Työsuojelupaneeli IV ETÄTYÖ JA SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 17.12. 11.12. 1
Työsuojelupaneeli IV Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita käsittelevä kysely. Paneelin tarkoituksena on tuottaa tietoa työpaikoilla näkyvistä ilmiöistä, tarpeista ja trendeistä, ja yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista työn tekemisen arkeen. Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle paneeliryhmälle lähetetään 1-3 kertaa vuodessa lyhyt sähköisen kysely kulloinkin ajankohtaisista työpaikkojen toimintaan ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Työsuojelupaneeli on toteutettu Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä. Neljäs paneeli on toteutettu lokakuussa 11.12. 2
Juuri nyt työpaikoilla puhuttaa erityisesti tulevaisuuden epävarmuus, laajemmat muutokset ympärillä sekä työntekijöiden jaksaminen (avovastaus) Työsuojelupäälliköt ja valtuutetut Tulevaisuus, epävarmuus ja töiden jatkuminen (70 mainintaa) Laajemmat muutokset toimintaympäristössä (Venäjän tilanne, sote-uudistus, lama ym) (65 mainintaa) Hyvinvointi ja jaksaminen (60 mainintaa) Yt-neuvottelut, lomautukset (47 mainintaa) Muutokset työpaikalla (fuusiot, organisaatiomuutokset ym) ( 46 mainintaa) Töiden organisointiin liittyvät haasteet (44 mainintaa) Kiire, työajan venyminen, tehostuminen ja työn tiivistyminen (42 mainintaa) Työturvallisuus ja työsuojelu (33 mainintaa) Sisäilmaongelmat (32 maininta) Työtilat ja ergonomia (27 mainintaa) Huono ilmapiiri ja epäasiallinen kohtelu (27 mainintaa) 11.12. 3
Etätyömahdollisuus työpaikoilla Yli puolella työpaikoista on käytössä etätyömahdollisuus. Useimmiten mahdollisuus on kuitenkin vain osalle henkilöstöstä. 11.12. 4
Tavallisimmin etätyötä ei käytetä, koska se ei sovellu työn luonteen vuoksi Työsuojelupäälliköt ja valtuutetut (avovastaus) Ei sovellu työn luonteen vuoksi (102 mainintaa) Tietoturvaan ja salassapitoon liittyvät syyt (11 mainintaa) Totutut tavat, kulttuuri ei tue etätyöntekoa (8 mainintaa) Tekniset syyt (5 mainintaa) Potilastyö osastolla vaatii henkilökohtaisen läsnäolon tai ainakin se olisi suotavaa. Rekkaa on melko mahdotonta ajaa etänä. Työ on sen luonteista, että tiimityöskentely on lähes välttämätöntä. Teollisuustyö, jossa työskennellään koneistetuissa työpisteissä. Olemme alihankkijayritys ja käsittelemme asiakkaiden materiaaleja, jotka sisältävät muun muassa tuotekehitystietoa, näin ollen emme pysty takaamaan 100 % tietoturvallisuutta jos ihmiset tekevät töitä kotoa käsin. Tietoturva-asiat ovat toimialamme vuoksi tuottaneet eniten päänvaivaa. Ei ole kukaan tainnut uskaltaa edes kysyä... Asia ei ole ollut esillä minkään tahon toimesta. Etätyö kuntatyönantajalle on ilmeisesti vielä vieras ajatus. Ohjelmistot työtietokoneella, jotka eivät oikein toimi kannettavissa. 11.12. 5
Miksi Työsuojelulle etätyömahdollisuus asetettuja tavoitteita on vain osalle (%) henkilöstöä? (avovastaus) Työsuojelupäälliköt ja valtuutetut Ei sovellu kaikille työn luonteen vuoksi (202 mainintaa) Kaikilla ei etätyöhön soveltuvia laitteita (16 mainintaa) Luottamuksen puute (13 mainintaa) Harkitaan aina tapauskohtaisesti (13 mainintaa) Kaikilla ei tarvetta tai halua etätyön tekemiseen (7 mainintaa) Osa henkilöstöstä on tuotantotöissä, joita ei voi suorittaa etänä. Osa tekee asiakaspalvelutyötä omissa tiloissamme eikä tätä työtä voi tehdä muualla. Kaikilla ei kannettavia, eikä mahdollisuutta siten käyttää etätyömahdollisuutta. Kuuluu joillakin ilmeisesti saavutettuihin etuihin, joillakin esimiehillä on käsitys, että työtehokkuuus on heikko tai että henkilöt eivät tee oikeita töitä. Halutaan vahtia työntekoa. Sallittu joillekin vain poikkeussyistä, yleisesti ei käytössä. Kaikki eivät ole halunneet. 11.12. Työsuojelupaneeli IV, III, Toivanen & Janhonen 6
