Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen uuden toimintamallin kehittäminen Selvitystyön loppuraportti CreaMentors Oy 2008 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. Taustaa 3 2. Menetelmät 3 3. Kehittämisratkaisut 4 3.1 Välittömästi toteutettavat kehittämisratkaisut 4 3.1.1 Hallitustyöskentelyn kehittäminen 4 3.1.2 Toimitusjohtajan vastuiden ja vallan uudelleen määrittely 5 3.2 Vuoden 2008 aikana toteutettavat kehittämisratkaisut 5 3.2.1 Organisaatiorakenteen kehittäminen 5 3.2.2 Laajan seudullisen kehittämisohjelman käynnistäminen 9 3.3 Vuoden 2009 aikana toteutettavat kehittämisratkaisut 9 3.3.1 Laajan seudullisen kehittämisohjelman toteuttaminen 9 3.3.2 FSKK:n palveluiden jalostaminen strategian mukaisiksi 9 3.3.3 Seutumarkkinoinnin ja viestinnän kehittäminen 11 4. Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n nykytilanne 12 4.1 Omistajat 12 4.2 Hallitus 12 4.3 Omistajaohjaus 13 4.4 Tavoitteet 14 4.5 Toimintaa ohjaavat strategiat 15 4.6 Organisaatio 17 4.7 Organisaation tehtävät 18 4.8 Organisaation palvelut 18 5. Haastatteluiden satoa 20 5.1 FSKK:n hallituksen edustajat 20 5.2 Kuntien luottamushenkilöt 20 5.3 FSKK:n henkilökunta 21 5.4 FSKK:n yhteistyökumppanit 22 5.5 FSKK:n asiakkaat 23 6. Lopuksi 24 2
1. Taustaa Tämän selvitystyön toimeksiantaja on Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy ja toteuttaja CreaMentors Oy. Selvitystyön tarkoituksena on luoda Forssan seudun kehittämiskeskukselle uusi toimintamalli. Selvitystyössä tarkasteltiin Kehittämiskeskuksen roolia ja vaikuttavuutta; mitä sen odotetaan tekevät ja millaisia tuloksia sen tulisi saada aikaiseksi. Lisäksi hahmotettiin yrittäjien ja omistajakuntien yhtiöön kohdistuvia odotuksia sekä näiden näkemyksiä siitä, onko yhtiöllä seudullista tarvetta tulevaisuudessa. Selvitystyössä perehdyttiin myös organisaatiorakenteeseen liittyviin muutostarpeisiin. Tämä raportti esittelee ensin kehittämisehdotukset, joiden jälkeen kuvataan yhtiön nykytilaa ja haastatteluiden satoa. Jälkimmäisten yhteydessä on selvitystyön toteuttajien kommentteja, jotka osaltaan ovat ohjanneet esitettyihin kehittämisratkaisuihin. Toimeksiantoon liittyi alkuvaiheessa myös Agropolis Oy:n ja Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n toimintoihin liittyvien mahdollisten päällekkäisyyksien selvittäminen. Toimeksiantaja tiivisti aloitustapaamisessa selvityksen koskemaan vain Kehittämiskeskuksen toimintamallin luomista. Tämän selvitystyö toteuttamisesta on vastannut toimitusjohtaja Jari Palonen. Hänen apunaan ovat olleet yht.tri, kehittämisasiantuntija Jari Hoffrén sekä tuottajat Johanna Antila ja Jouni Kärkkäinen. Lämmin kiitos kaikille haastatelluille ja muutoin selvitykseen osallistuneille. Jyväskylässä 23.06.2008 Jari Palonen, CreaMentors Oy 2. Menetelmät Tämä selvitystyö on tehty asiantuntijakonsultointina. Selvitystyössä on perehdytty yhtiön nykytilaan sekä tulevaisuuden odotuksiin ja haasteisiin. Selvityksen taustamateriaaleina on käytetty mm. FSKK:n yhtiöjärjestystä, toimintakertomusta, osakassopimusta, Forssan seudun kuntien kehittämis- ja elinkeinopoliittisen toiminnan yhteistyön organisointi ja käytännön menettelytavat asiakirjaa, Tilannekatsaus toukokuu 2008 raporttia, FSKK perusinfo 2008 esitystä,, FSKK:n hallituksen puheenjohtajan Tapani Venhon kehittämisluonnosta, tj. Timo Lindvallin 22.04.08 tulostamaa Yrinet -asiakashallintajärjestelmän raporttia, Kanta-Hämeen maakuntaohjelmaa, Forssan seudun aluekeskusohjelma strategiaa sekä Forssan seudun elinkeinopainotteista strategiaa. Lisäksi selvitystyön tukena on käytetty FSKK:n ja sen omistajakuntien Internet-sivustoja. Selvityksessä haastateltiin FSKK:n hallituksen, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden edustajia sekä yhtiön toimitusjohtajaa. Yhtiön työntekijöille tehtiin sähköinen kysely. Selvitystyön aikana järjestettiin kolme kehittämistapaamista, joihin osallistuivat yhtiön hallituksen jäsenet. 3
