Selvitysraportti 2014 Mika Metsäalho Hannu Kuusela Marja Savolainen
Mika Metsäalho, Hannu Kuusela, Marja Savolainen REFEREE Rakennusalan puolueeton neuvoja selvitysraportti 2014 Hämeen ammattikorkeakoulu Hämeenlinna, lokakuu 2014
Hämeen ammattikorkeakoulu REFEREE Rakennusalan puolueeton neuvoja selvitysraportti 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 1 2 SELVITYSTYÖN TOTEUTUSTAPA... 1 3 KYSELYTUTKIMUS... 2 3.1 Kyselyyn osallistuneet henkilöt... 2 3.2 Neuvonnan nykytila ja tarve... 3 3.2.1 Mitä rakennusalan neuvontaa nykyään on saatavilla ja mistä?... 3 3.2.2 Onko neuvoa kysyvä henkilö useimmiten...... 4 3.2.3 Millaiselle rakennusalan neuvonnalle nykyään olisi kysyntää?... 4 3.2.4 Onko mielestänne olemassa epäeettistä tai virheellistä neuvontaa, johon tulisi puuttua?... 5 3.2.5 Koetko, että neuvoja on vastuussa antamiensa neuvojen oikeellisuudesta?. 6 3.2.6 Mikä neuvojan rooli tulisi olla hankkeen vastuuhenkilöihin, kuten pääsuunnittelijaan ja vastaavaan mestariin tai tekniseen isännöintiin?... 7 3.3 Tulevaisuuden neuvontatarpeet ja painotukset... 7 3.3.1 Mitkä ovat mielestänne tulevaisuuden haasteet rakennusalalla?... 7 3.3.2 Mitkä ovat tärkeimmät neuvontatarpeet lähitulevaisuudessa?... 8 3.3.3 Onko neuvonnan tarve useimmiten teknistä vai juridista?... 8 3.3.4 Kuinka puolueettomuuden merkitys neuvonnassa voitaisiin varmistaa?... 9 3.3.5 Näettekö tarpeelliseksi että tulevan neuvojan olisi tärkeä auktorisoida osaamisensa?... 10 3.3.6 Voiko neuvonta olla maksullista?... 11 3.4 Neuvojan pätevyysvaatimukset ja koulutus... 11 3.4.1 Neuvoja ja hänen koulutuksensa?... 11 3.4.2 Onko neuvojakoulutukselle tarvetta?... 12 3.4.3 Millaista neuvojakoulutusta tarvitaan ja mikä sen sisällön tulisi olla?... 12 3.4.4 Millaisia sisältöjä neuvojakoulutuksessa tulisi käsitellä?... 13 3.4.5 Kuinka neuvojista voitaisiin muodostaa kilta/verkosto, jossa kukin voisi keskittyä omaan osaamisalueeseensa?... 13 3.5 Taustatiedot... 14 3.5.1 Vastasin seuraavassa roolissa:... 14 3.5.2 Olisitko itse kiinnostunut toimimaan neuvojana?... 14 4 KYSELYN YHTEENVETO... 15 5 ASIANTUNTIJAHAASTATTELUJEN YHTEENVETO... 16 5.1 Tyypilliset neuvontatarpeet ja kysymykset... 16 5.2 Neuvojien pätevyys, järjestäytyminen ja auktorisointi... 17 5.3 Neuvojien koulutustarpeet ja koulutuksen järjestäminen... 18 5.4 Rahoitus... 19 6 JOHTOPÄÄTÖKSET... 19 LIITE 1... KYSELYLOMAKE
1 TAUSTA JA TAVOITTEET Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) toteuttaman REFEREE Rakennusalan puolueeton neuvoja - selvityksen (1.9.2013 31.10.2014) idea syntyi alkujaan ideointitilaisuudessa, jossa mukana olleet rakennusalan yrittäjät toivat esille tarpeen puolueettomasta neuvontapalvelusta. Puolueettomuudella tässä yhteydessä tarkoitettiin riippumatonta henkilöä, joka neuvojan roolissa ei tavoittele oman tai kumppaninsa liiketoiminnan kasvua. Projektin tavoitteena oli selvittää kysely- ja haastattelututkimuksella neuvonnan nykytilaa, tarvetta sekä kohderyhmää. Tarvetta nähtiin linjaukselle neuvojan roolista suhteessa muihin alan ammattilaisiin, puolueettomuuden merkityksestä neuvontatyöhön ja neuvojan juridiseen vastuuseen. Yhtenä päätavoitteena oli myös saada vastauksia tulevaisuuden neuvontatarpeista ja painotuksista sekä mahdollisen neuvojakoulutuksen sisällöistä. Tutkimustulosten perusteella oli määrä järjestää vähintään yksi seminaari, jossa pilotoitaisiin mahdollisen koulutuksen teemoja. Kyselyn- ja haastattelutulosten perusteella oli määrä jatkaa neuvojakoulutuksen tarpeen analysointia ja sisältöjen suunnittelua. Selvitystyön ensisijaisena kohderyhmänä olivat pääosin Kanta-Hämeen alueen rakennus- ja kiinteistöalan yritykset ja julkishallinnon toimijat, yhdistykset ja järjestöt, oppilaitokset sekä muut rakennusalan puolueettomat tahot. Selvityksessä kartoitettiin kohderyhmän omia tai heidän asiakkaidensa neuvontarpeita sekä tarvetta riippumattoman, ammattitaitoisen rakennusalan neuvojakoulutukseen. Toimintakentän kartoituksessa kyselytoteuttajat tekivät tiivistä yhteistyötä HAMKin Rakennustekniikan koulutusohjelman, teknologiaosaamisen