Lähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt Allergia- ja astmaliiton järjestöpäivät 6.9.2014 Ritva Pihlaja, tutkija, erityisasiantuntija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/kansalaistoiminta Mitä lähidemokratia on? Miksi lähidemokratiaa tarvitaan? Millaista käytännön yhteistyön kehittäminen kuntien ja järjestöjen välillä voisi olla? 1
Kuntien, kuntien itsehallinnon, palvelujen järjestämisen ja meidän kansalaisten näkökulmasta Suomessa on tapahtumassa suurempia muutoksia kuin kenenkään meidän elinaikana tähän asti. 3 Kun/jos julkisen sektorin organisaatiot keskittyvät ja kasvavat Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Suunnitellut viisi sote-aluetta minkälaista alueellista ja paikallista toimintaa tulevaisuudessa on? miten kansalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa? Tilanne 9.4.2014 Kartta: Kuntaliitto 4 2
Kuntavaaleissa äänesti alle 60% 75 Kuntavaalien äänestysprosentti 1992-2012 70 65 60 55 50 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Mitä isompi kunta, sitä laiskemmin äänestetään 2000-luvun kuntaliitoskunnissa äänestysprosentti laski lähes kaksi kertaa jyrkemmin kuin kunnissa, joissa ei ole tehty liitosta. Helsingin Sanomat 3.11.2012 3
Kuntaliitokset vähentävät luottamushenkilöiden määrää Uudessa Oulussa on nyt 134 valtuutettua vähemmän kuin liittyneissä kunnissa oli aiemmin valtuutettuja yhteensä Kaikkiaan luottamushenkilöpaikat vähenivät 550 230 Suomalaiset eivät luota kuntansa päätöksentekoon Seitsemässä kunnassa kymmenestä kuntalaiset kokevat ennemmin epäluottamusta kuin luottamusta kuntansa päätöksentekoa kohtaan. (Arttu-tutkimus 2011, 13.000 vastaajaa) 4
Hyvinvointi(yhteis)kunta ei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin Mikä on kuntalaisten ja lähiyhteisöjen rooli ja vastuu? Kysymys on paljon isommista asioista kuin vain kunnallisesta päätöksenteosta 5
paradigma = oikeana pidetty, yleisesti hyväksytty ja auktoriteetin asemassa oleva teoria tai viitekehys www.wikipedia.fi Demokratian vanha ja uusi paradigma? Vanha paradigma: Uusi paradigma: Demokratiassa on kysymys vallasta. Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen vain lisää kuntien tehtäviä ja hallintoa. Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin? Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. Harju & Pihlaja 2013 Näistä asioista pitäisi keskustella juuri nyt Kuntarakennelaki 1.7.2013 4b Selvitysvelvollisuus Selvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulee sisältää myös arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamis-mahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta. 8 Yhdistymissopimus Yhdistymissopimuksessa on sovittava myös asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinoista uudessa kunnassa. 6
Lausuntokierroksella oleva uusi sote-laki: Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu jatkossakin ensisijaisesti kunnille Kunnat tarvitsevat järjestöjä kumppaniksi tähän työhön! Hallituksen esitys, sote-laki, 8, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa: Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet. Lisäksi sen tulee määritellä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Päätösten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon kunnan eri toimialojen päätöksenteossa. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot ja tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten toimijoiden sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. 13 Tarvitaan keskustelua ja sopimista, kuka tekee mitäkin Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit Kuntayhteisön muut toimijat yritykset, oppilaitokset jne Seurakunta työntekijät ja päättäjät vapaaehtoiset Rivikuntalaiset Järjestöt perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne jne uudenlainen kansalais- ja järjestötoiminta 7
Kaksi tuoretta esimerkkiä Suunnitelma pohtii konkreettisin toimenpideehdotuksin miten asukkaat, yhdistykset ja kylät voivat tehdä entistä hedelmällisempää yhteistyötä keskenään ja kunnan kanssa. julkistettu huhtikuussa 2014 Strategiaan on kiteytetty lappilaisen järjestökentän tulevaisuuden tahtotilan lisäksi pitkän aikavälin tavoitteet sekä vuosille 2014 2017 konkreettiset järjestöjen toimenpiteet. Erityisesti paikalliset yhteistyösuhteet kuntiin on haluttu nostaa keskiöön. julkistettu toukokuussa 2014 Lähidemokratia tarkoittaa järjestöjen näkökulmasta paitsi tiivistyvää yhteistyötä kunnan kanssa, myös vireää ja aktiivista järjestöjen omaa toimintaa.! Kukoistava kansalaisyhteiskunta on edellytys pidemmälle viedylle lähidemokratialle. Pihlaja & Sandberg 2012 8
Mitä kaikkea kukoistava kansalaisyhteiskunta Kuntalaisten arjen tavoittavaa kunnan viestintää Helposti lähestyttäviä ja tavoitettavia kunnan virkamiehiä Aidosti toimivia väyliä kuntalaisten toiveille ja palautteille Matalan kynnyksen palvelu-pisteitä Matalan kynnyksen tapaamispaikkoja Kansalaisfoorumeita, -raateja ja -neuvostoja voikaan tarkoittaa? Säännöllisiä kunnanisien ja kuntalaisten tapaamisia ja keskusteluja Leadertoimintatavan hyödyntämistä Keskustelutilaisuuksia Osallistuvaa budjetointia Järjestöjä palvelujen tuottajina Elävää ja monipuolista kansalais- ja järjestötoimintaa Palveluosuuskuntia Ravintolapäiviä Yhteiskunnallista yrittäjyyttä Kortteli- ja kyläkokouksia Yhteisöviestinnän uusia muotoja Yhteis-suunnittelua Kuntien järjestöstrategioita Kuntien ja järjestöjen toiminnallista yhteistyötä ja työnjakoa Uuden ajan talkoita Kylä-suunnitelmia Alueiden kehittämissuunnitelmia Kylätaloja & asukas- ja korttelitupia Paikallista kulttuuria, liikuntaa, taidetta, myös spontaaneja tapahtumia Järjestöille pohdittavaa: Jos julkisen sektorin organisaatiot keskittyvät ja kasvavat, kasvaako järjestöjen merkitys alueellisina/paikallisina toimijoina? Jos vastaus on mielestänne kyllä, mitä järjestönne pitäisi tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa tehdä? Missä asioissa ja miten meidän järjestömme haluaa olla mukana A. vaikuttamassa B. tekemässä valtakunnallisella tasolla paikallisesti/alueellisesti 9
Kysymys on loppupelissä ihan meidän jokaisen asenteista 19 10