perusidealtaan yksinkertaisia
Siksi että niitä voidaan (halutessa) hyödyntää monipuolisesti. KIITOS MIELENKIINNOSTANNE!
Lähteet Kalliala, E. & Toikkanen, T. 2009. Sosiaalinen media opetuksessa. Ronka, A. & Opetushallitus. 2008. Sosiaalinen media oppimisen tukena http://sosiaalinenmedia.googlepages.com/ http://leadermetodi.ning.com/ Wikipedia