Sote-järjestöjen vaikuttamisen tavoitteet maakunnallisissa strategioissa ja palvelulupauksissa

Transkriptio

1 Joryyn Sote-järjestöjen vaikuttamisen tavoitteet maakunnallisissa strategioissa ja palvelulupauksissa Tausta: Maakuntalain 35 säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Maakunnan strategiassa tulee ottaa huomioon: 1. asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen maakunnan tehtäväalalla 2. palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset 3. maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet 4. alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen 5. omistajapolitiikka 6. henkilöstöpolitiikka 7. asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 2. luvun 14 :ssä säädetään, että maakunnan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia. Palvelustrategia laaditaan toiminnan ja talouden suunnittelua ja johtamista varten osana maakuntastrategiaa. Suunnitelman ensisijaisena tavoitteena on määritellä miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan maakunnassa. SOTE -palvelustrategiassa maakunta päättää seuraavista asioista: 1. Mitä palveluja asukkaille tarjotaan ja miten sovitetaan yhteen valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut 2. Yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajilta hankittavien palvelujen vähimmäismäärää koskevat tavoitteet. 3. Mikä osa hankinnoista kilpailutetaan palvelujen innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 2. luvun 15 :ssä säädetään maakunnan palvelulupauksesta. Maakunnan palvelulupaus on maakunnan asukkaille osoitettu tahdonilmaisu siitä, miten maakunta toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelut. 1. Palvelulupauksessa maakunta asettaa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan maakunnan asukkaiden tarpeet ja paikalliset olosuhteet sekä edellä 4 :ssä säädetty palvelujen saatavuus ja saavutettavuus huomioon ottavalla tavalla.

2 2. Maakunnan palvelulupauksessa on otettava huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet. 3. Maakunnan on julkaistava palvelulupauksensa julkisessa tietoverkossa ja muilla lupauksen julkisuutta edistävillä tavoilla. 4. Lupaus koskee ensisijaisesti tuottajia: palvelulupaus ei muuta lailla säädettyä maakunnan velvoitetta järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto. Palvelun tuottajan on noudatettava maakunnan palvelustrategiaa ja palvelulupausta. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyöryhmät maakunnissa ovat jo aloittaneet maakunta- ja palvelustrategioiden sekä palvelulupausten valmistelun tammikuussa 2018 valittaville maakuntavaltuustolle. SOSTEn maakunnallisiin valmistelutyöryhmiin nimeämät järjestötoimijat ovat kaivanneet SOSTElta yleisiä sote-järjestöjä koskevia linjauksia vaikuttamisen tueksi. Erityisasiantuntijat Joutsiluoma ja Ojanen ovat valmistelleet maakunnallisille järjestötoimijoille vaikuttamispaperin liittyen sote-järjestöjen tavoitteisiin strategioissa ja palvelulupauksissa. Tavoitteet on tarkoitus lähettää maakunnallisille sote- ja maakuntauudistuksen parissa toimiville järjestöedustajille hyödynnettäväksi ja sovellettavaksi oman maakunnan toimintaympäristö huomioiden. Sote-järjestöjen vaikuttamisen tavoitteet maakunnallisissa strategioissa ja palvelulupauksissa Järjestöillä on toimijoina merkittävä asema ja tehtävä kansalaisten; a. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä eriarvoisuuden vähentämisessä b. Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisessa c. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä eriarvoisuuden vähentäminen Maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet

3 Määritellään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, toimenpiteet ja vastuutahot maakunnassa. Luodaan pysyvät yhteistyörakenteet maakuntien, kuntien ja maakunnan muiden toimijoiden kesken Varataan maakunnassa riittävät henkilöstöresurssit hyvinvointia ja terveyttä edistävään työhön Käytetään maakunnalle osoitettua yleiskatteellista hyte-rahaa tulee nimenomaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Luodaan kunnille taloudelliset kannusteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen Järjestöt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kumppaneina Kuntien ja maakuntien on rahoitettava jatkossakin kuntalaisia tukevaa, monimuotoista järjestötoimintaa. Järjestölähtöisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan jatkuvuus on turvattava lisäämällä sote-järjestämislain 8 n 2 momenttiin maakunnan yhteistyövelvoite järjestöjen kanssa. (lisäys lakiin: Lisäksi maakunnan on tehtävä yhteistyötä muiden maakunnassa toimivien julkisten toimijoiden sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Maakunta tukee ja avustaa yleishyödyllisten yhteisöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä.) Maakunnan tulee turvata järjestöjen rahoitus myös hyte-ylimenokauden aikana vuosina Valtuustokausittainen tehtävässä maakunnallisessa hyvinvointikertomuksessa tulee huomioidaan myös kokemustieto Eriarvoisuuden vähentäminen Maakunnan on turvattava palvelujen yhdenvertainen saatavuus, saavutettavuus ja alueellinen tasaarvo Palvelut tulee järjestää niin, että haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten tarvitsema henkilökohtainen ohjaus ja tuki turvataan. Asiakasmaksuja määriteltäessä tulee taata, ettei maksut ole hoidon tai hoivan esteenä. Palvelumaksuissa maksurasitus ei saa kohdistua pitkäaikaissairaille ja paljon palveluja käyttäville ihmisille 2. Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen

