Psyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset

Samankaltaiset tiedostot
: YHDISTYNYT KOKEMUS KUN. Omaksi ottaminen Se tapahtui minulle ja ymmärrän kuinka se vaikuttaa minuun ja perususkomuksiini

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Trauma 2 -traumatisoitumisen hoito

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

Psyykkinen trauma 2 -traumatisoitumisen hoito

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy

Väkivalta lapsen traumana

omaan elämäntarinaan yhdistymätön mielen loinen

Päivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät

Psyykkinen toimintakyky

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Päihde ja mieli luentosarja

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Traumaterapiakeskus Petteri Mankila

T U I J A H E L L S T E N

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Mielekästä ikääntymistä

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke

Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi

Naisen haluttomuus. Leena Hattunen psykoterapeutti kliininen seksologi (nacs)

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Ruoka korjaavana kokemuksena

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön SOLID- HANKE (IF1712A1)

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Kiintymyssuhde ja sen merkitys päivähoitoikäiselle lapselle

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

Minä tiedän ikävän. Se on sellaista, jonka tuntee joka puolella itsessään. Eniten se tuntuu vaatteiden sisällä, mutta en tiedä tarkalleen missä.

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Dissosiaatiohäiriö varhaisen, jatkuvan traumatisoitumisen pitkäaikaisseuraamus

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu?

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Kilpailuun valmistautuminen ja kilpaileminen

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Naisten päihdetyön päivä , Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla

Mielenterveys voimavarana

Traumat ja traumatisoituminen

Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila Psykologi Kirsi Salonen

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Luento: Silja Serenade Nivelristeily ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Maahanmuuttajan mielenterveys

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen

Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon

Läheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

Trauma = henkinen tai ruumiillinen vaurio tai haava, aiheuttaa traumaattista stressiä Stressi =rasitusta tai painetta, fyysinen ja psyykkinen

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Vakavan traumatisoitumisen ja dissosiaatiohäiriöiden arviointi ja hoito Vakauttaminen. Turvallisuuden taitojen kehittäminen

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

Traumatisoituneet turvapaikanhakijat

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Lapsuuden kompleksinen traumatisoituminen. seuraukset aikuisuudessa. yhteydessä aikuisiän dissosiaatiohäiriöihin(4).

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

VÄKIVALTA JA VÄKIVALLALLE SEKÄ PÄIHTEILLE ALTISTUMINEN TRAUMAATTISENA KOKEMUKSENA

Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE

Transkriptio:

Psyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset 2.4.2019 Sini Kirvesmäki, kokemusasiantuntija Kirsi Kiviluoma, sh, kouluttajapsykoterapeutti Elina Rantanen, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti

Luulin kuolevani, olin varma, että kuolen, sitten aloin pelätä, etten kuolekaan. Kiviluoma & Rantanen 2

Traumatisoiva tapahtuma (mukaeltu van der Hart & Steele, suom. Saarinen) Tapahtumat eivät itsessään ole traumatisoivia, vaan saattavat olla niitä seurauksiltaan tietyille yksilöille Tapahtuma, joka on tai havaitaan uhkaavaksi omalle tai läheisen psyykkiselle tai fyysiselle koskemattomuudelle Aiheuttaa voimakkaan fyysisen ja psyykkisen rasitustilan elimistölle Kiviluoma & Rantanen 3

Traumatisoiva tapahtuma (jatkuu) (mukaeltu van der Hart & Steele, suom. Saarinen) Edellyttää kokonaisvaltaista työstämistä: kognitiivisia, emotionaalisia, fysiologisia ja käyttäytymisen muutoksia Traumatyypit: I tyyppi: yksittäinen traumaattinen tapahtuma II tyyppi: useampia kuin yksi trauma tai toistuva trauma Kiviluoma & Rantanen 4

Trauman I- ja II-tyyppi (Katajisto, luennot) N Y K Y H E T K I I tyyppi (esim. auto-onnettomuus, yksittäinen väkivaltakokemus) II tyyppi (esim. pitkäkestoinen parisuhdeväkivalta) Turvaton kiintymyssuhde -nykyhetki ja mennyt sekaisin Turvallinen kiintymyssuhde trauman merkitys yksilölle Kiviluoma & Rantanen 5