Etätyötä tekee harvoin enemmistö henkilöstöstä (ne, joiden työpaikalla etätyömahdollisuus käytössä, %) Yleensä etätyötä tekee henkilöstöstä alle neljännes. 11.12. 7
Kenen tarpeista etätyömahdollisuus on lähtöisin? (ne, joiden työpaikalla etätyömahdollisuus käytössä, %) Useimmiten etätyömahdollisuuden arvioitiin olevan lähtöisin lähinnä työntekijöiden tarpeista. 11.12. 8
Miten etätyön tekeminen vaikuttaa työpaikalla? Tuoko se enemmän haittaa vai hyötyjä? (ne, joiden työpaikalla etätyömahdollisuus käytössä, %) Etätyön arvioitiin vaikuttavan myönteisesti erityisesti työntekijöiden hyvinvointiin, työtilojen käyttöön ja työn organisointiin. Työntekijöiden yhdenvertaisuuteen, työtovereiden välisiin suhteisiin ja esimiestyöhön koettiin etätyöstä aiheutuvan haittaa. 11.12. 9
Etätyöhön liittyvät suurimmat hyödyt tai edut työpaikalla (avovastaus) Työsuojelupäälliköt ja valtuutetut Tuo työrauhaa ja tehokkuutta (75 mainintaa) Säästää aikaa (66 mainintaa) Tuo joustavuutta ja vapautta (66 mainintaa) Lisää hyvinvointia ja motivaatiota (37 mainintaa) Helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista (33 mainintaa) Tehostaa tilankäyttöä (8 mainintaa) Työtehokkuus on parempi, kun saa keskittyä työskentelyyn/tuottavaan työhön, eikä kaikenlaiseen ei tuottavaan puuhasteluun. Rauhallinen ympäristö keskittymistä vaativiin tehtäviin. Ei niin paljon keskeytyksiä, hälyä. Kaukana toimipisteestä asuvan työntekijän aika ei kulu työmatkoihin. Ajansäästö, kun ei tarvitse lähteä työpaikalle. Päivän ajankäytön suunnittelu oman tarpeen mukaan. Voi tehdä töitä omaan tahtiin Joustava sopeutuminen poikkeaviin tilanteisiin Osalla työmatkat ovat niin pitkät että tällä vältetään työuupumusta. Työntekijöiden omakontrolli jaksamisestaan, etätyö helpottaa usein työkuormaa. Työntekijöillä oma vastuu kasvaa ja motivaatio paranee. Lapsiperheissä voidaan tehdä töitä lapsen sairastettua. On helpompi sopia esim. hammaslääkäriaika, kun voi tehdä töitä ajan molemmin puolin kotoa käsin. Tilakustannusten säästö. Tiloja säästyy ja työrauha useamman hengen huoneissa. 11.12. 10
Etätyöhön liittyvät suurimmat ongelmat työpaikalla (avovastaus) Työsuojelupäälliköt ja valtuutetut Epätasapuolisuuden kokemukset (51 mainintaa) Asenteet ja luottamuksen puute (24 mainintaa) Jostain syystä etätyövälineistöä ei automaattisesti ole hankittu kaikille. Ilmeisesti kovin huutaja on saanut etätyölaitteet työnantajan kustantamana. Tasapuolisuus, moni haluaisi tehdä, mutta kaikille mahdollisuutta ei anneta. Se etteivät kaikki voi sitä tehdä ja se että eri esimiehillä on erilaiset säännöt niiden tekemiseen. Osa etenkin esimiehistä suhtautuu kielteisesti etätyöhön. Ei luoteta työn tekemiseen kotona. Tekniset ongelmat (22 mainintaa) Töiden sujuvuus voi kärsiä, yhteistyö (17 mainintaa) Kaikilla paikkakunnilla verkot eivät ole riittävän nopeita tehokkaan sähköisen viestinnän mahdollistamiseksi. Jotkin atk-ohjelmat eivät toimi