Sosiaalisen median lähtökohtia ja käyttökokemuksia. Verkostokoordinaattori Pekka Hytinkoski HY, Ruralia-instituutti, Mikkeli



Samankaltaiset tiedostot
Oppimisen arviointi uusissa oppimisympäristöissä

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? Katrina Vartiainen

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?


Matkailutoimialan aamu Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Verkostomainen ja luova 1imityö

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Etäopetuksen monet muodot

Khall liite 1 Kh

Sosiaalisen median käyttöohje

ICT:n sosiaalinen käytettävyys

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret WS3

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

MATKAILUPALVELUJEN SÄHKÖINEN MYYNTI JA MARKKINOINTI. Pia Behm, CEO/Owner

InnoOmnia. Toisin nähden, toisin tehden toisin sanoen. Uusia tuulia opetukseen. Mervi Jansson

Sosiaalinen media osana opetusta. Anniina Kallio

Sosiaalinen media tieteellisen kirjaston työkaluna. Informaatiotutkimuksen yhdistyksen ITY ry:n kevätseminaari Hanken

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

ALUEET JA NUORTEN TYÖLLISYYS. VTT, Timo Aro OAJ:n työvoimapoliittinen seminaari, Holiday Inn Hotel, Helsinki

Tietotunti klo 12 ja 17. Aiheena sosiaalisen median sovellukset: Instagram, Twitter, WhatsApp ja Facebook

Sosiaalisen median päivä Toriesitykset klo 13 15

Sosiaalinen media järjestönäkökulmasta. Mikä SoMe? Mitä hyödymme SoMe:n käytöstä? Järjestömarkkinointia SoMessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media työnhaussa

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa:

Verkko-ohjaaja hankkeen koulutuspäivä Verkko-ohjauksen välineet ja niiden tietoturva vertaistuutoroinnissa

to Christina Forsgård

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa:

Mitä ope)ajan tulee /etää ne/stä ja sosiaalisesta mediasta Jyväskylä, Oskari Uo/nen vies/ntäkonsul?, yri)äjä

Lapset, nuoret ja sosiaalinen media. Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

Mietteitä verkkokurssin pitämisestä. Jarkko Lehmuskenttä Tietotekniikan opettaja Turun sivistystoimialan hallinto Suunnittelu- ja kehittämispalvelut

YouTube videonjakopalvelu

Sosiaalisen median käytön mahdollisuudet maahanmuuttajaopetuksessa. Monikko - Monikulttuurisen kasvatustyön, kotoutumisen ja opetuksen kehittäminen

Varsan markkinointi webin muuttuvat mahdollisuudet. Marika Pöyri Lappeenranta Jalostuspäivät

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Verkkoviestintäkartoitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

Erikoiskirjastot somessa. Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.

Sosiaalinen media kirjaston. Maagista mediaa. Ala-Kuljunkatu 1, Seinäjoki klo luova johtaja Katri Lietsala

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa

Vientimarkkinointia verkossa: Asiakasymmärrys. Workshop /11/14 1

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Hyvät käytännöt verkko-opetuksessa epassi-koulutus

Sosiaalinen media kylätoimijoiden viestinnässä ja kylien markkinoinnissa

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

TAMPERE3 TÄYDENTÄVÄ KOULUTUS: VERKKOPALVELU

Liikkeelle! Sukellus sosiaaliseen mediaan

emenetelmäopinnot Sessio Metodifestivaalit 2015 Tampere

Työnhaku 2.0. #viestikoulu Sanna Saarikangas

PLAY. TP1 Musiikkikasvatusteknologia SOME Sosiaalinen media musiikin oppimisessa ja opettamisessa v1.2

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen KIELOT 4.0

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Sosiaalinen media tuotekehityksen näkökulmasta

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Euroopan neuvosto ja Euroopan komissio Kansalliset ja alueelliset koordinaattorit Puheenjohtaja Suomesta

Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media

Ellimaija Ahonen Kouluttaja

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä,

Nuoret ja nuorisotyöntekijät facebookissa

Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija

Sosiaalinen media teollisuudessa Yleiskuvaa ja esimerkkejä

Sosiaalinen media Valion viestinnässä

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Yhteistoiminnalliset menetelmät

Sosiaalinen media. Johdon sihteerit Rovaniemi Anne-Maria Haapala AMH

M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

Sosiaalisen media (some) vieraiden kielten opetuksessa

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke

Löytyykö somesta tukea imetykseen? Silja Varjonen

Ryhmäharjoitus II: Blogger. TIEY4 Tietotekniikkataidot, kevät 2017 Tehdään ryhmäharjoitustunnilla 16.3.

