Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti
Maaseutu Matkailu -lehti 12. vuosikerta Sisältö Julkaisija Matkailun teemaryhmä Päätoimittaja Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä c/o MEK, PL 625 00101 Helsinki puh. 050 441 2852 nina.vesterinen@ncp.fi www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu Tuotanto Viestintätoimisto NorthEXIT Sotkankatu 17-19 A2 FI-33230 Tampere puh. 040 511 4460 www.northexit.com Ulkoasu Hannu Karjalainen Tässä numerossa teemana Kalastus ja ruoka 3 Pääkirjoitus 4 MMM edistää kalastusmatkailua 7 Suomesta kv-kalastusmatkailun kohdemaa 8 Asiakkaana kv-kalastusmatkailija 10 Ammattikalastajan matkassa 12 Ruoka matkailussa ja ruokamatkailua 16 Ruokamatkailun kv-markkinat kasvavat 18 Aitoja makuja 20 Taattisten tilalla Ilmestyy 3 kertaa vuodessa 2 2007
PÄÄKIRJOITUS Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä Olkaamme ylpeitä siitä, keitä olemme ja mitä osaamme! Kirjoitan tätä kotimatkalla Euroopan maaseutumatkailukonferenssista Unkarista. Vierailimme myös useassa maaseudun matkailuyrityksessä ja näistä vierailusta jäi päällimmäiseksi mieleen äärimäinen puhtaus niin kaduilla, pihoilla kuin taloissa sisälläkin, kauniit puutarhat kukka-asetelmineen sekä ylpeys omasta osaamisesta ja kulttuuriperinnöstä. Joidenkin yritysten toiminta ei ollut kuulemamme mukaan kaikkein ammattimaisinta, mutta valtava innostus omasta asiasta vei asiakkaan mielen pois pienistä lapsuksista. Toin hitusen tätä mukanani meillekin.:-) Euroopan maat ovat menossa kovaa vauhtia eteenpäin niin laadussa, houkuttelevissa tuotteissa kuin tehokkaissa sähköisissä jakelukanavissa. Tässä vauhdissa pitää pysyä mukana. Yksi valttimme puhdas ilma Ainakin yksi suuri valtti meillä on esim. Unkariin nähden. Meillä on puhdas ilma. Vaikka vierailimmekin Unkarin vuoristoalueella, Helsingin lentokentällä koneesta ulos astuessani havahduin huomatessani hengittäväni ihanan puhdasta ilmaa eli jopa lentokoneiden kerosiinin seassa ilma tuntui raikkaammalta kuin Unkarin maaseudulla. Miten saisimme tämän puhtauden käännettyä vielä paremmin matkailumme kilpailuvaltiksi, on kysymys, johon tulisi löytää vastaus mitä pikimmin. Matkailukesä oli säistä huolimatta hyvä Vaikka kesä näytti mennneen hyvin, ei se maaseudun matkailuyrittäjille ollut kuitenkaan helppo. Kilpailu esimerkiksi hotellien uskomattoman alhaisten kesätarjousten kanssa on kiihtynyt entisestään. Monia mietityttää, miten saadaan kustannukset peitettyä ja miten pystytään hinnoittelemaan niin, että kovasta aherruksesta jäisi vielä hiljaisen ajankin varalle. Muun muassa pienen yrittäjän byrokratia ja siihen liittyvät erilaiset maksut ovat samat kuin isollakin. Tämä on haaste, johon tulisi löytää kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Toisaalta maaseudun matkailuyrityksistä houkuttelevan tekevät niiden persoonalliset piirteet ja henkilökohtainen palvelu. Mikä sen mukavampaa kuin esimerkiksi kiertomatkan aikana majoittua joka yö erilaisessa paikassa ja nauttia herkullista aamiaista aamulla leivotun leivän tuoksun huumassa, sen sijaan, että ketjuhotelliin mentäessä tietää, jo miltä huone näyttää ja aamupalaa syödessä ei tiedä missä päin Suomea on. Toisena haasteena voisi mainita tarpeen tietoisuuden lisäämisestä tarjolla olevista palveluista ja sitä kautta entistä paremman arvostuksen saamisen maaseudun matkailuyrityksille. Miten siis saada suuren yleisön tietoon vielä tehokkaammin upeat, yksilölliset maaseudun lomanviettovaihtoehdot? Laadulla lisää kilpailukykyä Erityyppiset ja -kokoiset maaseudun matkailuyritykset ovat käyneet läpi itselleen sopivan tien asiakaspalvelun ja turvallisuuden parantamiseen, kokonaislaadun hallintaan ja laatujohtamiseen. Olemassa ovat PalveluaSydämellä, TunneTurvaa, Maakuntien Parhaat ja Laatutonni-ohjelmat. Laatuyhteistyöryhmä haluaa vielä muistuttaa, että laatuohjelmien läpikäynti parantaa yrityksen omia prosesseja, jatkuva kehittäminen tuo lisää tyytyväisempiä asiakkaita ja lopulta lisää kilpailukykyä. Kaikissa laatuohjelmissa on tehty kesän aikana uudistustyötä, joka näkyy entistä parempina ja monipuolisimpina ohjelmina. Omalla toiminnallaan jokainen yritys osoittaa oikeutuksen merkkien käyttöön ja sitä kautta alan arvostus ja tunnettuus nousevat. Toivomme, että myös kehittäjät ja rahoittajat huomioivat laadun merkityksen niin, että laadunparannustyö on tärkeä osa uuden kauden kehittämistoimintaa. Tulevien vuosien kehittämisohjelmat Teemapohjaisen kylämatkailun kehittämissuunnitelma on valmistunut ja pilottikylien valinta on käynnissä. Alkuvaiheessa on tavoitteena ottaa mukaan kymmenkunta kylää ympäri Suomen, joissa on jo matkailupalveluja, mutta jotka haluaisivat kehittää toimintaa seuraavalle portaalle huomioiden samalla koko kylän kehittymisen. Toinen alkanut kehittämisohjelma on Outdoors Finland -aktiviteetteja eteenpäin luotaava ohjelma, jota koordinoi MEK, mutta joka toteutetaan yhteistyössä teemaryhmän ja muiden asianosaisten kanssa. Ohjelman alateemoja ovat kalastus, pyöräily, vaellus, melonta, sauvakävely, ratsastus ja eläinten katselu. Jos teillä on aihealueisiin liittyviä hankkeita suunnitteilla, otamme tiedon mielellämme vastaan, jotta voimme yhteistoiminnallisesti viedä asioita eteenpäin. Ja lopuksi, yrittäjät, olisimme enemmän kuin iloisia, jos vastaisitte käyttöseurantatutkimukseen! Aurinkoista syksyä! 3
Maa- ja metsätalousministeriö edistää kalastusmatkailua Valtioneuvosto teki 21.12.2006 Suomen matkailupolitiikasta periaatepäätöksen, jonka pohjana oli Suomen matkailustrategia vuoteen 2020. Näissä asiakirjoissa valtakunnallisen matkailun kehittämisessä on kesätarjontaa yhtenäistäväksi avainteemaksi nostettu vesielementti, jonka yksi tärkeimmistä osa-alueista on kalastus. 4
Maa- ja metsätalousministeriö teetti vuonna 2005 selvityksen kalastusmatkailun nykytilasta, kehittämishaasteista ja hanketoiminnasta Tampereen yliopiston Liiketaloudellisella tutkimusja koulutuskeskuksella (Laiho ym. 2005). Selvityksessä todettiin muun muassa kalastusmatkailuyrittämisen kehittyneen viime vuosina nopeasti ja Suomessa olevan noin 120 yritystä, jotka saavat yli puolet liikevaihdostaan kalastusmatkailusta. Alan kehitysnäkymiä pidettiin valoisina, sillä noin 70 prosenttia alan yrittäjistä uskoo liikevaihtonsa kasvuun muutaman seuraavan vuoden aikana. Kansainvälisten matkailijoiden (lähinnä venäläiset ja saksalaiset) osuus asiakaskunnasta oli kohtuullisen suuri verrattuna muuhun maaseutumatkailuun. Toisaalta kalastusmatkailun yleisen uskottavuuden vahvistamiseen ja palvelutarjonnan tunnetuksi tekemiseen todettiin olevan edelleen suuri tarve. Tämä selvitys rahoitettiin maa- ja metsätalousministeriön maaseutuosaston toimesta. Lähde: MEKin kuvapankki Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia Maa- ja metsätalousministeriö päivitti vuonna 2007 vapaa- ajan kalatalouden kehittämisstrategiansa. Strategian päivityksessä nojattiin sekä kalastusmatkailusta vuonna 2005 tehtyyn selvitykseen että valtakunnalliseen matkailustrategiaan. Päivitetyn vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian mukaan kalastusmatkailun kehittämistä tulee jatkaa laajalla yhteistyöllä valtakunnallisen matkailustrategian mainitsemassa vesiaktiviteettien viitekehyksessä itsenäisenä tuoteryhmänä. Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategiassa maa- ja metsätalousministeriö asetti yhdeksi tavoitteeksi aikaansaada Suomeen kannattava kalastusmatkailuelinkeino, jonka tuottamilla kilpailukykyisillä ja laadukkailla kalastusmatkailupalveluilla on kysyntää niin kotimaassa kuin myös ulkomailla. Lisäksi tavoitteeksi määriteltiin kehittää kalastusmatkailusta yksi luontoon suuntautuvan matkailun tärkeimmistä osaalueista ja vakiinnuttaa Suomen asema eurooppalaisilla kalastusmatkailumarkkinoilla. Kalastusmatkailun kehittämisen toimenpideohjelma Maa- ja metsätalousministeriö myönsi 26.4.2007 Matkailun edistämiskeskukselle määrärahan toimenpideohjelman laatimiseksi. Toimenpideohjelmassa määritellään tarkemmin toimenpiteet, joilla kalastusmatkailun edistämiseen pyritään. Lisäksi ohjelma auttaa rahoittajaviranomaisia määrärahojen kohdentamisessa. Toimenpideohjelma laaditaan laajalla yhteistyöllä maa- ja metsätalousministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, Matkailun edistämiskeskuksen, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän matkailun teemaryhmän sekä kalastusmatkailusektorilla toimivien tahojen kanssa. Ohjelmaesityksen laatii käytännössä Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos yhteistyössä Pro Agria Pirkanmaan kanssa ja näillä näkymin se valmistuu vuoden 2007 loppuun mennessä. Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kokonaisuudessaan vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategiaan kirjattu hanke on seuraava: Vakiinnutetaan kalastusmatkailun asema liiketaloudellisesti kannattavana elinkeinona. Suomen kalastusmatkailupalveluiden yleistä uskottavuutta lisätään laajapohjaisella yhteistyöllä, hanketyöllä sekä tutkimustiedolla. Kalastusmatkailua kehitetään valtakunnallisen matkailustrategian mukaisesti vesielementteihin liittyvänä itsenäisenä kärkituoteryhmänä. Kalastusmatkailun perusedellytykset otetaan huomioon tuotekehitystyössä aikaisempaa vahvemmin. Hanketyö kohdistetaan alueille, joilla kalastusmatkailun harjoittamisen luontaiset edellytykset ovat otolliset. Määrärahoja suunnataan laaja-alaisiin kalastusmatkailun yhteismarkkinointihakkeisiin ja myös suoriin yritystukiin. Kalastusoppaiden toiminnan harjoittamiseen olennaisesti liittyvä läänikohtaisen viehekalastusluvan käyttö pyritään mahdollistamaan valmistelemalla kalastuslain muutos. Kalastusmatkailuelinkeinon tilasta laaditaan perusselvitys ja kehittämiseen toimenpideohjelma. Ajankohtaista Talvikaudella Suomessa vieraili 2,3 miljoonaa ulkomaista matkustajaa Talvikaudella marraskuun 2006 ja huhtikuun 2007 välisenä aikana Suomessa vieraili kaikkiaan 2,3 miljoonaa ulkomaista matkustajaa. Matkustajamäärä kasvoi 13 prosenttia edellisestä talvikaudesta. Eniten matkustajia saapui Venäjältä, Ruotsista ja Virosta. Isosta-Britanniasta tulleiden matkustajien määrä lisääntyi neljänneksellä edellistalveen verrattuna, Venäjältä ja Virosta saapuneiden määrät lisääntyivät noin viidenneksellä. Tiedot ilmenevät rajahaastattelututkimuksesta, jonka toteuttajina ovat Tilastokeskus ja Matkailun edistämiskeskus. (MEK) 5
Mökit ja kalastus ovat hittituote etenkin Venäjän markkinoilla. Suomesta kansainvälisen kalastusmatkailun kohdemaa Kalastusmatkailun kehittämisen toimenpideohjelman valmistelu on käynnistynyt Suomen kalastusmatkailulle haetaan yhä suunnitelmallisempaa ja tavoitehakuisempaa kehittämisotetta. Uusi toimenpideohjelma pyrkii tunnistamaan kasvun mahdollisuuksia alan yritystoiminnalle ja laatii toimenpide-ehdotuksia Suomen aseman vahvistamiseksi kansainvälisen kalastusmatkailun vetovoimaisena kohdemaana. 6 Toimenpideohjelma laaditaan tiiviissä yhteistyössä kalastusmatkailuelinkeinon kanssa. Prosessin aikana hyödynnetään myös eri sidosryhmistä löytyvää osaamista ja asiantuntemusta siten, että vuodenvaihteessa 2007 2008 kalastusmatkailun kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet sekä konkreettiset kehittämistoimenpiteet ovat selvillä. Kehittämissuunnitelman laatiminen on lähtenyt liikkeelle maa- ja metsätalousministeriön vauhdittamana ja Matkailun edistämiskeskuksen myötävaikutuksella. Työhön osallistuu lisäksi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Matkailun teemaryhmä. Päävastuun toimenpideohjelman tekemisestä kantavat tutkimuspäällikkö Marko Laiho Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosista sekä projektipäällikkö Ismo Kolari Pirkanmaan Pro Agriasta. Hankkeen ohjausryhmässä on lisäksi vahva elinkeinon, eri järjestöjen, viranomaistahojen sekä markkinointi- ja myyntiorganisaatioiden edustus. Puhtaat vesistöt ja luontaiset kalalajit vetovoimatekijöinä Kalastusmatkailun kehittämisen lähtökohtana Suomessa on Ruotsin ohella Euroopan laajin järvialue, pitkä ja saa-
ristoinen rannikko sekä monet jokikohteet. Valkolihaiset kalalajit hauki, ahven ja kuha ovat lajeja, joiden kalastuksen varaan kansainvälistä kalastusmatkailua voidaan jatkossa rakentaa laajalla rintamalla. Lapin osalta myös harjus on merkittävä kalalaji. Näiden luontaisesti lisääntyvien lajien kannat ovat runsaat monissa vesistöissä ja ne luovat kalastusmatkailulle ja -matkailijalle tärkeän saalisvarmuuden. Suomesta löytyy lisäksi muutamia vetovoimaisia ja vahvalla kasvu-uralla olevia erikoiskohteita punalihaisten lohikalojen ja eräiden muiden lajien kalastajille. Kansainväliset kalastusmatkailuasiakkaat ovat yleensä otettuja rauhasta ja hiljaisuudesta, puhtaista vesistöistä ja kauniista luonnosta, joita Suomi tarjoaa. Ulkomaisin silmin katsottuna Suomi voi jopa näyttäytyä yhtenä suurena kansallispuistona, jossa on kalaisat vedet ja monimuotoinen luonto, joista myös pidetään hyvää huolta. Kalastusmatkailun kehittämistyön on Suomessa jatkossakin tapahduttava kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. On syytä miettiä tarkkaan, minkä teemojen varaan Suomen profiloitumista kansainvälisen kalastusmatkailun kohdemaana rakennetaan. Kalastusmatkailubrändimme tulee myös nivoutua Suomen maabrändiin ja sen matkailullisiin ulottuvuuksiin, joita työstetään Matkailun edistämiskeskuksen johdolla. Asiakassegmenttien runsaus Kalastavat matkailijat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään eli omatoimikalastajiin ja ohjattuja palveluja käyttäviin asiakkaisiin. Osa kalastusmatkailijoista kuuluu molempiin ryhmiin. Lisäksi kalastusmatkailijoita voidaan segmentoida esim. kalastusmuodon, tavoitellun saalislajin, kalastusympäristön, kalastustaitojen ja -aktiviteettien sekä eräiden muiden taustatekijöiden suhteen. Kaikilla