1 LOPPURAPORTTI Vihreä sohva -projekti 1.10.2008 31.12.2012
2 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT 2. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET 2.1 Projektin lähtökohta 2.2 Projektin kohderyhmä 2.3 Projektin tavoitteet 3. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ 3.1 Projektin toteutus 3.1.1 Projektihenkilöstö 3.1.2 Huonekalujen kierrättäminen ja materiaalien hyödyntäminen 3.1.3 Uusiotuotteistus 3.1.4 Kierrätys ja hyötykäyttö -koulutukset 3.1.5 Projektiasiakkaat 3.2 Yhteistyö yritysten ja muiden tahojen kanssa 4. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN 4.1 Tapahtumat 4.2 Tiedottaminen 4.3 Vierailut 5. ONGELMAT JA SUOSITUKSET 5.1 Huonekalujen käsittely 5.1.1 Kierrätysmateriaalin hyödyntäminen 5.2 Huonekalujen verhoilu 5.3 Uusiotuotteistus 5.4 Työpajat 6. PROJEKTIN TULOKSET 6.1 Toimintamalli
3 6.2 Huonekalujen käsittely ja hyödyntäminen 6.3 Uusiotuotteistuksen, verhoilun ja purkuosaston taloudellinen kannattavuus 6.4 Projektiasiakkaat 6.4.1 Toteutuneet henkilötyöpäivät 6.4.2 Sijoittuminen projektin päättymisen jälkeen 7. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS 8. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET 9. HYVÄT KÄYTÄNNÖT 9.1 Huonekaluista saatavan materiaalin hyödyntäminen 9.2 Uusiotuotteistus 10. TOIMINNAN JATKUVUUS 11. PROJEKTIN RAHOITUS 12. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA
4 1. Projektin perustiedot Projektin nimi: Vihreä sohva Projektin kesto: 1.10.2008 31.12.2012 Projektikoodi: Toimintalinja: Ohjelman osio: Projektityyppi: Projektin vastuuviranomainen: S10541 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Valtakunnallinen osio Projekti, jossa henkilöitä mukana Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Projektin hallinnoiva organisaatio: Päijät-Hämeen koulutuskonserni - kuntayhtymä / Tuoterengas Teinintie 4 15200 Lahti Projektin vastuuhenkilö: Projektin seurantayhdyshenkilö Pekka Kotiaho, johtaja pekka.kotiaho@tuoterengas.fi 044 708 1450 Satu Liedes, projektipäällikkö satu.liedes@tuoterengas.fi 044 708 0694
5 2 Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet 2.1 projektin lähtökohta Vihreä sohva -projektin lähtökohtana oli keskittyä uusiotuotteistukseen sekä sohvien ja muiden huonekalujen kierrättämiseen kestävällä tavalla. Projektin tavoitteena oli myös tarjota työtä ja koulutusta heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Jätteenä sohva sisältää mm. puuta, uretaania, vaahtomuovia, vanua, verhoilukangasta, nahkaa ja metallia. Tästä johtuen käytöstä poistettua sohvaa ei voi sellaisenaan suoraan hyödyntää esimerkiksi materiaalina. Kokonsa takia sohva, kuten muutkin huonekalut, koetaan kotitalouksissa vaikeasti kierrätettäväksi, jolloin käytöstä poistettu huonekalu jää jopa jätelain vastaisesti luontoon tai kiinteistöjen pihoille. Kuluttajille huonekalun vieminen jätekeskukseen on kuljetuskaluston puuttuessa hankalaa ja on aiheuttanut jätemaksun lisäksi ylimääräisiä kuljetuskustannuksia. Huonekaluissa käytettävää materiaalia voidaan hyödyntää sellaisenaan esimerkiksi uusiotuotannossa. Vanua ja vaahtomuovia voidaan edelleen käyttää esimerkiksi koristetyynyissä. Puhtaasta ja ehjästä kankaasta sekä nahkasta voidaan valmistaa monenlaisia tuotteita. Kierrätyskeskuksiin tuodaan myös paljon muita tuotteita, kuten vaatteita ja kodinirtainta, jotka eivät sellaisenaan kelpaa kierrätykseen kuntonsa vuoksi. Näitä tuotteita tai tuotteiden osia voidaan myös hyödyntää uusiotuotteistuksessa. 2.2 Projektin kohderyhmä Projektin varsinaisena kohderyhmänä olivat heikossa työmarkkina-asemassa tai syrjäytymisvaarassa olevat, aiemman ammattitaidon omaavat vajaakuntoiset tai vammaiset, ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät sekä nuoret ja maahanmuuttajat. Kestävän kehityksen ympäristöarvojen lisäksi hanke työllisti työpajatyöhön heikossa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä, kuten pitkäaikaistyöttömiä, nuoria ja maahanmuuttajia. Välilliset kohderyhmät olivat huonekaluja valmistavat ja niitä myyvät yritykset, jätehuoltoala sekä kuluttajat, jotka olivat poistamassa käytöstään vanhoja huonekalujaan. Projektin asiakkaina olivat myös työharjoittelupaikkaa vailla olevat nuoret ja aikuisopiskelijat. 2.3 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena oli antaa mielekästä työtä ja koulutusta heikossa työmarkkinaasemassa oleville henkilöille ja näin ehkäistä syrjäytymistä, edistää henkilöiden osaamista sekä työkykyä. Tavoitteena oli myös löytää kestävä toimintatapa erityisesti sohvien kierrättämiseen, uusiokäyttöön ja materiaalina hyödyntämiseen sekä kehittää jätemateriaalien ja kierrätykseen toimitettujen tuotteiden hyötykäyttöä uusiotuotannossa.
