TILINPÄÄTÖS 2018 Kuntayhtymähallitus Kuntayhtymävaltuusto

TILINPÄÄTÖS 2018 Kuntayhtymähallitus 26.3.2019 Kuntayhtymävaltuusto 3.6.2019

SISÄLTÖ 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2018... 1 1.1 Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat... 1 1.1.1. Kuntayhtymäjohtajan katsaus... 1 1.1.2. Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 1 1.1.3. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatio... 2 1.1.4. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 7 1.1.5. Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa... 7 1.1.6. Henkilöstö... 8 1.1.7. Ympäristöasiat... 10 1.1.8. Muut ei-taloudelliset asiat... 10 1.1.9. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 10 1.1.10. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä... 11 1.2 Selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta... 12 1.2.1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen... 13 1.2.2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arviointi... 13 1.2.3. Sisäisen tarkastuksen toteuttaminen... 13 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 14 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen... 15 1.3.2. Toiminnan rahoitus... 16 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset... 17 1.5 Kokonaistulot ja -menot... 18 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 19 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainotus... 19 2 TILINPÄÄTÖKSEN TOTEUTUMISSVERTAILUT... 20 2.1 Tavoitteiden toteutuminen... 20 2.1.1. Prosessit ja niiden tavoitteiden toteutuminen... 20 2.1.1.1. Kiireellisen hoidon prosessi... 21 2.1.1.2. Kiireettömän hoidon ja palvelun prosessi... 22 2.1.1.3. Asumis- ja hoivapalvelujen prosessi... 24 2.1.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 26 2.1.2.1. Sosteri yhteensä... 26 2.1.2.2. Tulosalueet - tuloslaskelmat... 27 2.1.2.3. Tulosalueet keskeiset toimintaluvut... 31 2.1.2.4. Sairaansijat ja laitoshoitopaikat... 34 2.1.2.5. Kotihoito ja palveluasuminen... 34 2.1.3. Investointiosan toteutuminen... 35

2.1.4. Rahoitusosan toteutuminen... 36 2.1.5. Valtuuston sitovuustaso... 37 2.1.6. Kuntalaskutus... 38 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 40 3.1 Tuloslaskelma... 40 3.2 Rahoituslaskelma... 41 3.3 Tase... 42 3.4 Konsernilaskelmat... 44 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 47 5 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 57 6 LUETTELOT JA SELVITYKSET... 58

1 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2018 1.1 Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat 1.1.1. Kuntayhtymäjohtajan katsaus Vuonna 2018 Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä jatkettiin vuonna 2016 vahvistetun strategian mukaista toiminnan ja prosessien aktiivista kehittämistä. Prosessien tavoitteiden asettamista ja toiminnan mittaamista vietiin kehittäen eteenpäin. Asiakkaiden ja potilaiden hoidon ja palveluiden saatavuus ja prosessien läpimenoaika parani edelleen ja asiakastyytyväisyys oli hyvällä tasolla. Vuoden 2018 aikana sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun osallistuttiin aktiivisesti maakunnallisissa valmisteluryhmissä. Maakuntavalmistelun yhteisesti sovittuna lähtökohtana oli kahden päivystävän sairaalan toiminnan varmistaminen Etelä-Savossa. Vuoden 2018 aikana ei maakunnassa löytynyt yhteisesti hyväksyttävää sairaaloiden työnjakomallia erikoissairaanhoidossa. Keskittämisasetuksen alaisten toimintojen osalta haettiin ratkaisua sairaalan toimintaedellytyksiin uusia yhteistyökanavia avaamalla. Yhteisenä tavoitteena on ollut alueen väestön sairaanhoidon palvelujen turvaaminen mahdollisimman laajasti. Samalla pyritään työpaikkojen, koulutuksen ja alueen elinvoiman säilyttämiseen ja edistämiseen alueella, jossa on haasteellinen väestö- ja työpaikkakehitys. Terveydenhuollossa suoritteiden määrä aleni hieman edellisvuodesta ja sosiaalipalveluissa, erityisesti kotihoidossa kasvoi odotetusti. Ikäihmisten hoiva- ja terveyspalvelujen tarve alueella on edelleen kasvava Kuntayhtymän talousarvio alittui erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja tukipalvelujen tulosalueilla. Sosiaalipalveluissa talousarvio ylittyi. Ulkoiset kustannukset kasvoivat erittäin maltillisesti, 0,4 % vuoteen 2017 verraten. Kuntalaskutus alitti arvioidun ja kasvoi vuoteen 2017 verraten 0,3 %. Verrattuna muihin KYS erityisvastuualueen sairaanhoitopiireihin oli talouden kehitys varsin maltillinen. Vuoden 2018 aikana käytiin omistajakuntien kanssa keskustelua talouden tilanteesta kuntatalouden näkökulmasta. Kuntayhtymässä käynnistettiin toimenpiteitä, joilla talouden kehitykseen pystyttiin talousarviovuoden aikana vaikuttamaan myönteisesti. 1.1.2. Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on ollut vuodesta 2017 alkaen prosessipainotteinen matriisiorganisaatio. Organisaatiorakenne perustuu tulosalueisiin (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja tukipalvelut). Tulosalueilla on taloudellinen vastuu ja tulosalueet seuraavat määrärahan toteutumista. Vuoden 2018 talousarviossa tulosalueille ei erikseen määritelty toiminnallisia tavoitteita vaan tavoitteet ovat prosesseissa. Tilivelvollisia ovat hallituksen jäsenet, kuntayhtymän johtaja, hallintojohtaja ja tulosaluejohtajat.

1.1.3. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatio 2

3 Sairaanhoitopiirin hallinto, organisaatio ja johtaminen Kuntayhtymävaltuusto Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Ahti Myllys Esa Lappalainen Marja Laitinen Kunta Jäsen Varajäsen Enonkoski Marja Laitinen Helvi Klemettinen Timo Loikkanen Mirja Lyytikäinen Rantasalmi Annukka Kiviranta-Tanninen Petra Huupponen Auvo Kokkonen Pia Vokkolainen Esa Lappalainen Eero Sistonen Ahti Myllys Sari Jokinen Savonlinna Anne Herttuainen Sirpa Luukkainen Ossi Kosonen Tanja Kokkonen Aila Makkonen Ritva Suomalainen Erkki Pennanen Olli Österlund Markku Valjakka Kari Laukkanen Maarit Piepponen Saana Virkki 25.6.2018 Marjaana Valjakka 26.6.2018 Heikki Sorjonen Mikko Jantunen Tiina Strandén Merja Mustonen Sulkava Kent Nyman Veli-Pekka Alusniemi Sanna Reponen Eetu Nissinen Leila Virta Virve Litmanen Hilkka Virtanen Eeva Lyytinen Valtuusto kokoontui 3 kertaa ja käsitteli kokouksissaan yhteensä 16 asiaa. Pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintojohtaja Saara Pesonen. Kuntayhtymähallitus Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Pekka Nousiainen Ari Silvennoinen Leila Virta Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Pirkko Juuti Savonlinna Riitta Härkönen Savonlinna Auvo Kokkonen Rantasalmi Eeva Lyytinen Sulkava Aune Kupiainen Savonlinna Mikko Jantunen Savonlinna Esa Natunen Enonkoski Satu Vihavainen Rantasalmi Lauri Niiranen Enonkoski Henni Lyytikäinen Enonkoski Pekka Nousiainen Savonlinna Jaakko Hassinen Savonlinna Kaisa Ralli Sulkava Eetu Nissinen Sulkava Ari Silvennoinen Savonlinna Markku Valjakka Savonlinna Leila Virta Sulkava Virve Litmanen Sulkava Hallitus kokoontui 13 kertaa ja käsitteli 129 asiaa. Hallitukselle asiat esitteli kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro. Pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintojohtaja Saara Pesonen. Hallintoylihoitaja ja tulosaluejohtajat sekä viestintäpäällikkö olivat mukana kokouksissa asiantuntijajäseninä