Selvityksen aikana perehdyttiin myös FSKK:ta vastaaviin organisaatioihin, jotka toimivat eri puolilla Suomea. 3. KEHITTÄMISRATKAISUT FSKK:n kehittäminen jaetaan kolmeen osaan; välittömästi toteutettaviin kehittämistoimenpiteisiin, kuluvan vuoden aikana toteutettaviin toimenpiteisiin sekä vuoden 2009 aikana toteutettaviin kehittämistoimenpiteisiin. Kehittämistoimenpiteet ovat, mikäli omistajat ja yhtiö niin haluavat, toteutettavissa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tämä edellyttää kuitenkin useamman toimijan ja ihmisen vahvaa, myös ajallista, sitoutumista kehittämiseen. 3.1 Välittömästi toteutettavat kehittämisratkaisut 3.1.1 Hallitustyöskentelyn kehittäminen Hallitustyöskentelyä kehitetään siten, että sen roolia muutetaan olennaisesti nykyistä enemmän strategiseksi ja toimintaa suoremmin ohjaavaksi. Hallituksen tehtävänä on jatkossa käsitellä erityisesti: 1) Seudullisen elinkeinostrategian johtaminen, 2) yhtiön strategioiden määrittäminen ja johtaminen, 3) vuosittaisen toimintasuunnitelmanhyväksyminen, 4) vuosittaisen toimintasuunnitelman hyväksyminen, 5) vuosittaisen toimintabudjetin hyväksyminen, 6) yhtiön ja toimitusjohtajan toiminnan tulosten valvomien ja ohjaaminen, 7) hyväksytyn budjetin ulkopuolisten investointien hyväksyminen, 8) hyväksytyn toimintasuunnitelman olennaisten muutosten hyväksyminen, 9) omistajapolitiikan toteuttaminen, 10) muita toimenpiteitä, jotka poikkeavat normaalista operatiivisesta toiminnasta ennakkotapausmerkitystensä, taloudellisen merkityksensä tms. syiden vuoksi. Hallitus ei jatkossa puutu yhtiön päivittäisten asioiden, kuten operatiivisen toiminnan ylläpitämiseen liittyvien hankintojen, työaikojen, jne. seurantaan, mikäli siihen ei ole erityistä syytä. Hallitus ei jatkossa puutu myöskään yhtiön (projekti)henkilöstön rekrytointiin eikä etenkään sen henkilökysymyksiin, muutoin kuin toimitusjohtajaa tarvittaessa auttaen. Lähtökohtaisesti toimitusjohtajan tulee saada kasata oma joukkueensa. Hallituksen ei tule puuttua myöskään operatiivisen toiminnan rahankäyttöön, mikäli yhtiö toimii tehdyn budjetin puitteissa. Hallituksen edustajat eivät jatkossa keskity hallitustyöskentelyssään edustamansa kunnan edunvalvontaan, vaan katsovat asioita yhtiön ja seudun näkökulmista. Kuntakohtaiset edunvalvonnat ja kuntien väliset ristiriidat tulee käsitellä muualla kuin hallituksessa. 4
Päätöksenteossa tulee siis ensisijaisesti hakea sellaisia ratkaisuja, jotka ovat eduksi seudulle, riippumatta siitä, tuovatko ne etua yksittäiselle kunnalle. On kuitenkin suositeltavaa, että kunnat tekevät yhtiölle uusia elinkeinopoliittisia aloitteita myös omista lähtökohdistaan. Ne arvioidaan hallituksen kokouksissa seudullisen kehittämisen ja yhtiön toimenkuvan näkökulmista. 3.1.2 Toimitusjohtajan vastuiden ja vallan uudelleen määrittely Toimitusjohtajan tehtävänä on toteuttaa valittua strategiaa käytännössä ja johtaa yrityksen päivittäistä toimintaa; tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä asioita, ihmisiä ja taloutta. Jotta työnjako hallituksen ja toimitusjohtajan välillä toimisi, tulee nimenomaan toimitusjohtajan tehdä hallituksen kokouksiin selkeä esityslista. Esityslistan tulisi sisältää mm. seuraavia asioita: - katsaus tehtyihin toimenpiteisiin ja niiden vaikuttavuuteen > mitä on tehty strategisilla painopistealueilla ja mitä on saatu aikaiseksi? - katsaus tulevaisuuteen > mihin ollaan menossa, miten toimintaympäristö tulee mahdollisesti muuttumaan, miten muutoksiin tulisi reagoida? - katsaus strategisiin ja operatiivisiin haasteisiin > missä tarvitaan apua ja näkemyksiä hallitukselta? - katsaus resursoituviin asioihin > mihin tarvitaan lisää rahaa, kuinka paljon ja mitä sillä oletetaan saavan aikaiseksi? - katsaus yhtiön taloudelliseen tilanteeseen > mihin rahaa on käytetty ja kuinka paljon, toimitaanko budjettiraamien sisällä? Tilikautta varten toimitusjohtaja valmistelee hallitukselle yhtiön keskeiset strategiat, vuosittaisen toimintasuunnitelman ja vuosittaisen toimintabudjetin. Hallituksen ja toimitusjohtajan välisestä työnjaosta tulee sopia mahdollisimman tarkoin johtajasopimuksessa. 3.2 Vuoden 2008 aikana toteutettavat kehittämisratkaisut 3.2.1 Organisaatiorakenteen kehittäminen FSKK:n organisaatiota kehitetään sekä hallitus- että työntekijätasolla. Hallituksen kokoonpanoa muutetaan siten, että siihen valitaan yksi edustaja kustakin omistajakunnasta, kaksi oppilaitoksen edustajaa sekä kolme yrityselämän edustajaa. Hallitusten jäsenten tulee osaamiseltaan olla sellaisia, että heillä on näkemystä ja kykyä auttaa toimitusjohtajaa tavoitteiden saavuttamisessa. 5