6 3 Projektin toteutus ja yhteistyö Vihreä sohva -projekti käynnistyi 1.10.2008. Alkuperäinen päättymispäivä projektille oli 30.4.2010. Projekti toteutui suunnitelman mukaisesti, mutta projektin aikana alueen jätehuolto kehittyi, jolloin projektin painopistettä ja tavoitteita oli tarpeen tarkastella uudelleen. Projektille myönnettiin jatkorahoitus 1.5.2011 31.12.2012 väliseksi ajaksi, jotta toimintaa voitiin muuttaa vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja kehittää hyvin käynnistynyttä käytettyjen materiaalien hyödyntämistä uusissa tuotteissa. 3.1 Projektin toteutus 3.1.1 Projektihenkilöstö Projektin toteuttamisesta vastasivat alkuvaiheessa projektipäällikkö Satu Liedes, logistiikkapuolen työnjohtaja Keijo Kumpulainen ja uusiopajan työnjohtaja Hely Korhonen sekä projektisihteeri Jenni Helin. Projektin muutoshakemuksen yhteydessä projektiin palkattiin verhoilijataitoinen työnjohtaja uuden työpajatoiminnon aloittamiseksi. Hely Korhosen ja Keijo Kumpulaisen siirryttyä muihin tehtäviin heidän tilalleen valittiin Sirpa Leppänen ja Tomi Sairomaa. Tällä kokoonpanolla henkilöstö jatkoi projektin päättymiseen saakka. Projektipäällikön tehtäviin kuului vastata projektin tavoitteiden toteutumisesta, taloudesta sekä toiminnan koordinoinnista. Projektipäällikkö vastasi tiedonkeruusta, arkistoinnista sekä dokumentoinnista. Lisäksi projektipäällikön tehtäviin kuului tiedottaminen ja tapahtumien järjestämisen koordinointi sekä yhteistyö niin rahoittajan kuin yhteistyökumppaneiden kanssa. Projektipäällikkö vastasi myös raportoinnista rahoittajataholle. Projektisihteeri huolehti projektiin liittyvistä yleisistä toimistotehtävistä, kuten laskujen tiliöinnistä, muistioiden laatimisesta sekä maksatushakemusten ja seurantaraporttien valmistelutyöstä. Lisäksi projektisihteeri oli mukana uusiotuotetiimissä, jonka tehtävänä oli yhteistyössä edistää kehitystyötä sekä tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Työnjohtajien tehtävänä oli perehdyttää projektiasiakkaat työyhteisöön, ohjata työelämän pelisääntöjen noudattamiseen sekä opastaa, seurata, arvioida ja antaa palautetta työtehtävistä suoriutumisessa. Työnjohtajat osallistuivat aktiivisesti myös oman vastuualueensa päivittäisiin työtoimintoihin ohjaten samalla valmennettavia ja kehittäen toimintoja projektin tavoitteiden mukaisesti. 3.1.2 Huonekalujen kierrättäminen ja materiaalien hyödyntäminen Projekti käynnistyi 1.10.2008. Alkuvaiheessa keskityttiin projektisuunnitelman mukaisesti huonekalujen tehokkaampaan kierrätykseen ja niistä saatavien materiaalien hyödyntämiseen.