4 Tarkastuslautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hilkka Virtanen Heikki Sorjonen Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Anne Herttuainen Savonlinna Timo Loikkanen Enonkoski Annukka Kiviranta-Tanninen Rantasalmi Riikka Aho Rantasalmi Markku Nousiainen Savonlinna Ulla Kurki-Norrena Savonlinna Heikki Sorjonen Savonlinna Ari Lybeck Savonlinna Hilkka Virtanen Sulkava Kari Summanen Sulkava Tarkastuslautakunta kokoontui 10 kertaa ja käsitteli yhteensä 48 asiaa. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi tulosalueen sihteeri Mervi Nousiainen. Kuntayhtymähallituksen puheenjohtajisto Puheenjohtaja I-varapuheenjohtaja II-varapuheenjohtaja Kuntayhtymäjohtaja Hallintojohtaja Pekka Nousiainen Ari Silvennoinen Leila Virta Panu Peitsaro Saara Pesonen Kuntayhtymähallituksen puheenjohtajisto kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 85 asiaa. Kuntayhtymähallituksen puheenjohtajistolle asiat esitteli kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro. Pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintojohtaja Saara Pesonen. Ympäristöterveydenhuoltojaosto Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Kaisa Ralli Eija Stenberg Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Vesa Ahonen Sulkava Eeva Lyytinen Sulkava Pekka Auvinen Juva Jaakko Hänninen Juva Pirkko Ihanamäki Puumala Tiina Lipo-Lempiäinen Puumala Heli Laamanen Savonlinna Aune Kupiainen Savonlinna Lauri Niiranen Enonkoski Esa Lappalainen Rantasalmi Olli-Pekka Nykänen Rantasalmi Jari Rautiainen Rantasalmi Kaisa Ralli Sulkava Kukka-Maaria Kärki Sulkava Eija Stenberg Savonlinna Merja Kiesiläinen Savonlinna Ympäristöterveydenhuoltojaosto kokoontui 9 kertaa ja käsitteli yhteensä 43 asiaa. Ympäristöterveydenhuoltojaostolle asiat esitteli terveysvalvonnan johtaja Sampsa Kinnunen. Pöytäkirjanpitäjänä toimi terveystarkastaja Tiina Munck.

5 Yhteistyötoimikunnan kokoonpano Tehtävä Varsinainen jäsen Varajäsen Yhtymähallituksen edustajat Yhtymähallituksen vpj Ari Silvennoinen Eija Stenberg Yhtymähallituksen pj Pekka Nousiainen Ahti Myllys Viranhaltijat Kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro Hallintojohtaja Saara Pesonen Jorma Hongisto Hallintoylihoitaja Riitta Sipinen Maijaterttu Tiainen Henkilöstöpäällikkö Kaija Lappalainen ei varajäsentä Työsuojelun edustajat Turvallisuuspäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu Hannu Kosonen Mervi Heikkinen Pekka Kilpeläinen, puheenjohtaja Kirsi Matikainen Henkilöstöjärjestöjen edustajat: JHL pääluottamusmies Esko Hakkarainen JUKO pääluottamusmies Marja-Leena Gröhn, 5.8.2018 JUKO pääluottamusmies Eija Huttunen, 6.8.2018 JUKO pääluottamusmies Pekka Immonen, 31.7.2018 JUKO pääluottamusmies Matti Sairanen, 1.-30.8.2018 JUKO pääluottamusmies Ari Mäkitalo, 1.9.2018 Super pääluottamusmies Tarja Loikkanen Tehy pääluottamusmies Seija-Sofia Käärmelahti Jyty pääluottamusmies Erja Turkulainen Yhteistyötoimikunta kokoontui 9 kertaa ja käsitteli yhteensä 38 asiaa. Kuntayhtymän johtoryhmä Kuntayhtymäjohtaja, johtajaylilääkäri Hallintojohtaja, tukipalvelujen tulosaluejohtaja (oto) Hallintoylihoitaja Sosiaalipalvelujen tulosaluejohtaja Henkilöstöpäällikkö Perusterveydenhuollon johtava ylilääkäri Vs. johtajaylilääkäri, ylilääkäri Henkilöstön edustaja, pääluottamusmies Viestintäpäällikkö Kehittämispäällikkö Pääsuunnittelija Panu Peitsaro Saara Pesonen Riitta Sipinen Jorma Hongisto Kaija Lappalainen Veikko Karvanen Jaana Luukkonen Seija-Sofia Käärmelahti Suvi Sikstus Maijaterttu Tiainen Tarja Vellonen Kuntayhtymän johtoryhmä kokoontui 36 kertaa ja käsitteli yhteensä 216 asiaa. Tulosalueiden johtajat ja ylihoitajat Tulosalue Tulosalueen johtaja Ylihoitajat ja päälliköt Erikoissairaanhoito Jaana Luukkonen (oto) Kirsi Matikainen Maijaterttu Tiainen Perusterveydenhuolto Veikko Karvanen Ulla Kemppainen Sosiaalipalvelut Jorma Hongisto Anu Koivumäki Minna Laurio Tukipalvelut Saara Pesonen (oto)

6 Edunvalvonta Henkilökunnan luottamusmiehet JHL pääluottamusmies Esko Hakkarainen JUKO pääluottamusmies Marja-Leena Gröhn, 5.8.2018 JUKO pääluottamusmies Eija Huttunen, 6.8.2018 JUKO pääluottamusmies Pekka Immonen, 31.7.2018 JUKO pääluottamusmies Matti Sairanen, 1.-30.8.2018 JUKO pääluottamusmies Ari Mäkitalo, 1.9.2018 Super pääluottamusmies Tarja Loikkanen Tehy pääluottamusmies Seija-Sofia Käärmelahti Jyty pääluottamusmies Erja Turkulainen Palkkayhdyshenkilö henkilöstöpäällikkö Kaija Lappalainen

7 1.1.4. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailmantalouden yleinen epävarmuus lisääntyi vuonna 2018 mm. kaupan esteiden vuoksi. Euroalueen kasvu hidastui. Vaikutukset Suomen talouteen eivät toistaiseksi ole olleet kovin merkittävät. Suomen bruttokansantuote kasvoi 2,7 %. Kotitalouksien kulutus kasvoi käytettävissä olevien tulojen lisääntyessä ja korkotason pysyessä alhaalla edelleen. Inflaatiota kiihdytti mm energian hinnan nousu. Investointien uudisrakentamiseen odotetaan Suomessa hidastuvan ja toisaalta korjausrakentamisen kasvun jatkuvan. Työmarkkinatilanne on kohentunut mutta työmarkkinoilla on edelleen yhteensopivuusongelmaa. Julkisen talouden tilanne on hieman parantunut ja velkaantuminen hidastunut mutta haasteet ovat kasvamassa tulevina vuosina väestön ikääntymisen myötä. Julkisen talouden tulojen ja menojen välillä on pitkällä aikavälillä epätasapaino eli kestävyysvaje. Itä-Suomen taloudellinen kehitys on haasteellisempaa kuin kasvualueilla. Väestö vanhenee ja vähenee, mikä vaikuttaa verotulokehitykseen ja yleiseen elinvoimaan. Sosiaali- ja terveysmenoista erityisesti hoivan kustannusten on arvioitu kasvavan Etelä-Savon alueella merkittävästi vuoteen 2040 asti. 1.1.5. Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän toiminta, organisaatio tai palvelurakenne ei vuoden 2018 aikana muuttunut edellisvuoteen verraten. Perusterveydenhuollon uudisrakentamis-hankkeen suunnittelu käynnistyi vuonna 2018. Suunnittelutyö viimeistellään vuoden 2019 aikana ja rakentaminen käynnistyy syksyllä 2019. Yhtymävaltuusto päätti talousarviomuutoksesta 7.11.2018 ( 13). Talousarviomuutos kohdentui sosiaalipalveluiden tulosalueelle. Kuntayhtymän ulkoisten kulujen toteuma oli 99,6 % ja ulkoisten tuottojen toteuma oli 99,5 %. Erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja tukipalvelut alittivat talousarvion ja sosiaalipalveluissa talousarvio ylittyi toteuman ollessa 103,1 %. Terveyspalveluissa talouden kehitys on ollut vakaampaa kuin sosiaalipalveluissa, jossa asiakasmäärä ja palvelujen tarve on sekä kasvava että muuttuva ja haasteellisempi ennakoida. Kuntalaskutus alitti arvioidun ja kasvoi vuodesta 2017 (160 567 648 ) vuoteen 2018 (161 075 912 ) 0,3 %, mikä on jäsenkuntien ja kuntatalouden näkökulmasta maltillinen kasvu. Talouden toteumaan vaikuttivat sopeuttamistoimenpiteet, jotka käynnistettiin vuoden 2018 alussa edellisvuoden tilinpäätöksen valmistuessa. Talousarvio vuodelle 2018 oli vuoden 2017 tilinpäätöstä pienempi, mikä asetti vuoden 2018 taloudenpidon merkittäviin haasteisiin. Toimintaa ja kustannuksia tarkasteltiin kriittisesti kaikilla tulosalueilla. Kehittämistoiminta oli vuoden aikana aktiivista sekä prosessien kehittämisessä että erillisten kehittämishankkeiden ja niihin osallistumisen osalta. Tutkimustyö ja kehittämishankkeet, joissa kuntayhtymä oli osallisena, on esitelty kuntayhtymän www-sivuilla.

