Biotalouden koulutuksen ja kehittämisen toimintasuunnitelma 8.4.2014
VERSIONHALLINTA LAATIJA/VALMISTELIJA Projektivastaavat Juha Solio ja Tomi Höök KÄSITTELY KSAOn johtoryhmä 11.3.2014, 8.4.2014 HYVÄKSYJÄ PÄIVITYKSET (aika, tekijä, muutokset)
TIIVISTELMÄ I. BioSampo koulutus- ja tutkimuskeskus (BioSampo) on tällä hetkellä Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) kehittämistoiminnan alainen koulutusyksikkö, joka on kehitetty EUosarahoitteisilla hankkeilla biotalouden koulutuksen kehittämiseksi. BioSampo on rakennettu vuosina 2008-2014 BioSampo sijaitsee Kouvolan seudun ammattiopiston luonnonvara-alan toimipisteen alueella Anjalassa. Vakituista henkilökuntaa ei ole; BioSampo toimii tällä hetkellä pääosin hankerahoituksella. Tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä liittää BioSampo luonnonvara-alan koulutusyksikköön. II. BioSammon toiminta perustuu biotalouteen ja jätteen hyödyntämiseen energian tuotannossa. Pääosin koulutustarjonta on perustunut luonnonvaran opiskelijoiden maatalous- sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkintojen opetussuunnitelmien mukaisiin osiin. Kouvolan kaupungilla/kouvolan seudun ammattiopistolla on Bioenergia-alan ammattitutkinnon järjestämisoikeus, jota on jo toteutettu BioSammossa. BioSammon tuotteita ovat myös energiaomavaraisuuteen tähtäävä kurssimuotoinen käyttäjä/käyttöpäällikkö/energiayrittäjä -koulutus sekä tilauksesta räätälöitävät lyhytkurssit oppilaitoksille ja yrityksille. Erilaisten koulutusohjelmien lisäksi BioSammon oppimisympäristö tarjoaa yrittäjille kokeellisen testausalustan teknologioiden testaamista varten. III. Laitoksen toiminta tähtää tulevaisuuden tarpeisiin. Nykyisin syntyy yrityksiä ja toimialoja, joihin BioSampo on jo kouluttanut uusia työntekijöitä. Maatalousalan perustutkintoa, maaseutuyrittäjä, uudistetaan parhaillaan. Huomionarvoista on, että maatilojen kannattavuuden merkittävimpiä ratkaisuja ovat energiakysymykset. Luonto- ja ympäristö alan perustutkinnon, ympäristönhoitaja, opetuksen järjestäminen voidaan turvata tulevaisuudessa, kunhan koulutusohjelma profiloidaan houkuttelevammaksi ja luodaan nykyistä vahvempia jatko-opintomahdollisuuksia siltaopintojen avulla. Ympäristönhoitajan ylempien tutkintojen tarjonta ammattikorkeakouluissa ja teknillisissä yliopistoissa on sidottu energia- ja ympäristöteknologian kursseihin. BioSampo tarjoaa energia- ja
ympäristöteknologian perustutkintoon valinnaisia opintoja, joiden avulla opiskelijalla on paremmat mahdollisuudet jatko-opintoihin. IV. Biosammon nykyinen tilanne on vakiintunut osaksi KSAO:n koulutustarjontaa. Koulutustarjonta toimii mm. luonnonvaran tutkintojen yhteydessä 2-10 ov:n opintoina. Hankkeilla on luotu oppimisympäristö, joka tarjoaa monille teknisen alan opiskelijoille valinnaisten opintojen mahdollisuuden. Oppimisympäristö on nykyaikainen ja sen toimijat pystyvät palvelemaan koko KSAO:n opettajakuntaa/oppilaita. Käytännössä BioSampo tarjoaa kädet eli käytännön osaamisen tutkimuksen tieteellisen toiminnan avuksi. Koulutus on herättänyt paljon kiinnostusta globaalisti. BioSammon toimintaan ja opettajaohjelmaan kohdistuu laaja kysyntä. Jatkotoimien turvaaminen on oleellinen mahdollisuus kehittää Kouvolan seudulle johtava biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskus. V. Visio. BioSampo