7 Projektin luomat työpajat olivat huonekalujen purku-, pesu ja korjauspiste. Toiminta keskittyi aluksi enimmäkseen purkutyöhön, jolloin jätejakeet voitiin hyödyntää pääasiassa lähialueella kaatopaikkasijoittamisen tai Lahden alueen ulkopuolelle toimittamisen sijaan. Huonekaluille tehtiin myös pienimuotoisia korjaustoimenpiteitä. Projektin uusiopajassa valmistui pääosin huonekalujen purkumateriaalista valmistettuja uusiotuotteita, kuten jalkaraheja ja erilaisia kodin käyttöesineitä. Tuotteita oli myynnissä Patinan kierrätysmyymälässä. Kuva 1. ja 2. kunnostettuja huonekaluja Projektin muutoshakemus hyväksyttiin 5.10.2009, jolloin toimintaa laajennettiin verhoilupajan avulla. Projektille palkattiin verhoilutaitoinen työnjohtaja, jolloin oli mahdollista tarjota monipuolisempia työtehtäviä projektiasiakkaille sekä edistää huonekalujen tehokkaampaa kierrätystä. Projektin käyttöön hankittiin kuorma-auto huonekalujen noutoon ja vientiin sekä jätejakeiden toimittamiseen, jonka myötä projektin tarjoamat työtehtävät laajenivat, asiakkaita voitiin myös palvella paremmin ja jätejakeita voitiin kuljettaa itse hyötykäyttöön tai jätekeskukseen. Osa Lahden alueen huonekalumyymälöistä lähti projektin alkuvaiheessa mukaan projektiin toimittamalla asiakkaiden vanhoja huonekaluja kierrätettäväksi Vihreä sohva -projektille. Aikaisemmin huonekalut olivat päätyneet kunnosta riippumatta jätteeksi. Yhteistyö Vihreä sohva -projektin kanssa sai yhteistyökumppaneiden mukaan hyvää palautetta myymälöiden asiakkailta. Sekä yritykset ja ympäristö hyötyivät: yrityksien jätekustannukset saivat helpotusta ja monien huonekalujen elinkaarta voitiin pidentää kierrätysmyymälän välityksellä. Alueen kehittyvä jätehuolto toi projektille uudenlaisia haasteita vuoden 2011 aikana. Siihen saakka huonekalujen purkujäte oli voitu pääosin toimittaa energiahyötykäyttöön Lahti Energian Kymijärven voimalaitokseen, mutta sopimusta ei voitu jatkaa Kymijärvi II-voimalaitoksen valmistumisen myötä. Tämä vaikutti projektin jätekustannuksiin nousevasti. Uudessa voimalaitoksessa on mahdollista hyödyntää myös huonekalujätettä, sillä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:lle oli valmistunut murskainlaitos MURRE, joka murskaa jätteen energiajätelaitoksessa hyödynnettävään muotoon. Näin ollen ei ollut enää tarvetta erottaa materiaaleja
8 täysin toisistaan, sillä huonekalut voidaan hyödyntää energiatuotannossa muutoinkin Lahden alueella. Kuva 3. ja 4. huonekalujen käsittelyä Projektin muutos- ja jatkohakemus 31.12.2012 saakka hyväksyttiin 30.3.2011. Vihreä sohva -projektin painopistettä muutettiin entistä enemmän uusiotuotteistuksen kehittämisen suuntaan. Huonekalujen vastaanotto-, käsittely- ja purkutoiminta jatkui edelleen, mutta purkamistyössä keskityttiin nyt enemmän uusiopajalla hyödynnettävien materiaalien talteenottoon. Sellaisenaan uusiotuotannossa hyödynnettäviä materiaaleja olivat esimerkiksi vanu ja sohvien taustanahkat sekä puhtaat kankaat. Lisäksi runko- ja joustinpatjat voitiin purkaa nopeasti ja erotella niistä metallit ja puut hyötykäyttöön. 3.1.3 Uusiotuotteistus Uusiotuotannossa keskityttiin projektin alkuvaiheessa hyödyntämään materiaaleja, jotka otettiin talteen huonekalujen sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden purkuosastolta. Uusiopajan ja tuotevalikoiman laajentumisen yhteydessä uusiomateriaalin talteenottoa ja hankintaa laajennettiin. Patinan lajittelussa otettiin talteen yksityisten toimittajien lahjoittamia materiaaleja sekä noudettiin yritysten ylijäämämateriaalia. Esimerkiksi Isku-Yhtymä Oy lahjoitti kangas- ja nahkaleikkuujätettä projektin hyödynnettäväksi. Uusiotuotteistukset kehittämisen tueksi perustettiin uusiotuotetiimi, jonka tarkoituksena oli kehittää ja viedä eteenpäin uusiotuotantoa. Uusiotuotetiimin jäseninä toimivat projektipäällikkö Satu Liedes, työnjohtaja Sirpa Leppänen, projektisihteeri Jenni Helin, markkinointisuunnittelija Tuula Puustinen, yksikön esimies Katja Ålander sekä lehtori Liisi Aro. Tiimi kokoontui tarpeen mukaan noin kerran kuukaudessa. Tiimi ideoi uusia tuotteita ja selvitti yhteistyömahdollisuuksia eri tahojen kanssa. Uusiotuotetiimissä päätettiin yhteisesti tuotteiden kehittämisestä ja niiden viemisestä tuotantoon asti.