Heillä tulee olla omistajien luottamus ja heidän täytyy olla aidosti kiinnostuneita FSKK:sta ja hallituksen jäsenyydestä. Heillä tulee olla hyvä yhteistoimintakyky ja FSKK:ta hyödyttävät suhdeverkostot yhteiskunnallisiin vaikuttajiin, kehittäjiin ja rahoittajiin sekä yrityselämään. Uusi hallitus voisi, mikäli se teknisesti on mahdollista, toimia myös aluekeskusohjelman ohjausryhmänä. Näin virtaviivaistettaisiin päätöksentekoa. Tätä kannattaa pohtia, vaikka AKO toimiikin vain vuoden 2009 loppuun asti ja sen tilalle tulee vuonna 2010 KOKO, jonka tiimoilta organisoituminen on pohdittava uudelleen. Yhtiökokouksen ja hallituksen väliin perustetaan hallintoneuvosto tai sitä vastaava strategiatyöryhmä, jonka tehtävänä on toteuttaa nykyistä olennaisesti selkeämpää omistajaohjausta. Omistajaohjauksella tarkoitetaan omistajien yhtiölle asettamia tehtäviä ja tavoitteita sekä yhtiön johdolle annettavia yhtiön strategiaan ja operatiiviseen toimintaan liittyviä ohjausimpulsseja. Strategiatyöryhmän tehtävänä on määritellä omistajien yhteiset tavoitteet FSKK:n toiminnalle. FSKK:n organisaatiota kehitetään siten, että työntekijöiden roolit tukeutuvat nykyistä vahvemmin strategisiin painopistealueisiin; yrityspalveluihin, klustereiden kehittämiseen sekä toimintaympäristön kehittämiseen. Työntekijöiden toimenkuvia tarkennetaan siten, että syntyy ns. kuntapalvelutiimi ja yrityspalvelutiimi. Kuntatiimi muodostuu toimitusjohtajasta, viestintäassistentista sekä aluekehityspäälliköstä. Yritystiimi muodostuu yritysneuvojista, jotka toimivat myös klusterivastaavina sekä kehittämisassistenteista. Työntekijöiden toimenkuvat ovat seuraavat: Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja vastaa yrityshankinnasta, kuntayhteistyön kehittämisestä elinkeinotoiminnan näkökulmasta, yhteiskunnallisesta edunvalvonnasta ja erilaisiin sidosryhmiin kohdistuvasta suhdetoiminnasta. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön strategisesta ja päivittäisestä johtamisesta. Toimitusjohtajan päävastuualue on toimintaympäristön kehittäminen. Aluekehityspäällikkö Aluekehityspäällikkö vastaa osaltaan aluekeskusohjelman toteuttamisesta sekä sen mukaisesti kuntasuhteiden hoitamisesta ja kehittämisen strategian mukaisesta resursoinnista. Viestintäassistentti Viestintäassistentti vastaa seutumarkkinoinnista ja -viestinnästä, jonka kohderyhminä ovat alueen ulkopuoliset yritykset ja potentiaaliset työntekijät. Lisäksi viestintäassistentti vastaa osaltaan kuntasuhteiden kehittämisestä. 6
Yritysneuvoja 1 Yritysneuvoja 1 vastaa hyvinvointiklusterin kehittämisestä sekä toimialariippumattomasta yritysneuvonnasta. Yritysneuvoja 2 Yritysneuvoja 2 vastaa vapaa-aika- ja matkailuklusterin kehittämisestä sekä yritysneuvonnasta. Yritysneuvoja 3 Yritysneuvoja 3 vastaa bio- ja ympäristöklustereiden kehittämisestä sekä toimialariippumattomasta yritysneuvonnasta. Yritysneuvoja 4 Yritysneuvoja 4 vastaa elektroniikka-, metalli- ja rakennustuoteklustereista sekä toimialariippumattomasta yritysneuvonnasta. Kehittämisassistentti 1 Kehittämisassistentti 1 vastaa elinkeinojen kehittämistoimintaan liittyvistä tietopalveluista sekä yhtiön taloushallinnosta. Kehittämisassistentti 2 Kehittämisassistentti 2 vastaa yrityskartoituksesta sekä toimitusjohtajan ja klusterivastaavien apuna klustereihin liittyvän verkottumis- ja innovaatiotoiminnan kehittämisestä. Kuvatut toimenkuvat ovat esimerkinomaisia ja organisaatiorakenteen kehittämistä ohjaavia. Se, miten toimenkuvat lopullisesti jakautuvat toimijoiden kesken, tulee pohtia huolella organisaation sisällä sekä johdon ja hallituksen kesken. 7
Kuva 1: FSKK:n uusi organisaatio Hallitus Strategiatyöryhmä: Omistajaohjaus > tavoitteet Viestintäassistentti: Seutumarkkinointi yrityksille, kuntasuhteet Toimitusjohtaja: Kuntayhteistyö, yrityshankinta, edunvalvonta ja operatiivinen johto Aluekehityspäällikkö: Kehittämisen resursointi, kuntasuhteet, kehittämisohjelmavastuu Kunnat sekä valtio, julkiset kehittäjät ja rahoittajat Palveluklusterit Teolliset klusterit Kehittämisassistentti -Tietopalvelut, talous, vierailujen järjestelyt Yritysneuvoja Hyvinvointi-klusteri, yritysneuvonta Yritysneuvoja Bio ja ympäristö-klusterit, yritysneuvonta Seudun yritykset Kehittämisassistentti -yrityskartoitus, verkottuminen ja innovaatio Yritysneuvoja Vapaa-aika- ja Matkailuklusteri yritysneuvonta Yritysneuvoja Elektroniikka-, metalli-ja rakennustuoteklusterit, yritysneuvonta FSKK:n kuntatiimi toteuttaa säännöllisesti vierailuja omistajakunnissa vähintään kerran kahdessa kuukaudessa, aluksi useamminkin. Kuntatiimin tehtävänä on kertoa seudullisista kehittämisnäkymistä ao. kunnan näkökulmasta sekä hakea kuntien edustajilta uusia näkemyksiä ja tarpeita kehittämistoiminnalle. Kuntatiimi vastaa lisäksi uuden laajan kehittämisohjelman johtamisesta. Kehittämisohjelma esitellään tarkemmin seuraavaksi. 8