on tulevaisuudessa merkittävä oppimisympäristö KSAO:n eri koulutusaloille. BioSampo on pysyvä perustutkintojen tukena toimiva opetusyksikkö, joka luo uuden biotalouden perustutkinnon nuoriso- ja aikuiskoulutuksessa. BioSampovientikouluja toimii useiden maiden hajautetun yhteiskuntavastuullisen biotalouden kehittämisen koulutuskeskuksina. BioSampo toimii vientikoulutuksen opettajien substanssiosaamisen koulutuskeskuksena. BioSampo vientikouluja avataan vähintään kuusi lähivuosien aikana. Vientikoulujen tuotoilla lisätään ja kehitetään teknologioita uusien biotalouden menetelmien kouluttamiseen. BioSampo toteuttaa KSAO:n työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää sekä palvelee yliopistojen tutkimusta, jolla hajautetun biotalouden menetelmistä saadaan kannattavaa liiketoimintaa sekä luodaan työpaikkoja ja uusia ammatteja. BioSampo tulee toimimaan myös matkailukohteena. Opintomatkailu, tutustumismatkailu ja suunnitelmallinen benchmarking lisääntyy merkittävästi. Nykyään vierailijoita on useita satoja vuodessa. Määrä tulee lisääntymään, mikäli laitos pysyy tekniseltä tasoltaan yhtä edistyksellisenä. BioSampo on tulevaisuudessa osa luonnonvaraalan koulutusyksikköä.
LUOTTAMUKSELLINEN SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1 BIOSAMPO KOULUTUS JA TUTKIMUSKESKUS... 1 1.1 BioSampo oppimisympäristönä... 1 1.2 Kehityshankkeet... 2 1.3 Vahvuudet ja uhat... 3 2 PALVELUT... 5 2.1 Koulutustarjotin... 5 2.2 Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä sekä muu yritysyhteistyö... 6 2.3 Tutkimuspalvelut... 6 2.4 Toiminta-ajatus... 6 2.5 Tuotteet... 6 2.6 Markkinat... 6 2.7 Tuotteiden ja palveluiden kehittäminen... 7 2.8 Taloudellinen tulevaisuus... 7 2.9 Liikevaihtosuunnitelma ja tulos... 8 2.10 Talous- ja rahoitussuunnitelma... 9 3 TOIMINTASUUNNITELMA... 10 3.1 Kehittyvä ammattiopisto... 10 3.2 Kilpailutilanne... 12 3.3 Ympäristötekijöiden vaikutus toimintaan... 13 3.4 Markkinat ja kehityssuunnat... 14 3.5 Henkilöstötarve... 15 4 YHTEENVETO... 16
1 BIOSAMPO KOULUTUS JA TUTKIMUSKESKUS BioSampo koulutus- ja tutkimuskeskus (BioSampo) on tällä hetkellä Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) kehittämistoiminnan alainen koulutusyksikkö, joka sijaitsee Kouvolan seudun ammattiopiston Luonnonvaran toimipisteen alueella osoitteessa Ankkapurhantie 10, 46910 Anjala. BioSampo oppimisympäristö on rakennettu vuosien 2008-2014 välisenä aikana. Kehitystyö on kustannettu seuraavilla EU-osarahoitteisilla hankkeilla biotalouden koulutuksen kehittämistä varten: BioSampo -kouluhanke (päättynyt 2012) Biohybridi -oppimisympäristön kehittämishanke (päättynyt 2012) Vientikoulun esivalmisteluhanke (päättynyt 2012) BioSampo FREES -vientikouluhanke (meneillään ->31.9.2014) FREES Technology -vientikouluhanke (meneillään ->31.9.2014) BioSampo Charcoal -hiiltämöhanke (meneillään ->31.9.2014). Vakituista henkilökuntaa BioSammossa ei toistaiseksi ole vaan laitos toimii pääosin hankerahoituksella ja hanketyöntekijöiden työpanoksella. BioSammossa työskentelee kuitenkin opetustehtävissä KSAO:ssa vakituisessa työsuhteessa olevia henkilöitä. 