9 Uusiotuotteiden kehittelytyössä käytettiin apuna myös muotoilijoita. Muotoilija Vivi Koivisto suunnitteli projektille pääosin käytetystä messumatosta valmistettavia tuotteita. Tuotteet ensi esiteltiin Patinan kevättori -tapahtumassa 21. 22.4.2012 Kuva 5. Messumatosta valmistettuja tuotteita Muotoilija Hanna van Ingen suunnitteli heijastavia tuotteita: lapsille, aikuisille, nuorisolle omat mallinsa. Tuotteiden valmistuksessa on hyödynnetty muun muassa käytettyjen nahkasohvien taustoja. Kuva 6. heijastavia tuotteita
10 3.1.4 Kierrätys ja hyötykäyttö -koulutukset Projektisuunnitelmassa oli yhtenä tavoitteena toteuttaa yksi kolme kierrätykseen ja jätehuoltoon keskittyvää koulutusta, joka olisi suunnattu kädentaitoisille heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Projektille ei ollut myönnetty rahoitusta koulutuksen järjestämiseen, vaan koulutukset toteuttivat ja rahoittivat TE-toimisto ja Työtä ja osaamista välityömarkkinoille -hanke. Koulutukset olivat kuitenkin osa Vihreä sohva -projektia ja ne toteutettiin Patinassa Vihreä sohva -projektin työpajoja hyödyntäen. Osa koulutukseen osallistujista myös suorittivat harjoittelujaksonsa Vihreä sohva -projektissa. Koulutuksista toteutui kaksi; ensimmäinen Kierrätys ja hyötykäyttö -koulutus toteutettiin 23.11.2009 25.2.2010 ja toinen 13.9. 13.12.2010. Koulutusten vastuukouluttajana ja yksilövalmentajana toimi lehtori Liisi Aro. Kouluttajina toimi pääasiassa Salpauksen opettajia sekä ulkopuolisia luennoitsijoita. Molempiin koulutuksiin valittiin viisitoista työtöntä työnhakijaa. Koulutukset olivat samansisältöisiä sisältäen 455 tuntia eli yhteensä 975 opiskelijatyöpäivää. OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Oppimis- ja työnhakuvalmennus 14 tietoa työmarkkinoista ja niiden vaatimuksista työnhaku prosessina ammatilliset jatkosuunnitelmat työnhaku- ja oppimisvalmiuksien kehittäminen Henkilö- ja tuoteriskien hallinta 14 työsuojelu ergonomia työkyky mitä se on Kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sen edistäminen Työturvallisuuskorttikoulutus + testi Ympäristöhuollon ammattitaidon perusteet 42 kiinteistöjen jätehuolto ja kierrätys ympäristösuojelun perusteet asiakaspalvelu ympäristöhuollon neuvonta Kierrätys ja uusiotuotevalmistus 35 huonekalujen kierrätys uusiotuotevalmistus se-laiteromun käsittely materiaalien talteenotto ja käsittely Työssäoppiminen 350 Oppimis- ja työnhakuvalmennus, henkilö- ja tuoteriskien hallinta sekä tietotekniikan opetus oli osin integroitu muihin oppiaineisiin. 455
11 3.1.5 Projektiasiakkaat Vihreä sohva -projektin asiakkaat tulivat projektiin useiden eri lähettävien tahojen kautta: Nuorten työpajan, Kuntouttavan työtoiminnan, Lahden kaupungin sekä Päijät-Hämeen työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Lisäksi asiakkaita tuli projektiin oppilaitoksien ja Kierrätys ja hyötykäyttö-koulutuksien välityksellä. Suurin työllistäjä projektin alkuvaiheessa oli huonekalujen purkuosasto. Koska työt olivat fyysistä kuntoa vaativia, projektiasiakkaat purkuosastolla olivat pääosin miehiä. Uusiotuotepajalla, jossa työt keskittyivät ompeluun ja muihin kädentaitoja vaativiin tehtäviin, osallistujat olivat pääsääntöisesti naisia. Huonekalujen verhoiluja pesupisteellä henkilöt jakautuivat tasaisemmin miehiin ja naisiin. Projektissa aloittaneita henkilöitä oli yhteensä 163 henkilöä, joista 60 oli naisia. 60 Projektissa aloittaneiden henkilöiden määrät vuosittain 50 40 30 20 10 0 2008 2009 2010 2011 2012 Kaavio 1. Projektin kokonaishenkilötyöpäivät olivat yhteensä 9 389 päivää. Alla olevassa kaaviossa henkilötyöpäivät on eritelty vuosittain. Kaavioista käy ilmi, että vuonna 2011 aloittaneita henkilöitä oli vähemmän kuin vuonna 2010, mutta henkilötyöpäiviä on enemmän. Projektissa aloittaneiden henkilöiden toimenpiteet ovat olleet siten pidempiä vuonna 2011. Vuoden 2012 määrä ei suoraan verrannollinen muihin vuosiin, sillä projektiasiakkuudet päättyivät 31.10.2012 ja näin ollen tarkastelujakso on kaksi kuukautta vuosia 2009 2011 lyhyempi.
12 3000 Koulutus- ja henkilötyöpäivät 2500 2000 1500 1000 500 0 Kaavio 2. 2008 2009 2010 2011 2012 Kaaviossa 3. on näkyvissä projektiasiakkaiden ikäjakauma; 75 % asiakkaista oli alle 45-vuotiaita ja hiukan yli puolet näistä henkilöistä oli alle 25-vuotiaita nuoria. Ikäjakauma 0 % 13 % 12 % 38 % 15-24 25-44 45-54 55-64 yli 64 37 % Kaavio 3.