työelämäpalveluiden, alueen yrityspalveluorganisaatioiden ja oppilaitosten kanssa. Projektin tuloksena syntynyt selvitysraportti esittelee pääosin kysely- ja haastattelututkimuksen tuloksia johtopäätöksineen, mutta sivuaa myös projektin aikana tehtyjä muita toimenpiteitä ja järjestettyjä seminaareja. Selvitysraportti ja seminaarimateriaali löytyvät osoitteessa www.hamk.fi/referee. Projektia rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto (Hämeen ELY-keskus), HAMK ja Kehittämiskeskus Oy Häme. Kokonaisbudjetti oli 49 866 Yhteystiedot: Hämeen ammattikorkeakoulu Projektipäällikkö Marja Savolainen Puh. 040 749 3818, marja.savolainen@hamk.fi 2 SELVITYSTYÖN TOTEUTUSTAPA Kysely- ja haastattelututkimuksen teemat jakautuivat kolmeen selvitettävään osioon: 1 - Neuvonnan nykytila ja tarve 2 - Tulevaisuuden neuvontatarpeet ja painotukset 3 - Neuvojan pätevyysvaatimukset ja koulutus Tutkimuksen tekeminen aloitettiin loka-marraskuussa 2013 kohderyhmään kuuluvien tahojen yhteystietojen keräämisellä ja kysymyspatteriston sekä kyselylomakkeen laadinnalla Webropolkyselytyökalulla. Kyselylomake julkaistiin 18.11.2013 REFEREE-projektin Internet-sivustolla sekä lähetettiin sähköpostitse sattumanvaraisesti valitulle otokselle kohderyhmään kuuluvista henkilöistä. 1
Kyselyvastauksia kerättiin marraskuun 2013 - tammikuun 2014 aikana sekä sähköpostitse että puhelimitse. Kysely lähetettiin kaikkiaan 822 henkilölle ja siihen vastasi yhteensä 84 henkilöä. Vastausprosentti oli 10. Kyselyä täydennettiin helmi-huhtikuussa 2014 valikoidulla haastatteluotoksella, jonka avulla täsmennettiin ja täydennettiin Webropol-kyselystä saatuja tuloksia. Tulosten perusteella määriteltiin teemat 16.4.2014 järjestetylle asiantuntijaseminaarille. 3 KYSELYTUTKIMUS 3.1 Kyselyyn osallistuneet henkilöt Kyselyyn vastanneet henkilöt jakautuivat seuraaville aloille: Rakennusliike, konsultti/suunnittelija, rakenneaineteollisuus, yhdistys, koulutusorganisaatio ja kunta/kaupunki. Kuviot 2a ja 2b Kyselyyn vastanneet henkilöt jakautuivat seuraaville aloille, joiden henkilöstömäärä vaihtelee 1-2 henkilöstä yli 300 henkilöön. 30 % vastaajista työskentelee yrityksessä jossa henkilöstömäärä on 1-2 henkilöä. 18 % vastaajista jakautuivat muille aloille. Muita aloja edustavat mm. vakuutusyhtiöt, kiinteistönvälittäjät sekä isännöitsijät. 2
3.2 Neuvonnan nykytila ja tarve 3.2.1 Mitä rakennusalan neuvontaa nykyään on saatavilla ja mistä? KUNNAT - Rakennusvalvonta - Viranomaiset Määräyksiä ja ohjeita - Museoviranomaiset (rakennussuojelu) - Asuntotoimistot - Kunnan virastot - Rakennusvirastot LIITOT/JÄRJESTÖT - Rakennusalan eri järjestöt - Liitot, esim ammattiliitot, kiinteistöliitto, omakotiliitto. työterveyslaitos; rakenteet, sisäilmanterveellisyys. Korjausneuvojat yksityishenkilöille: Allergia- ja Astmaliitto ry, Hengitysliitto ry, Asumisterveysliitto AsTe ry Sisäilmayhdistys ry MEDIA Internet, lehdet, kirjat Hometalkoot.fi, korjaustieto.fi Lehdet, kurssit, kirjallisuus Ratu- kortistot Wikipedia - Sosiaalinen media/ keskustelupalstat MUU Tutuilta,sukulaisilta -Kiinteistönvälitysyrityksiltä ja isännöitsijöiltä - Talopakettikauppiaat - Puskaradio, eli tuttavapiiristä, tutuilta ja mahdollisesti koulutuspaikalta (HAMK opettajat) KONSULTIT/ SUUNNITTELIJAT Konsulteilta/suunnittelijoilta kohtuullista korvausta vastaan Arkkitehtitoimistot Insinööritoimistot lakitoimistot - Tutkimuslaitoksilta pääsuunnittelija/vastaava TJ RAKENNUSTEOLLISUUS - Rakennusyrityksistä Rakennusmateriaalien valmistajat Komponentti- ja materiaalivalmistajat tarjoavat - Messut Muut rakentamisalan tapahtumat. Kuvio 3.1.1 Vastaajien mukaan rakennusalan neuvontaa on saatavilla monipuolisesti eri paikoista, kunnat, liitot ja järjestöt sekä media ovat suosituimpia neuvonnan lähteitä. Jos niistä ei saa tarvittavaa neuvontaa siirrytään seuraavalle taholle, jolloin neuvoa haetaan rakennusalan ammattilaisilta, kuten rakennusyrityksistä, sekä suunnittelijoilta ja konsulteilta. 3