8 1.1.6. Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä vuoden 2017 lopussa oli 1366 (vuoden 2017 lopussa 1391). Henkilöstökulut vuonna 2018 olivat 80,6m (vuonna 2017 79,52 m ) Henkilöstöraportti on laadittu erillisenä ja käsitellään omana kokonaisuutena samassa kokouksessa tilinpäätöksen kanssa. Lainsäädännöstä johtuvat muutokset sekä niiden valmistelu vaikuttavat myös henkilöstöön. Sosterissa henkilöstö osallistuu prosessien kehittämistyöhön aktiivisesti. Henkilöstön, esimiesten ja päättäjien hyvä ja rakentava keskinäinen yhteistyö on Sosterissa koettu oleellisen tärkeäksi asiaksi. Henkilöstö palvelussuhteen mukaan 31.12.2016 Vakinainen työsuhde TULOSALUEET lkm % lkm % lkm % lkm % Erikoissairaanhoito 342 25,3 64 25,1 0 0,0 406 25,2 Perusterveydenhuolto 329 24,4 63 24,7 1 50,0 393 24,4 Sosiaalipalvelut 356 26,4 94 36,9 0 0,0 450 28,0 lisäksi omaishoitajia 186 Yhteensä 1027 76,0 221 86,7 1 50,0 1249 77,7 Tukipalvelut 324 24,0 34 13,3 1 50,0 359 22,3 Keskushallinto 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Kaikki yhteensä 1351 100,0 255 100,0 2 100,0 1608 100,0 Sosterin vakanssimäärä vuoden 2016 lopussa oli yhteensä 1477, joista avoimia vakansseja oli 127. Määräaikaisten tilanne on vain 31.12.2016 - määräaikaisten määrä muuttuu päivittäin. 1.1.2016 siirtyi 40 vakinaista henkilöä liikkeenluovutuksen yhteydessä Attendolle (Sulkava). Vakanssit lakkautettiin. 1.7.2016 siirtyi Enonkosken sosiaalipalvelut (41 vakinaista hlöä) Sosteriin. Heille perustettiin vakanssit. Henkilöstö palvelussuhteen mukaan 31.12.2017 Vakinainen työsuhde Määräaikainen työsuhde Määräaikainen työsuhde Työllistetyt Työllistetyt TULOSALUEET lkm % lkm % lkm % lkm % Erikoissairaanhoito 334 24,0 69 21,4 0 0,0 403 23,5 Perusterveydenhuolto 302 21,7 67 20,8 0 0,0 369 21,5 Sosiaalipalvelut 424 30,5 146 45,3 0 0,0 570 33,3 lisäksi omaishoitajia 304 Koko henkilöstö Koko henkilöstö Yhteensä 1060 76,2 282 87,6 0 0,0 1342 78,3 Tukipalvelut 331 23,8 40 12,4 0 0,0 371 21,7 Kaikki yhteensä 1391 100,0 322 100,0 0 0,0 1713 100,0 Sosterin henkilöstömäärä lisääntyi 1.1.2017, kun Savonlinnan kaupungilta siirtyi 78 vakinaista sosiaali- ja vammaispalvelun henkilöä. Sosterin vakanssimäärä vuoden 2017 lopussa oli yhteensä 1523. Avoimia vakansseja oli 139, joista virkoja 74. Määräaikaisten tilanne on vain 31.12.2017 - määräaikaisten määrä muuttuu päivittäin.

9 Henkilöstö palvelussuhteen mukaan 31.12.2018 Vakinainen työsuhde Määräaikainen työsuhde Työllistetyt TULOSALUEET lkm % lkm % lkm % lkm % Erikoissairaanhoito 328 24,0 76 24,3 0 0,0 404 24,0 Perusterveydenhuolto 290 21,2 68 21,7 0 0,0 358 21,3 Sosiaalipalvelut 433 31,7 131 41,9 0 0,0 564 33,6 lisäksi omaishoitajia 297 Koko henkilöstö Yhteensä 1051 76,9 275 87,9 0 0,0 1326 78,9 Tukipalvelut 315 23,1 38 12,1 1 100,0 354 21,1 Kaikki yhteensä 1366 100,0 313 100,0 1 100,0 1680 100,0 1.1.2018 alkaen luovuttiin vakanssien käytöstä työsuhteisilla mutta viroissa niiden käyttöä edellytetään. Jatkossa keskitytään henkilötyövuosiin toimintoja ja palveluita suunniteltaessa. 1.1.2018 perustettiin yksi valvontaeläinlääkärin virka eläinlääkintään ja 4 lähihoitajan tointa Savonlinnan kotihoitoon. Kaksi virkaa lakkautettiin ja kaksi tointa muutettiin viroiksi ja kuusi virkaa muutettiin toimeksi. Avoimia virkoja oli 73. Määräaikaisten tilanne on vain päivältä 31.12.2018 - määrä muuttuu päivittäin. Henkilöstölukumäärä tilanne 31.12.2018 verrattuna tilanteeseen 31.12.2017 Vakinainen työsuhde Määräaikainen työsuhde Työllistetyt Koko henkilöstö TULOSALUEET lkm % lkm % lkm % lkm % Erikoissairaanhoito -6-2,4 7 7,2 0 0,0 1-0,7 Perusterveydenhuolto -12-8,9 1-6,0 0 0,0-11 -8,7 Sosiaalipalvelut 9 16,0-15 -0,4 0 0,0-6 2,8 Yhteensä -9-7 0-16 Tukipalvelut -16 2,1-2 -15,0 1 100,0-17 0,3 Kaikki yhteensä -25-9 1-33 Henkilöstölukumäärä tilanne 31.12.2017 verrattuna tilanteeseen 31.12.2016 Vakinainen työsuhde Määräaikainen työsuhde Työllistetyt Koko henkilöstö TULOSALUEET lkm % lkm % lkm % lkm % Erikoissairaanhoito -8-2,3 5 7,8 0 0,0-3 -0,7 Perusterveydenhuolto -27-8,2 4-6,3-1 -100,0-24 -8,1 Sosiaalipalvelut 68 19,1 52-0,6 0 0,0 120 3,6 Yhteensä 33 61-1 93 Tukipalvelut 7 2,2 6-17,6 0 0,0 13 0,3 Kaikki yhteensä 40 67-1 106 Henkilöstölukumäärä tilanne 31.12.2016 verrattuna tilanteeseen 31.12.2015 Vakinainen työsuhde Määräaikainen työsuhde Työllistetyt Koko henkilöstö TULOSALUEET lkm % lkm % lkm % lkm % Erikoissairaanhoito -44-11,4 42 190,9 0 0,0-2 -1,2 Perusterveydenhuolto 45 15,8 37 142,3 0 0,0 82 25,7 Sosiaalipalvelut 27 8,2 93 93,0 0 0,0 120 34,8 Yhteensä 28 172 0 200 Tukipalvelut -12-3,6-130 -79,3-4 -80,0-146 -27,5 Keskushallinto -8-100,0 0 0,0 0 0,0-2 -25,0 Kaikki yhteensä 8 42-4 52