3.2.2 Laajan seudullisen kehittämisohjelman käynnistäminen Laajan seudullisen kehittämisohjelman tarkoituksena on kehittää Forssan seudusta Suomen parasta seutua yritysten toimia. Kehittämisohjelman ajatuksena on se, että mikäli Forssan seutu on yrityksille hyvä paikka toimia, se mahdollistaa osaltaan seudulla jo toimivien yritysten kasvun, uusien yritysten syntymisen seudulla sekä erityisesti houkuttelee alueen ulkopuolisia yrityksiä muuttamaan Forssan seudulle. Näin voidaan luoda kestävä perusta uusien työpaikkojen syntymiselle seudulla. Kehittämisohjelman aluksi tulee luoda visio/ tavoitekuva sille, millainen Forssan seutu on, kun se on yrityksille Suomen paras seutu toimia. Samalla tulee määrittää ne keskeiset tekijät, jotka mahdollistavat vision toteutumisen. Niihin liittyen määritellään FSKK:n missio ja keskeiset strategiat eli mikä on tulevaisuudessa FSKK:n tehtävä (miksi se on olemassa) ja millä keskeisillä ratkaisuilla FSKK toteuttaa tehtäväänsä tehokkaimmin. 3.3 Vuoden 2009 aikana toteutettavat kehittämisratkaisut 3.3.1 Laajan seudullisen kehittämisohjelman toteuttaminen Kehittämisohjelmassa tunnistetaan ja määritellään kuntakohtaiset vahvuudet ja muodostetaan niistä omaperäinen, kiinnostava seutukunta. Kehittämisohjelmassa määritellään yhteiset pelisäännöt kuntien maankäytön suunnitteluun, kunnallistekniikan rakentamiseen, muihin rakentamiseen liittyviin asioihin, asumiseen liittyviin asioihin sekä peruspalveluiden tarjoamiseen. Tavoitteena on se, että ratkaisut tukivat parhaalla mahdollisella tavalla yritystoimintaa ja sen toteuttamista alueella. Kehittämisohjelmassa kehitetään yhteistyötä ja selkiytetään rooleja alueellisten koulutusorganisaatioiden sekä kehittäjä- ja rahoittajaorganisaatioiden kanssa. 3.3.2 FSKK:n palveluiden jalostaminen strategian mukaisiksi FSKK:n palveluja kehitetään strategisiin painopistealueisiin perustuen. Tällöin yrityksille suunnattuja palveluja ovat mm. aloittavan yrityksen neuvonta, kasvuyrityksille suunnatut palvelut, yritysten omistajanvaihdoksiin liittyvät palvelut, yritysten kansainvälistymispalvelut sekä mahdollisesti kriisiyrityksille suunnatut palvelut. Aloittaville yrityksille suunnattujen palveluiden roolia kavennetaan nykyisestä laajuudesta, koska mm. kasvuyritys- ja kansainvälistymispalveluilla voidaan tehokkaammin edistää seudulle syntyvien työpaikkojen määrää. 9
Toisaalta aloittavien yritysten palveluja tulisi kehittää siten, että starttirahatoiminnan rinnalle luodaan vahvempaa ja laajempaa yrityshautomo-toimintaa, jossa yritykselle annetaan vahvemmat eväät menestymiseen. Klusterien kehittämisellä tarkoitetaan ydintoimialan ja siihen sidoksissa olevien rajapintatoimialojen muodostaman toimijaryväksen kehittämistä siten, että kyetään muodostamaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti vahvoja palvelu- ja tuotantokokonaisuuksia. Onnistuessaan nämä luovat seudulle uudenlaista kilpailukykyä, houkuttelevuutta ja mahdollistavat normaalia vahvemman työpaikkatarjonnan. Toisaalta ne luovat paineita osaavan työvoiman saatavuudelle, minkä vuoksi klustereiden kehittämiseen on sidottava nykyistä vahvemmin koulutusorganisaatiot ja työvoimahallinto, joiden tulee niidenkin kehittää uusia, innovatiivisia tapoja tuottaa osaavaa työvoimaa seudulle. Erityisesti koulutusorganisaatioiden kanssa yhdessä on luotava ennakoinnin malli, jolla voidaan nykyistä tehokkaammin tunnistaa maailmantilanteiden muutokset ja niiden vaikutukset toimialoihin ja elinkeinotoimintaan yleisemmin. Näin voidaan uskottavammin ja edes hiukan turvallisemmin jatkaa valittujen klustereiden kehittämistä tai tehdä niihin liittyviä tarvittavia muutoksia. Kuva 2: Strategiset painopistealueet TAVOITTEET STRATEGISET PAINOPISTEALUEET Yrityksille suunnatut palvelut -Aloittavan yrityksen neuvonta -Kasvuyrityspalvelut -Omistajanvaihdospalvelut -Kriisiyrityspalvelut(?) -Kansainvälistyminen Kilpailukykyisten toimintaympäristön kehittäminen -Seutumarkkinointi yrityksille -tietopalvelut -yrityskartoitus -verkottumis-ja innovaatiotyö -kuntayhteistyö -elinkeinopoliittinen Edunvalvonta -Kv kumppanuusmarkkina-alueet ASIANTUNTIJA- JA RAHOITUS- PALVELUT Klusterien kehittäminen Teolliset alat -Bioja ympäristö - elintarvike - Elektroniikka - teollinen tuotanto Palvelualat - Hyvinvointi - vapaa-aika ja matkailu HANKKEET MARKKINOINTI JA SUHDETOIMINTA 10