ryhmillä vaikuttaisi olevan omat toiveensa kalastuskohteen, palvelujen ja oheistarjonnan osalta. Monille kalastajille kalastus onkin vain yksi aktiviteetti osana onnistunutta lomamatkaa. Toisille kalastus on kokonainen elämäntapa, jonka ehdoilla myös ulkomaanmatkat toteutetaan. Market-Sensing ja piilevä kysyntä Suomen näkyvyys eurooppalaisilla kalastusmatkailumarkkinoilla on ollut toistaiseksi huonohko suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin kuten esim. Irlantiin, Norjaan ja Ruotsiin, vaikka ulkomaisten asiakkaiden määrä onkin viime vuosina lisääntynyt alan yrityksissä. Toimenpideohjelmassa kartoitetaan Suomen keskeisin kalastusmatkailutarjonta ja kansainvälisiä asiakkaita kiinnostavat kohteet. Samalla pohditaan sopivia keinoja, joiden avulla yritysten tarjonta ja palvelut viedään keskeisten asiakassegmenttien saataville. Alustavien asiantuntija-arvioiden mukaan maailmalla lienee kuitenkin olemassa ilmeisen paljon ns. piilevää kysyntää suomalaisille kalastusmatkailupalveluille. Sen tunnistaminen eri keinoin ja määrätietoinen hyödyntäminen järkevien kehittämistoimenpiteiden avulla onkin keskeinen haaste suomalaiselle kalastusmatkailuelinkeinolle ja muille kehittämistyössä mukana oleville organisaatioille. Verkot Venäjän vesille Keskeisten markkina-alueiden määrittelyssä ei ole menty merta edemmäs kalaan. Toimenpideohjelman pilottimaaksi on valittu Venäjä, jonka osalta Suomella kalastusmatkailun kohdemaana on selvä ja pysyvä sijaintietu kilpailijamaihin verrattuna. Erityisesti Venäjältä Suomeen suuntautuvan kalastusmatkailun volyymit ja eri palveluihin käytetyt euromäärät vaikuttaisivat kasvaneen merkittävästi viime vuosien aikana, vaikka kattavaa tilastotietoa ei olekaan saatavissa. Venäläisille kalastus onkin tärkeimpiä harrastuksia ja suuren maan markkinat ja kysyntäpotentiaali ovat huomattavan laajat. Venäjän ohella asiakkaita on saatavissa kasvavassa määrin myös muista Euroopan maista, kunhan löydetään oikeat markkinakohtaiset toimenpiteet. Esimerkiksi Lapissa panostetaan jo nykyisin vahvasti Iso-Britannian kysynnän hyödyntämiseen. On kuitenkin syytä harkita tarkoin rajallisten kehittämis- ja markkinointiresurssien kohdentamista, jotta panostuksille saadaan mahdollisimman suuri tuotto. Tutkittua tietoa alan kehittämisen tueksi Suomessa toimii nykyisin arviolta 1200 1400 matkailuyritystä, jotka saavat säännöllisesti tuloja kalastusmatkailusta. Alalta yli 50 % tuloistaan saavia yrityksiä on toista sataa. Kalastukseen liittyviä matkailupalveluja tarjoavat lähinnä majoitus- ja kalastusopasyritykset. Monissa kohteissa on saatavilla kaikki toiminnot kuljetuksia, ateriapalveluja ja muita oheisohjelmia myöten. Kalastusmatkailua on viety Suomessa eteenpäin systemaattisemmin vasta noin kymmenen vuotta. Esimerkiksi alalla toimivien yritysten määrä on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Kehittämistyön tueksi kaivattaisiin kuitenkin kipeästi tutkittua ja luotettavaa tietoa alan yritysten asiakasmääristä, liikevaihdosta ja niiden kehityksestä. Lisäksi tarvitaan konkreettista markkinatietoa erityisesti niiden lähtömaiden osalta, joista asiakkaita Suomeen halutaan ensisijaisesti tavoitella. Kalastusmatkailun toimenpideohjelmaa laativa työryhmä kuulee mielellään laajemminkin alan toimijoiden käsityksiä ja arvioita kalastusmatkailuelinkeinon nykytilasta sekä kehittämishaasteista ja -mahdollisuuksista. Yhteyttä voi ottaa esim. seuraavasti: Marko Laiho marko.laiho@uta.fi, 040 503 6340 Ismo Kolari ismo.kolari@proagria.fi, 050 5929 259 Ajankohtaista Marko Laiho Suomelle matkailubrändi - luotettava, rento matkailumaa Matkailun edistämiskeskuksen johdolla alkuvuodesta käynnistynyt työ Suomen matkailumaakuvan luomiseksi on saatu nyt hyvään vauhtiin. Työhön osallistui eri alojen asiantuntijoita, joten brändiluonnoksesta saatiin mahdollisimman monipuolinen. Matkailumaakuva pohjautuu neljään C:hen, jotka muodostavat Suomen matkailumaakuvan ytimen. Matkailu-Suomi on luotettava (Credible), siinä on myönteistä vastakohtaisuutta (Contrasts) ja luovuutta (Creative), joiden johdosta Matkailu-Suomi on kiva, rento ja samalla viileä maa (Cool). (MEK) 7
Kalastusteema on kovassa nousussa matkailurintamalla. Erityisesti ulkomaalaisten kalastusmatkailijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti muutaman viime vuoden aikana ja kysyntä näyttäisi vain lisääntyvän. Mistä tämä suotuisa kehitys johtuu? Asiakkaana kansainvälinen kalastusmatkailija Suomella on erinomaiset lähtökohdat kalastusmatkailulle. Kuten olemme koulussa oppineet, maamme pinta-alasta makeaa vettä on 10 % eli 33 350 km 2. Järvien lisäksi kalastuskäytössä on hyviä jokikohteita ja pitkä rannikko. Nämä asiat ovat melko hyvin meidän tiedossamme, mutta miten onkaan muualla? Suomi-tietämys on valitettavasti hyvin vajavaista ulkomailla. Kalavesiämme ei juuri tunneta Euroopassa, ainakaan toistaiseksi. Edistystä on kuitenkin tapahtumassa. Ensimmäiset panostukset kalastuksen kansainväliseen markkinointiin ovat tuottaneet nopeasti konkreettista tulosta ja asiakasmäärät ovat kasvussa. Kalastavia matkailijoita on saatu houkuteltua etenkin Venäjältä, jossa kalastus kuuluu suosituimpiin harrastuksiin. Naapurimaassa arvioidaankin olevan peräti 40 miljoonaa kalastajaa. Venäjän markkinoiden nopeaa kehittymistä ovat edesauttaneet sen läheinen sijainti ja matkailua tukeva nopea talouskasvu. Ja tietenkin onnistunut markkinointi. Kalastavia asiakkaita saapuu myös monista muista maista. Zanderland-hanke Pirkanmaalla on markkinoinut kalastusta Venäjän ohella mm. Baltian maihin ja Saksaan. Latvialaisten kalastajien into tulla meille kalaan on ollut suurimpia yllätyksiä. Kukapa olisi sitäkään osannut ennustaa vielä 10 vuotta sitten - venäläisten rynnimisen ohella! Kansainväliset kalastusmatkailijat voidaan jakaa useisiin ryhmiin, joista tärkeimpiä ovat perheet, miesporukat ja yritysten ulkomaiset vieraat ja henkilökunta. Varsinkin perheille oheispalvelujen merkitys on suuri. Sillä aikaa kun mies kalastaa, vaimo haluaa marjastaa ja sienestää tai käydä ostoksilla. Lapset viihtyvät huvi- ja eläinpuistossa tai minigolf-radalla. Monissa perheissä muutkin lähtevät isän kanssa vesille. Saalisvarmuudella on merkitystä Kalansaaliin ja saaliskalan koon merkitys vaihtelee suuresti. Parin kilon hauen saaminen on monelle ulkomaalaiselle ikimuistoinen, veret seisauttava kokemus ja taas protason kalastajille tulisi olla saaliskaloja mahdollisimman paljon tai ainakin muutama kookas. Iso osa asiakkaista on näiden kahden ääripään välissä. Saalisvarmuudella on suuri merkitys, mutta useimmiten kohtuus riittää. Ja jos ei riitä, niin silloin asiakas on tullut ehkä hieman väärään paikkaan. Tärkeää on myös mielikuva 8 Maksukykyiset kansainväliset asiakkaat ovat tärkeitä kalastusohjelmapalveluyrittäjille. Kalastusoppaalta löytyvät hyvät kalastusvälineet ja varusteet sekä kalastuksen tietotaito.