10 1.1.7. Ympäristöasiat Kuntayhtymä pyrkii hankinnoissa ja rakentamisessa huolehtimaan ympäristöstä. Kiinteistöpalveluita tarjotaan sekä kuntayhtymän omissa kiinteistöissä että jossain määrin myös kunnilta vuokratuissa kiinteistöissä. Kuntayhtymän toiminnan luonteen vuoksi sekä sähkön, veden että lämmön tuotannon on oltava häiriötöntä ja jatkuvaa kaikissa olosuhteissa. Energian, veden ja jätteiden kulutusta seurataan vuositasolla. Kustannukset ovat kehittyneet ajanjaksolla 2010-2018 seuraavasti: Vuosi Sähkö Lämpö Vesi Höyry Jäte 2010 647 947,45 664 809,50 76 664,90 118 456,67 429 033,26 2011 664 832,90 431 683,26 73 140,40 154 472,06 423 927,34 2012 636 110,40 514 695,08 72 247,31 181 352,09 399 882,42 2013 464 817,17 464 817,17 70 213,77 168 804,81 417 796,99 2014 667 198,64 430 861,86 75 795,92 150 242,16 454 240,98 2015 613 394,91 418 280,74 77 697,89 109 233,42 405 666,76 2016 597 378,17 455 007,43 70 640,99 108 316,07 370 757,19 2017 585 885,67 425 548,46 63 875,10 171 986,21 385 745,24 2018 600 827,91 424 567,32 55 034,40 186 272,71 363 909,68 Kustannuskehityksessä on vuosittaista vaihtelua. Lämmön kustannusten trendi on laskeva, samoin veden. Myös jätehuollon kustannukset ovat laskeneet. 1.1.8. Muut ei-taloudelliset asiat Kuntayhtymän päätöksenteossa noudatetaan avoimuutta. Toimielinten kokousten esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan sähköisesti kuntayhtymän julkisilla www-sivuilla lukuun ottamatta niitä asioita, jotka eivät lainsäädännön nojalla ole julkisia. Kuntalaki edellyttää tiettyjen tietojen saatavuutta yleisessä tietoverkossa. Strategia, talousarvio ja tilinpäätökset ovat nähtävillä kuntayhtymän www-sivuilla. Kuntalain mukaan kuntayhtymän tiettyjen luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden on ilmoitettava julkisesti sidonnaisuuksistaan. Sidonnaisuusilmoitukset tehdään tarkastuslautakunnalle, joka on rekisterinpitäjä. Tarkastuslautakunta valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi. Lakisääteisistä ja vapaaehtoisista sidonnaisuusilmoituksista on tehty sidonnaisuusrekisterit ja rekisteriselosteet, jotka on julkaistu kuntayhtymän www-sivuilla. 1.1.9. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2018 aikana valmistauduttiin kuntayhtymässä sote- ja maakuntauudistukseen osallistuen uudistuksen valmisteluun aktiivisesti. Tilinpäätöksen valmisteluvaiheessa ilmeni, että sote-uudistus ei etene lainsäädäntövaiheeseen kuluvan vaalikauden aikana. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu sellaisenaan päättyy. Julkisen talouden haasteet yhdistettynä ikärakenteeseen edellyttävät talouden hyvää hallintaa myös tulevina vuosina ja on selvää, että sote-uudistuksen valmistelu jatkuu myös uudessa tilanteessa hallituksen myöhemmin päättämällä tavalla. Sosterin toimintaa on uudistettu ikääntyvän väestön muuttuvia tarpeita huomioiden ja tämä työ jatkuu normaaliin tapaan. Palveluiden sujuva saatavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakas- ja potilaskokemus tulevat olemaan entistä enemmän palvelujen käyttöä ohjaava tekijä myös julkisesti tuotetuissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Perusterveydenhuollon uudisrakennus-hanke on kuntayhtymän merkittävin lähivuosien investointi. Hankkeen kustannusarvio on noin 22 m ja sen toteuttaminen vaikuttaa kuntayhtymän lähivuosien talouteen. Rakentaminen käynnistyy vuonna 2019. Hankkeen myötä kuntayhtymän velanotto kasvaa aiempaan verraten. Vuonna 2018 hankkeen lainarahoitus kilpailutettiin.

11 1.1.10. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet vahvistettiin yhtymävaltuustossa 26.6.2018 ( 10). Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden mukaisesti riskienhallinnan tilaa ja tuloksellisuutta seurataan talousarviovuoden aikana. Tuloksellisuudesta raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Riskienhallinta on keskeinen osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinta on osa toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Riskienhallinnan päämääränä on toimintojen jatkuvuus ja palvelujen häiriötön tuottaminen. Riskienhallinnalla kehitetään menetelmiä tunnistaa, arvioida ja hallita kuntayhtymän toimintaan ja tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä riskejä. Riskit tulee myös arvioida muutosvaiheessa osana muutoksen suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Riskienhallintaa toteutetaan riskien arvioinneilla. Riskienhallinnassa riskien toteutumisen todennäköisyyden tasot ovat erittäin todennäköinen, todennäköinen, epätodennäköinen ja erittäin epätodennäköinen. Riskin merkitys voi olla erittäin vakava, vakava, kohtalainen tai vähäinen. Riskin merkitystä arvioitaessa ajatellaan merkityksen vaikutusta sillä ajanjaksolla, jolle tavoitteet on asetettu. Strategiset riskit estävät organisaatiota saavuttamasta tavoitteitaan ja usein ne liittyvät ulkoisiin tapahtumiin/muutoksiin. Strategisena riskinä ja epävarmuustekijänä voidaan tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta pitää kuntayhtymän toiminnan ja palvelutuotannon jatkuvuutta nykyisessä ja tulevassa toimintaympäristössä. Muuttuva lainsäädäntö, esimerkiksi leikkaustoimintaa koskeva keskittämisasetus, asettaa rajoja kirurgian toiminnalle. Todennäköisiin strategisiin riskeihin varauduttiin tilinpäätösvuonna hakemalla vaihtoehtoja kuntayhtymän toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Kuntayhtymän toimintaan sisältyy todennäköisiä taloudellisia riskejä. Kuntayhtymän omistajien eli jäsenkuntien taloudellinen kantokyky on heikentynyt väestökehityksen ja verotulo- ja valtionosuuskehityksen vuoksi. Määrärahojen riittävyyteen, talouden seurantaan ja oikea-aikaiseen reagointiin kiinnitettiin huomiota ja taloutta tasapainotettiin eri toimenpitein. Kuntayhtymässä käytetään suhteellisen paljon ostopalveluja, joiden volyymin ja kustannuskehityksen ennustettavuus ja ennakointi on todennäköinen taloudellinen riski ja epävarmuustekijä. Sairaanhoidollisten ja kuntoutuksen ostopalvelujen ennustettavuutta pyrittiin parantamaan Effector-järjestelmällä, kiinnittämällä huomiota maksusitoumuksiin. Muita taloudellisia riskejä ovat rahoitusriskit (korkoriski) ja tulorahoituksen riittävyys. Korkoriskeihin on varauduttu johdannaissopimuksilla, jotka on tehty suojaamistarkoituksessa (lisätiedot liitetiedoissa). Korkoriski on kasvava tilanteessa, jossa maailmantalouden tilanne on heikentynyt. Korkojen nousupaineeseen varauduttiin riskienhallinnan näkökulmasta kilpailutettaessa uudisrakentamisen lainarahoitus tilinpäätösvuonna. Kuntayhtymän lainamäärä kasvaa uudisrakennushankkeen käynnistyessä. Vahinkoriskit toteutuvat äkillisesti ja odottamatta ja ovat vakuuttamiskelpoisia tapahtumia. Vahinkoriskeihin varauduttiin tilinpäätösvuonna ajantasaistamalla ja kilpailuttamalla kuntayhtymän vakuutukset jolloin myös vahinkoriskien todennäköisyyden arviointi päivitettiin. Henkilöstön saatavuus on todennäköinen riski, johon on varauduttu mm. tekemällä aktiivista oppilaitosyhteistyötä sekä panostaen aktiiviseen kesälääkäri-rekrytointiin. Erityisesti lääkäreiden ja joidenkin muidenkin ammattiryhmien saatavuus on haasteellista ja lisäksi nykyisten osaajien menettäminen muualle on jatkuva riski, joka liittyy toiminnan jatkuvuuteen. Operatiivinen riski voi toteutua kuntayhtymän toiminnassa eri syistä (henkilöstö, tietojärjestelmät, ulkoiset tekijät, toimintamallit, toimitilat). Kuntayhtymä toimii sekä omissa että vuokratuissa toimitiloissa. Toimitiloihin liittyviin riskeihin ja epävarmuustekijöihin (sisäilmaongelmat, toimimattomat työtilat, työ-, asiakas- ja potilasturvallisuus) varauduttiin perusterveydenhuollon uudisrakennushankkeen käynnistämisellä.