Trauman aiheuttaja perheenjäsen vai ulkopuolinen henkilö Kiintymyssuhde Pystyykö itse vaikuttamaan tilanteeseen mitenkään Kaltoinkohtelu, fyysisen ja emotionaalisen huolenpidon ja lohdutuksen puute, laiminlyönti Sosiaalisen tuen puute Mikä vaikuttaa traumatisoitumiseen Tapahtumat, joihin liittyy kiintymyksen menetys ja tärkeä ihminen pettää Tapahtuman negatiivisuus, voimakkuus ja kesto, toistuvuus, yllätyksellisyys ja kontrolloimattomuus Traumatyyppi I vai II Ajankohtainen tilanne: väsymys, masennus ym. sairaus, stressitekijät Voimakkaat dissosiaatio-oireet traumatapahtuman aikana Ihmisen vai luonnon aiheuttama Tapahtuma ylivoimaisuus, Ikä ylivireys- ja alivireystila (raastavat tunteet) Aiempi harjoittelu / Kiviluoma & Rantanen valmistautuminen Tapahtumalle annettu merkitys (Jumalan tahto, rangaistus, oma vika) Integraatiokyky trauman hetkellä Fyysisen loukkaantumisen aste, kipu 6

Surutyö traumatyö (van der Hart & Steele, suom. Saarinen) Surutyö Muistikuvat menetetystä henkilöstä Etsitään lohduttavia muistoja Halutaan puhua menetetystä henkilöstä Traumatyö Jatkuvasti väkisin mieleen tulevat muistikuvat Vältetään traumaa muistuttavia tilanteita ja asioita Vaikea puhua tapahtumasta Suru, kaipaus, masennus Lohduttavia unia menetetystä henkilöstä Kiviluoma & Rantanen Ahdistus, pelko, masennus Painajaiset, kauhun hetkien uudelleen kokeminen 7

Integraatio (yhdentäminen) (van der Hart & Steele, suom. Saarinen) Psyykkisesti tervettä ihmistä luonnehtii voimakas kyky integroida sisäisiä ja ulkoisia kokemuksia se edellyttää erottelua ja yhdistämistä (Pierre Janet) Ihmisillä on synnynnäinen taipumus yhdistää, integroida kokemuksia yhtenäisiksi, kokonaiseksi elämäntarinaksi ja pysyväksi minä-kokemukseksi Kyky integroida auttaa erottamaan menneisyyden nykyisyydestä ja pysymään nykyisyydessä silloinkin, kun muistelemme menneisyyttä ja mietimme tulevaa Kiviluoma & Rantanen 8

Integraatio (jatkuu) (van der Hart & Steele, suom. Saarinen) Mitä varmemmat ja turvallisemmat tunnesuhteet ja elinympäristö kasvuiässä ovat, sitä paremmin integrointikykyä pystyy kehittämään ja vahvistamaan Jokaisella ihmisellä on ominainen tapa ajatella, tuntea, toimia ja havaita (=persoonallisuus) Terve persoonallisuus on pysyvä jokaisessa tilanteessa: vaikka ajattelua muutetaan (esim. kotiin tullessa töistä), silti koetaan olevan sama ihminen Samoin koetaan olosuhteiden, asioiden ja tapahtumien tapahtuvan ja kuuluvan itselle Kiviluoma & Rantanen 9

Integraatio (jatkuu) (van der Hart & Steele, suom. Saarinen) Edellyttää: SYNTEESIÄ Sisäisten ja ulkoisten kokemusten yhdistämistä ja erottelemista (aistimukset, liikkeet, ajatukset, tunteet ja minäkäsitys) REALISAATIOTA (TODENTAMISTA) Kehittyvää tietoisuutta todellisuudesta sellaisena kuin se on, sen hyväksymistä ja siihen sopeutumista, mm. yhtenäinen omaelämäkerrallinen tarina (personifikaatio = kokemus on minun, presentifikaatio = olen nykyhetkessä täysin juurtuneena ja tietoinen menneisyydestä) Kiviluoma & Rantanen 10

Kiviluoma & Rantanen 11

Dissosiaation määritelmä Integraation ja yhteyden puuttumista tai vajausta normaalisti integroituneiden muistin, identiteetin ja tietoisuuden toimintojen välillä (APA, 1994) Kokonaisuuden puute Muuttumiskyvyn puute Itsesäätelyn puute Kiviluoma & Rantanen 12