mahdollisuudesta saada suuri kala, vaikka sitä ei sitten kyseisellä reissulla tulisikaan. Majoituksena kalastajilla toimii useinmiten mökki, joka on must etenkin venäläisille, mutta myös monille muille. Mökkejä tarvitaan monen tasoisia, asiakkaiden maksukyvyn ja mieltymysten mukaan. Hyvätasoisista mökeistä, joissa on erilliset makuuhuoneet, on suurin kysyntä. Iso osa kalastajista on omatoimisia, joille myytävän perustuotteen muodostavat mökki, vuokrattava perämoottorivene ja kalastusluvat. Lisäksi asiakkaat kaipaavat tietoa kyseisen kalastuskohteen kalalajeista, tarvittavista välineistä ja ottipaikoista, mieluiten kaikista omalla äidinkielellään. Tärkeää on antaa asiakkaille etukäteisinfoa eri lajien sesongeista. Hauki on kookkaana ja hyvänä taistelijana halutuin saaliskala, jota meiltä myös varmimmin löytyy. Eräät lajispecialistit tulevat esimerkiksi kuhan, harjuksen tai jopa mateen takia. Koskikalastajat ovat mieltyneitä taimeneen ja loheen. Monille kalastajille on viime kädessä melko samantekevää, mitä kalaa järvestä tulee, kunhan jotain tulee. Opaspalveluille on tarvetta aikana kalastusopas vie asiakkaat virvelöimään ottipaikoille. Reissun aikana voidaan rantautua sopivaan paikkaan, missä nautitaan kevyet retkieväät luonnon helmassa. Myös vetouistelua kysytään, mutta se ei ole ulkomaalaisille läheskään niin haluttua kuin aktiivisempi heittokalastus. Monet matkanjärjestäjät suosittelevat ensimmäistä kertaa Suomeen tuleville asiakkailleen alkuopastusta, jolloin matkailija pääsee nopeasti sisälle kohteen ominaispiirteisiin ja voi sen jälkeen jatkaa kalastusta omatoimisesti lomansa ajan. Asiakkaissa, jotka tulevat hyvin usein suurkaupungeista, on vähän kalastaneita, paljon kalastaneita ja huipputason ammattilaisia. Joukko koostuu siis varsin sekalaisesta seurakunnasta, joilla kaikilla on oma näkemyksensä kalastuksesta ja motiivi tulla tänne. Yhteistä on se, että he arvostavat Suomen kaunista luontoa, puhtaita vesiä, rauhallista ympäristöä ja tietenkin hyvää kalastusta. Monille on kova juttu, että saaliskalat voi myös ottaa ylös ja valmistaa niistä maistuvia ruokia. Ismo Kolari ProAgria Pirkanmaa/Zanderland Projektipäällikkö Myös opaspalveluja kysytään. Yritysasiakkaat ja hyvätuloiset matkailijat ovat kalastusoppaiden kannalta tärkeimmät asiakasryhmät. Tyypillisin tuote on 4 5 tunnin retki, jonka Kalastus on miehinen harrastus, mutta vesillä viihtyvät myös monet ulkomaalaiset naiset. 9
Rantta ja merel, kalal kumminki Ammattikalastajan matkassa Saaliin saamisen jännitys, loimulohi ja siikasoppa. Hyljeluoto, haikarat ja merikotka. Vieheenheittelyn lisäksi kalastusmatkalla Uudenkaupungin Pyhämaalla pääsee kokemaan Selkämeren luontoa ja ammattikalastajan pyydyksiä. Seppo Lambergin kalamatkojen ateriat nautitaan uudessa lämpimässä rantakodassa, mutta saunan löylyihin pääsee vanhaan kalastajasaunaan. Lähde: Taina Saarinen 10 Seppo Lambergin suvussa on kalastajia 1500-luvulta asti. Hän on ollut paatin mukana pienestä pitäen, niin kuin myöhemmin oma poikakin. Kun on poissa, mieli tekee merelle. Ain hän o rannas, vahvistaa vaimo Sirpa Lamberg. Auringon lämmittämältä kotipihalta on meren rantaan kilometrin verran. Uimuskarran rannassa on poukama kalastajan veneelle. Kahvikota, kalastajasauna, savustuskomero ja kalankäsittelytilat löytyvät myös. Rannikkokalastus on kulkenut vakkasuomalaisissa suvuissa vuosisatoja Ruotsin ajoista, kuninkaan myöntämänä nautintaoikeutena. Kalastus ja meri ovat muovanneet kulttuuria, kieltä ja asukkaita. Merenpohjan pehmeät kaaret näkyvät pelloilla, metsäsaarekkeiden reunoilla ja talojen pihamaiden muodoissa. Monenlaiset saaliit ja saalistajat Kalastusmatkailu on sivuelinkeino, joka vie ajasta ja tuo tulosta kymmenisen prosenttia. Kovin kysyntä on Lambergien mukaan tasoittunut vuosikymmenen vaihteesta ja ammattikalastuksen rinnalle on tullut myös muuta ajoa: lintuharrastajia, perhos- ja kasvitutki- joita, metsätutkijoita ja vedentutkimusryhmiä. Viisikymmentävuotisjuhliakin on vieheillä vietetty. Muutamalta ulkoluodolta, joissa on luvallista metsästää, Lambergin viimeksi apajille ohjaamat linnustajat saivat haahkoja. Kalastajan talvitauon säätelee jäätyvä meri. Talvella korjataan pyydyksiä, huolletaan venettä ja kalankäsittelytiloja. Seppo Lamberg tekee ja suunnittelee rysiä. Kalastusmatkalaiset ovat usein firmojen henkilökuntaa tai vieraita, kuten seurue venäläisiä liikemiehiä Moskovasta ja Petroskoista. He olivat erämiehiä, luonnossa liik-
kuminen oli tuttua ja varusteet kunnossa, kertoo Lamberg. Venäläiset halusivat yllättäen yöpyä venerannan punamullanvärisessä kodassa ja laittaa kalansaaliin itse, joten isäntä haki kotoa kattiloita, patoja ja pannuja. Keskikesällä merilohet vaeltavat alueen halki kohti pohjoista, syyskuussa alkaa siika-aika. Ahventa ja haukea saa hyvin. Vihreäruotoinen nokkahauki ei ole aivan tavallinen saalis, mutta Lambergien pakastimessa sitä on odottamassa. Sinilevää ei avoveden virtausten takia juuri kerry. Vene ja vesialueet tunteva kuljettaja käy myös lintuharrastajille. Ulkosaaristo on hyvä lintualue kautta vuoden. Harmaaletto on hyvä kahlaajasaari laakeine hiekkarantoineen ja somerikkoineen, Hylkkarissa voi nähdä syys lokakuussa suuria parvia ja harvinaisuuksia. Harmaahaikara on Pyhämaan kalastajien ja kalankasvattajien tuttu, Suomessa yleisempi kuin muualla tiedetäänkään. Muuttoaikoina on liikkeellä satapäisiä parvia. Kirjolohen kasvatusallas Lambergin rannan tuntumassa on peitetty telttamaisella verkolla: lähistöllä lintuja asuu viisi. Ne tulevat altaille kuin kioskille, yksi hakkaa siivillään vettä ja toiset nokkivat kaloja veden alle painuvan verkon läpi. Lamberg kertoo, että ne istuvat reunoilla miettimässä miten päästä verkosta ja arvelee, että ne keksivät kyllä jotain. Yhteistoimintayrityksestä voimanlähde Tehokkain markkinointikanava on Lambergin mukaan puskaradio. Omat internetsivut on tehty, mutta lehti-ilmoittelu ei ole juuri tuottanut tulosta. Uudenkaupungin matkailutiedottamisen elävöittämistä hän kiittää. Kalastusmatkailun kehittymisen kannalta olisi hänen mielestään nyt tärkeää edelleen parantaa yhteistyötä ja lisätä joustavaa palvelutarjontaa, majoitustiloja ja retkipalveluja. Pyhämaan keskiaikainen uhrikirkko on nähtävyys ja moni bussilastillinen olisi saatavissa meriristeilylle. Vain vesille viejiä puuttuu. Matkailualan yhteistoimintayritys on Lambergin ratkaisumalli. Matkailija saisi helposti palvelunsa ja palvelun tarjoajat asiakkaansa kautta maan. Tavallinen kalaseikkailupäivä Sisäsaaristosta löytyy kalastajalle suojaisia lahtia ja kapeikkoja, eikä uloimmille saarille ole pitkä matka. Hyvät kalavedet ovat viiden kilometrin säteellä. Lambergin 120-hevosvoimaisen Rellu -veneen maksiminopeus on 15 16 