12 Kuntayhtymässä seurataan HaiPro-järjestelmällä haittatapahtumia ja henkilöturvallisuutta. Vuonna 2018 tehtiin yhteensä 2821 haittatapahtumailmoitusta (asiakas- ja potilasturvallisuus) ja 562 työturvallisuusilmoitusta. Haittatapahtumien ja työturvallisuusilmoitusten määrä väheni hieman vuodesta 2017. Henkilöstöä on aktivoitu ilmoitusten tekemiseen, jotta riskit voidaan tunnistaa ja niihin voidaan reagoida. Työturvallisuusilmoitukset Vuosi Lukumäärä 2018 562 2017 615 2016 505 2015 353 2014 375 2013 266 2012 284 Merkittävimmät tietojärjestelmiä ja tietoturvallisuutta uhkaavat riskit liittyvät henkilöstön osaamistasoon, tietojärjestelmien käytettävyyteen ja ulkoisiin kyberuhkiin. Henkilöstön tietoturvatietoisuutta kohotetaan oikealla ja riittävällä ohjeistuksella ja koulutuksella. Kriittiset tietojärjestelmät on kahdennettu ja tietoturvapäivityksistä huolehditaan. Kyberuhkiin on varauduttu SOC (security operations center) - palvelulla, joka tuottaa ajantasaista tilannekuvaa ympäristöstä ja raportoi data-massasta merkkejä tietoturvapoikkeamista. Valmiussuunnittelulla varaudutaan normaaliaikojen häiriötilanteiden (sähkökatkot, vesikatkot, sääilmiöt, suuronnettomuudet) ja poikkeusolojen (laajempi kansallinen/kansainvälinen häiriö) valmiuden ylläpitoon. Valmiusja turvallisuussuunnittelussa tehdään yhteistyötä Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa. Organisaatiotason valmiussuunnitelma päivitettiin vuonna 2017 ja työtä jatkettiin vuoden 2018 aikana mm. pelastussuunnitelmien osalta. Kuntayhtymässä järjestettiin mm. alkusammutuskoulutusta henkilöstölle. Muita epävarmuustekijöitä ovat mm. erikoissairaanhoitoon liittyvä keskittämisasetus ja valmisteilla ollut sote- ja maakuntauudistus, jonka osalta jatkotoimenpiteet ja linjaukset eivät ole vielä tiedossa. 1.2 Selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Sisäinen valvonta ja riskien hallinta ovat keskeinen osa hyvää hallintoa ja johtamista. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan organisaation sisäisiä menettelytapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan tuloksellisuus ja laillisuus. Sen avulla pyritään tunnistamaan ja hallitsemaan riskejä ja varmistamaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Sisäisen valvonnan avulla johto hankkii jatkuvasti riittävää, luotettavaa ja ajantasaista tietoa organisaation tilasta ja aikaansaannoksista. Kuntalain 14 :n mukaan valtuusto vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta ja päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kuntayhtymähallitus päätti 20.2.2018 ( 10), että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä ohjeistus päivitetään vuonna 2018. Yhtymävaltuusto vahvisti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet kesäkuussa ja kuntayhtymähallitus puolestaan vahvisti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet 18.12.2018 ( 116). Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen mukaisesti on kuntayhtymän johtoryhmässä määritelty sisäisen valvonnan painopisteet vuodelle 2019, jotka ovat kirjausten oikeellisuus ja maksusitoumukset/ennakointi/taloudellisuus. Tarkastustoimenpiteet on käynnistetty linjauksen mukaisesti. Koko toiminnan riskikartoitus tehtiin kuntayhtymässä viimeksi vuonna 2016 ja riskien arviointi on sisältynyt olennaisesti myös kuntayhtymän laatutyöhön. Toiminta sekä toimintaympäristö ovat sen jälkeen muuttuneet ja kartoitus on syytä päivittää vuoden 2019 aikana. Sisäinen tarkastus arvioi kuntayhtymän sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa vuonna 2018 ja nimesi arviossaan riskienhallinnan yhdeksi kehittämisalueeksi kuntayhtymässä. Riskienhallinnan itsearviointia tulee arvion mukaan tehdä kuntayhtymässä nykyistä systemaattisemmin. Vuonna 2019 päivitetään kuntayhtymän hallintosääntö ja otetaan käyttöön riskiportfolio sekä itsearviointi-lomake. Sisäinen tarkastus on raportoinut kuntayhtymäjohtajalle tekemistään tarkastuksista. Merkittäviä epäkohtia tai puutteita ei tarkastuksissa ole todettu.

13 1.2.1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Yhtymähallituksen tietoon ei ole tullut sellaisia valituksia tai oikaisuvaatimuksia, joiden tekemisen perusteena olisi ollut sisäisen valvonnan puutteellisuudesta aiheutunut lakien, ohjeiden, päätösten tai hyvän hallintotavan noudattamisen laiminlyönti. Viranomaisten asettamia määräaikoja (selvitykset) on pääosin pystytty noudattamaan. Pyydettyjen selvitysten määräajoille on tarvittaessa haettu ja saatu lisäaikaa. 1.2.2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arviointi Tilinpäätökseen sisältyvät ydinprosessien selvitykset yhtymävaltuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteutumisesta. Yhtymävaltuuston määrittämissä ydinprosesseissa kehitetään toimintaa tavoitteena asiakaspalvelun sujuvoittaminen strategian mukaisesti. Prosesseille asetettiin ensimmäistä kertaa toiminnallisia tavoitteita vuodelle 2017 ja vuonna 2018 tavoitteiden asettamista kehitettiin saadun palautteen perusteella siten, että tavoitteet ja mittaaminen saadaan selkeämmin esille vuoden 2019 toimintakertomuksessa. Tavoitteiden toteutumista kuvaavien luotettavien mittareiden ja mittaritietojen kehittäminen on jatkuvaa työtä. Organisaatiorakenteen mukaisilla tulosalueilla on määräraha, josta tulosalueet vastaavat. Jokaisella esimiehellä on tilivelvollisuusasemasta riippumatta velvollisuus valvoa alaistaan toimintaa. Vuoden 2018 aikana talouden seurannan ja reagoinnin merkitystä tähdennettiin johtoryhmässä ja useissa esimieskokouksissa. Vuonna 2019 toteutuu koko henkilöstölle suunnattu talousosaamisen koulutus. Tavoitteiden toteutumista arvioivat myös tarkastuslautakunnan jäsenet antamassaan arviointikertomuksessa. Tarkastuslautakunta toi esille prosessien tavoitteiden asettamisen ja mittaamisen puutteita, jotka arvioitiin ja huomioitiin vuoden 2019 tavoitteita asetettaessa. 1.2.3. Sisäisen tarkastuksen toteuttaminen Sisäinen tarkastus toteutetaan KYS-erva alueella sairaanhoitopiirien välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti. Sisäisen tarkastuksen resursointi sisältää keskimäärin yhden työpäivän panoksen /viikko. Sisäisestä tarkastuksesta muodostuvat kustannukset kohdistuvat oikeudenmukaisessa suhteessa eri sairaanhoitopiireille. Sisäinen tarkastus toimii yhtymähallituksen alaisuudessa ja on riippumaton ulkoisesta tarkastuksesta. Päällekkäisyyksien minimoimiseksi sisäinen tarkastus informoi ulkoista tarkastustointa.