3.2.2 Onko neuvoa kysyvä henkilö useimmiten... Kuvio 3.1.2 Neuvoa kysyvä henkilö on useimmiten kertarakentaja, toteuttamassa uudistuotantoa tai korjausrakentamista. Muita neuvoa kysyviä henkilöitä ovat mm. ostajataho, taloyhtiö, asukas sekä työntekijät. 3.2.3 Millaiselle rakennusalan neuvonnalle nykyään olisi kysyntää? RAKENNUSPROJEKTIN LÄPIVIENTI - Lupaprosessi - Työturvallisuussäädösten vastuuasioiden huomioiminen tilaajatoteuttaja suhteessa - Sopimustekniikka - Ohjeistusta rakennushankkeiden läpiviemiseen - Kokonaisuuden hallinta - Säädökset ja määräykset TURVALLISET RAKENTEET - Turvallisista rakennevaihtoehdoista - Rakennusfysiikkaa - Rakenteellinen paloturvallisuus - Ilmanvaihto ENERGIA- ASIAT - Riskit liittyen energiataloudelliseen rakentamiseeen - Energiatehokkuus MUUT - Kustannusten muodostuminen - Viranomaiskäytännöt ja -vaatimukset sekä rakentamismääräykset - Vanhojen rakenteiden ohjeet -70-80 -90 - Kustannusarvio - Vesihuolto - Korjausrakentamisen ohjaukselle - Kerrostalojen remontteihin - Raskaat betonityöt ja vaativat purkutyöt - Juridisen puolen kysymyksiä - Lakiasiat; palomääräykset, lupapaperit - Byrokratianeuvontaa - Urakkasopimus KOSTEUS/ HOME/ TERVEELLISYYS Rakenteiden ja materiaalien vaikutus terveellisyyteen - Homevapaa rakentaminen - Kosteusvauriot Kuvio 3.1.3. Vastaajien mukaan monipuoliselle neuvonnalle olisi tarvetta. Eniten neuvoa tarvittaisiin rakennusprojektin läpiviennissä, esim. lupaprosessissa, sopimuksissa sekä kokonaisuuden hallinnassa. On myös muita neuvontatarpeita, mm. vesihuolto, juridiset kysymykset sekä kustannukset. 4
3.2.4 Onko mielestänne olemassa epäeettistä tai virheellistä neuvontaa, johon tulisi puuttua? Kuvio 3.1.4 Vastaajista 54% on sitä mieltä, että on olemassa virheellistä tai epäeettistä neuvontaa johon tulisi puuttua. Vain 11% on sitä mieltä, ettei virheellistä tai epäeettistä neuvontaa ole. KYLLÄ Kyllä erilaiset Internetin keskustelupalstat ovat tässä kontekstissa isoimmat kanavat saada myös virheellistä tietoa. EI Ei välttämättä epäeettistä, mutta monesti mainonnan ja neuvonnan raja on hyvinkin häilyvä (esim. sponsoroidut lehtijutut ammattilehdissä, sponsoroidut neuvontatilaisuudet rautakaupoissa lähinnä tavallisille kuluttajille / kertarakentajille). EN TIEDÄ En usko että tietoisesti halutaan neuvoa väärin, mutta neuvoja voidaan antaa erilaisista intresseistä lähtien ja erilaisella vaikutusperspektiivillä, joka ei välttämättä kohtaa tämän kertarakentavan käytännön tekemisestä etääntyneen ihmisen tarpeita. MUUT Alalla lienee monenlaisia toimijoita, mutta en usko tahalliseen virheelliseen neuvontaan. Enemmän voi olla kyse siitä, että neuvojan oma osaaminen on puutteellista tai hän on kiinnittynyt liiaksi joihinkin ns. ainoina oikeina ratkaisuina pitämiinsä tuotteisiin tai menetelmiin. 5
3.2.5 Koetko, että neuvoja on vastuussa antamiensa neuvojen oikeellisuudesta? Kuvio 3.1.5 EI, MIKSI? Reilusti yli puolet vastaajista kokevat, että neuvoja on vastuussa antamistaan neuvoista ja niiden oikeellisuudesta. Vastuita ei ole määritelty Neuvojalla ei ole vastuuta Rakentaja/ rakennuttaja tekee lopullisen päätöksen Vastuita ei ole missään määritelty, neuvojia on ns. moneen junaan. Koska rakentaja/rakennuttaja tekee kuitenkin päätöksen. KYLLÄ, MITEN? Omat neuvot on voitava allekirjoittaa Asiantuntemusta tulisi olla sen verran että voi neuvoa On vastattava virheistään Konsulttivastuu Neuvojaa voisi verrata konsulttiin, johon tilaajan on voitava luottaa. Neuvoa kysyvä yleensä hakee tukea omalle näkemykselleen tai ei tiedä oikeaa vastausta kysymykseensä. Näin ollen neuvojan antaman neuvon perusteella saatetaan helposti kohde toteuttaa hänen esittämällään tavalla. Jos nyt ihan pieleen neuvoo, on vastattava virheistään. 6