4 Osallisuuden ja vaikuttamisen rakenteet Määritellään maakuntastrategiassa asukkaiden esteettömät osallistumis- ja vaikutuskanavat ja asukasfoorumit. Asukkaiden osallistamiseen pitää osoittaa riittävästi resursseja. Laaditaan kansalaisyhteiskuntastrategia osaksi maakuntastrategiaa Luodaan jokaiseen maakuntaan järjestöyhteistyötä kokoava toimintarakenne, joka kokoaa järjestöt ja maakunnan päättäjät. Tuetaan yhdistysten toimintaa ja toimintaedellytyksiä (avustukset, tilat, yhdistysten kuuleminen), koska yhdistykset tarjoavat asukkaille mahdollisuuksia osallistumiseen (lähiyhteisöt, osallisuus, yhteisöllisyys, syrjäytymisen ehkäiseminen) ja vaikuttamiseen (kansalaisten äänen kokoaminen, vahvistaminen ja välittäminen päätöksentekoon) Osallisuus palveluiden kehittämisessä Varmistetaan palvelujen käyttäjien ja heitä edustavien järjestöjen aktiivinen kuuleminen ja osallistaminen palvelujärjestelmän ja palvelujen kehittämisessä prosessien alkuvaiheista lähtien. Otetaan asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden asiantuntijuus osaksi sote-palveluiden valmistelua, kehittämistä, toteutusta ja arviointia Osallistetaan asukkaat palvelulupauksen valmisteluun 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ja kehittäminen Tunnistetaan järjestöjen vahvuus palvelujärjestelmässä eli toiminnan lähtökohtana oleva arvopohja, eettisyys ja historia sekä tunnistetaan järjestölähtöisen toiminnan monimuotoisuus. Palveluiden järjestämisessä huomioidaan erityis- ja/tai pienet asiakasryhmät ja niille palveluja tuottavat järjestöt ja niiden mahdollisuudet toimia palveluiden tuottajina, huomioiden kasvupalveluiden piirissä olevat osatyökykyiset, maahanmuuttajat ja muuten vaikeasti työllistyvät - Järjestöt on perustettu vastaamaan jonkin kansalaisryhmän tai erityisalueen tarpeisiin Integroidaan järjestöjen tuottamat palvelut ja muut tukitoimet palvelukokonaisuuksiin. Järjestöjen toiminnan ja palvelujen lähtökohtana on tuttuus ja hyvä käytännön elämäntilanteiden asiantuntijuus sekä vastaaminen suoraan käyttäjien tarpeisiin Varmistetaan palveluiden laatu: palveluntuottajien hyväksymisen kriteerit, palvelusopimukset, luodaan järjestäjälle riittävät ja toimivat ohjaus ja valvontamekanismit laadun varmistamiseksi Turvataan asukkaiden palveluiden saatavuus, saavutettavuus ja esteettömyys maakunnan eri osissa asuville henkilöille (palvelusopimuksissa liikkuvat palvelut, digitaaliset palvelut) Otetaan järjestöt mukaan kehittämään palveluja ja palvelukokonaisuuksia (järjestöillä on erityisasiantuntijuus ja -kokemus edustamistaan ihmisryhmistä ja niiden tarpeista) Tunnistetaan järjestöjen kansalliset, alueelliset ja paikalliset tietovarannot osana kansallista sote-tiedon kokonaisuuttaa ja varmistetaan edellytykset niiden hyödyntämiselle maakunnissa ja kunnissa

5