solmua, ryhmän kanssa vauhti jää kahdeksaan. Vakaa kahdeksan- ja puolimetrinen vene on rekisteröity kuljettajan lisäksi kymmenelle, ryhmissä on yleensä 5 6 jäsentä. Pisimmät Lambergin vetämät kalastusmatkat ovat olleet kolmipäiväisiä, useinmiten merellä ollaan päivä aamusta iltahämärään. Eräs ryhmä Jyväskylästä heitteli yhteen menoon seitsemäntoista tuntia. Kuusi mahtuu heittelemään koko ajan, vain himokalastaja tuntia kauemmin tauotta. Tunnin heittelyn jälkeen aamulla juodaan merikahvit. Vene päästetään ajelehtimaan ja Seppo Lamberg kertoo Selkämeren saarista. Meri on loputon tarinoiden lähde. Juttuja originelleista kalastajista, saaliista, merirosvoista ja pirtuajoista riittää ja kalastuksen nykytilakin kiinnostaa. Heittelyä jatketaan, kunnes on aterian aika. Rantakodalla on tarjolla seitsemällä eri tavalla laitettua kalaa, ajankohdasta ja vuodenajasta riippuen mitä meri on antanut. Sirpa ja Seppo Lamberg kehittävät uusia reseptejä: ahvenkukkoa, savu- ja limesiikaa, särkeä puolukkakastikkeessa, lohta monin eri tavoin. Meille on kunnia-asia, että kaikki kala on itse pyydettyä ja itse valmistettua. Saaristolaisleivän Sirpa Lamberg leipoo itse, vanhalla reseptillä, mutta oman maun mukaan. Muu ruoka tilataan esimerkiksi majatalo-ravintola Lepuuttajasta. Herkuttelun jälkeen lähdetään vielä merelle, asiakkaan päivänpituuden mukaan. Lähes joka retkellä käydään kokemassa siikarysät ja tutustutaan ammattikalastajan arkeen. Päivän päätteeksi saunotaan vanhan kalastajan saunassa, jossa on kehujen mukaan Lounais-Suomen parhaat löylyt ja samaa luokkaa olevat maisemat Selkämeren luodoille ja avomeren kaukaisuuteen. Seppo Lamberg Kalastusmatkailu Pyhäsalmentie 200, Pyhämaa 0400 773 244 www.uusikaupunki.fi/~setalamb Hauinpizza (neljälle) 4 valmista pizzapohjaa 400 500 g haukifilettä 4 dl sipulia tai sipulin naattia Soosi: 1 prk smetanaa 2 rkl sinappia 2 rkl ketsuppia sitruunapippuria pizzamaustetta Päälle 100 g juustoraastetta Leikkaa suolattu, graavi hauki enintään 2 mm:n suikaleiksi. Pienet ruodot menevät suun tuntemattomiin. Sekoita soosin ainekset. Paista 250 C noin 6 min. Ari Niittyluoto: MEIJÄ ÄI JA HÄNEM PAATTIS Keväste meijä äi ruppe ain näyttämä merkejäs. Silmä sakkianas ja nok innompunasen se ruppe oikken kukostama ja kehuskelemam paattias. Jonkun kerra se käy kurkkimas pressuhelma al, tapputtamas ahterkantti, sit köljä fläkkissi rytkyjäs, kolistele krapones ja pytynes. Se kraappi ja maala ja lakka, väliajal selittä ään pehmiänäs muil äijil uusist virityksist - et o semmonenkin kaiku kom piippa ettippäi! Suvel katotan kaik iankaikkisep paika, se on taas nii miästpoikka, ko saa selittä, kuit tost raumast ajeta ja misä on kivei taik muut matala. Se o nii mahrisas ko istutan karinokas ja juara nokipannus keitetyi kaffei. Aurink tunke valusek kiilas vette ast, ja sitä se kattele vesi silmis kaik muistot tykönäs. Ehtoste ajetan kaupunkkipäi, ja paatiföör flatkutta myätlainesse, se touhutta ruaris ja o olevannas niinko merest olis vet sem poskel lentän. 11
Suomalaista ruokaa puhtaista raaka-aineista 12 Lähde: MEKin kuvapankki
Suomalainen ruoka puhuttaa enemmän kuin aiemmin. Ruoka on muutakin kuin välttämätön paha tai hauska harrastus, sillä on matkailussa keskeinen merkitys, joka tulevaisuudessa vain kasvaa. Aletaan puhua ruokamatkailusta. Ruoka matkailussa ja ruokamatkailua Hyvä ruoka parempi mieli Suomessa päättäjät pohtivat ruokaa ja siihen liittyviä asioita ainoastaan joko materiaalina tai fyysisen terveyden ylläpitäjänä. Hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelma ei tuo esille kuin ruoan merkityksen fyysiseen hyvinvointiin. Eli virallisesti vieläkään ruoka ja ruokailu eivät merkitse muuta kuin tankkaamista. Ruoalla on kuitenkin monia muita merkityksiä. Itse ruokailutapahtuma on merkittävä päivittäinen sosiaalinen tapahtuma, mitä miellyttävämpi ruokailuympäristö on, sitä levollisempi ruokailutauko on. Ruoan aistinvaraisen laadun kautta tuodaan mielihyvää. Hyvä ruoka parempi mieli. Mielihyvä on merkittävä tekijä henkisen terveyden edistäjänä. Ruoka on merkittävä osa kulttuuriperintöämme, ja siitä tulee olla ylpeä. Se on jotakin, mitä tulisi vaalia ja kehittää sekä myös esitellä muille. Ruokaketju työllistää Suomessa päälle 300 000 ihmistä. Myös matkailu on merkittävä työllistäjä. Matkailu tarjoaa töitä matkanjärjestäjille, hotelli- ja ravintola-alan yrittäjille, ohjelmapalveluiden ja kokousten järjestäjille sekä myös vapaa-ajan toimintaa tarjoaville. Onnistunut matka on useamman tekijän summa. Oli kyseessä vapaa-ajan matka kaveriporukassa, perheloma tai työmatka, tulee odotukset saavuttaa, jotta tyytyväisyys saavutettaisiin. Suomessa ehkä suurin ongelma, varsinkin ruokapuolella, on epätasalaatuisuus. Meillä alitetaan rimaa siinä, missä toisaalla tehdään helposti ylilyöntejä. Mitä tulisi ottaa huomioon ruokajärjestelyitä suunniteltaessa? Mitä me voisimme tehdä paremmin? Valmistakaa tunnistettavaa suomalaista ruokaa Suomalainen ruoka on saanut julkisuutta maailman mediassa muutaman valtiomiehen kommentin johdosta. Ruoka on osa kansallista identiteettiämme, ja haluamme näyttää sitä ylpeänä kansainvälisille vieraillemme. Mutta on muistettava, että isäntänä toimivan tai ruokapalveluita tarjoavan tärkein tehtävä on huolehtia vieraastaan. Vierasta ei ole tarpeen saattaa noloon tai epämiellyttävään tilanteeseen juottamalla häntä humalaan tai syöttämällä hänelle ruokaa, jonka hän epäilee kulkeneen jo pariin kertaan ihmisruumiin läpi (mämmi, tappaiskeitto jne.). Tärkein asia, mitä EU parlamentin keittiömestari Pierre Baltazar minulle opetti Suomen puheenjohtajuuskauden alussa, oli: Tehkää niin maun kuin ulkonäönkin kautta tunnistettavaa ruokaa. Antakaa kalan näyttää kalalta älkääkä peittäkö annoksen raaka-aineita kastikkeilla. Tämä on ollut paras ohje turvallisen ruan suunnittelemiseksi oikeastaan kaikille ruokavieraille. Tavallaan me suomalaiset olemme myös liian vaatimattomia. Tarjoamme helposti lohta, poroa ja lakkaa kaikille kansainvälisille vieraillemme. Toinen virhe on lähteä tekemään ruokaa jopa liikaa asiakkaiden oman kulttuurin ehdoilla; eivät kiinalaiset tule tänne tutustumaan meidän fenno-kiinalaiseen ruokaan, vaan siihen kuuluisaan pohjoisen ulottuvuuden villiin makuun ja puhtauteen, mikä meidän raaka-aineissamme on vielä löydettävissä. Meillä on paljon tarjota. Suomi jakaantuu ruokakulttuurisesti maakuntiin ja jopa pitäjiin. Nämä maakuntaruoat ja -raaka-aineet tulisi määritellä matkanjärjestäjien avuksi. Järvikalamme ovat muualla maailmassa erittäin arvostettuja, puhumattakaan metsäsienistämme ja marjoistamme. Suomalainen ruoka rakentuu happaman ja makean yhdistämiseen ja nämä perusmaut, niiden ääripäissä saattavat jopa inhottaa ulkomaanelävää. Me arvostamme lakkoja ja haluamme nauttia ne sellaisenaan, mat- >> 13