3.3.3 Seutumarkkinoinnin ja viestinnän kehittäminen Yrityksille ja potentiaalisille työntekijöille suunnattua seutumarkkinointia ja viestintää tulee aktiivisesti tehdä vasta sen jälkeen, kun edellä kuvatut muut kehittämistoimenpiteet on saatu valmiiksi. Seutuviestinnän onnistumiseksi tulee löytää seudullisen elinkeinotoiminnan ydinsanomat ja lupaukset; näiden seikkojen vuoksi Forssan seutu on hyvä paikka harjoittaa yritystoimintaa. Seutumarkkinoinnille ja viestinnälle tulee määrittää selkeät kohderyhmät, pikemminkin klustereittain ja toimialoittain kuin maantieteellisin perustein. Lisäksi tulee määrittää keskeiset keinot, joilla kohderyhmää lähestytään. Ensisijaisesti tulee etsiä täsmäviestinnän ja suhdemarkkinoinnin keinoja ja toissijaisesti kohdennettuja massamarkkinoinnin keinoja. Huomioitavaa on, että nykyaikaisen viestintäajattelun näkökulmasta viestintä ei ole vain yhden ihmisen tai osaston tehtävä, vaan siihen osallistuu koko organisaatio. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että koko henkilökunnan ja omistajien edustajien viestintä on yhdenmukaista. Tämän asian kehittäminen on ennen kaikkea viestintäassistentin tehtävä. 11
4. Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n nykytilanne 4.1 Omistajat Forssan seudun kehittämiskeskuksen omistajia ovat Forssan seudun kunnat seuraavasti: - Forssan kaupunki 53,4 % - Tammelan kunta 16,7 % - Jokioisten kunta 15,2 % - Ypäjän kunta 7,4 % - Humppilan kunta 7,3 % Omistusosuudet perustuvat yhtiön perustamisaikaiseen asukaslukuun. Omistajat rahoittavat yhtiötä vuosittain yhteensä miljoonalla eurolla, joka jaetaan kuntien asukaslukujen suhteessa. Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy on osa Forssan kaupunkikonsernia. Nykypäivän henkeen kuuluu se, että seutuja ja niiden kehittämistä tarkastellaan keskuskaupunkilähtöisesti. Naapurikuntien näkökulmasta katsottuna saattaa tuntua siltä, että kunnan omat tarpeet eivät tule riittävällä tasolla huomioiduksi. Vanhat elinkeinoasiamiesjärjestelmät tuntuivat palvelevan kuntalähtöistä elinkeinokehittämistä seudullista paremmin. Tällainen ajattelu johtaa kuitenkin nopeasti siihen, että kilpailu yrityksistä ja asukkaista käydään naapurikuntien kesken pienellä alueella, kun todellinen kilpailu on jo nyt kansallista ja enenevästi kansainvälistä. 4.2 Hallitus Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n hallitus koostuu omistajien edustajista sekä yrittäjäyhdistyksen jäsenestä. Hallituksessa on kustakin kunnasta kunnan/kaupunginjohtaja ja luottamushenkilö sekä Forssan kaupungista lisäksi kansliapäällikkö. Hallituksessa toimivat seuraavat henkilöt: Tapani Venho, Forssan kaupunginjohtaja Jarmo Määttä, Jokioisten kunnanjohtaja Anita Joenpalo, Forssan kansliapäällikkö Eino Järvinen, Forssan kaupunginhallituksen pj Matti Setälä, Tammelan kunnanjohtaja Minna Nissilä, Tammelan kunnanhallituksen pj puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen 12
Pentti Kirkkola, Jokioisten kunnanvaltuuston II vpj Sinikka Malin, Ypäjän kunnanjohtaja Markku Leppälahti, Ypäjän kunnanhallituksen pj Esko Tonteri, Humppilan kunnanjohtaja Pentti Kauppi, Humppilan kunnanvaltuutettu Markku Kari, toimitusjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Osakassopimuksen mukaan kuntien luottamushenkilöt valitaan seudun poliittisten voimasuhteiden perusteella ja siten, että myös osakaskuntien edustus tulee huomioitua. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy kunnallisvaaleja seuraavan toisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi päättyy kuitenkin vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiön hallituksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on auttaa operatiivista johtoa saavuttamaan tavoitteet. Siksi hallituksiin etsitään ihmisiä, joilla on tarvittavaa kompetenssia (toimialaosaamista, kehittämisosaamista, yhteiskunnallisia suhteita, jne) auttaa yhtiötä menestymään tehtävässään. Vaikka FSKK on kuntien omistama yhtiö, kysymys kuuluu: onko poliittiset voimasuhteet oikea peruste valita hallituksen jäsenet (tai suuri osa hallituksen jäsenistä)? Tämä ei kuitenkaan suoraan käänteisesti tarkoita sitä, että luottamushenkilöillä ei olisi tarvittavaa osaamista. 