etätöissä Keskustelu ja yhteydenpito on hankalampaa puhelimella tai sähköpostilla kuin kasvotusten. Henkilö ei ole paikalla kiireisissä tapahtumissa/ongelmissa. Paikalla tapahtuvat muut työt jää tekemättä. Tiimityöskentelyn dynamiikka potentiaalisesti hidastuu. Kokousten organisointi. Muita mainittuja ongelmia: työntekijöiden tavoittamiseen liittyvät ongelmat, työn seuranta vaikeutuu, tiedonkulun haasteet, työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvät haasteet, tietoturvaongelmat, etäjohtaminen 11.12. 11
Etätyöhön suurimmat työsuojeluun liittyvät haasteet (avovastaus) Työsuojelupäälliköt ja valtuutetut Vastuukysymykset ja työskentelyolosuhteiden kartoitus ja seuranta (89 mainintaa) Työajat (61 mainintaa) Ergonomia (58 mainintaa) Turvalisuus (37 mainintaa) Työntekijöiden kuormittuminen (23 mainintaa) Kotona olosuhteet eivät ole työnantajan tiedossa. Etätyötä voidaan tehdä vaikka oman talon omakotityömaalla ja jos siinä sivussa sattuu tapaturma, eipä olekaan niin selvää kuka vastaa. Työnantajan velvollisuus valvoa työympäristöä ja olosuhteita ei toteudu. Työsuojelun näkökulmasta mahdotonta valvoa. On jokaisen työntekijän omalla vastuulla. Epäselvä ajankäyttö. Tauottaminen. Työaikojen rajaus. Työajan hallinta (liikaa tai liian vähän). Työn ja vapaa-ajan erottaminen. Ajankäytön hallitsemattomuus, 'koko ajan töissä. Kotona työpisteet ja valaistus eivät välttämättä ole ergonomisia. kotona työpisteet mitä sattuu -> ergonomia ongelmia Työtilojen turvallisuuteen ei pääse vaikuttamaan etätyöpisteiden osalta muutoin kuin opastuksen kautta. Tapaturmariski suurempi kotona ja on vaikeampi puuttua riskitekijöihin. Henkinen työsuojelu ehkä hieman haasteellisempaa. Työn kuormittavuuden arviointi. Kodin ja työn roolit sekoittuvat. Koti pitäisi olla lepoa varten. Voi tulla jaksamisongelmia. Yksin työskentely (14 mainintaa) 11.12. Eristyminen työyhteisöstä. Yksin puurrat-ei ihmistä jonka kanssa vaihdat ajatuksia. Etätyötä tekevä voi olla yksin, tapaturmat ym. 12
Etätyön tekemisen järjestäminen työpaikoilla (ne, joiden työpaikalla etätyömahdollisuus käytössä, %) 11.12. 13
Työnantajan laatimat ohjeistukset etätyöntekemiselle puuttuvat monelta työpaikalta (ne, joiden työpaikalla etätyömahdollisuus käytössä, %) Työpaikoilla, joissa etätyö on käytössä, reilu kolmannes (37 %) työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että omalla työpaikalla ei ole laadittu ohjeistusta etätyön tekemiselle. 11.12. 14
Vain harvalla työpaikalla käytössä etätyöntekijöille erilliset työsuojelun toimintaohjeet (ne, joiden työpaikalla etätyömahdollisuus käytössä, %) 11.12. 15
Työhyvinvoinnin tukemisen keinot ja välineet etätyössä (avovastaus) Työsuojelupäälliköt ja valtuutetut Hyvät tekniset välineet (55 mainintaa) Opastusta ja ohjeita (18 mainintaa) Keskustelut esimiehen kanssa (16 mainintaa) Sovittu yhteiset käytännöt (6 mainintaa) Työtehtävien määrän seuranta (4 mainintaa) Asianmukaisten, etätyöhön sopivien työvälineiden (ICT-pohjaisten) tarjoaminen. Yrityksen ICT on ensiluokkaista, jolloin etätyön tekeminen ja yhteydenpito on helppoa. Työsuojelupäällikkö opastaa ja ohjeistaa. HR:n ja työterveyshuollon tietoiskut. Ergonomiaohjeistus. Etätyöhön liittyvät ohjeistukset yrityksen intrassa. Esimies käy kehityskeskustelussa läpi etätyön vaikutuksia jaksamiseen. Työajan hallinnasta keskustellaan etätyöntekijöiden kanssa. Selkeät pelisäännöt. Pelisääntöjä on jonkin verran määritelty joilla voidaan saada etätyötä läpinäkyvämmäksi. Esimiehen velvollisuus vaatia etäpäiviltä suunnitelma tehtävistä töistä. Tällöin esimies voi varmistaa työn määrän oikean mitoituksen. 11.12. 16