3.2.6 Mikä neuvojan rooli tulisi olla hankkeen vastuuhenkilöihin, kuten pääsuunnittelijaan ja vastaavaan mestariin tai tekniseen isännöintiin? Mitä rooleja? Konsultoiva Erillinen esim. Referee-neuvoja voisi löytyä teknisen isännöinnin palvelurepertuaarista Mielellään neuvojan rooli keskittyisi hanketta edeltävään konsultointiin Neuvojan tulisi olla objektiivinen tietolähde, suuntaa-antava taho. Neuvova/ valvova Neuvoja voi myös olla suunnittelijan apuna Antaa vaihtoehtoisia ratkaisumalleja suunnittelun pohjaksi ja rakentajan valintoja varten sekä taloudellisessa mielessä ja teknisessä asiassa. Vain neuvoja Ohjaava Suuntaa antava Mainituilla henkilöillä olisi todella vastuu, jos jotain menee pieleen. Valvova elin, joka seuraa ja ohjeistaa rakennushankkeen eri vaiheissa. Itsenäinen, puolueeton, neutraali ja palvelee kaikkia samalla tavalla. Ohjaava/ avustava 3.3 Tulevaisuuden neuvontatarpeet ja painotukset 3.3.1 Mitkä ovat mielestänne tulevaisuuden haasteet rakennusalalla? Kuvio 3.2.1 Suurin osa vastaajista kokee rakentamisen laadun sekä rakennusten lämpö- ja kosteustasapainon turvaamisen suurimpana tulevaisuuden haasteena rakennusalalla. Muita tulevaisuuden rakennusalan haasteita vastaajien mukaan on kustannusten ennakointi sekä työmaa siisteys. 7
3.3.2 Mitkä ovat tärkeimmät neuvontatarpeet lähitulevaisuudessa? ENERGIATEHOKKUUDEN SAAVUTTAMINEN - Energiatehokkuus - Energiatalous - Energiatehokkuusvaatimukset ja rakentamisen huolellisuus energiatehokkaissa taloissa. Onko höyrysulkujen asennuksessa oltu riittävän huolellisia. Paksut eristeet: kastepiste villojen välissä. - Energiatehokkuuden ja alati muuttuvien rakennusmateriaalien järkevä yhteensovittaminen muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. - Lämpöeristys RAKENNUSTEN LÄMPÖ- KOSTEUSTASAPAINON TURVAAMINEN - Kosteusvaurioiden ennaltaehkäisy, työjäljen siisteys ja toiveiden mukaisuus työmaan kosteuden hallinta - Home- ja kosteusongelmien vähentäminen - Rakennusmääräykset - Sisäilmasto - Kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat, ovat suuri haaste koko alalle. RAKENTAMISEN LAATU - Kokonaisvaltainen laatu - Laatu alkaa hankkeen päätöksistä ja suunnittelusta ja jatkuu koko rakennuksen elinkaaren huollon ja korjausten parissa. - Kiire pilaa laadun, yksiselitteisesti - Kestävät materiaalit 3.3.3 Onko neuvonnan tarve useimmiten teknistä vai juridista? Teknistä sekä juridista, miksi? Teknistä että rakentamalla rakennetaan oikein ja juridista siksi että määräykset yms. otetaan rakentamisessa huomioon ja kuka niistä on vastuussa. Näitähän mietitään aina rinnan. 8
3.3.4 Kuinka puolueettomuuden merkitys neuvonnassa voitaisiin varmistaa? Puolueettomuuden varmistaminen: - Auktorisointi tai jonkinlainen rekisteröinti (varmistetaan neuvojen antajan koulutus ja kokemus) - Pätevyydellä - Koulutuksella. Tilaaja varmistaa, ettei tekijällä ole kytköksiä rakentamiseen. - Ei ole kaupallisia intressejä. Auktorisoitu neuvoja. Neuvonnassa on riski että hinnat karkaavat esim. energiatodistuksen laadinta. Neuvojan taustaorganisaatiot: - Palkan maksajana valtio tai kunta. - Valtionhallinnosta - Ulkopuolinen, kunnallinen, ei sidoksia - Neuvonta ei saa olla riippuvuussuhteessa tekijöihin, tilaajiin tai toimeksiantajiin. Neuvonnan tulisi saada rahoitusta valtion varoista. Neuvonta ei saa olla riippuvuussuhteessa tekijöihin, tilaajiin tai toimeksiantajiin. Muut: - Neuvojalla ei saa olla esim. palkkasuhdetta rakennusteollisuuteen tms. - Neuvojan tulisi olla korvausvelvollinen puolueellisuudesta. - Eritasoisten asiantuntijoiden verkosto Neuvojan on oltava toteuttaja- ja suunnittelijaosapuoliorganisaatioihin kuulumaton sekä mielellään myös kuntaan liittymätön henkilö. 9
3.3.5 Näettekö tarpeelliseksi että tulevan neuvojan olisi tärkeä auktorisoida osaamisensa? KYLLÄ Kyllä, mutta rakentamisen kyseessä ollen pitää olla kohtuullisen alan koulutuksen lisäksi myös käytännön substanssiosaamista. On, se vaan ei takaa puolueettomuutta. Kyllä, edellyttäen, että auktorisoija ei ole kaupallisin perustein toimiva yritys, säätiö tms. Asiantuntemus on hyvä osoittaa jollain tavoin. EI EHKÄ En näe tarpeelliseksi. En, monessa asiassa on kyseessä vaan bisnes, eikä ole paljon valvontaa. Ei välttämättä, ammatillinen koulutus riittää. Riippuu siitä missä mittakaavassa neuvoja työskentelee ja mikä on kohderyhmä. Voisi olla jossain määrin tarpeen mutta ei välttämättä. EI SELVIÄ Neuvojan tulee olla oman alansa asiantuntija, mielellään korkeasti koulutettu omalla alallaan. Kiva titteli ei takaa pätevää neuvojaa. Markkinoilla vaikka kuinka paljon paperilla päteviä, jotka ei osaa käytännön toteutuksesta yhtään mitään. Kokemus ratkaisee, ei titteli. Pelkkä auktorisointi ei ole tae osaamisesta. 10