4.3 Omistajaohjaus Forssan Seudun Kehittämiskeskuksessa omistajaohjausta tehdään yhtiökokouksessa sekä yhtiön hallituksen toimesta. Yhtiön suurin omistaja on Forssan kaupunki yli 50 % omistuksella, eli se on yhtiön keskeinen vallankäyttäjä. Forssan seudulla omistajaohjauksen tukena on seutuneuvosto, jonka (sitaatti osakassopimuksesta) tehtävänä on laatia seudun yhteinen kehittämisstrategia vähintään kerran valtuustokaudessa, tehdä ehdotus vuosittain kuntien budjetteihin otettavasta yhtiön toimintamäärärahasta ja kehittämishankkeisiin varattavasta rahamäärästä sekä niiden kehittymisestä lähivuosina. Seutuneuvosto määrittelee painopisteet, joihin yhteistä kehittämisrahaa suunnataan sekä ottaa kantaa koko seutua koskeviin kehittämis- ja elinkeinopoliittisiin asioihin. Seutuneuvostossa on 26 varsinaista jäsentä. Se on ylin yhteinen poliittisluonteinen yhteistoimintaelin, joka koostuu kuntien keskeisistä luottamushenkilöistä ja kuntien johtajista. Seutuneuvoston virallisena koollekutsujana toimii FSKK, joka myös vastaa kokousten teknisistä kustannuksista. Seutuneuvostolla ei ole varsinaista juridista päätösvaltaa. 13
Yli 50 % omistuksellaan Forssan kaupunki käytännössä päättää yhtiöön liittyvistä omistajapäätöksistä. Tämä asettaa Forssan kaupungille suuren vastuun ja samalla haasteen; sen tulee päätöksiä tehdessään ajaa vahvasti sellaista seudullista näkökulmaa, että myös naapurikuntien toiveet ja tarpeet tulee huomioitua päätöksissä. Päätöksien tulee aina pohjautua seudulliseen kehittämiseen, ei vain Forssan kaupungin etuihin. Tämä edellyttää kaikilta seudun kuntapäättäjiltä, ja erityisesti Forssan kaupungin päättäjiltä, avoimuutta ja kykyä vahvaan vuorovaikutteisuuteen. Seutuneuvosto on elin, joka käsittelee muitakin seudullisia asioita, kuin elinkeinotoimintaan ja sen kehittämiseen liittyviä. Tämän vuoksi tulee pohtia, tulisiko FSKK:n toiminta irrottaa seutuneuvostosta. Nykyinen käytäntö saattaa tukea ylimääräistä politiikan tekemistä FSKK:n toiminnassa. 4.4 Tavoitteet Omistajat ovat määritelleet yhtiölle seuraavat tavoitteet (lähde: Forssan kaupungin konserniyhteisö / talousarvio): - taloudellinen tulos on positiivinen, ei kuitenkaan tarkoituksena tuottaa merkittävää voittoa (v. 2008 = 0 ) - omistajien kehittämispanoksille saavutetaan merkittävä generoiva vaikutus (v. 2008 = 4) - toimivien yritysten kulumäärän nettomuutos on vuosittain kasvava (v. 2008 = 75) - asiakastyytyväisyys kasvaa (v 2008 = 4) - sidosryhmätyytyväisyys (v. 2008 = 4,1) - yritykset käyttävät kasvavasti yritysneuvonnan palveluja (v. 2008 = perustamisneuvonta = 500, toimivien yritysten neuvonta = 750) - uusia hautomoyrityksiä syntyy vähintään 3 - Forssan seudun työttömyysprosentti on enintään valtakunnan keskiarvo ja 1 prosenttiyksikköä alle Hämeen TE-keskuksen keskiarvon (v. 2008 = 7 / maakuntaohjelma) - Forssan työttömyysprosentti on enintään koko Suomen luku + 1 prosenttiyksikkö Edellä kuvattujen tunnuslukujen lisäksi seurattavia tunnuslukuja ovat matkailijoiden rekisteröidyt hotelliyöpymiset (v. 2008 = 77 000) sekä omistajien panostus aluekehitystoimintaan (v. 2008 15,5 / asukas) 14
4.5 Toimintaa ohjaavat strategiat Forssan seudun kehittämiskeskuksen toimintaa ohjaavat seuraavat strategiat: Maakuntaohjelma Maakuntaohjelma perustuu Maakuntavaltuuston 2005 hyväksymään Maakuntasuunnitelmaan. Maakuntaohjelmassa kehittämisen linjaukset on koottu kolmeen toimintalinjaan: 1) Yritykset ja innovaatiot maakunnan kehittäjätahojen strategiatyö osaamista, innovaatiotoimintaa ja klusterimuodostuksen edellytyksiä kehitetään erityisesti teräs- ja koneenrakennuksen, elintarvike ja elektroniikka sekä noston ja siirron toimialoilla. liiketoimintaosaamista lisäävä palvelua, verkostotoiminnan taitoja sekä osaavan työvoiman saatavuutta kehitetään erityisesti seuraavilla klustereilla: elintarvikeketjut rakennustuoteteollisuus matkailupalvelujen kokonaisuus ympäristöliiketoiminta kehitetään yrityspalveluja kasvuyritysten tunnistaminen kansainvälistyminen innovaatiot aloittavien yritysten tukipalvelut yritysten tietopalvelut 2) Osaaminen ja työllisyys turvataan osaavan työvoiman saatavuus Lisätään työelämälähtöisen korkea-asteen koulutustarjontaa Tuetaan kansainvälistymistä Tuetaan avaintoimialojen kasvua 15