Sisäisen sosiaalisen median käyttö työpaikoilla, kuten intranetin keskustelupalsta tai Yammer Noin kolmannes työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että omalla työpaikalla käytetään sisäistä sosiaalista mediaa, kuten intranetin keskustelupalstaa. 11.12. 17
Miksi työpaikalla ei käytetä sisäistä sosiaalista mediaa? (avovastaus) Työsuojelupäälliköt ja valtuutetut Organisaatiokulttuuriin liittyvät seikat (16 mainintaa) Käyttö kielletty, tietoturva (8 mainintaa) Organisaatiokulttuurissamme ei olla herätty sosiaaliseen mediaan, jossa jokainen voisi viestiä ja kommunikoida myös epämuodollisesti. Keinot ovat tarjolla. Kulttuuri on hieman vanhanaikainen, mieluummin soitetaan tai sähköpostia käytetään. Tietoturvallisuus syy työnantajan mielestä. Työpaikan pieni koko (8 mainintaa) Tekniset ongelmat (7 mainintaa) Työn luonne (6 mainintaa) Työyhteisömme on pieni, 12 henkilöä. Meillä on käytössä muita tapoja viestiä. Keskustelupalstan alusta on vaikeakäyttöinen. Intranetti ei toimi sille suunnitellulla tavalla. Ei sovi hoitotyöhön. 11.12. 18
Ulkoisen sosiaalisen median käyttö työpaikoilla, kuten Facebook, Twitter, Youtube Noin puolet työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että omalla työpaikalla käytetään ulkoista sosiaalista mediaa, kuten Facebookia, työhön liittyvissä asioissa. 11.12. 19
Sosiaalisen median käyttö työssä koetaan yleensä myönteisenä tai neutraalina asiana (ne, joiden työpaikalla sosiaalinen media käytössä, %) 11.12. 20
Mitkä ovat sosiaalisen median käytön suurimmat hyödyt tai edut työpaikallasi? (avovastaus) Työsuojelupäälliköt ja valtuutetut Tiedotustoiminta, kontaktien ylläpito (64 mainintaa) Asiakkaiden tavoittaminen, näkyvyys. Työsuojelupäälliköt selvästi työsuojeluvaltuutettuja myönteisempiä. Nuorisonohjaaja pystyy pitämään kontaktia nuoriin sosiaalisen median kautta. Yhtiö pystyy kertomaan toiminnastaan kuluttajalle heidän käyttämässään mediassa. Esim. tiedottamisessa loistava apuväline. Markkinointi, imago, näkyvyys, tavoitettavuus (55 mainintaa) Nopeus (28 mainintaa) Avointen työpaikkojen markkinointi/mainostaminen. Tuotteiden ja tapahtumien markkinointi. Yritys saa näkyvyyttä lisää, mikä lisää asiakaskäyntejä, mikä edesauttaa sitä että meillä kaikilla olisi jatkossakin työpaikka. Sosiaalisessa mediassa on hyötynä tiedon kulkemisen nopeus. Viestintä on kätevää ja nopeaa sekä yhtäaikaista. Nopea tiedotuskanava esim. häiriöviestintään. 11.12. 21
Sosiaalisen median käyttöön liittyvät suurimmat ongelmat työpaikalla (avovastaus) Työsuojelupäälliköt ja valtuutetut Epäselvät pelisäännöt (39 mainintaa) Syö aikaa varsinaiselta työltä, rikkoo työpäivää (38 mainintaa) Huvi/ siviilikäyttö (25 mainintaa) Tietoturva, yksityisyydensuoja (18 mainintaa) Sosiaalisessa mediassa väärä tieto voi levitä nopeasti ja jälkikäteen sitä on vaikea oikaista. Some on ok, mutta jos se häiritsee työtehtävien suorittamista ja on pois esim. asiakkaille annettavasta ajasta, on kyseessä merkittävä ongelma. Tämä tietysti on seurausta siitä, että organisaatiossamme ei ole olemassa selkeitä ohjeita somen käytöstä työajalla. Ajankäyttö, hektisyys, tehtävien pirstaloituminen, jatkuva läsnäolon ja saatavuuden tunne. Ylimääräinen työ, jonkun täytyy huolehtia päivityksistä yms. Omien asioiden hoitaminen ja viestittäminen sosiaalisessa mediassa jatkuvasti haittaa työntekoa. Työntekijä saattaa harkitsematta laittaa sinne tietoja, jotka ovat salassa pidettäviä tai luottamuksellisia. 11.12. 22