Persoonallisuuden rakenteellinen dissosiaatio (van der Hart & Steele, suom. Saarinen) Persoonallisuuden rakenteellista dissosiaatiota kehittyy, kun lapsi/aikuinen altistuu traumatisoiville tapahtumille, jotka ylittävät hänen senhetkisen kesto- ja integraatiokykynsä Tarjoaa mahdollisuuden yrittää selviytyä ja edes jotenkin helpottaa kestämättömiltä tuntuvia tapahtumia/kokemuksia Kiviluoma & Rantanen 13

Persoonallisuuden rakenteellinen dissosiaatio (jatkuu) (van der Hart & Steele, suom. Saarinen) Trauman seurauksena häiriö persoonallisuuden rakenteessa tapahtuu dissosiaatio (eriytyminen) siihen persoonallisuuden osaan, joka yrittää selviytyä jokapäiväisen elämän haasteista (ANP) ja siihen osaan, joka on juuttunut traumamuistoihin (EP) = RAKENTEELLINEN DISSOSIAATIO Syntyy kaksi tai useampi erillinen minäkokemus, jolla on (kiinteä) tapa hahmottaa itseä, ympäristöä ja suhtautua toisiin Kiviluoma & Rantanen 14

Primaari rakenteellinen dissosiaatio (esim. PTSD) (van der Hart & Steele, suom. Saarinen) ANP, näennäisen normaali persoonallisuuden osa, päivittäinen toiminta EP, emotionaalinen persoonallisuuden osa, puolustussysteemi Kiviluoma & Rantanen 15

Sekundaari rakenteellinen dissosiaatio (traumapohjainen rajatilahäiriö, kompleksinen PTSD, tarkemmin määrittelemätön stressihäiriö / dissosiaatiohäiriö) (van der Hart & Steele, suom. Saarinen) ANP EP: alistuminen EP: taistelu EP: seksuaalisuus Kiviluoma & Rantanen 16

Tertiääri rakenteellinen dissosiaatio (DID) (van der Hart & Steele, suom. Saarinen) ANP 1: vanhempi ANP 2: työ ANP 3: puoliso EP 1 EP 3 EP 2 Kiviluoma & Rantanen 17

Minätilat ja persoonallisuuden puolet jatkumolla (käytännön huomio) Eri roolit elämässä, minuus pysyy samana, aikuisuus johtaa käyttäytymistä/persoonallisuutta Persoonallisuushäiriöt (epävakaa/rajatila) ilman rakenteellista diss.: selkeämmin erotettavat minätilat, integroitumattomat psyykkiset mielensisällöt, tunteet voivat viedä mennessään Rakenteellinen dissosiaatio: persoonallisuudessa eri puolia (joko tietoisia tai tiedostamattomia toisistaan) Kiviluoma & Rantanen 18

Kiviluoma & Rantanen 19

Meidän tulee oppia määrittelemään trauma sen synnyttämien oireiden perusteella, ei siihen johtaneen tapahtuman ehdoilla. (Peter Levine, 2012) https://mielenihmeet.fi/wp-content/uploads/2017/05/lapsuusajan-trauma-ja-masennusaikuisissa.jpg Kiviluoma & Rantanen 20

Dissosiaatio-oireet aikuisilla Muistiin liittyvät oireet (amnesia) Ajan menetys, muistiaukot liittyen myös nykyisyyteen ja hyviin asioihin, todisteet asioista, joita on tehnyt vaikka ei muista (esim. löytää tavaroita, joiden alkuperää ei tiedä) Muistiaukkojen muistamattomuus Kiviluoma & Rantanen 21

Dissosiaatio-oireet aikuisilla (jatkuu) Identiteettiin liittyvät oireet Sisäinen taistelu kahden tai useamman mielipiteen tai äänen välillä Tunne siitä, että sisällä on muita (me-muoto) Schneiderilaiset oireet: äänet, näyt, tuntomuutokset, passiivisen vaikuttamisen kokemukset, erilaiset ajatushäiriöt Kiviluoma & Rantanen 22