14 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Kuntayhtymän oma toiminta pysyi talousarviossa terveyspalveluissa ja tukipalveluissa. Talousarvio ylittyi ostopalveluissa erityisesti sosiaalipalveluiden tulosalueella, johon kohdistettiin valtuuston hyväksymä talousarviomuutos. Perussopimuksen mukaisesti kuntayhtymän tilinpäätöksessä ei muodostu yli- eikä alijäämää. Kuntalaskutuksessa huomioitiin vuoden 2018 tilinpäätöksen yhteydessä 4 506 377 euron ylijäämä hyvityslaskuna jäsenkunnille. Kuntayhtymällä oli lainaa vuoden lopussa yhteensä 12 101 563 (v. 2017 10 258 834 ). Sairaanhoidollisten ostopalvelujen tarve ja käyttö väheni vuonna 2018 vuoteen 2017 verrattuna. Seuraavassa taulukossa ovat keskeiset sairaalat, joista palveluja on vv. 2014-2018 ostettu Palvelun tarjoaja 2015 % 2016 % 2017 % 2018 % Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (KYS) 8 688 976 59,6 9 886 931 58,9 11 042 444 59,5 10 259 053 57,2 Etelä-Savon shp 1 681 645 11,5 1 633 089 9,7 2 035 789 11,0 2 125 958 11,9 Etelä-Savon shp (psykiatria) 262 472 1,8 406 793 2,4 1 059 415 5,7 997 962 5,6 Helsingin ja Uudenmaan shp (HUS) 1 019 984 7,0 1 089 895 6,5 1 176 933 6,3 1 198 681 6,7 Pohjois-Karjalan sairhoito-ja sospalv ky 739 204 5,1 844 504 5,0 858 783 4,6 733 328 4,1 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 134 315 0,9 216 025 1,3 148 186 0,8 160 542 0,9 Niuvanniemen sairaala 756 953 5,2 849 926 5,1 1 034 403 5,6 773 308 4,3 Muut palveluntarjoajat 1 306 202 9,0 1 856 410 11,1 1 197 139 6,5 1 690 087 9,4 Kuntalaskutus yhteensä 14 589 750 100,0 16 783 573 100,0 18 553 091 100,0 17 938 918 100,0 Vuodelle 2018 asetettujen tavoitteiden toteutuminen on kuvattu prosessien erillisissä selvityksissä.

15 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 1 000 1 000 Toimintatuotot 188 641 187 898 Toimintakulut -185 615-184 790 Toimintakate 3 026 3 107 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 287 232 Korkokulut -227-262 Muut rahoituskulut -22-28 Vuosikate 3 064 3 050 Poistot ja arvonalentumiset -3 064-3 050 Tilikauden tulos 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut % 101,63 % 101,68 % Vuosikate / Poistot % 100,00 % 100,00 %

16 1.3.2. Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 064 3 050 Tulorahoituksen korjauserät +/- -376 2 688 617 3 668 Investointien rahavirta Investointimenot - -1 738-3 083 Pysyvien vast hyödykkeiden luovutustulot + -1-1 739 49-3 034 Toiminnan ja investointien rahavirta +/- 948 633 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - -1 499-1 499 Lyhytaikaisten lainojen muutos + 3 342 1 843 0-1 499 Muut maksuvalmiuden muutokset Toim.antojen varojen ja pääomien muutokset +/- 74 459 Vaihto-omaisuuden muutos +/- -28-43 Saamisten muutos +/- 297-3 031 Korottomien velkojen muutos +/- -5 883-5 540 1 949-666 Rahoituksen rahavirta +/- -3 698-2 165 Rahavarojen muutos +/- -2 749-1 532 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 18 2 767 Rahavarat 1.1. - 2 767-2 749 4 299-1 532 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 176,30 % 98,94 % Lainanhoitokate 1,91 1,88 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 7 692 7 058 vuodelta, 1000 Kassan riittävyys,pv 0,03 5,33

17 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2018 2017 milj. milj. A PYSYVÄT VASTAAVAT 31,46 32,79 I Aineettomat hyödykkeet 0,00 0,00 1. Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 2. Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 0,00 II Aineelliset hyödykkeet 30,30 31,65 1. Maa- ja vesialueet 0,23 0,23 2. Rakennukset 26,10 27,68 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 1,43 1,41 4. Koneet ja kalusto 1,90 2,26 5. Muut aineelliset hyödykkeet 0,04 0,04 6. Ennakkomaksut ja kesken- 0,58 0,03 eräiset hankinnat III Sijoitukset 1,17 1,14 1. Osakkeet ja osuudet 1,00 0,97 4. Muut saamiset 0,16 0,16 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT 22,69 25,71 I Vaihto-omaisuus 0,94 0,91 1. Aineet ja tarvikkeet 0,94 0,91 II Saamiset 21,74 22,04 Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 21,74 22,04 1. Myyntisaamiset 19,84 20,06 3. Muut saamiset 1,90 1,98 IV Rahat ja pankkisaamiset 0,02 2,77 VASTAAVAA YHTEENSÄ 54,16 58,50 VASTATTAVAA 2018 2017 milj. milj. A OMA PÄÄOMA 16,53 16,53 I Peruspääoma 16,08 16,08 II Arvonkorotusrahasto 0,45 0,45 IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 C PAKOLLISET VARAUKSET 3,00 3,38 2. Muut pakolliset varaukset 3,00 3,38 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 0,95 0,88 1. Valtion toimeksiannot 0,56 0,49 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 0,30 0,30 3. Muut toimeksiantojen pääoma 0,10 0,08 E VIERAS PÄÄOMA 33,67 37,71 I Pitkäaikainen 7,26 8,76 2. Lainat rahoitus- ja vakuutusla 7,26 8,76 II Lyhytaikainen 26,41 28,95 2. Lainat rahoitus- ja vakuutusla 4,84 1,50 6. Ostovelat 6,54 5,91 7. Muut velat 1,39 1,42 8. Siirtovelat 13,64 20,13 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 54,16 58,50 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 30,53 % 28,26 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 17,85 % 20,07 % Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista 18,71 % 20,99 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 Lainakanta 31.12.2018 12,10 10,26

18 Investoinnit ja niiden rahoitus Kuntayhtymän investoinnit on pääsääntöisesti mitoitettu poistojen määrään. Tilinpäätösvuoden poistot olivat 3 063 905, 48. Investointien määrä vuonna 2018 oli 1 737 933,12. Perusterveydenhuollon uudisrakennushanke eteni suunnitteluvaiheeseen tilinpäätösvuoden aikana. Korkosuojauspolitiikka ja johdannaissopimukset Korkosuojauksen tavoitteena on lainakorkokustannusten hallinta. Johdannaissopimukset on tehty suojaustarkoituksessa tavoitteena rajata kuntayhtymän korkoriskiä pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on korkokustannuksista johtuvan tulosvaihtelun pienentäminen ja pitkän aikavälin odotettavissa olevan laskennallisten korkokustannusten minimointi. Korkojen muutoksen vaikutus yksittäiseen lainaan on pyritty näin eliminoimaan. Suojausten tarkoitus on saavuttaa kuntayhtymän kannalta kohtuullinen korkokustannus tuleville vuosille. Korkosuojaustilannetta seurataan säännöllisesti lainasalkkuanalyysien avulla. 1.5 Kokonaistulot ja -menot KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT MENOT milj. milj. Toiminta Toiminta Toimintatuotot 188,64 Toimintakulut 185,62 Muut rahoitustuotot 0,29 Korkokulut 0,23 Rahoitustoiminta Muut rahoituskulut 0,02 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 3,34 Tulorahoituksen korjauserät Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 Pakollisten varausten muutos Kokonaistulot yhteensä 192,27 Pakollisten varausten vähennys 0,38 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 0,00 Investoinnit Investointimenot 1,74 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1,50 Kokonaismenot yhteensä 189,48 Täsmäytys Kokonaistulot-Kokonaismenot = 192,27-189,48 = 2,79 Rahavarojen muutos- Muut maksuvalmiuden muutokset = 2,75-5,54 = 2,79