1.1 BioSampo oppimisympäristönä BioSampo järjestää ja kehittää koulutusta sekä tekee kokeellista tutkimusta biotalouden osaamisen lisäämiseksi. BioSammossa järjestettävä koulutus on käytännönläheistä ja perustuu tekemällä oppimiseen, mikä on ammatilliselle koulutukselle ominaista. BioSampo oppimisympäristön pitkäjänteinen kehittämistyö pohjautuu BioSampo-hankkeessa kehitettyyn hajautetun energian yhteiskunnallisesti vastuulliseen sekä kestävään tuotantoja koulutusmalliin. Siinä keskitytään lähes kaikkien ihmisten käytettävissä olevien monien uusiutuvan energian lähteiden älykkääseen hyödyntämiseen tiukasti kontrolloidun ja harvojen ulottuville keskittyneen fossiilisen energian ostamisen sijaan. BioSammon oppimisympäristö tuottaa ja edelleen kehittää teknologisia ratkaisuja bioenergian, muun uusiutuvan energian ja ihmiselle jokapäiväisten ympäristöhyödykkeiden tuottamiseksi. Näiden hyödykkeiden kuten esimerkiksi nestemäisen tai kaasumaisen biopolttoaineen, uusiutuvan sähkön, puhtaan juomaveden, rakennuksen lämmityksen tai jäähdytyksen tuottamiseksi, kouluttamiseksi ja tutkimiseksi BioSammosta löytyy mm. seuraavia laitteistoja ja järjestelmiä: sivu 1 / 17
biokaasulaitos biodieselin valmistuslaitokset öljysiemenpuristin eläinrehun ja raakaöljyn tuotantoon brikettipuristin kiinteän biomassan hyödyntämiseksi synteesikaasutin - kaasumoottori - generaattori -sähköntuotantojärjestelmä monipolttoaine chcp -lämmitys-, jäähdytys- ja sähköntuotantojärjestelmä biomassan kuivatislaamo biohiilen ja pyrolyysinesteiden tuotantojärjestelmä saarekesähköasema sähkön varastoimiseksi ja jakelemiseksi energiaomavaraisena uusiutuvan aurinko-, tuuli- ja vesisähkön tuotantojärjestelmä lähes reaaliaikainen sähkön verkkoon syöttöjärjestelmä sähköautonlatauspiste suurnopeusgeneraattorijärjestelmä. Näihin menetelmiin perustuen voidaan tuotantopaikan mukaan valita juuri kyseiseen ympäristöön soveltuvat teknologiat. Kun valitut teknologiat ja laitteet kytketään toisiinsa, mahdollistetaan yhteiskunnallisesti vastuullinen ja -kestävä biotalouden tuotantomalli. BioSampo-hankkeessa kehitettiin koulutuskonsepti, joka kouluttaa käyttäjiä, käyttöpäälliköitä ja yrittäjiä em. teknologioihin perustuvaan tuotantojärjestelmään operaattoreiksi 1.2 Kehityshankkeet Biohybridi-hankkeen aikana kansainväliset vierailijat esittivät kiinnostusta vastaavanlaisen koulutuksen saamiseksi kehittyviin maihin. Tähän kysyntään vastaamiseksi suunniteltiin Biosampo FREES- ja FREES Technology -hankkeet, jotka kehittävät vientikoulutoimintaa. BioSammon kehittämä vientikoulukonsepti on ainutlaatuinen kiivaasti innovaatioita kaipaavan koulutusosaamisen viennin alalla. Biohybridi-hankkeen aikana saadut tulokset biomateriaalin kuivatislauksesta herättivät useiden yritysten ja yliopistojen kiinnostuksen uudenlaisesta biotalouden kehittämistarpeesta. Tästä syystä BioSampo koulutuskeskukseen päätettiin hankkia EU:n osarahoitteisella hankkeella jatkuvatoiminen kuivatislaamo. Tähän hankkeeseen saatiin myös merkittävä yritysrahoitusosuus. Laitoksen käynnistämisen jälkeen se toimii tutkimus- ja koulutuskäytössä. Hankkeiden vaikutuksesta BioSampo koulutus- ja tutkimuskeskuksesta on kehittynyt hajautetun biojalostamotoiminnan oppimisympäristö. Yliopistot, yritykset sekä kansainväliset kumppanit ovat lisänneet yhteistyötään BioSammon kanssa. Afrikan kehityspankin jäsen Ecowas on tilaamassa 6 BioSampo satelliittikoulua Länsi-Afrikan maihin. sivu 2 / 17