Sosiaalinen Media = SoMe

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

SOME-INFO Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle?

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Wikit kouluttajan työkaluna

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat

Transkriptio:

Sosiaalisen median lähtökohtia ja käyttökokemuksia Verkostokoordinaattori Pekka Hytinkoski HY, Ruralia-instituutti, Mikkeli

Sosiaalinen media? Jussi-Pekka Erkkola (2008) kuvailee sosiaalisen median seuraavasti: Sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja - rakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon kautta. Samalla sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksen takia vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin.

Anteeksi kuinka?! Erkkolan kuvaus on tiivis ja asiantuntijoiden mielestä varmasti myös konkreettinen. Vastaavat sosiaalisen median kuvaukset aiheuttavat silti aihepiiriin vasta tutustuvalle päänvaivaa ja epäuskoisuutta. Syynä tähän eivät ole pelkästään sosiaalisen median iskulauseet, vaan internetin mahdollisuuksien kehitykselle etenkin vuosituhannen vaihteen molemmin puolin rakennettu hype. Tietoyhteiskuntaähky. Ylimainostettujen verkkopalvelumahdollisuuksien tuottama krapula.

Kehityksen kukonaskeleet Olemme kuulleet ja lukeneet liian monta kertaa tietoyhteiskunnasta, etätyön mahdollisuuksista, verkkopalveluista, tietotyöstä yms. Lopulta tekniikka on kehittynyt ja ohjelmistot vaihtuneet, mutta todellinen muutos on edennyt kukonaskelin Ei siis ihme jos sosiaalinen media saattaa kuulostaa Epäuskottavalta Tuntuuko sinustakin tältä?

Omia käyttökokemuksia I Suunnittelen ja ohjaan työkseni verkko-opetusta. Yritän suhtautua verkko-opetuksen mahdollisuuksiin ja rajoituksiin realistisesti. Etenkin vuosituhannen vaihteen (katteeton) e-learning hype oli noloa. Uusia ohjelmistoja syntyy koko ajan, mutta vastahan me olemme oppineet käyttämään sujuvasti sähköpostia! Hyödynnämmekö me vielä edes opetuksessa yleistyneiden verkko-oppimisympäristöjen viestinnän (keskustelualueet, chat, sisäinen sähköposti) tai tiedonvälityksen mahdollisuuksia riittävän monipuolisesti?

Siis Sosiaalinen media Sosiaalinen media liittyy internetin vuorovaikutteisiin ryhmätyö- ja julkaisujärjestelmiin. Tyypillistä sosiaalisen median järjestelmille on, että osallistujat voivat tuottaa sisältöjä, muokata niitä, kommentoida, keskustella, jakaa aineistoja ja verkottua keskenään. Sosiaalisen median välineistö on laaja: blogit, wikit, kuvan- videon- ja äänenjakopalvelut, virtuaaliset kohtaamispaikat, sosiaaliset kirjanmerkit sekä yhteisölliset kalenterit ovat tunnetuimpia esimerkkejä. (Kalliala & Toikkanen 2009)

Esimerkkejä sosiaalisen median palveluista I Linkkien ja uutisten jakopalveluita: del.icio.us -- kirjamerkkien jakopalvelu Digg -- uutisten jakopalvelu Blogipalveluita: WordPress -- blogipalvelu ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto Blogger -- Googlen omistama blogipalvelu Wiki- ja muita yhteistyöpalveluita: Wikipedia -- avoin tietosanakirja Mediawiki -- avoimen lähdekoodin wikiohjelmisto

Esimerkkejä sosiaalisen median palveluista II Mediapalveluita: YouTube -- videoiden jakelupalvelu Flickr -- kuvien jakelupalvelu Yhteisöjä: Facebook yhteisöpalvelu Ning -- pienyhteisöpalvelu Virtuaalimaailmoja: Second Life -- virtuaalimaailma (Lähde: Wikipedia)

Sosiaalisen median lähtökohtia Sosiaalisen median keskeinen elementti on, että sen sisällöt ovat useimmissa tapauksissa käyttäjien tuottamia tai välittämiä. Sosiaalista mediaa ei siis ole, jos sille ei löydy käyttäjien lisäksi myös tuottajia. Ilman kiinnostavia, hyödyllisiä tai tärkeiksi koettuja sisältöjä ei ole sosiaalista mediaa. Esimerkiksi Wikipedia, YouTube tai Facebook eivät ole suosittuja siksi, että ne edustavat sosiaalista mediaa. Miljoonat ihmiset käyttävät niitä, koska he saavat niistä tietoa, huvia tai hyötyä.