Mitä haasteita sosiaalisen median käyttöön liittyy erityisesti työsuojelun näkökulmasta? (avovastaus) Työsuojelupäälliköt ja valtuutetut Epäasiallinen palaute tai sen pelko, uhkailu, negatiivinen palaute (48 mainintaa) Henkinen kuormitus: infoähky, esilläolon pakko, stressi (19 mainintaa) Työsuojelupäälliköt selvästi työsuojeluvaltuutettuja myönteisempiä. Sosiaalisen median värikkäät mielipiteet, joilta pitäisi itseään jotenkin suojata. Ulkopuolisen tahon mahdolliset yritykseen kohdistuvat 'hyökkäykset' yksittäistä työntekijää kohtaan. Epäasialliset kommentit toisista työntekijöistä/työnantajasta kulkeutuvat sosiaaliseen mediaan. Henkinen ahdistuminen kun kaiken pitää olla just nyt heti. Yksi stressitekijä lisää, jos haluaa pitää ajantasaisina tietoja. Ajanhallinta hankaloituu, kiire lisääntyy (18 mainintaa) Tietoturvariskit, valvonnan ongelmallisuus (16 mainintaa) Työmäärä lisääntyy sen myötä, mitään muuta ei saman aikaisesti kuitenkaan lopeteta. Salassapitovelvollisuuden noudattaminen. Tietoturva ja yksilön suoja. 11.12. 23
Millaisia keinoja tai välineitä työpaikallanne on käytössä, jotka koskevat sosiaalisen median työkäyttöön liittyviä riskejä? (avovastaus) Työsuojelupäälliköt ja valtuutetut On laadittu pelisäännöt / ohjeistus (47 mainintaa) Tietoturvasuojaus / tietoturvarajoitukset (10 mainintaa) Ohjeistettu, miten työasioita voi ja saa kommentoida sosiaalisessa mediassa. Työntekijöiden kanssa on sovittu pelisäännöt ja työpaikalla on selkeä roolitus sosiaalisen median käyttöön. Yrityksen esiintyminen sosiaalisessa mediassa hoidetaan keskitetysti viestintäosaston toimesta. Työssämme on kielletty käyttää sosiaalisia medioita operatiivisilla päätteillä tietoturvasyistä. Suojaukset ohjelmissa. 11.12. 24
Sosiaalisen median käyttöön liittyvät periaatteet ja toimintatavat työpaikoilla (ne, joiden työpaikalla sosiaalinen media käytössä, %) 11.12. 25
Yhteenveto: Etätyön käyttö työpaikoilla (1/2) Yli puolella työpaikoista on käytössä etätyömahdollisuus. Useimmiten mahdollisuus on kuitenkin vain osalle henkilöstöstä. Tavallisimmin etätyötä ei käytetä, koska se ei sovellu työn luonteen vuoksi. Myös tietoturvaan ja salassapitoon sekä työkulttuuriin liittyvät tekijät estävät toisinaan etätyön tekemisen. Yleensä etätyötä tekee henkilöstöstä alle neljännes. Etätyön arvioitiin vaikuttavan myönteisesti erityisesti työntekijöiden hyvinvointiin, työtilojen käyttöön ja työn organisointiin. Etätyö tuo työrauhaa ja tehokkuutta, säästää aikaa, tuo joustavuutta ja vapautta sekä helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista. Työntekijöiden yhdenvertaisuuteen, työtovereiden välisiin suhteisiin ja esimiestyöhön koettiin etätyöstä aiheutuvan haittaa. Toisinaan myös töiden sujuvuus voi kärsiä. Useimmiten etätyömahdollisuuden arvioitiin olevan lähtöisin lähinnä työntekijöiden tarpeista. 11.12. 26