1.3 Vahvuudet ja uhat Ulkoinen ympäristö: Taloudellinen ympäristö Poliittinen ympäristö Sosiaalinen ympäristö Tekninen ympäristö Riski ja sen todennäköisyys Kouvolan kaupungin taloustilanne on heikko ja jatkuu sellaisena vielä vuosia. Toiminnan perustelussa ja markkinoinnissa on epäonnistuttu eikä sitä nähdä tarpeelliseksi. Kaupungin ulkopuolelta katsoen toiminta nähdään kiinnostavana. Syntyy head hunting tilanteita ja menetetään parhaat tekijät muualle. Maaseutuyrittäjien koulutusta ei nosteta nykyaikaiselle tasolle, jolloin oppilaita ei saada riittävästi. Maaseutuyrittäjän ja ympäristönhoitajan perustutkinto ei ole kiinnostavaa, Ympäristönhoitajaksi joudutaan. Tarjonta ei kiinnosta muita ammattialoja ja opettajat eivät viitsi kouluttaa itseään. Tekninen ympäristö on jo nyt liian ahtaasti sijoitettu. Tekniikka vanhenee ilman jatkuvaa päivitystä. Luonnonvaran yhteyteen suunnitteilla oleva konehalli tukee BioSammon tarpeita, koska muuten tilat jäävät pieniksi ja toimintaa ei voida tarjota riittävän laajalle opiskelijamäärälle. Maanviljely yritystoimintana muuttuu kannattamattomaksi, lähinnä energian hintapiikkien ansiosta. Sähköala kehittyy liian nopeasti eivätkä ammattiopiston nykyiset opettajat ehdi/halua panostaa kehitykseen Riskin välttäminen/kantaminen Toimintaympäristö saa kaupungin ulkopuolista rahoitusta. Henkilökunnan vakiinnuttaminen. Taloudellisten resurssien lisääminen. Työilmapiirin pitäminen mielenkiintoisena ja kehittyvänä. Opetuksen monipuolisuuden lisääminen ja sen voimakkaampi markkinointi kaupungin sisällä. Imagoa on nostettava sekä tiedotusta lisättävä. Opettajien koulukseen on suunnattava resursseja ja kannusteita. Opettajien motivointiin on myös panostettava ja tarvittaessa myös järeämpää ohjausta on pystyttävä käyttämään. Lisätilat BioSampoon ja Luonnonvaralle konehalli. Teknologioita uudistetaan hankkeilla ja kumppanuuksilla yritysten sekä muiden oppilaitosten/yliopistojen kanssa yhdessä. Myös ulkomaiset oppilaitokset ja yritykset pitää huomioida. Toimialan kehitys BioSampo/luonnonvara tarjoaa tulevaisuudessa laajemman oppimisympäristön ja panostaa biotalouden mahdollisuuksiin. Opettajien ja yhteisöjen sekä test bed -toiminnan kehitystyö tuo uusia yrityksiä ja sitä kautta uusia työpaikkoja maaseudulle. Markkinat ja asiakkaat Oppilaita ei tule, koska opetus ei Kilpailevia bioenergiakouluja ja sivu 3 / 17
Kilpailu Yrityksen sisäiset tekijät: BioSammon vetäjä BioSammon opettajat vastaa nykyaikaisen maatilan tarpeita. Yritykset kaikkoavat, kun BioSammon teknologiat tai henkilökunta ei pysty tarjoamaan uusia teknologioita toiminnan tueksi. Yliopistot kieltäytyvät yhteistyöstä, Yliopistojen taloudelliset resurssit ovat rajallisempia ja suuntaus kohti teoriatutkimusta katsotaan halvemmaksi ja riittäväksi. Biosammon on vastattava kehitykseen ja tarjottava joustavat kädet tutkimuksen käyttöön. Kilpailevia bioenergiakouluja ja koulutuksia tulee vahvasti markkinoille. Valtiovallan havainto ammatillisen koulutuksen viennistä on herättänyt kaikki ammattioppilaitokset asiantuntijoiksi. Hukumme massaan. kts. riskin välttäminen Vahvat aluerahoitukset kuten INKA ja taloudellisesti paremmassa asemassa olevat kaupungit panostavat voimakkaasti uusien alojen koulutukseen. Vetäjän työsuhde määräaikainen. Head hunting. Mahdollinen sairastuminen. Tiedonsiirron