Omia käyttökokemuksia II Tutustumiseni erilaisiin sosiaalisen median palveluihin etenee keskimäärin näin: Kuulen palvelusta, suhtaudun siihen kriittisesti Palvelun perusidea tuntuu yksinkertaiselta suhteessa sen netissä herättämään yleiseen mielenkiintoon Joudun tutustumaan palveluun töissä, koulutuksessa tai siviilissä Jos kiinnostun, niin vilkuilen palvelun sisäisten linkkien tai muiden käyttäjien kautta sen erilaisia sisältöjä Ymmärrän miksi palvelua käytetään Kommentoin minua kiinnostavia sisältöjä tai viestittelen muiden käyttäjien kanssa Saatan tutustua monipuolisemmin palvelun mahdollisuuksiin.

Sosiaalisen median etuja työkäytössä Tärkeimpiä sosiaalisen median etuja työkäytössä ovat: * moninaiset mahdollisuudet yhdistää ihmisissä olevia voimavaroja, * ajankäytön järkeistäminen, * tarvittavan tiedon nopea saavuttaminen, * yhteiskehittely ja ongelmaratkaisu, * vertaisten tuki sekä * matkustamisen vähentäminen. (Ronka ym. 2008)

Verkostoitumisesta Miksi kannattaa verkostoitua? Verkostoituminen keventää työtä. Verkostoituminen päivittää ammattitaitoa. Verkostoissa vertaisoppiminen sujuu luontevasti. Verkostoituminen rikastaa. Puhtaalla hyödyntämismielialalla ei kuitenkaan synny toimivia suhteita. Verkostoituminen on aina vaihdantaa. Omastaan on oltava valmis jakamaan. Verkostoitumiselle ja verkossa tehtävälle yhteistyölle on oltava aikaa ja tilaa. Muuten verkostoituminen ei kevennä työtä, ei päivitä ammattitaitoa

Sosiaalisen median etuja verkostoitumisessa Sosiaalisen median verkostojen avulla voi esimerkiksi: * löytää uusia toimintaideoita * toteuttaa kustannustehokkaasti erilaisia asioita * hankkia kätevästi oleellista informaationa * säästää päällekkäistä työtä * vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin * selvittää ongelmia (Ronka ym. 2008)

Omia käyttökokemuksia III Sosiaalinen media opetuksessa ja kehitystyössä: Opetus, opiskelu ja kehitystyö ovat siirtyneet osittain verkkoon. Hyvä kehittäminen on verkossakin hyvää kehittämistä On uskallettava tutkia, kokeilla ja kehittää. Verkko luo abstraktin tilan, jota ei voida hallita ja ohjata kuten luokkahuonetta tai kokoustilaa. Verkkoympäristön voi kuitenkin jäsentää pedagogisesti mielekkääksi ja yhteistyöhön kannustavaksi Keskustelu verkossa voi olla monimuotoisempaa ja vapaampaa kuin kasvokkain.

Sosiaalisen median käyttäjä/tuottaja/tiedottaja Parhaimmillaan sosiaalisen median käyttäjän rooli lähestyy luontevasti sisällön tuottajan roolia ja lopulta yhdistyy siihen. Sosiaalisen median palvelut tarjoavat työkaluja erilaisten ryhmien sisäisen viestinnän lisäksi läpinäkyvään tiedotukseen ja markkinointiin ulospäin. Myös Torsti Hyyryläisen seuraavaksi esittelemää Ningympäristöä voidaan hyödyntää perustellusti kehittämisympäristönä, sillä se on rakennettu tiedonjakamista, muokkaamista, yhteydenpitoa ja toiminnallista vaikuttamista varten.

Omia käyttökokemuksia IV Sosiaalinen media opetuksessa ja kehitystyössä: Sosiaalisen median palvelut voivat tarjota hyödyllisiä työkaluja. Tarvitaan yhteinen motiivi, mutta kaikkien ei tarvitse osata kaikkea Ryhmässä on voimaa verkossakin Myös verkossa aktiiviset henkilöt edistävät yhteistä asiaa. Suhtautumiseni (myös) sosiaalisen median mahdollisuuksiin on ollut pessimististä. Vähitellen olen kuitenkin ymmärtänyt, miksi sosiaalisten median kehutut palvelut ja ohjelmistot ovat perusidealtaan yksinkertaisia

Siksi että niitä voidaan (halutessa) hyödyntää monipuolisesti. KIITOS MIELENKIINNOSTANNE!

Lähteet Kalliala, E. & Toikkanen, T. 2009. Sosiaalinen media opetuksessa. Ronka, A. & Opetushallitus. 2008. Sosiaalinen media oppimisen tukena http://sosiaalinenmedia.googlepages.com/ http://leadermetodi.ning.com/ Wikipedia