13 Kaavio 4. kuvaa projektiasiakkaiden koulutustasoa. Yli puolella asiakkaista ei ollut peruskoulun jälkeistä koulutusta lainkaan tai se oli jäänyt kesken. 4 % 1 % Koulutustaso perusaste 40 % 55 % keskiaste keskiasteen jälkeinen koulutus (ei korkea-aste) korkea-asteen koulutus Kaavio 4. 3.2 Yhteistyö yritysten ja muiden tahojen kanssa Vihreä sohva -projektin yhteistyökumppaneina toimivat yritykset ja muut organisaatiot olivat: Isku-Yhtymä Oy Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Päijät-Hämeen työ- ja elinkeinotoimisto Lahden kaupunki, työllisyysyksikkö Lahden seudun ympäristöpalvelut Indoor Group Oy: Sotka ja Asko, Lahti Maskun Kalustetalo, Lahti Vepsäläinen, Lahti Lahti Energia Oy Kuusakoski Oy Kamala Design Humbugi Asuste Yhteistyö yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa sujui hyvin ja toimintaa kehitettiin aktiivisesti muun maussa ohjausryhmän kokouksissa. Huonekalualan yritysten kanssa yhteydenpitoa oli tarpeen mukaan ja yhteistyötä kehitettiin palvelemaan niin projektin kuin yhteistyöyritysten toimintaa palvelevaksi toiminnaksi. Osa yrityksistä osallistui aktiivisesti Vihreä sohva -projektin toimintaan toimittamalla huonekaluja käsiteltäväksi Patinaan. Kaikki yhteistyössä olevat yritykset ovat osaltaan edistäneet kierrätystä kertomalla asiakkailleen Vihreä sohva -projektin toiminnasta ja jakamalla projektiesitteitä.
14 Humbugi Asuste oli yksi projektin kanssa yhteistyötä tekevistä yrityksistä. Yrittäjä Anni Jokinen hyödynsi tuotteissaan projektin jätemateriaalia. Purettujen sohvien nahasta valmistui esimerkiksi laukkuja ja muita asusteita. Kuva 7. ja 8. Humbugi Asusteen valmistamia tuotteita Projektin kanssa yhteistyössä toimi myös verhoilupajassa työskennellyt projektiasiakas. Hän perusti Kamala Design yrityksen, jossa valmistettiin ja myytiin erilaisia uusiotuotteita. Vihreä sohva -projektin tuotteita oli myynnissä myös yrityksen myymälässä. Salpauksessa opettajana toimiva muotoilija Vivi Koivisto suunnitteli projektille useita erilaisia uusiotuotteita, joiden päämateriaalina oli käytetty messumatto. Kuva 9. Uusiotuotelaukku, jonka valmistamisessa on hyödynnetty myös messumattoa
15 Lahti Energialle projekti toimitti energiahyödynnettävää jätettä ja yhteistyötä tehtiin myös koulutuksen toteuttamisen aikana, jolloin Lahti Energian edustaja luennoi opiskelijoille voimalaitoksen toiminnasta. Kuusakoski Oy on toiminut Patinan yhteistyökumppanina pitkään. Projektin kanssa Kuusakoski Oy toimi yhteistyössä monissa projektin toteuttamissa tapahtumissa sekä toimittamalla hyödynnettävää käytettyä materiaalia uusiotuotantoon. Projektin ohjausryhmä perustettiin viranhaltijapäätöksellä ohjaamaan ja valvomaan projektin etenemistä. Mukana olevat organisaatiot pysyivät vakiona koko projektin ajan, mutta henkilöt vaihtuivat muutaman toimijan osalla. Ohjausryhmässä mukana ovat olleet seuraavat henkilöt ja organisaatiot: Ensio Sipilä, toimialapäällikkö, Tuoterengas, puheenjohtaja Pekka Kotiaho, johtaja, Tuoterengas Mika Kari, toimialapäällikkö, Tuoterengas Jorma Nikkari, Lahden kaupunki, työllisyysyksikkö Jasmina Lebnaoui, työllisyyssihteeri, Lahden kaupunki, työllisyysyksikkö Sami Kuikka, työllisyysasioiden päällikkö, Lahden kaupunki, työllisyysyksikkö, varajäsen Katariina Suikki, työllisyyssihteeri, Lahden kaupunki, työllisyysyksikkö Eila Hellman, ympäristöneuvoja, Lahden seudun ympäristöpalvelut Ilkka Forss, ympäristösuojelun tarkastaja, Lahden seudun ympäristöpalvelut Anitta Ronkainen, työvoimaneuvoja, Päijät-Hämeen työ- ja elinkeinotoimisto Tuula Honkanen, toimitusjohtaja, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Jarmo Ylivainio, kehityspäällikkö, Isku-Yhtymä Oy Satu Liedes, Vihreä sohva -projektipäällikkö, ohjausryhmän sihteeri Nea Leo, erikoissuunnittelija, Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu, ESR-koordinaattori, Hämeen ELY-keskus Teea Niemi, ESR-koordinaattori, Hämeen ELY-keskus Niina Lamberg, ESR-koordinaattori, Hämeen ELY-keskus Ohjausryhmä kokoontui säännöllisesti noin neljän kuukauden välein. Ohjausryhmän kokouksissa tuli runsaasti esiin kehitysideoita ja muita huomioita, joista oli apua projektin tavoitteiden saavuttamisessa ja toiminnan kehittämisessä. 4 Julkisuus ja tiedottaminen Projektia esiteltiin monille vierailijoille, niin oppilasryhmille kuin yritysvieraille. Tapahtumien sekä myös median kautta projekti sai runsaasti lisähuomiota. Lahden seudun ympäristöpalveluiden tiloissa oli uusiotuote- ja verhoilutuotenäyttely tammikuussa 2012 sekä kesä syyskuussa 2012.