14 kailija kutsuu niitä happamiksi kiviksi, koska hän kokee ne näin. Maassamme on kunnioitettava leipäkulttuuri, mutta hotellien aamiaispöydät tarjoavat kaikki samaa bulkkipaahtoleipää ja ruisviipaleita. EU-puheenjohtajakaudelle eräs työryhmä määritteli suomalaisen ruoan ydinviestin. Suomalainen ruoka on pohjoisen ulottuvuuden tuote, joka on terveellistä, funktionaalista ja turvallista, sekä maukasta. (Maku pääsi työryhmältä kokonaan unohtumaan, kunnes se saatiin väkisin ujutettua joukkoon.) Suomalaisen ruoan ketju on jäljitettävissä tuottajaan saakka, ja tämä tuo turvallisuutta ja on osaltaan varmistamassa korkeaa laatua. Jos minun tulisi määritellä tämän päivän henkeen myös ulkomaalaiselle sopiva suomalainen keittiö, olisi se ehkä seuraavanlainen; alueelliseen ruokakulttuuriin sopivien raaka-aineiden valmistaminen niiden ominaismakua ja rakennetta sekä perinteitä kunnioittaen. Kuitenkin on siis tarkoitus tehdä maukasta ruokaa tämän päivän henkeen. Ajankohtaista Aavan meren tällä puolen Aavan meren tällä puolen, Itä-Suomen tuotekehitys- ja markkinointihanke, osallistuu ELMA-messuille yhteisosastolla 23. 25.11.2007. Hankkeen päätösseminaari pidetään messujen yhteydessä 23.11.2007 klo 9 13 Helsingin Messukeskuksessa. Lomalaidun ry osallistuu yhteisosastolla myös MATKA 2008 -messuille tammikuussa. ELMA Helsingin maaseutumessut 23. 25.11.2007 Moderni maaseutu esittäytyy tuotteineen ja palveluineen Helsingin Messukeskuksessa. Samanaikaisesti pidetään Kädentaito, valtakunnallinen käsityötaiteen tapahtuma, sekä Helsingin metsämessut. Maaseutumessuilla jaetaan INNOELMA luovuutta maalta -palkinto parhaalle kotimaiselle maaseudun elintarvikkeelle. Mm. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) on mukana messuilla. (Suomen Messut) Ulkomaalaisia kestittäessä on tärkeää tuntea heidän kulttuuritaustansa. Joissakin kulttuureissa ja uskonnoissa ovat määrätyt raaka-aineet kiellettyjä ja näiden tarjoaminen on pahinta mihin sortua. Eri kulttuurit poikkeavat toisistaan myös ruokailuaikojen suhteen. Myös ateria koostetaan eri tavalla eri maissa. Vähänkään virallisilla aterioilla on aina hyvä turvautua olemassa oleviin ohjeisiin niin aterian suunnittelussa, juomavalinnoissa kuin istumajärjestyksessä. Myös eri maiden suurlähetystöistä ja konsulaateista saa arvokasta tietoa eri kansallisuuksien tavoista. Kohti ruokamatkailua Mitä ulkomaalaiset tulevat Suomeen kokemaan? Suomea markkinoidaan pohjoisen ulottuvuuden, lumen ja toisaalta yöttömien kesäöiden maana. Puhumme luonnonvaroistamme ja tuhansista järvistämme, sekä puhtaasta luonnosta. Tätä kaikkea mielessä pitäen on helpompi siirtyä matkailusta, jossa ruoka on tärkeä elementti, kohti ruokamatkailua, jossa itse ruoka on syynä matkustamiseen. Me suomalaiset olemme tehneet ruokamatkoja lähinnä niihin kulttuureihin, joiden keittiö on tunnettu. Ruokamatkailu koostuu mielestäni kokonaisuudesta, jossa pääsee näkemään ja kokemaan kansallisen keittiön ja ruokakulttuurin sen koko ketjun mitalla. Kosketus raakaaineiden alkutuotantoon tulee säilyttää. Tieto siitä, missä ja miten jokin tuote on syntynyt, luo arvoa ja mielenkiintoa koko kulttuuriin. Raaka-aineen muuntuminen ruoaksi on selvimmin nähtävissä esimerkiksi pk-elintarvikeyrityksissä, joissa matkailijat näkevät miten maidosta syntyy juusto tai marjoista marmeladimakeisia. Toinen mahdollisuus on järjestää ruokamatkailijoille kokkikursseja. Ruoanvalmistus yhdistää ihmisiä ylitse jopa mahdollisen kielimuurin. Meillä Suomessa tarjoaa luonto varsinkin syksyisin paljon raaka-aineita. Itse olen vienyt ulkomaiset keittiömestarikollegani kesällä kalastamaan tai syksyllä sienimetsään. Kokemus on ollut monille huikea. Ruokamatkailuun kuuluvat myös ravintolapalvelut. Maassamme on paljon hyviä ruokapaikkoja, mutta myös niitä, joissa ruoan aistinvarainen laatu ei läpäise ruoka-ammattilaisen syyniä. Ravintolakiertomatkailu olisi mahdollista, mikäli sopivista ravintoloista tiedotettaisiin paremmin. Meillä on maakuntien maut ja kaupunki à la carte Lähde: -ravintoloita. MEKin kuvapankki MTK:n uusi ruokakulttuuriasiamies Jaakko Nuutila. Mikä on sitten se taho, joka lähtisi arvioimaan ravintoloita ja valitsemaan niistä sopivia ravintolakierroksia varten? Ruokamatkailua maatiloilla Parhaan mahdollisen foorumin elämykselliseen ruokamatkailuun tarjoavat maatilat. Matkailua sivu- tai pääelinkeinona tarjoavat tilat (pitäen sisällään joko majoituksen ja ruokailun tai pelkästään ruokailun) tarjoavat erinomaiset puitteet päästä tutustumaan alueelliseen ruokakulttuuriin. Yritykset ovat verkostoituneet tukemaan myyntiään ja markkinointiaan. Suomeen tulisi luoda matkailijoita varten ruokamatkailureittejä. Tarvitaan tarkka reittisuunnitelma ja sopivat yritykset edustamaan kyseistä reittiä. Esimerkiksi Enjoy and Taste Carelia -reitin varrella pääsisi tutustumaan alueen maaseutuun, sen tuotantoon, luontoon ja ruokaan ravintoloiden, hallien ja torien sekä kokkikurssien avulla. Pakettiin kuuluisivat kartta ja Carelia à la Carte -kirja. Suomi tarvitsee matkailijoita. Päättäjien tulisi ymmärtää, että ruoka on tärkeä osa matkailua, sen onnistumista. Jos Suomen ruokakultturista olisi maailmalla parempi kuva, sillä olisi myös vaikutusta halukkuuteen matkustaa tänne Pohjolaan. Matkailu, laajennettuna koskemaan myös maatilamatkailua sen sivuelinkeinoineen eli elämys- ja juhlapalveluineen, tuo merkittävän lisän maaseudun elinmahdollisuuksiin. Olkaamme ylpeitä suomalaisesta ruokakulttuurista ja ymmärtäkäämme näyttää siitä sen parhaat puolet. Jaakko Nuutila ruokakulttuuriasiamies MTK ry
Ei mämmiä ulkomaalaisille. Lähde: MEKin kuvapankki 15
Ruokamatkailua kuvataan yhdeksi lähitulevaisuuden mielenkiintoisimmista matkailutrendeistä. Kun lomamatkalle aikanaan lähdettiin matkalaukku täyttä tuttuja elintarvikkeita, nyt laukussa tilan vievät matkalta hankitut ruokatuliaiset. Vieraan maan ruokaa ei enää nähdä potentiaalisena uhkana, vaan mielenkiinnon ja uteliaisuuden kohteena. Ruokamatkalla kokkaillaan myös itse. Lähde: Jean Noël Lanthiez, ME- Kin kuvapankki Ruokamatkailun kv-markkinat kasvavat paikallisuus, pienimuotoisuus ja autenttisuus arvossaan 16