Dissosiaatio-oireet aikuisilla (jatkuu) Epätodellisuuden kokemus, sumussa kulkeminen, todellisuuden tajun muutokset, transsit, vaikeus tunnistaa tuttuja paikkoja/henkilöitä (derealisaatio) ************************* Kokemus, ettei trauma ole osa minua, itsen tunnistamisen vaikeus, tunteiden puuttuminen Kehon kokemuksen puuttuminen, tunnottomuus, kehon irrallisuus (depersonalisaatio) Kiviluoma & Rantanen 23

Dissosiaatio-oireet aikuisilla (jatkuu) Keholliset oireet (somatoformiset) Ruuansulatusvaikeudet, kiputilat, kivun puuttuminen, halvausoireet, voimattomuus, unen häiriöt Aistikokemusten muutokset Tahattomat, pakonomaiset liikkeet Epilepsian kaltaiset kohtaukset (pseudoepileptiset)/tajunnan menetys Kiviluoma & Rantanen 24

Kompleksisen traumatisoitumisen ilmenemismuodot (Katajisto, luennot) Unettomuus Ahdistus- ja paniikkioireet Turtuneisuus Keskittymisvaikeudet Fysiologinen levottomuus Toivottomuus Kompleksinen traumatisoituminen Syyllisyys Somaattiset oireet Syömishäiriöt Päihteiden väärinkäyttö Takaumat Painajaiset Itsetuhoisuus Masennus Kiukku Raivo Ihmissuhdeongelmat Vaikeudet hallita omia impulsseja, tunnereaktioita Häpeä Itseinho Dissosiatiiviset oireet ja häiriöt Kiviluoma & Rantanen 25

Niin kauan kuin kehomme tuntee olonsa turvalliseksi, aivomme vastaanottavat uutta informaatiota ja luovat uutta todellisuutta. Silloin kun juutumme traumamuistoon, kadotamme kykymme uuden tiedon vastaanottamiseen ja jumiudumme elämään mennyttä todellisuutta yhä uudestaan ja uudestaan. (van der Kolk) Kiviluoma & Rantanen 26

Mieli Keho (Punkanen, luennot) Keho ja mieli eivät ole erillisiä, vaan muodostavat kokonaisuuden: Ajatukset/uskomukset ja tunteet vaikuttavat keholliseen olemiseen (ylhäältä alas) Kehossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat tunteisiin sekä ajatus- ja uskomussisältöihin (alhaalta ylös) Kiviluoma & Rantanen 27

Mieli Keho (jatkuu) Trauma nähdään psykofyysisenä kokemuksena silloinkin, kun se ei tuota suoranaista fyysistä kipua (Rotschild, 2000) Menneet kokemukset ruumiillistuvat tämänhetkisissä fysiologisissa tiloissa ja toimintataipumuksissa Trauma aktivoituu uudelleen hengityksessä, eleissä, aistimuksissa, liikkeissä, emootioissa, ajatuksissa (Ogden ym, 2009) Kiviluoma & Rantanen 28

Mieli Keho (jatkuu) (Punkanen, luennot) Avain trauman paranemiseen on ennemmin ruumiin aistimuksissa kuin voimakkaissa tunteissa (Levine, 2012) Tavoitteena lisätä kehon ja mielen yhteyttä Pelko sisäisiä tapahtumia kohtaan muuttuisi uteliaisuudeksi Kokevan minän rinnalle havainnoiva minä Kiviluoma & Rantanen 29

Sietoikkuna Ylivireystila: Liiallinen puolustautuminen Emotionaalinen reaktiivisuus Ylivalppaus Mielikuvien tunkeutuvuus Pakonomainen kognitiivinen prosessointi Jäätyminen: Korkea ylivireys, johon liittyy liikkumattomuus Jäätyneet puolustusreaktiot Halvaantumisen tunne Ylivireystila "Toleranssi-ikkuna" (sietoikkuna) Optimaalinen vireystilan alue Alivireystila Saarinen, 2011 Alivireystila: Lysähdys, romahdus Matala affekti Kognitiivisesti kyvytön Turtuneisuus Alistuminen Kiviluoma & Rantanen 30

Sisäinen tai ulkoinen Ärsyke Arviointi Neuroseptio (Punkanen, luennot) Parasympaattinen hermosto: Sosiaalinen liittyminen (VVK) Kiviluoma & Rantanen Sympaattinen hermosto: Taistelu, pakeneminen Parasympaattinen hermosto: Totaalinen alistuminen (DVK) 31

Kiitos Kiviluoma & Rantanen 32