3.3.6 Voiko neuvonta olla maksullista? KYLLÄ, MIKSI? Ilmaista työtä ei ole Kuitilla olisi todistusarvoa epäselvyyksissä Vapaaehtoinen neuvonta ei ehkä toimisi Vapaaehtoisuuden pohjalta tapahtuva neuvonta ei ehkä toimisi. Samalla tavalla kun soittaisit kuluttajaneuvontaan(kkv). Maksutonta palvelua ei ole olemassa. EI, MIKSI? Valtion kustantama palvelu? Maksu vain tehdystä työstä Hätätilassa avun tulisi olla ilmaista Koska saatavilla on maksutonta, asiantuntevaa palvelua. Sitä ei voi muuttaa maksulliseksi. Hädän alaisessa tilanteessa olevien apu tulisi olla maksutonta. Peruskorjaukseen ja muuhun rakentamiseen liittyvä opastus voi olla maksullista. Hyvää rakentamista tulisi tukea ja kannustaa ilmankin. Neuvonta voisi olla ehkäpä valtion kustantama palvelu? 3.4 Neuvojan pätevyysvaatimukset ja koulutus 3.4.1 Neuvoja ja hänen koulutuksensa? Rakennusmestari. Riippuu suuresti millaiseen ongelmaan antaa neuvoja. Laaja-alaisen käytännön kokemuksen omaava. Puolueeton. Eri neuvojat eri aiheille. Insinööri, Teknikko. Diplomi-insinööri. Tärkeintä on esitellä asiakkaalle erilaisia vaihtoehtoja. Työmaakokemusta ja teoreettista osaamista. Henkilö kenellä väh 10v kokemus alalta tai kyseisiltä kohteilta. Alan riittävän koulutuksen ja työkokemuksen omaava henkilö. Vastaajien mukaan neuvojan tulisi olla korkeasti koulutettu, jotta hän osaisi antaa oikeanlaisia neuvoja. Moni vastaaja kokee suuren työkokemuksen olevan tarpeellista neuvojalle. 11
3.4.2 Onko neuvojakoulutukselle tarvetta? Kuvio 3.3.2 Suurin osa vastaajista kokee neuvontakoulutuksen tarpeelliseksi. 3.4.3 Millaista neuvojakoulutusta tarvitaan ja mikä sen sisällön tulisi olla? Täydentää jo olevaa ammattiosaamista. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla jonkinlainen tutkinto tai pätevyys, joka saavutettaisiin osoittamalla osaaminen käytännössä. Kuvio 3.3.3 Tulokset neuvontakoulutuksen tasosta jakautuivat tasaisesti, mutta monen vastaajan mukaan neuvojalle riittäisi pelkkä pätevöintikoulutus. 12
3.4.4 Millaisia sisältöjä neuvojakoulutuksessa tulisi käsitellä? Kuvio 3.3.4 Vastaajien mukaan neuvontakoulutuksen tulisi olla monipuolinen ja käsitellä rakennusalaa laajasti joka aihealueelta. Osa vastaajista kokee että neuvojakoulutuksessa tulisi käsitellä myös sopimustekniikkaa ja toiminnallisuutta. 3.4.5 Kuinka neuvojista voitaisiin muodostaa kilta/verkosto, jossa kukin voisi keskittyä omaan osaamisalueeseensa? Nettipohjainen esim. alueellisen alan opetusta antavan oppilaitoksen ylläpitämä sivusto. Selkeä ryhmittely ja osaamisaluekuvaus välttämätöntä. Liian pirstaloitunut kenttä olisi hyvä koota yhteen. On olemassa. 13
3.5 Taustatiedot 3.5.1 Vastasin seuraavassa roolissa: Kuvio 3.4.1 46% vastaajista vastasi kyselyyn toimien neuvonantajana kun taas vain 15% oli neuvon saajia. 38% vastaajista toimi sekä neuvon antajan että neuvonnan saajana. 3.5.2 Olisitko itse kiinnostunut toimimaan neuvojana? Kuvio 3.4.2 Noin puolet vastaajista olisivat valmiita toimimaan neuvojana (46%), kun taas 26% vastaajista ei osaa sanoa haluaisiko toimia neuvojana. 14
4 KYSELYN YHTEENVETO Kyselyyn vastanneet henkilöt jakaantuivat tasaisesti eri aloille. 27 % vastaajista toimivat konsultteina/suunnittelijoina, 18 % rakennusliikkeissä, 17 % koulutusorganisaatioissa ja 18 % muilla aloilla. Näitä aloja ovat mm. vakuutusyhtiöt, kiinteistönvälitys ja isännöinti. 76 % vastaajista työskentelee alle 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä. 1-2 henkilö työllistävissä yrityksissä työskentelee jopa 30 % vastaajista. Yli 300 henkilöä työllistävissä yrityksissä työskentelee 19 % vastaajista. Vastaajien mukaan rakennusalan neuvontaa on saatavilla monipuolisesti eri paikoista, kunnat, liitot ja järjestöt sekä media ovat suosituimpia neuvonnan lähteitä. Jos niistä ei saa tarvittavaa neuvontaa siirrytään seuraavalle taholle, jolloin neuvoa haetaan rakennusalan ammattilaisilta kuten rakennusyrityksistä sekä suunnittelijoilta ja konsulteilta. Neuvoa kysyvä henkilö on useimmiten kertarakentaja, toteuttamassa uudistuotantoa tai korjausrakentamista. Eniten neuvoa tarvittaisiin rakennusprojektin läpiviennissä, esim. lupaprosessissa, sopimuksissa sekä kokonaisuuden hallinnassa. Muita neuvonnan tarpeita olivat mm. energia-asiat, turvallisten rakenteiden suunnittelu ja rakennusfysiikka sekä kosteus-, home ja sisäilmaan liittyviin asioihin. 