19 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitarkastelu Kuntayhtymä on jäsenenä Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä ISLABissa. Kuntayhtymän omistusosuus on 6,820744 %. Konsernivalvontaa suorittaa kuntayhtymähallitus, joka on nimennyt edustajansa ISLABin hallitukseen. Konsernilaskelmat ja konsernin oleelliset tiedot tunnuslukuineen ovat tilinpäätöksen liitetiedoissa. 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainotus Perussopimuksen 22 :n mukaan tilinpäätöksen yhteydessä ennen tilinpäätöksen sulkemista kuntayhtymä oikaisee oma-aloitteisesti suoritehinnat jälkilaskennalla toteutuneiden kustannusten ja palvelujen käytön mukaisesti niin, että jäsenkunnalta peritään ainoastaan kustannuspaikkakohtainen omakustannushinta. Kunkin jäsenkunnan mahdollinen maksuvajaus peritään jäsenkunnalta ja liikaa peritty maksu palautetaan jäsenkunnalle, joten kuntayhtymälle tulee nollatulos tilinpäätökseen. Tämän vuoksi tuloksen käsittely erikseen on tarpeetonta.

20 2 TILINPÄÄTÖKSEN TOTEUTUMISSVERTAILUT 2.1 Tavoitteiden toteutuminen 2.1.1. Prosessit ja niiden tavoitteiden toteutuminen Ydinprosessit (Jokainen organisaatiosiilo ei välttämättä osallistu jokaiseen ydinprosessiin!) Asiakkaan palvelutarve Vakuutusyhtiöt, Kela Koulutusorganisaatiot Yksityiset Järjestöt Ensihoito LAB, yhtiöt, liikelaitokset Sulkava Rantasalmi Sosteri Enonkoski Savonlinna SOS PTH Sivistystoimiala Tekninen toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Kiireellinen hoito Kiireetön hoito ja palvelu Asumis- ja hoivapalvelut Yliopistosairaala Yhteistyökeskussairaalat ESH keskussairaala Tyytyväinen ja arjessa pärjäävä asiakas Edellytyspalvelut ( tukipalvelut ) Osastosihteerit, laitos-, ruoka- ja lääkehuolto

21 2.1.1.1. Kiireellisen hoidon prosessi Tavoite Mittari Toteuma Vastuuhenkilö Läpimenoaika päivystyksessä lyhenee - 80 %:lla potilaista läpimenoaika on max 2 h. 77 % (tulos 10 kuukaudelta) Jaana Luukkonen Päivystysalueelta siirto jatkohoitoon tapahtuu oikea-aikaisesti - 80 %:lla potilasta siirto jatkohoitoon tapahtuu tunnin sisällä päätöksestä keskiarvo 91,6 % Jaana Luukkonen Päivystyspotilaan hoito saadaan valmiiksi yhdellä käynnillä - Päivystykseen uudelleen 72 tunnin sisällä saman vaivan takia palaavien määrä on max 10 % kävijöistä. Asiakastyytyväisyys - HappyOrNot -mittauksessa tyytyväisten osuus on vähintään 90 % mittari ei toiminnassa luotettavasti keskiarvo 91,1 % Jaana Luukkonen Minna Pitkänen Minna Pitkänen Maijaterttu Tiainen Kiireellisen prosessin luotettava mittaaminen oli vuonna 2018 edelleen haasteellista tietojärjestelmän vuoksi. Päivystykseen palaavien potilaiden määrän mittari ei toiminut täysin luotettavasti. Manuaalisesti tehdyin pistokokein kuitenkin havaittiin, että tavoite saavutettiin. Vuodelle 2019 tähän on luvassa parannusta ja luotettava mittari saadaan toimintaan. Jatkohoitoon siirtymisen viive ja asiakastyytyväisyys -tavoitteet saavutettiin. Läpimenoaika Fast track -potilailla jäi hiukan tavoitteesta. Selkeänä syynä oli lääkärityövoiman vaihtuvuus ja kokemattomuus. Fast trackin lääkäripalvelut on ulkoistettu. Asiasta neuvoteltiin palveluntuottajan kanssa ja asiaan saatiin loppuvuonna parannusta. Mittareiden keskeneräisyyden takia kiireellisen prosessin johtoryhmässä päätettiin alkuvuodesta 2018 panostaa enemmän toiminnan kehittämiseen ja toiminnalliseen tulokseen. Monia kiireellisen potilaan kulkuun liittyviä ja sairaalan/ensihoidon toiminnan ohjeita uusittiin ja tehtiin kokonaan uusia ohjeita. Isoja projekteja olivat mm. suuronnettomuushälytysohjeen uusiminen, MET-toiminnan aloittaminen, elvytyskoulutusten uudelleen käynnistäminen, hätätilapotilaan toimintamallin rakentaminen, muista sairaaloista tulevien potilaiden toimintamallin yhtenäistäminen ja raportoinnin vakioiminen ISBAR-järjestelmän mukaisesti. Myös sosiaalipäivystyksen rajapinnan yhtymäkohdat päivitettiin. Lisäksi edelleen jatkettiin jo aiemmin tehtyjen muutosten vakiinnuttamista.

22 2.1.1.2. Kiireettömän hoidon ja palvelun prosessi Tavoite Mittari Toteuma Vastuuhenkilö Nopea hoidon tarpeen / ongelman havaitseminen ja hoitoon pääsy ja diagnostiikka sekä mahdollisimman viiveetön hoitokokonaisuus TTH / PTH lääkäri, PTH hoitaja, asiantuntijat, ESH RTG tutkimukset; CT, MRI, UÄ - ensimmäinen vapaa aika T1, tavoite 1 pv - kolmas vapaa aika T3, tavoite 7 pv PTH Hammashuolto - ensimmäinen vapaa aika T1, tavoite 14 pv - kolmas vapaa aika T3, tavoite 42 pv ESH ajanvaraus - ensimmäinen vapaa aika T1, tavoite 14 pv - kolmas vapaa aika T3, tavoite 21 pv - ESH:n osalta elektiivisen prosessin läpimenoaika lyhenee 75 % vuoden 2016 tasosta T1 tavoite ei toteutunut, T3 tavoite pääosin toteutui T1 tavoite ei toteutunut T3 tavoite toteutui tavoite toteutui 10/17 yksikössä tavoite toteutui 15/17 tekonivelpotilaan hoitoketju lyhentyi 70 % rintapattipotilaan hoitoketju lyhentyi 55 % Veikko Karvanen Asiakasvastaavatoiminnan (ASVA) kehittäminen. Paljon palveluja tarvitsevien (yli 20 käyntiä/vuosi) tunnistaminen ja hoitokokonaisuuden haltuunotto. - Sairauspäivärahapäivien määrä vähenee 10 % vuoden 2017 tasosta - ASVA -asiakkaiden määrä 31.12.2018 on yhteensä 50, heille on nimetty vastuuhenkilöt ja heillä on henkilökohtaiset hoitosuunnitelmat Tavoite ei toteutunut. Sairauspäivärahapäivien määrä kasvoi 4,2 % tavoite ei toteutunut, toteuma oli 15 asiakasta Veikko Karvanen Sähköiset palvelut ovat jokapäiväisessä käytössä niin asiakkailla kuin henkilökunnallakin - Sähköisenasioinnin sopimusten määrä kaksinkertaistuu 31.12.2017 tilanteeseen nähden. Asiakastyytyväisyys - HappyOrNot -mittauksessa tyytyväisten osuus on vähintään 90 % tavoite ei toteutunut, sopimusten määrä lisääntyi 25 % tavoite toteutui, tyytyväisten osuus oli 93,3 % Veikko Karvanen Veikko Karvanen