16 Kuva 10. Uusiotuotenäyttely ympäristöneuvonnan tiloissa 4.1 Tapahtumat Projektin ensimmäinen tapahtuma järjestettiin 13.2.2009. Tapahtuman tarkoituksena oli levittää tietoa asiakkaille projektin toiminnasta ystävänpäiväkahvituksen merkeissä. Toukokuussa 2009 Tuoterengas järjesti yhteistyössä Kiveriön omakotiyhdistyksen kanssa Kiveriö-päivän, jossa projekti oli esillä yhdessä Patinan kanssa. Vihreä sohva -projekti järjesti 23. -24.9.2009 ympäristöviikolla kaksipäiväisen tapahtuman, joka kulki nimellä Jätteestä Glamouria. Tapahtumaa markkinoitiin lehtiilmoitteluin. Radio Voima haastatteli projektipäällikköä tapahtumapäivän aamuna, mikä houkutteli paikalle monia projektin toiminnasta ja Patinasta kiinnostuneita asiakkaita. Paikalla oli muun muassa Humbugi Asusteen Anni Jokinen esittelemässä tuotteitaan, jotka olivat osin valmistettuja Vihreä sohva -projektin tuottamasta jätemateriaalista. Kuva 11. Anni Jokisen valmistamia uusiotuotteita
17 Huhtikuun hulinat -tapahtuma järjestettiin 14. 15.4.2010. Tapahtuman tarkoituksena oli esitellä projektin tuloksia ja verhoiluosaston töitä. Kuva 12. Verhoilunäyttely Huhtikuun hulinat -tapahtumassa Lisäksi esillä oli muotoilijaopiskelija Sirpa Heponiemen lopputyönäyttely. Heponiemi oli käyttänyt lopputyössään kierrätysmateriaaleja, jotka Vihreä sohva -projekti oli lahjoittanut. Kuva 13. Sirpa Heponiemen lopputyönäyttely Ympäristöviikon Get the life! -tapahtumassa 25.9.2010 mukana olivat Kyllä huomiselle -luomukauppa ja Sirpa Heponiemi. Tapahtuma oli yhden päivän mittainen. Projekti osallistui ympäristöviikkoon myös vuonna 2011 ja 2012 omalla tapahtumallaan. Vuoden 2011 tapahtumapäivät järjestettiin 21. 23.9, jolloin paikalla olivat KamalaDesign ja Kuusakoski Oy. Vihreä sohva -projekti esitteli uusiotuotteita ja purettuja sohvia purkuraportteineen.