Tämän päivän matkailijoista yhä useampi haluaa maistella alkuperäistä, paikallista ruokaa ja makuja, jotka kertovat alueen kulttuurista, historiasta ja rituaaleista. Ruoka vaikuttaa yhä enemmän matkakohteen valintaan, ja se voi toimia jopa varsinaisena houkuttimena matkustaa tiettyyn maahan tai matkakohteeseen. Ruoan nähdään toimivan siltana toiseen kulttuuriin, ja tämän toiseuden kokemisen uskotaan olevan matkailuelämysten keskiössä. Ruokamatkailun kasvuun on monia tekijöitä. Ruoan kulutusta ohjaavat trendit vaikuttavat suoraan ruokamatkailua ohjaaviin trendeihin. Länsimaissa urbaanin väestön kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan on ollut selvässä kasvussa jo hyvän aikaa ja huoli ruoan puhtaudesta sekä perinteiden menetyksestä vaivaa monia kuluttajia. Aitous, laadukkuus, käsin tehty, yksilöllisyys ja ympäristöystävällisyys ovat avainsanoja, joiden uskotaan ohjaavan ruokamatkailun kulutusta ja kysyntää. Samoin kuin matkalla syödyt ruoat inspiroivat myöhemmin kotikokkailuun, lukuisat ruokaohjelmat, maailman ruokakulttuureita esittelevä kirjallisuus sekä gastronomiaa ja matkailua yhdistävät lehdet houkuttelevat matkalle etsimään oppia ja uusia makuelämyksiä. Kiinnostavat kohteet löytyvät maaseudulta Ruokamatkailu ei enää keskity pelkästään kaupungeissa sijaitseviin kolmen tähden ravintoloihin, vaan tarjonnan kirjo on huomattavasti laajempi. Ruokamatkailukohteina ruokamarkkinat, suoramyyntipisteet, ruokakurssit ja perinteikkäät ruokakohteet kuuluvat kaikki aidon ruokamatkailijan kohdelistalle eikä ruokamatkailu tarkoitakaan pelkkää syömistä. Ruokamatkailua ei myöskään markkinoida enää pelkästään suppealle kohderyhmälle, vaan ruokamatkailun toivotaan kiinnostavan yhä erilaisempia matkailijasegmenttejä. Iso-Britanniassa ruokamatkailun suosio on viimeisten vuosien aikana kasvanut huomattavasti. BBC:n toimittaja Megan Lanen mukaan ruokamatkailun taloudellinen arvo Britanniassa vuonna 2005 oli jo 4 miljardia puntaa (1 = 1,5 ). Maa on pyrkinyt karistamaan huonon ruokamaan mainettaan, ja sieltä löytyy satoja ruokafestivaaleja, lukuisia ruokareittejä ja jopa kokonaisia ruokakaupunkeja. Mielenkiintoisimmiksi kohteiksi julistetaan usein juuri pienet kylät, kaupungit ja maaseutukohteet, ja ruokamatkailu onkin synnyttänyt maaseudulle uusia yrityksiä. Ruokamatkailun on nähty hyödyttävän matkailusektorin lisäksi vahvasti myös elintarvikesektoria, ja alat ovatkin yhdistäneet voimiansa matkailijoiden houkuttelemiseksi. Erinomaisena esimerkkinä toimii tvkokki Hugh Fearnley-Whittingstallin menestyksekäs River Cottage HQ -yritys, joka sijaitsee Lounais-Englannissa, Devonin ja Dorsetin maakuntien rajalla. Yritys on rakentunut Park Farm -nimisen maatilan ympärille, jossa tarjotaan vuodenaikojen mukaan vaihtuvia, ruokaan liittyviä seminaareja ja ruoanlaittokursseja, jotka on varattu kuukausiksi eteenpäin. Sieniretket on paketoitu ja esimerkiksi makkaranvalmistuksen ympärille on rakennettu koko päivän ohjelmapaketteja. Paikallinen talous hyötyy yöpyvistä vierailijoista. Yrityksen, ja varmasti myös maaseudulle kohdistuvan ruokamatkailun, suosiota on avittanut televisiosarja, jossa on seurattu Fearnley- Whittingstallin elämää pientilallisena, maaseutuelon ihanuutta painostaen. Myös Pohjoismaissa, erityisesti Tanskassa ja Ruotsissa ruokamatkailua on kehitetty ja markkinoitu runsaasti, ja maaseudun kohteet ovat merkittävässä osassa houkuttelevan tarjonnan ja halutun imagon luomisessa. Skandinaavista ruokaa esittelevä New Scandinavian Cooking -ohjelma on myös varmasti vaikuttamassa alueen mielenkiinnon lisääntymiseen. Tutkimus alasta lisääntyy Ruokamatkailun kasvusta kertoo, että matkailua kansainvälisesti edistämään on perustettu järjestö nimeltään International Culinary Tourism Association, jolla on toimistot Lontoossa, Pohjois- Amerikassa ja Uudessa Seelannissa. Järjestö pyrkii tuomaan ruoka- ja elintarvikepuolen toimijoita yhteen ja vakuuttamaan ruokamatkailun taloudellisista ja yhteisöllisyyttä lisäävistä vaikutuksista. Ruokamatkailun yritystoiminta lisääntyy, ja Pohjois-Amerikkaan ja Iso-Britanniaan on jo syntynyt lukuisia matkanjärjestäjiä, jotka räätälöivät matkoja ruoan ympärille. Kansainvälisellä ATLAS-järjestöllä (The Association for Tourism and Leisure Education) on gastronomiasta ja matkailusta kiinnostunut tutkimusryhmä, ja ilmiön kasvu on kasvattanut tieteellistä tutkimusta viime vuosina. Tutkimuksen lisääntyminen on tervetullutta, sillä ruokamatkailuilmiöön liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä; ruokamatkailun määrittelystä esimerkiksi on erilaisia tulkintoja. Tutkimusta peräänkuulutetaan erityisesti ruokamatkailun markkinoista. Ruokamatkailijoista halutaan saada lisää tietoa, ja ruokamatkailun taloudelliset vaikutukset kiinnostavat varmasti useita tahoja. Eeva Blomqvist MA Lähteet: BBC News Magazine, news.bbc.co.uk/1/hi/magazine/4245534.stm International Culinary Tourism Association, www.culinarytourism.org Paketoiduille sieniretkille on kysyntää. Lähde: Krista Keltanen, MEKin kuvapankki Ajankohtaista Matkamessujen kansainvälisten ostajien ohjelma edistää matkailua Suomeen 17. 20.1.2008 Helsingin Messukeskuksessa järjestettäville Matkamessuille odotetaan aiempaa enemmän kansainvälisiä messukävijöitä. Matkailu Suomeen on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja tämän vuoden heinäkuussa ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 2 prosenttia edellisvuodesta. Ulkomaiset ammattilaisostajat ovat myös Matkamessuilla entistä kiinnostuneempia nimenomaan Suomen matkailupalveluista. (Suomen Messut) 17
Maaseutumatkailu hyödyntämään Aitoja makuja Vuoden 2006 lopulla valmistui Ruoka-Suomi -teemaryhmän valmistelemana valtakunnallinen linjaus. Elintarvikealan pienyrittäjyyden imagon parantamisen ja menekinedistämisen strategia vuosille 2007 2013 kokoaa maakuntien imagotietämyksen ja tulokselliset menekinkehittämiskäytännöt yhteen toimintaohjelmaan. Samalla se tarjoilee alan yritysten, kehittäjien ja viranomaisten käyttöön keskeisiä onnistumisen eväitä, kehitystyön suuntaviivoja ja käytännön toimenpide-ehdotuksia. 18 Tavoitteena on menekinedistämistoiminnan pitkäjänteisyyden, toistettavuuden ja asiakaslähtöisyyden lisääminen, jolla voidaan vahvistaa kotimaisen pientuotannon kilpailukykyä. Samalla se pyrkii tekemään kuluttajille tutuksi suomalaisen ruokakulttuurin omaleimaisia pienyrityksiä ja niiden laadukkaita tuotteita. Alle 20 henkeä työllistävät yritykset kattavat noin 90 % suomalaisesta elintarvikealan yrityskentästä. Pienyritykset ovat merkittäviä sekä työllistäjinä että suomalaisen ruokakulttuurin geenipankkeina. Strategian visiona on: Elintarvike-