3) Kilpailukykyiset toimintaympäristöt kehitetään laadukasta asumista ja elämyksellistä ympäristöä uudistetaan palvelurakenteita ja edistetään hyvinvointia toteutetaan ajankohtaiset liikenteen ja teknisen huollon palveluhankkeet Forssan seudun aluekeskusohjelma Aluekeskusohjelman painopistealueita ovat 1) elinkeinojen ja klusterien kehittäminen 2) toiminta- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen 3) osaamisen kehittäminen 4) vetovoimaisuuden kehittäminen Aluekeskusohjelman budjetti on kuluvana vuonna 180 000, josta kuntien osuutta on 100 000 ja valtion 80 000. Forssan seudun elinkeinopainotteinen strategia Vuonna 2007 päivitetty seudullinen elinkeinopainotteinen strategia mainitsee visiokohdassaan painopistetoimialoiksi Bio ja ympäristö toimialan sekä elintarvike- ja elektroniikka toimialat. Näiden lisäksi kasvavina aloina nähdään perinteiset tuotannon alat sekä hyvinvoinnin ja vapaa-ajan palvelualat. Strategian mukaan Forssan seudun kehittämiskeskus vastaa yhteisen mission toteutuksesta. Strategia määrittelee Forssan seudun kehittämiskeskukselle tavoitteita, joita ovat mm. 180 uuden asukkaan hankkiminen seudulle vuosittain 200 uuden työpaikan hankkiminen seudulle vuosittain kokousmatkailun kehittäminen ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrän kasvattaminen seudulla 10 % vuosittain seudun yritysten kansainvälisten kontaktien lisääminen pelisääntöjen luominen maankäytön suunnitteluun seudulla 16
kehittämishankkeiden panosten säilyttäminen maan keskitasolla vaikuttamissuunnitelman laatiminen valta- ja rautatieyhteyksien parantamiseen liittyen seudun profiloituminen ympäristöklusterin kautta uusien yritysten määrän kasvattaminen seudulla uuden kehittämis- ja valmennusverkostoyksikön toiminnan kehittäminen. Omistajien tulisi asettaa yhtiölle selkeät tavoitteet. Strategioiden tulisi määritellä kehittämisen painopisteitä ja suunnata resursseja toimintoihin, joilla tavoitteet tehokkaimmin voidaan saavuttaa. Seudullisesti tarkasteluna voidaan kiteytetysti todeta, että elinkeinotoiminnan kehittämisen tavoitteena on luoda seudulle työpaikkoja, jotka mahdollistavat uusien asukkaiden saamisen seudulle, jne. Nykyiset strategiat eivät anna riittävän yksiselitteistä näkemystä siitä, miten tämä tavoite saavutetaan. On tunnistettavissa, että vaikka valintoja onkin tehty, ei selkeää yhteistä, FSKK:n toimintaa ohjaavaa tahtotilaa Forssan seudulla ole kyetty luomaan. 4.6 Organisaatio Forssan seudun kehittämiskeskuksen palveluksessa työskentelee kymmenen vakituista työntekijää sekä kaksi projektipäällikköä. Yhtiön henkilökunta ja sen tehtävät ovat: - Timo Lindvall, toimitusjohtaja - Pekka Ekholm, yrityspalvelupäällikkö - Kirsi Sippola, aluekehityspäällikkö (määräaikainen) - Sirpa Hirvonen, yritysneuvoja - Rauha Hätönen, yritysasiamies - Ossi Stenholm, liiketoiminnan kehittämispäällikkö (määräaikainen) - Mari Noromies, matkailusihteeri - Heidi Cavén, viestintäsihteeri (määräaikainen) - Elina Eriksson, toimistosihteeri - Anne Kuusisto, toimistosihteeri 17
- Hannu Saarinen, Yritysharava-hankkeen projektipäällikkö (määräaikainen) - Timo Vauhkonen, klusterihankkeen projektipäällikkö (määräaikainen) 4.7 Organisaation tehtävät Yhtiöjärjestys määrittelee yhtiön toimialaksi seuraavasti: Yhtiön toimialana on yrityskehitystoiminta ja Forssan seudun markkinointi, joita toteutetaan elinkeinotoimintaa, matkailua sekä yritysten, kuntien, tutkimuslaitosten sekä oppilaitosten yhteistoimintaa edistämällä ja kehittämällä. Osakassopimus määrittelee saman seuraavasti: Yhtiön toimialana on kehittämishankkeiden koordinointi, suunnittelu ja toteuttaminen sekä elinkeinopalveluiden järjestäminen Forssan seutukunnan alueella. Yhtiö harjoittaa yritysneuvontaa, kokoaa ja julkaisee kehittämiseen liittyviä tilastotietoja, edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja kuntien yhteistoimintaa sekä toimii seudullisena edunvalvojana toimialoillaan. Yhtiö itse määrittelee tehtävänsä Internet-sivuillaan seuraavasti: kehittämisyhtiö, joka luo hyvät toimintaedellytykset monipuoliselle elinkeinotoiminnalle ja aktiiviselle aluekehittämiselle Forssan seudulla. Kehittämiskeskuksen tehtäviä ovat elinkeinoelämän neuvonta, alueen elinkeinoasioiden valmistelu ja toteutus yhdessä kuntien ja yritysten kanssa, Lounais-Hämeen markkinointi sekä kehittämishankkeet. Kehitysnäkymiä 2008 esityksessä todetaan, että Back to Basics 2007- Keskitymme elinkeinopalveluihin ja elinkeinopainotteiseen aluekehitykseen. 4.8 Organisaation palvelut Yhtiö määritteli vuoden 2007 toimintakertomuksessaan palvelunsa näin: Palvelutarjonta kattaa lähes kaikki elinkeinoelämän neuvontapalvelut. Hämeen TEkeskus, Finnvera Oyj ja Hämeen Kauppakamari pitivät vastaanottoja kehittämiskeskuksessa ja palveluiden kysyntä oli vilkasta. Kehitysnäkymiä 2008 esityksessä määritellään yhtiön tuotteeksi kontakti. 18