18 Vihreä sohva -projekti osallistui 26.11.2011 lasten ympäristöpäivään 8-salilla uusiotuotenäyttelyin, jossa tuotteet saivat runsaasti kiinnostusta kävijöiden keskuudessa. Patinan kevättori oli 21. 22.4.2012, jossa järjestettiin uuden uusiotuoteperheen lanseeraus. Tapahtumassa vieraili runsaasti kuluttajia ja Etelä-Suomen sanomat teki tapahtumasta ja projektin toiminnasta jutun, joka julkaistiin 23.4.2012. Kuva 14. Patinan kevättori -tapahtuma Projektin loppusuoralla 17. 22.9.2012 järjestettiin ympäristöviikon tapahtuma, joka oli koko viikon mittainen. Tapahtuma suunniteltiin yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Lisäksi mukana olivat ympäristöneuvonta-auto Kaisla ja Kuusakoski Oy. Projekti oli mukana myös Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n järjestämässä tapahtumassa LAHTI - Reilu Ympäristökylä, joka järjestettiin Lahden torilla. Kuva 15. LAHTI - Reilu Ympäristökylä -tapahtuma 20.9.2012
19 4.2 Tiedottaminen Projektin käynnistämisvaiheessa alueen huonekalumyymälöihin toimitettiin tiedote käynnistyvästä projektista ja sen sisällöstä. Samalla tiedusteltiin halukkuutta toimia yhteistyössä projektin kanssa. Myöhemmin myymälöissä kierrettiin kertomassa projektista tarkemmin ja myymälöille annettiin esitteitä asiakkaille jaettavaksi. Tuoterenkaan henkilöstön työyhteisövalmennuksessa projektia esiteltiin 26.11.2008 ja 1.12.2009. Patinan henkilökunnalle järjestettiin tiedotustilaisuus alkuvuonna 2009, jossa kerrottiin projektin tavoitteista ja toiminnan käynnistymisen vuoksi Patinan muuttuneista käytänteistä ja uusista toiminnoista. Tammikuussa 2009 toimitettiin lehdistötiedote eri medioihin, jonka perusteella Suomen tietotoimisto haastatteli projektipäällikköä ja julkaisi artikkelin, joka ilmestyi sanomalehdissä eri puolilla Suomea. Myös Lahden Radio kiinnostui Vihreästä sohvasta ja teki jutun projektista ja Patinasta. Helmikuussa 2009 Uusi Lahti -lehti haastatteli projektihenkilöstöä ja julkaisi artikkelin projektista. Kesäkuussa 2009 Kierrätyskeskusten yhdistys piti kokoustaan Patinassa, jolloin heille kerrottiin Vihreän sohva -projektin toiminnasta. Lisäksi tapahtumien yhteydessä projekti oli esillä eri medioissa. 4.3 Vierailut Projekti vieraili kotimaassa tutustuen muun muassa Jyväskylän katulähetyksen Eco Centerin toimintaan. Vierailun tarkoitus oli selvittää tehokkaampaa kankaiden kierrätystoimintaa. Eco Center valmistaa kierrätyskankaasta muun muassa altakastelumattoa, konepyyhkeitä sekä suojamattoa muovikalvolla. Investointikulut vastaavanlaiseen toimintaan ovat kuitenkin suuret, eivätkä kannattavia pienemmässä mittakaavassa. Kesäkuussa 2009 projektihenkilöstö vieraili Alankomaissa, Amsterdamissa tutustuen paikalliseen jätehuoltoon sekä osallistuen kierrätysalan messuille. Vihreä sohva -projekti vieraili lokakuussa 2011 Saksassa Berliinissä tutustumassa uusiotuotteistukseen ja erilaisiin työpajoihin. Vihreä sohva -projektia ja sen toimintaa tuotiin esille vierailukohteissa. Projekti oli myös mukana Kierrätys ja hyötykäyttö -koulutus opiskelijoiden opetussuunnitelmaan sisältyvissä vierailukohteissa, joita olivat Kuusakoski Oy:n Heinolan toimipiste ja Hämeenlinnassa sijaitsevaan Luotsi säätiö. Lisäksi toteutettiin pienempiä paikallisia vierailuja kierrätyksen ja sen kehittämisen kannalta hyödyllisiin kohteisiin. 5 Ongelmat ja suositukset Vihreä sohva -projektin toiminta-aikaan mahtui erilaisia ongelmakohtia, joihin haettiin ratkaisuja toimintaa muuttamalla, jotta voitiin palvella paremmin projektin tavoitteita ja jatkuvuutta. Useita onnistumisia ja hyväksi havaittuja toimintamalleja tuli projektin aikana vastaan, niin yrityksen ja erehdyksen kautta kuin kehittämisen tuloksena.
20 5.1 Huonekalujen käsittely Patinassa toimi ennen projektin käynnistymistä vastaanottopiste, jossa vastaanotettiin hyväkuntoisia huonekaluja, kodinirtaimistoa sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Projektin myötä vastaanotto laajeni koskemaan myös rikkonaisia huonekaluja. Projektin kunnianhimoisena tavoitteena oli projektin käynnistyessä niin vastaanottaa kuin noutaa kaikenkuntoiset huonekalut projektin käyttöön. Tämä käytäntö oli käytössä jonkin aikaa ja hyvin nopeasti tieto uudesta toimintamallista levisi vanhojen huonekalujen hävittämistarpeessa olevien kuluttajien keskuudessa. Palvelu oli positiivinen asia kuluttajille, joiden oli hankalaa itse toimittaa isoja huonekalujaan jätekeskukseen tai projektille, mutta samalla palvelu kuormitti projektin ja Patinan muuta toimintaa niin, että sitä oli tarpeen rajoittaa. Vastaanotto