23 Kiireettömässä hoidossa tavoitteena on, että hoidon tarpeen toteamisen jälkeen asiakas pääsee tutkimuksiin ja hoitoon ilman tarpeetonta viivettä. Hoitoon pääsyä mitataan T1 ja T3- ajoilla. T1- aika kertoo, kuinka monen päivän kuluttua on ensimmäinen vapaana oleva aika, joka olisi asiakkaalle annettavissa. T3- aika on kolmas vapaa aika. Nämä ajat kuvaavat käytettävissä olevaa resurssia. T1- ja T3 aikoja seurataan erikoissairaanhoidossa 17 eri toiminnassa, perusterveydenhuollon lääkäreiden, hammaslääkäreiden, hoitajien ja fysioterapeuttien vastaanotoilla ja radiologisissa kuvantamisissa. Sosterin kotisivuilla on lähes reaaliaikaisesti T1- ajat (ensimmäinen vapaa aika) lääkärin, sairaanhoitajan, fysioterapeutin ja hammaslääkärin vastaanotoille terveysasemittain (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna). Pienillä terveysasemilla vaihtelu on ollut suurinta, koska poissaolot vaikuttavat nopeasti kiireettömien palveluiden saatavuuteen. Hoitoon pääsyä mitattiin erikoissairaanhoidossa seitsemällätoista operatiivisen alan poliklinikalla. Pisimmät odotusajat olivat käsikirurgiaan ja plastiikkakirurgiaan, näissä odotusajan mediaani oli 34 ja 29 vuorokautta. Muilla poliklinikoilla odotusaikojen mediaani oli alle 21 päivää. Läpimenoaikojen vertailutietoja vuoden 2016 tasoon oli käytettävissä tekonivelleikkausten osalta ja osittain rintapattiselvittelyiden osalta. Läpimenoaikojen lyhentyminen oli merkittävä, vaikka tavoitteeseen ei aivan ylletty. Sairaspäivärahapäivien määrää ei pystytty vastoin odotuksia vähentämään hoitoon pääsyä ja hoitoprosesseja nopeuttamalla. Runsaasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävien asiakkaiden saaminen asiakasvastaavatoiminnan (ASVA) piiriin osoittautui arvioitua vaikeammaksi. Tavoitteena oli 50 uutta asiakasta vuoden 2018 aikana, toteuma oli 15 asiakasta. ASVA- toimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen. Lisäksi moniammatillisesta selvittelystä ja hoito- ja palvelusuunnitelmasta hyötyvien asiakkaiden tunnistamiseksi on parannettu ja otettu käyttöön. Näistä esimerkkeinä toistuvasti päivystykseen ja osastohoitoon päätyvien potilaiden tilanteen aiempaa systemaattisempi ja laajempi selvittely ja vammaispalveluiden moniammatillinen asiakastyöryhmä. Palliatiivisen hoidon ja kipupotilaiden hoidon kehittäminen ja toimintojen uudelleen organisoinnin odotetaan tuottavan hyviä tuloksia vuoden 2019 aikana. Lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden vakiinnuttaminen ja kehittäminen on jatkunut. Kehittämisprojektina käynnistynyt palveluiden integraatio ja Luukku -toiminta neuvonnassa, hoidon tarpeen arvioinnissa ja palveluihin ohjaamisessa on vakinaistettu. Puhelut ovet edelleen yleisin yhteydenottotapa. Chat- palvelu ja sähköiset yhteydenotot ovat hieman lisääntyneet, mutta olivat edelleen ennakoitua vähäisempiä. Vanhuspalveluissa kehittämiskohteena ovat olleet ikäihmisten sairaalahoidosta kotiutumiseen liittyvät, kotiin vietävät kuntoutus- ja hoitopalvelut. Kotiutumisvaiheessa ja välittömästi sen jälkeen annettava riittävän intensiivinen tuki tähtää mahdollisimman hyvän toimintakyvyn ja omatoimisuuden saavuttamiseen. Tärkeänä uudistuksena on vuoden 2018 aikana käyttöönotettu www.yssi.fi -toimintakalenteri, johon koottiin ikäihmisten toimintakykyä ylläpitävää toimintaa yhteen paikkaan. Kiireettömän hoidon hoitoketjujen kehittämisessä olivat edellisten lisäksi painopistealueina - diabetespotilaan hoitokokonaisuus ja luentokokonaisuus kuntalaisille - sydänpotilaan hoitokokonaisuus (sepelvaltimotauti, vajaatoiminta) - saatto-ja palliatiivisen hoidon kehittäminen - kivunhoidon kehittäminen >> kivun ja palliatiivisen hoidon poliklinikkatoiminnan aloittaminen - tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidon kehittäminen ja koulutus kuntalaisille - eristyspotilaan hoito - sosiaalityö osaksi hoidollisia prosesseja - sähköisen asioinnin kehittäminen - aktiivisuusajan seuranta akuutti-ja kuntoutusosastoilla

24 2.1.1.3. Asumis- ja hoivapalvelujen prosessi Tavoite Mittari Toteuma Vastuuhenkilö Palvelupäätöksen toteutumisen läpimenoaika on mahdollisimman lyhyt kotihoidon ja omaishoidontuen osalta Palveluasumistarpeen toteamisen ja myönteisen päätöksen/ palveluihin pääsyn välinen aika jää mahdollisimman lyhyeksi - kotihoitoon pääsy 5 vrk:n kuluessa ja omaishoidontukipäätöksen saaminen 15 vrk:n kuluessa - keskimääräinen odotusaika on enintään 2 kk Kotihoidon tavoite toteutui Omaishoidontukipäätöksen on saanut 20 vrk:n kuluttua Tavoite toteutui Minna Laurio Anu Koivumäki Asiakkaat kotiutuvat suunnitelmallisesti kotihoidon piiriin (kotiutustiimin/ kotiutushoitajan jalkautuminen osastoille) 75 vuotta täyttäneet ikäihmiset voivat asua omissa kodeissaan itsenäisesti tai palvelutarvearvion mukaisten palvelujen turvin mahdollisimman pitkään - Haipro-ilmoituksia ei ole tehty lainkaan kotihoitoon kotiuttamisen yhteydessä - 92 % 75 vuotta täyttäneestä väestöstä asuu itsenäisesti tai palvelujen turvin Tavoite ei toteutunut kaikissa kotiutuksissa, koska asiakas on kotiutettu ilman kotihoidon informointia. Kotiutustiimi on jalkautunut osastoille mutta kehittämistyö jatkuu. 91 % 75 vuotta täyttäneestä väestöstä asuu itsenäisesti tai palvelujen turvin Minna Laurio Omaishoidon piirissä olevien yli 75-vuotiaiden määrä on valtakunnallisen suosituksen mukainen Omaishoitajien ja hoidettavien kokonaisvaltainen toimintakyvyn edistäminen - 6 % yli 75-vuotiaista on omaishoidon piirissä - Omaishoitajien terveystarkastukset toteutuvat omaishoitajuuden alkaessa 80 %:sesti 3 % yli 75-vuotiaista on omaishoidon piirissä Omaishoitajista 14 % on käyttänyt tarjottua palvelua Senioriasemalla. Jorma Hongisto - Omaishoitajien lakisääteiset vapaat toteutuvat 80 %:sesti 78 % omaishoitajista on käyttänyt lakisääteisiä vapaita Tavoitteellinen ja toimintakykyä ylläpitävä päivätoiminta - Päivätoimintaa järjestetään koko Sosterin alueella Päivätoimintaa järjestettiin koko Sosterin alueella Savonlinnassa, Kerimäellä (sis Ph ja Sr) ja Enonkoskella. Anu Koivumäki