Yhtiön internetsivuilla tarjotaan seuraavia palveluja seuraavasti: Yrittäjäksi > apua yritysidean ja kannattavuuden arviointiin tietoa yritysmuodoista tietoa alkavan yrityksen rahoituksesta tietoa elinkeinoluvista ja yrityksen rekisteröinnistä tietoa vapaista toimitiloista koulutuksesta ja kontakteista Julkinen rahoitus > Kehittämiskeskuksen rooli on tuntea eri tahojen mahdollisuudet rahoittaa asiakasyrityksen kehittämistä: Yritystoiminnan käynnistäminen Tuotteiden, palveluiden ja teknologian kehittäminen Investointien rahoitus Käyttöpääoma Vienti ja kansainvälistyminen Rahoituspalvelut A-Ö Yrityksen kehittäminen > asiantuntijapalvelut ja neuvonta julkisen rahoituksen saatavuuden parantaminen starttirahalausunnot ja startilla alkavien yritysten ohjaus yrityshautomo yritysten saattaminen yhteen toimialayhteistyöllä toimitilat ja koulutus Yhtiön internetsivuilla on ladattavissa kaksi esitettä; Kehittyvä yritys ja Minustako yrittäjä?, joissa esitellään seudulla saatavat, eri julkisten kehittäjien tarjoamat, palvelut. FSKK:n nykyinen organisaatio on lähinnä yrityspalveluihin keskittynyt ja työntekijöille ei muutoin ole asetettu kehittämiseen liittyviä toimenkuvia, aluekehityspäällikköä lukuun ottamatta. Nykyinen organisaatiomalli ei vastaa strategioita; ihmiset varmasti tekevät asioita oikein, mutta tekeekö jokainen heistä oikeita asioita? 19
5. Haastattelujen satoa 5.1 FSKK:n hallituksen edustajat FSKK:n hallituksen edustajilla on erilaisia näkemyksiä FSKK:n omistuksesta. Forssan naapurikuntien edustajat näkivät, että Forssan pääomistus FSKK:sta ja siten FSKK:n kuuluminen kaupunkikonserniin ei tue tasapuolista seudullista päätöksentekoa. Tämä näkyy heidän näkemyksensä mukaan myös siinä, että FSKK:n hallituksen puheenjohtajuuden kiertäminen kuntien välillä ei ole toiminut osakassopimuksen hengen mukaisesti. Forssan kaupungin edustajien asenne koettiin liian määräileväksi. Hallituksen edustajat olivat yksimielisiä siitä, että hallituksen toimintatapaa tulisi muuttaa; hallituksessa keskustellaan liian paljon operatiiviseen toimintaan liittyvistä asioista, jotka kuuluisivat toimitusjohtajalle. Toimitusjohtajan vastuiden ja vallan suhdetta hallituksen vastuisiin ja valtaan tulisi FSKK:n hallituksen edustajien mielestä tarkentaa. Yleisesti nähtiin, että yhtiön missio on täsmentymätön, kuten myös yhtiön tavoitteet. Seutuneuvostoa ei koettu hyvänä tapana toimia se ei ole löytänyt paikkaansa päätöksenteossa, joka näkyy mm. vähenevinä osallistumisina. Toisaalta nähtiin, että seudullinen keskustelufoorumi tarvitaan. Hanketoiminnan koettiin olevan yksi pullonkauloista ne eivät tuota hyötyä kuntiin tasaisesti. Koettiin, että yksittäisen kunnan tulisi olla vahvemmassa roolissa hankepäätöksiä tehtäessä. Hallituksen jäsenten puheenvuoroista kävi ilmi suoraan ja rivien välistä että kuntien keskinäisessä luottamuksessa on säröjä. Lähinnä asetelmaa voisi kuvata Forssa vastaan naapurikunnat. Tämä on vakava asia, johon tulee puuttua nopeasti. On huomattava, että FSKK:n toiminnan kehittämisellä ei ole, kärjistetysti todeten, mitään merkitystä, ellei omistajilla ole yhdensuuntaista näkemystä ja tahtotilaa siitä, mihin suuntaan seutua halutaan kehittää. Nyt tarvitaan enemmän seutunäkökulmaa kuin asioiden katsomista vain oman kunnan näkökulmasta. Näin siksi, että iso pelikenttä on todellakin Forssan seutua laajempi. 5.2 Kuntien luottamushenkilöt Haastatellut kuntien luottamushenkilöt (jotka eivät kuulu FSKK:n hallitukseen) pitivät yleisesti ottaen ongelmana sitä, ettei heillä ole tuntumaa Kehittämiskeskuksen toiminnasta informaatio elinkeinoasioista ja Kehittämiskeskuksen toiminnasta ei kulje kuntien sisällä riittävästi. Suurelta osin koettiin, että yhtiö on toiminut aikaisemmin paremmin ja nyt on loppunut puhti kehittämiseen toiminta koettiin monilta osin virkamiesmäiseksi. Toisaalta nähtiin, että yritys on tuonut seudulle työpaikkoja, joskin niin, että Forssan naapurikuntiin niitä ei juuri ole Kehittämiskeskuksen toimesta tullut. 20