jatkui entiseen malliin, mutta noudoista luovuttiin. Näin voitiin keskittyä luomaan myös muita suunniteltuja toimintoja projektille. Yhteistyö huonekalualan yritysten kanssa oli erittäin positiivinen asia kestävän kehityksenkin näkökulmasta, sillä usein kuluttajien vanhat huonekalut päätyivät suoraan jätteeksi kunnosta riippumatta. Huonekaluliikkeiden huonekalujen vastaanottamisessa oli kuitenkin monia ongelmakohtia ja käytäntöjä muutettiin useaan kertaan. Alussa yrityksen toimittivat huonekalut yhtenä suurena kuormana, josta eroteltiin hyvät tai kunnostettavat tuotteet. Loppuosa tuotteista päätyi purkupisteelle. Kuormien koot olivat kuitenkin niin isoja, että työskentelytilat kävivät liian ahtaiksi. Käyttökuntoisilla huonekaluilla oli myös vaarana vahingoittua tämäntyyppisessä kuljetuksessa ja varastoinnissa ja näin ollen suurin osa huonekaluista oli hyvin likaisia tai rikkinäisiä. Jotta tavaran vastaanotto olisi ollut taloudellisesti kannattavaa, olisi myytävien huonekalujen osuus tulleista huonekaluista pitänyt olla suurempi kuin purettavien huonekalujen määrä, jo jätekustannustenkin vuoksi. Vastaanottoon ja käsittelyyn haettiin ratkaisua yhteisten palavereiden kautta ja tuloksena vakiintui käytäntö, jossa hyväkuntoiset tai pienin toimenpitein kunnostettavat tuotteet noudettiin suoraan yritysten varastosta projektin kuljetuskalustolla, jolloin voitiin käyttökuntoiset tuotteet erotella varhaisemmassa vaiheessa epäkuranteista. Projektille saapuvien huonekalujen määrä vaihteli suuresti kuten myös purkupisteessä työskennelleiden henkilöiden määrä ja työvalmiudet. Purkutyö oli fyysisesti raskasta eikä soveltunut kaikille. Suuri vaihtelevuus toi omat ongelmansa, kuten ylimääräisen varastointitilan järjestämisen. Tämä ongelma ratkaistiin siirrettävällä kontilla. Konttiin voitiin laittaa pahoin likaantuneet tai vaikeasti purettavat tuotteet ja purkupisteelle toimitettiin helposti purettavat huonekalut. Huonekalujen purkutyön koneellistamista harkittiin useaan otteeseen. Käytännössä kuitenkin huomattiin, että purkaminen onnistuu parhaiten käsityökaluilla, koska tuotteiden materiaalit ja koot vaihtelivat runsaasti ja siksi myös purkamismetodit olivat erilaisia. 5.1.1 Kierrätysmateriaalin hyödyntäminen Eri materiaalijaokkeita syntyi purkupisteellä runsaasti, mutta uusiotuotannossa käyttökelpoista materiaalia oli murto-osa materiaalijaokkeista. Eri kanavia materiaalien hyödyntämiselle etsittiin lähialueilta, jolloin kuljetukset eivät kuormittaisi ympäristöä ja toiminta olisi mahdollisimman kustannustehokasta. Huonekalujen purkumateriaali toimitettiin pääosin Lahti Energian Kymijärven voimalaitokseen energiahyötykäyttöön. Jätekustannuksia syntyi lähinnä kangas- ja
21 nahkajätteestä. Vuoden 2011 keväästä alkaen voimalaitos ei enää vastaanottanut jätejakeita tällöin alkaneen huoltokatkon vuoksi. Uuden Kymijärvi II -voimalaitoksen valmistumisen myötä vastaanottosopimus päättyi kokonaan. Tästä johtuen jätekustannukset nousivat ja uusia toimintamalleja etsittiin materiaalien kierrätykseen. Yhteistyön nimissä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy myönsi projektille jätetoimitukset veloituksetta projektin päättymiseen saakka. Koska huonekalujen vastaanotto- ja käsittelytoiminnan oli tarkoitus jatkua myös projektin päättymisen jälkeen, tuli toimintaa ja sen kannattavuutta tarkistaa yksityiskohtaisesti. Likainen kangas osoittautui ongelmalliseksi jatkohyödynnettäväksi materiaaliksi ennen Kymijärvi II -voimalaitoksen valmistumista. Se ei soveltunut Lahti Energian ensimmäiseen voimalaitokseen sellaisenaan energiana hyödynnettäväksi ja Lahden alueen ulkopuolella sijaitsevassa kankaiden keräykseen ja hyödyntämiseen erikoistuneelle toimijalle oli muutoinkin kankaasta ylitarjontaa. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy rakennutti murskainlaitos MURRE:n, joka otettiin käyttöön 7.11.2011. Murskaimessa oli mahdollista saada muiden jätteiden lisäksi huonekalujäte Kymijärvi II -voimalaitoksessa hyödynnettävään muotoon. Näin ollen toiminta Vihreä sohva -projektin purkupisteellä oli syytä ottaa tarkasteltavaksi. Materiaalien täydellinen erottelu toisistaan lähialueella hyödyntämistä ajatellen ei ollut enää mielekästä, vaan toiminnassa keskityttiin erottelemaan sellaisenaan hyödynnettävät materiaalit projektin käyttöön ja ohjaamaan edelleen murskattavaksi muut osat huonekaluista. Talteen otettavia materiaaleja olivat muun muassa puu, metalli sekä puhdas vaahtomuovi, vanu, nahka ja kangas. 5.2 Huonekalujen verhoilu Kuva 16. Verhoilupajassa verhoiltu nojatuoli