hitaus. Opettajien motivointi ei onnistu. Opettajat pitävät keskusta liian haastavana. Sitoutuneiden opettajien oma tilanne muuttuu. Rimakauhu, opettajat eivät uskalla ottaa vastuita tai pelkäävät kansainvälistymistä. Kts. riskit: Koulutuksia tulee vahvasti markkinoille. Valtiovallan havainto ammatillisen koulutuksen viennistä on herättänyt kaikki ammattioppilaitokset asiantuntijoiksi. Hukumme massaan, vaikka meillä olisikin valmis tuote. Nopeaa informointia sekä referenssien aikaansaamista Panostuksia markkinointiin on lisättävä ja vientikoulujen toiminnasta on käytävä esittelemässä kohdemaissa. Ilman aktiivista kontaktointia, ei meitä täältä kukaan tule etsimään. KSAO:n on pystyttävä näyttämään vahvuutensa markkinoilla ja löydettävä oma roolinsa. Liittoutuminen tai itsenäistyminen. Lahjoitusyritysten palvelu, kehittyvien maiden koulutuksen järjestäminen. Laajennetaan osaajapohjaa. Täytetään vetäjän vakituinen tehtävä. Annetaan työkalut toteuttaa projekteja keskuksessa. Opettajien tehtävien mielenkiinnon taso oltava korkea. sivu 4 / 17
2 PALVELUT BioSampo tarjoaa biotalouden koulutuspalveluja ja tekee kokeellista tutkimusta käytännönläheisessä oppimisympäristössä. 2.1 Koulutustarjotin BioSampo tarjoaa Suomen parhaan biotalouden oppimisympäristön. BioSampo tarjoaa muuttuvassa ympäristössä opetusta, jota kukaan muu ei pysty tarjoamaan. Sen toimintajärjestelmä on notkea ja dynaaminen reagoimaan uusiin tarpeisiin. BioSampo tarjoaa KSAO:n perustutkintoihin ja bioenergia-alan ammattitutkintoon laajentavia ja täydentäviä opintoja. BioSammon koulutukseen on lisäksi luotu kolme kurssimuotoista tuotetta käyttäjä, käyttöpäällikkö ja yrittäjä. Kurssien avulla voi opiskelija tai yrittäjä testata mahdollisen lähienergiayrittämisen toimivuutta ja kannattavuutta. BioSammon opetuksen kysyntä on lisääntymässä kansainvälisillä markkinoilla. Koulutuksen markkina-arvo on huomattava ja onnistuessaan kansainvälinen koulutus tuo usean miljoonan euron vuositulot KSAO:n toimintaan. Kansainvälinen koulutus on projektiluontoista ja sen jatkuvuus on kiinni siitä, miten paljon BioSammolla on etumatkaa muihin vientikoulutusta tarjoaviin tahoihin. Markkinointi tuo haasteita ja kansainvälisen koulutuksen tarjontaa on pystyttävä markkinoimaan tehokkaammin. Tehokkaampi markkinointi edellyttää matkustamista kohteisiin ja perehtymistä paikallisiin tarpeisiin. Koulutuksen tulorahoituksesta osa pitää sijoittaa uusien koulutuskohteiden etsintään ja markkinointiin, jolloin ulkomaan matkustuspäiviä tulee lisää. Myös toimitilojen pienuus rajaa mahdollisuuksia tarjota enempää kansainvälistä koulutusta, joten resursseja tarvitaan myös infran edelleenkehittämiseen. BioSampo tarjoaa kansainvälistä koulutusta kehittyvien markkinoiden lisääntyvän energia- ja ympäristöteknologisen osaamisen tuottamiseksi. Kansainvälisessä koulutuksessa painopisteitä ovat mm. energiantuotanto ja sen kestävyys sekä ihmisen perustarpeiden turvaaminen kuten puhtaan veden tuottaminen ja oleskelulämpötilan hallitseminen (lämmitys/viilennys). BioSampo tarjoaa ammatillisen koulutuksen opettajille mahdollisuuden kouluttaa itsestään nykypäivän osaajan ja kehittää ammatillisen osaamisensa nykypäivän vaatimusten tasolle biotalouden kestävän koulutuksen alueelta. BioSampo voi tarjota enemmän mahdollisuuksia tulevaisuudessa, mutta siihen tarvitaan investointeja ja lisää tilaa oppimisympäristölle. sivu 5 / 17