54 % vastaajista on sitä mieltä, että on olemassa epäeettistä tai virheellistä neuvontaa. Tähän vaikuttavat mm. lähteiden luotettavuus, vanhentunut tieto (esim. internetlähteet) ja erilaiset intressit. Vain 11 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei virheellistä neuvontaa esiinny eikä siihen ole tarvetta puuttua. Neuvojan tulee yleisesti ottaa vastuu antamistaan neuvoista ja ohjeista. Neuvonnan vaikutus varsinkin kertarakentajalle on suuri ja tällöin saattaa ohjata lopputulosta vahvasti tiettyyn suuntaan. Tällöin neuvojan tulee ammattilaisena neuvoa vastuullisesti. Vastaajat kuitenkin korostivat, että johtava mestari/pääsuunnittelija kantaa projektista lopullisen vastuun. Vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että neuvojan tulisi toimia projekteissa konsultinomaisesti. Tällöin neuvoja toimisi yhteistyössä pääsuunnittelijan ja valvovan mestarin kanssa, toisi esille vaihtoehtoisia ratkaisumalleja ja ohjaisi tarvittaessa. Neuvoja ei kuitenkaan ole projektin vastuuhenkilö. Suurimpina haasteina rakennusalalla tulevaisuudessa koetaan rakentamisen laatu (24 %) ja rakennusten lämpö- ja kosteustasapainon turvaaminen (24 %). Tämän lisäksi tulevaisuuden haasteina vastaajat nostivat esille puhtaan sisäilman turvaamisen (19 %) ja energiatehokkuuden saavuttamisen (13 %). Nämä nousivat etusijalla esille myös niinä aiheina, joihin tulevaisuudessa kaivataan lisää neuvontaa. Puolet vastaajista kertoivat, että neuvonta on lähes poikkeuksetta teknistä (51 %) tai sekä teknistä että juridista (45 %). Pelkästään juridisissa kysymyksissä vastaajia lähestytään erittäin harvoin. Vastaajat halusivat kuitenkin korostaa, että rajanveto teknisen ja juridisen neuvonnan välillä on vaikea tehdä, standardit ja määräykset ovat kuitenkin osa molempia puolia. 15
Neuvojan puolueettomuus varmistetaan vastaajien mukaan tehokkaimmin niin, ettei neuvontapalvelu ala kilpailla yritystoiminnan kanssa. Tällä vältetään mahdolliset neuvojan muut intressit ja kyetään valvomaan, ettei neuvonta keskity omien tuotteiden markkinointiin. Vastaajien mukaan neuvojista pitäisi ehdottomasti muodostaa oma yhteisönsä tai katto-organisaatio, joka sisäisesti sekä kouluttaisi että valvoisi puolueettomuutta. Tämän organisoitiin ehdotettiin useita eri tahoja erilaisista yhdistyksistä, Fise/ PRKK/ Ympäristöministeriöön. Neuvojan pätevyysvaatimuksista oltiin kauttaaltaan yhtä mieltä. Vastaajien mukaan neuvojan tulee olla korkeasti koulutettu työkokemuksen omaava henkilö, joka on kykenevä näyttämään osaamisensa. Suurin osa vastaajista myös kokee neuvojakoulutuksen tarpeelliseksi (67,9%). Koulutuksen taso kuitenkin jakoi vastaajien mielipiteitä tasaisesti; hieman alle puolet vastaajista koki pätevöinnin riittävän neuvojalle tarvittavan pohjakoulutuksen lisäksi (tällöin koulutus on päivittävää, muuttuvien standardien jne. opiskelua). Seuraavaksi suosituimmaksi koulutusvaihtoehdoksi neuvojakoulutuksessa nousi täydennyskoulutus. Myös rakennusneuvojan tutkinto nostettiin esille mahdollisena koulutusvaihtoehtona. Tämä tarkoittaisi erityisopintoja rakennusinsinöörin/-mestarin tutkinnon lisäksi esim. 30 op:n opintokokonaisuutena, jossa keskityttäisiin asiantuntijuuden lisäämiseen laajaalaisesti. Kysyttäessä neuvojakoulutuksen sisällöstä, olivat vastaajat yhtä mieltä siitä, ettei koulutusta voida keskittää vain yhteen suuntaan; neuvojakoulutuksen tulee pitää sisällään laajamittaisesti rakennusalan kaikki osa-alueet. Koulutuksen paino voi olla neuvojan omilla vahvuusalueilla (esim. talotekniikka), mutta tämän vaikutus varsinaiseen neuvontatyöhön on mahdollisesti se, ettei neuvojan osaaminen kata kaikkia muita osa-alueita tarkoituksenmukaisella tavalla. 