alan pienyritysten tuotteet ovat keskeinen osa kuluttajien arkea. Pienyritysten laadukkaat tuotteet ovat kilpailukykyisiä ja antavat merkittävää arvonlisää sekä kaupan että matkailu- ja ruokapalvelujen valikoimiin. Strategia perustuu pääosin EU:n rakennerahastokaudella 2000 2006 toteutettuihin kehittämistoimiin ja yrityskohtaiseen kehittämistyöhön sekä niistä nousseisiin kokemuksiin, arviointeihin ja lukuisiin keskusteluihin. Toimet eivät ole ylhäältä annettuja, vaan ne on laadittu laajassa yhteistyössä pk-elintarvikealan asiantuntijoiden, kehittäjien, yrittäjien sekä viranomaisten kanssa. Strategian esittämät käytännön toimenpiteet ovat: Valtakunnallinen ydinviesti, imagoslogan tai viestinnällinen ilme Kustantamattoman viestinnän hyödyntäminen Viestinnän, myynnin ja markkinoinnin koulutusta Tapahtumadokumentoinnin kehittäminen ja tiedottaminen Vuosittainen kampanja elintarvikeyrittäjyydestä Ammattikeittiömessujen hyödyntäminen Päiväkodit, koulut ja elintarvikealan yritykset läheisempään yhteistyöhön Suomalainen ruokakulttuuri esiin Rahoitusmenettelyjen ja -tulkintojen yhtenäistäminen Ydinviestillä näkyvyyttä Elintarvikealan pienyritysten imagon parantamisen ja menekinedistämisen strategian ensimmäinen toimenpide esitti tarpeen valtakunnallisen ydinviestin luomiseen, jonka tavoitteena on lisätä elintarvikealan pienyrittäjyyden näkyvyyttä. Strategian valmistumisen jälkeen aloitettiin välittömästi sen toteuttaminen. Ruoka-Suomi -teemaryhmä johti laajaa yhteistyötä, jonka tuloksena elintarvikealan pienyrittäjien ydinviestiksi muotoutui Aitoja makuja (ruotsiksi Äkta smaker, saameksi Eakti smáhkat ). Viestin vaihtoehtoinen muoto on Aitoa makua. Toimiala tulee esiin ja näkyväksi toistamalla samaa viestiä eri yhteyksissä paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti. Vahvuutta tuo myös se, että eri toimijat käyttävät viestiä toistuvasti yhteydenpidossa mediaan, mainonnassa, yrittäjien ja hankkeiden yhteisesiintymisissä sekä kehittäjien ja rahoittajien toimenpiteissä. Ydinviestiä tukevat ja täydentävät pääviestit: luo elämyksiä, omalta alueeltaan kotoisin, ruokakulttuuria rikastuttava ja ensiluokkainen. Pääviestejä käytetään, kun halutaan laajemmin kuvata elintarvikealan pienyrittäjyyttä. Luo elämyksiä tarkoittaa konstailemattomuutta, sinulle tehtyä ja maukasta. Omalta alueeltaan kotoisin -ilmaisulla kuvataan läheisyyttä, kasvoja sekä alueen hyvinvointia ja tulevaisuutta. Ruokakulttuuria rikastuttava ilmentää tuotteen juuria, omaleimaisuutta ja uudistuvuutta. Ensiluokkaisuus viestii tuotteen tuoreista raaka-aineista, ketjun läpinäkyvyydestä sekä hyvästä hinta ja laatu -suhteesta. Elintarvikealan pienyrittäjyyden toimijat (esim. yritykset, muut organisaatiot ja hankkeet) voivat käyttää viestiä vapaasti. Ydinviesti ei kuitenkaan ole tuotemerkki. Mikäli ydin- ja pääviestejä käytetään pakkauksessa, on varmistuttava, että merkintä täyttää pakkausmerkintämääräykset. Strategiaan ja Aitoja makuja -viestin käyttösuosituksiin voi tutustua osoitteessa www.maaseutupolitiikka.fi > teemaryhmät > Ruoka-Suomi > ajankohtaista. Sivuilta löytyvät tiedot myös teemaryhmän alueyksiköistä, joilta saat lisätietoa Aitoja makuja -elintarvikeyrityksistä. Myös maaseutumatkailun toimijat mukaan lukien yritykset voivat käyttää sekä Aitoja makuja -ydinviestiä, että täydentäviä pääviestejä viestinnässään silloin, kun matkailuyrityksen ruokatarjonnassa käytetään pienten elintarvikeyrittäjien tuotteita. Heidi Valtari Ruoka-Suomi -teemaryhmän koordinaattori Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus heidi.valtari@utu.fi Ajankohtaista Villi Wellbeing -tuotteita Lappiin Lapissa on kehitetty Villi Pohjolan hyvinvointilomat yhdessä lappilaisten yritysten kanssa, TE-keskuksen ja Euroopan Unionin maaseudun kehittämisrahaston avustuksella. Villin Pohjolan Wellbeing -matkailupaketeissa yhdistyvät lappilaiseen luontoon pohjautuvat hemmotteluhoidot, rentouttava suomalainen sauna, terveelliset ateriat, liikuntapalvelut, kulttuuritarjonta ja tutustuminen luontoon. Wellbeing-lomissa ovat mukana Lapin parhaat puolet ja alueiden erityispiirteet kuten maittava perinteinen ruoka, jonka perusaineksina ovat poro, lappilaisen kala, metsämarjat ja -sienet ja yrtit, sauvakävely sekä poronmaitohoidot. 19
Taattisten tilalla vilkas kesä Saapuessani Taattisten tilalle Merimaskuun, Turun saaristoon, vastaan käveli ensimmäiseksi hevonen. Se kulki pihapiirissä vapaasti isännän ottein ja löysi siinä katsellessani hyvän pöydän kulman rapsuttaakseen kutiavaa kylkeään. Seuraavaksi tervehtivät talon koirat ja kaukana ladon takana pilkottivat lampaiden päät. Tiesin olevani oikeassa paikassa. Karin ja Markku Aaltosen isännöimä Taattinen on vanha ratsutila, jonka värikäs historia tunnetaan aina 1500-luvulta. Taattisten tilan vanhin rakennus on 1700-luvulta. Se oli vielä 1980-luvun lopulla huonossa kunnossa, mutta Maatilahallituksen korjaussuunnitelman mukaan se entisöitiin huolella matkailukäyttöön. Ensimmäiset asiakkaat Taattisiin saapuivat vuonna 1995. Pihapiirissä on myös muita nykyajan mukavuuksin varustettuja entisöityjä rakennuksia, joissa voi majoittua huoneissa tai huoneistoissa. Yöpymistiloja on lisäksi tallinvintillä, mökeissä, merenrannan venevajassa ja hirsisessä kodassa. Kaikki majoitustilat on Maloluokiteltu. Lähes 120 hengen kokousja juhlatilat valmistuivat vanhaan talliin kesäksi 2001. Tallinvintin 200 hengen juhlatila otettiin käyttöön pari vuotta myöhemmin. Järven rantaan on suunniteltu lisärakentamista, mutta ainakaan vielä ei ympäristökeskukselta ole saatu lupaa, harmittelee Karin Aaltonen. Taattisten tilalla oli sikoja vielä vuoteen 1999. Nykyään matkailun lisäksi tuloa saadaan viljelemällä mm. varhaisperunaa, viljaa ja heinää. Talon isäntä Markku Aaltonen savustaa itse mm. lohet. Maanviljelys on erittäin tärkeää meille myös matkailun näkökulmasta, sillä ruokapöydässä on tarjolla aina oman maan perunaa ja omaa kauraa käytetään myös lämmitykseen. Yhdistämällä kauran ja puulämmityksen saamme tasalämmön ympärivuoden moniin rakennuksiimme, kertoo Karin. Läheinen järvi ja meri luovat puitteet uimiseen, souteluun ja kalastukseen. Uusi holvisavusauna puolestaan tarjoaa levähdyshetken kiireen keskellä ja voi savusaunasta pulahtaa kylmä- tai kuumavesialtaaseenkin tarpeen mukaan. Meillä on käytössä myös saunatrikoot ja välillä on hauska katsella joukkoa raita-asuisia pelaamassa ditsbol-palloa löylyjen välillä, naurahtaa Karin. Omat laajat metsäalueet mahdollistavat patikoinnin, hiihdon, sienestyksen ja marjastuksen. Pronssikautisten hautojen ja ketunluolien kautta kulkeva 3 km pituinen luontopolku kulkee karuilla kallioilla, välillä soiden reunoilla ja taas peltoaukeilla. Jousiammuntaa voi kokeilla tilan pihapiirissä. Yhteistyöllä eteenpäin 20 Tiivistä yhteistyötä tehdään neljän alueen ohjelmapalveluyrittäjän kanssa. Esimerkiksi mönkijäyrittäjä vie asiakkaat ajelulle, usein meidän maille ja tuo sitten ryhmän ruokailemaan tänne, kertoo Karin Aaltonen. Verkostoa hyväksikäyttäen voidaan tarjota asiakkaille monipuolisia elämyksiä. Näin tuodaan myös uusia asiakkaita puolin ja toisin. Yhteistyö on tiivistä myös muiden alueen matkailuyrittäjien kanssa ja kokoontumisia on lähes kerran kuukaudessa kesäkauden ulkopuolella. Yhdessä keskustellaan hinnoittelusta, arvokysymyksistä ja vaikka uusista lakipykälistä. Naantalin ja Muumimaailman lähei-