Yhteenveto: Etätyön käyttö työpaikoilla (2/2) Työpaikoilla, joissa etätyö on käytössä, reilu kolmannes (37 %) vastaajista arvioi, että omalla työpaikalla ei ole laadittu ohjeistusta etätyön tekemiselle. Samoin vain harvalla työpaikalla oli käytössä etätyöntekijöille erilliset työsuojelun toimintaohjeet. Etätyön kuormituksesta keskustelu, työnantajan tarjoama tuki hyvän ergonomian rakentamiseen ja ajankäytön hallintaan ovat käytössä harvoilla työpaikoilla. Sen sijaan työnantaja huolehtii useimmiten etätyön mahdollistamasta tekniikasta ja järjestää tarvittavat välineet. Etätyöhön liittyvinä työsuojelullisina haasteina vastaajat kokivat vastuukysymykset sekä työskentelyolosuhteiden kartoituksen ja seurannan. Lisäksi työaikoja hallitsemattomuus, huono ergonomia ja työtilojen turvallisuuteen liittyvät puutteet koettiin ongelmallisina. Esiin tuotiin myös ylipitkiin työpäiviin liittyvä työntekijöiden kuormittuminen ja yksintyöskentelyn haitalliset seuraukset. 11.12. 27
Yhteenveto: Sosiaalisen median käyttö työpaikoilla Noin kolmannes työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että omalla työpaikalla käytetään sisäistä sosiaalista mediaa, kuten intranetin keskustelupalstaa. Useimmiten syyt sille, miksi sisäistä mediaa ei käytetty, liittyivät organisaatiokulttuurin vanhanaikaisuuteen, tietoturvaan, työpaikan pieneen kokoon, teknisiin ongelmiin tai työn luonteeseen. Noin puolet työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että omalla työpaikalla käytetään ulkoista sosiaalista mediaa, kuten Facebookia, työhön liittyvissä asioissa. Sosiaalisen median käyttö työssä koetaan yleensä myönteisenä tai neutraalina asiana. Suurimmiksi hyödyiksi koettiin tiedotustoiminnan ja kontaktien ylläpidon tehostuminen, markkinointiin, imagoon ja näkyvyyteen liittyvät myönteiset vaikutukset sekä nopeus. Suurimmiksi sosiaalisen median käyttöön liittyvinä haasteina tuotiin esiin epäselvät pelisäännöt, some voi viedä aikaa varsinaiselta työltä ja sitä käytetään myös omien asioiden hoitoon. Lisäksi siihen koettiin liittyvän tietoturvaan ja yksityisyydensuojaan liittyviä ongelmia. Työsuojeluun liittyvänä haasteena nähtiin erityisesti epäasiallinen tai kielteinen palaute yksittäisiä henkilöitä kohtaan ja uhkailu. Niistä työpaikoista, joissa sosiaalinen media on käytössä, noin puolessa on tehty linjaukset sähköpostin ja tietoverkon käytöstä henkilökohtaisten asioiden hoitoon, annettu ohjeet sosiaalisessa mediassa esiintymisestä ja laadittu yhteiset pelisäännöt sosiaalisen median käytöstä. Sosiaalisen median käyttöön liittyviä kuormitustekijöitä on sen sijaan kartoitettu vain harvoilla työpaikoilla. 11.12. 28
Vastaajat Kyselyyn vastasi yhteensä 498 henkilöä, joista 348 toimi työsuojeluvaltuutettuna ja 150 työsuojelupäällikkönä. (Vastausprosentti 16 %) Vastaajista 54 % oli miehiä ja 46 % naisia. 45 % vastaajista kuului 30-50 vuotiaiden ikäryhmään ja yli 50- vuotiaita oli 51 %. Noin 4 % oli alle 30-vuotiaita. Vastaajista 37 % toimi miesvaltaisella työpaikalla, 44 % naisvaltaisella ja 19 % työpaikalla, jossa oli tasainen sukupuolijakauma. Valtaosa vastaajista (96 %) toimi työpaikalla, joka oli ollut toiminnassa 5 vuotta tai kauemmin. 11.12. 29
Lisätietoja Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus, p. 040 716 5915 / kerttuli.harjanne@ttk.fi Minna Toivanen, Työterveyslaitos, p. 030 474 2665 / minna.toivanen@ttl.fi Minna Janhonen, Työterveyslaitos, p. 030 474 2609 / minna.janhonen@ttl.fi www.ttl.fi/tyosuojelupaneeli 11.12. 30