5 ASIANTUNTIJAHAASTATTELUJEN YHTEENVETO Webropol-kyselynä toteutettu selvitys pääsääntöisesti vahvisti jo olemassa olevia käsityksiä, mutta jätti joissain tapauksissa tulkinnanvaraa. Tästä syystä päätettiin kyselyn pohjalta toteuttaa helmi-huhtikuussa 2014 asiantuntijahaastattelukierros. Haastateltaviksi valittiin yhteensä 18 henkilöä viranomaistahoista, yhdistyksistä, julkisista toimijoista, kunnista, sekä koulutusorganisaatioista ja konsulteista. Seuraavaksi on esitelty haastatteluvastauksia. 5.1 Tyypilliset neuvontatarpeet ja kysymykset 1. Mitkä ovat tyypilliset asiat, joita teiltä usein kysytään? - Kouluilta ja suunnittelijoilta suunnittelupalveluita eli ohjeita uudisrakentamiseen ja korjaamiseen, sekä kuntoarvioita ja -tutkimuksia, - kaikkea mikä liittyy rahaan ja hintaan; kustannusarvioita, kannattavuusasioita, 16
- rakennuksen kuntoon liittyviä asioita (kuntotutkimukset, kuntoarviot) sekä uutena home- ja kosteusasiat, sisäilma, - ongelmatapauksissa tiedon hankintaan liittyviä vinkkejä, - vastaavilta mestareilta kaikkea maan ja taivaan väliltä, - viranomaisilta viranomaistoimintaan liittyviä asioita ja ehtoja; luvan saaminen, määräyksistä tai rakennusoikeuksista poikkeaminen, lähelle rajaa rakentaminen tai maanpinnan muokkaus, - mikä on paras rakenne, paras ratkaisu, paras toteuttaja -tyyppisiä kysymyksiä ja - toinen melko uusi kysyttävä asia ovat kaikki energiaratkaisuihin liittyvät asiat; ratkaisuvalinnat, energialuokat (E-luku), usein paras -tyyppiset kysymykset. 2. Mitkä ovat tyypillisiä kysymyksiä, joihin ei ole olemassa selkeää vastaajaa tai vastausta? - Teknisiin kysymyksiin vastaus löytyy, mutta useissa tapauksissa vastauksena ovat erilaiset vaihtoehtoiset ratkaisut eli on valintatilanne, - makuasiat, joissa kysyjän itse pitää puntaroida ratkaisunhyvät ja huonot puolet, - paras materiaali, paras urakoitsija, paras ratkaisu, - jos kysytään asiaa, mihin ei voi vastata näkemättä kohdetta, mm. rakennevauriot ja niiden korjaaminen, veto, haju yms., - velvollisuudet ja vastuunjaot etenkin taloyhtiöiden remonteissa ja - viranomaisilla haja-asutusaluerakentaminen, rajojen tuntumaan sijoittuvat toimenpiteet ja muu tarkempaa perehtymistä vaativa asia. 3. Mitä /minkälaista tietoa ja neuvontaa on selkeästi olemassa ja missä? - Eri materiaalien ja rakennustarvikkeiden valmistajien sivut, puuinfo, - netti, kunnat, rakennusvalvonnat, kaupungit, valtio - alueellista ja paikallista neuvontaa (esim. Oulun kaupunki, Rane/Tarmo, kaupunkien omat neuvojat), - konsulttien ja asiantuntijoiden keskinäistä tiedonvaihtoa ja - Ympäristöministeriö, Motiva. 5.2 Neuvojien pätevyys, järjestäytyminen ja auktorisointi 4. Jos on selkeästi tarve ammattitaitoisille neuvojille, niin kuinka heidän tulisi järjestäytyä ja kuinka ammattipätevyys tulisi todeta ja kontrolloida? - Koulutus ja työkokemusvaatimus, ei pikakoulutuksia, - joku ammattipätevyys olisi oltava, jonka päälle koulutus/auktorisointi, eli lähtökohtana tutkinto, jonka päälle pätevyyden osoitus, - käytettävä jo olemassa olevia järjestelmiä ja menetelmiä, kuten kauppakamarin tavarantarkastaja, valan tehnyt tilintarkastaja tai vastaava -periaate, FISE tms., - jatkokoulutuksista todistus, ei pakko auktorisoida itsenään, auktorisointi sitten esim. FISE:n kautta, tentti tms. ja - kysymys on myös siitä, onko henkilö ylipäätään sopiva, voiko antaa vakuutuksen, että toimii puolueettomasti. 17
5. Kuinka neuvonta voidaan toteuttaa puolueettomana? - Puolueetonta, vastuullista toimintaa voi antaa lähinnä yliopisto/amk/ammattikoulujen opettajat, ja tutkimuslaitosten tutkijat sekä rakennusvalvonta - lähtökohtana puolueeton taho, joka järjestää neuvontaa, - useampi toimija mukaan, yhteistyöverkoston näkemys, - palkanmaksajana ei teollisuutta, - ulkopuolinen henkilö, joka ei kallellaan mihinkään päin, - joku järjestelmä kuten kuntotarkastajilla/kuntoarvioijilla, neuvottelupäivät esim 1 krt/vuosi, - julkisrahoitteisuus ja - yleinen läpinäkyvyyden kulttuuri ja eettiset ohjeet, sidonnaisuudet tuotava julki. 5.3 Neuvojien koulutustarpeet ja koulutuksen järjestäminen 6. Mitä koulutustarpeita ja koulutusalueita neuvojille on nyt ja tulevaisuudessa? - Koko RakMK:n säädöskokoelmat, - kustannustietoisuus ja hankkeen kokonaiskuva, - uusiutuvien energioiden hajautettu tuottaminen ja liittäminen keskitettyihin järjestelmiin, - uusiutuvat energialähteet ja uudet teknologiat, - kosteusvauriot ja kosteusasiat ja näihin liittyvät sisäilmaongelmat, - puurakentaminen ja puukerrostalorakentaminen, - rakennusfysiikkaa ja korjausrakentamista, - korjausrakentamisen mallintaminen, - koko rakentamisen laadunvarmentaminen ja - tutkimustoiminnan ja sen johtopäätösten esiin tuominen järkevällä tavalla. 7. Minkälainen neuvoja / asiantuntijakoulutuksen (perehdytyksen) olisi oltava? - Käytännön tapausten läpikäyntiä ja niiden ratkaisuja, tutkimusten johtopäätösten läpikäyntiä, - paljon käytännön osaamista ja teoreettista osaamista, - kahdentasoista, multi eli yleisvaltaista, yleiskuvan saamista, ja makro, syvälle johonkin osa-alueeseen pureutuvaa, - pitäisi haistaa rakennuksen toteutus eli kuinka on tehty, talonrakentamisen laaja tieto, - joku 30 opintopisteen erikoistumisopinnot tutkinnon päälle, jossa tulisi laajaalaisesti kuntotutkimuksiin, energiaan, homeeseen ja kosteuteen liittyvät asiat, - tapaamisia, joku järjestelmä kuten kuntotarkastajilla/kuntoarvioijilla, neuvottelupäivät esim 1 krt/vuosi ja - loppukäyttäjän neuvonta koulutustyyppisesti muutaman tunnin infoiltoja. 18
5.4 Rahoitus 8. Pitäisikö neuvonnan olla maksutonta? Minkä tyyppisissä neuvontatarpeissa? - Verorahojen kertymisongelma, valtio kytköksiin, lupamaksuissa, - neuvonnasta ei haluta maksaa, ansaintalogiikan toteutus hankalaa, - maksutonta, laaja asiakaskunta, maksullista, suppea asiakaskunta, - ilmaisia lounaita ei ole, olisi oltava ainakin pieni maksu, kuka haluaa tehdä talkoita, - jos on hinta, sillä on myös joku arvo, - jos neuvonta ei ole yksityinen intressi, niin se poikii rahaa yhteiskunnalle (vrt. alv), - syvällisemmät konsultaatiot maksullisia, pintapuolinen opastus maksutonta, - maksanta jäsenmaksujen kautta Kiinteistöliittoon / yhdistyksiin ja - jos ei jonkun maksajan jäsen, niin infoillat maksullisia ko. henkilölle. 9. Kuinka neuvonnasta aiheutuvat kustannukset tulisi määrittää ja korvata? - Maksaako osan yhteiskunta/kaupunki, osan asiakas?, - suuri yhteiskunnallinen rahoitus, saattaa syntyä puolueettomuutta, maksullisuus konsulttityötä, saattaa syntyä puolueellisuus, - aikaperustainen, ajankäytön mukaan, - jos asialla on yhteiskunnallista hyötyä, käydään yhteiskunnan kukkarolla, - voiko tuotteistaa neuvontapaketeiksi, jolla hinta? - jos myydään palveluna, syntyy kuluttajansuojanäkökulma ja kuluttajansuojalainsäädäntö, - vastaavan työnjohtajan tulee sisällyttää neuvontakustannukset palkkaansa, - kulujen mukaan, - hyötyä tietyille ihmisille, maksut tulee periä heiltä ja - jonkinlaiset raamit kustannuksille. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Rakennusala kokonaisuudessaan on ollut merkittävien muutosten edessä viimeisten vuosien ajan mm. energiamääräysten ja -tavoitteiden kiristyessä jatkuvasti ja maankäytön ja rakennuslain ym. ohjeiden ja asetusten muuttuessa. Tässä työssä oppilaitokset ovat tärkeässä asemassa työelämälähtöisten opetussuunnitelmien laadintatyössä tutkintoon johtavissa koulutuksissa. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa muutosten seuraaminen ja tutkintorakenteen muuttaminen tarpeita vastaavaksi on melko hidasta, mutta työtä tähän suuntaan varmasti tehdään. Muutosten edetessä rakennusalalla jo toimivien henkilöiden osaamiseen tarvitaan pikavauhtia päivitystä lisä- ja täydennyskoulutuksen muodossa. Selvityksen mukaan maksutonta ja maksullista kuluttaja- ja ammattilaisneuvontaa on tarjolla, mutta se on ristiriitaista ja sirpaleista. Neuvontapalveluita tarjoavat kuntien ja kaupunkien viranomaiset, liitot ja järjestöt, konsulttiyhtiöt, oppilaitokset sekä rakennustuoteteollisuus. Median, Internetin ja kirjallisuuden kautta on mahdollisuus etsiä tietoa eri aihealueista, mutta tiedon puolueettomuudesta ja ajantasaisuudesta ei 19