2.2 Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä sekä muu yritysyhteistyö BioSampo tarjoaa yrityksille uusien teknologioiden testaus- ja kaupallistamispaikan, jossa yritykset voivat turvallisesti kehittää suojaamattomia teknologioita pienellä riskillä. BioSammon Test-bed -konsepti, on osoittanut toimivuutensa, sillä palveluamme on hyödyntänyt mm. tietoisuuteen ponnistanut kasvuyritys Nocart Oy. 2.3 Tutkimuspalvelut BioSampo tarjoaa yliopistoille käytännön kädet, mikä kuvaa rooliamme kokeellisena tutkimuskeskuksena. BioSampo vastaa akateemisen maailman käytännön testauksen tarpeeseen, jossa yliopistot ja korkeakoulut hyödyntävät Test-bed -palveluamme maksua vastaan. BioSampo tarjoaa yliopistoille myös uusia opiskelijoita oikein suunnattujen siltaopintojen kautta, jossa biotalouden ammatilliseen koulutukseen ja lukio-opintoihin integroidaan uudenlainen opintopolku alan korkeakouluopintoihin 2.4 Toiminta-ajatus BioSammon toiminta-ajatus on olla uusiutuvan biotalouden johtava edelläkävijä teknologioiden koulutus- ja tutkimuskeskuksena. BioSampo tarjoaa yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja yrityksille käytännön työpalveluita tutkimuksen tueksi. 2.5 Tuotteet ammatillinen koulutus biotalouden ammatillisen koulutuksen kehittäminen teknologioiden kehittäminen test bed -toiminnan tarjoaminen yliopistoille ja yrityksille kansainvälinen opettajakoulutus ko. teknologiaan kansallinen opettajakoulutus ko. teknologiaan siltaopinnot yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin tilatut koulutukset, energiatuotannon täydennys- ja lisäkoulutus aikuisille. 2.6 Markkinat KSAO 40% kapasiteetista ammatillisen peruskoulutuksen valinnaisiin opintoihin KSAO 20% opettajien koulutukseen yliopistojen tutkimuksen palvelutoiminta yrityksien test bed toiminta muut ammatillisen koulutuksen tarjoajat sivu 6 / 17
ammattikorkeakoulujen siltaopintopalvelut ammattikorkeakoulujen tutkimus ja koulutusohjelmat aikuisille, täydennys- ja lisäkoulutus kurssit tutkintoon johtavat koulutukset ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoon johtavat koulutukset ammattitutkinnoissa ulkomaalaiset opettajat ja koulutusmarkkinat kehittyvien maiden tukiohjelmien palvelutehtävät vientikoulujen opetuksen tarjoaminen. 2.7 Tuotteiden ja palveluiden kehittäminen Jatkuva teknologinen uudistuminen Opetussuunnitelmien laajentaminen kaikille II-asteen teknisille aloille Opettajien kouluttaminen nykyteknologioiden tasolle. William ja Ester Otsakorven säätiö tai Opetushallituksen avustukset. Lähienergia ja älysähköverkkojen kehittäminen. EU-hankerahoitus sekä FREES technologies hankkeen aikana tuotteistettavat kylmä- ja hybridituotannon integroiminen uusien verkkosovellusten kanssa. Charcoal puutislauspilotin jälkeen hiilen nesteytys ja metaanintuotanto. Gasum oy yritysrahoitus ja TEKES tutkimusrahoitus. Kehitetään aikuisille täydennys- ja lisäkoulutusta. Oppimisympäristön kehittämiseen tarvitaan investointeja ja yhteistyötä luonnonvaraalan koulutuksen kanssa tiivistetään. Konehallin yhteyteen kiinnitetään energiatuotanto, joka toimii opetusympäristönä sekä lämmön että sähköntuotannossa. Adsorptio kylmätekniikka. Membraani vedenpuhdistustekniikka. Aurinkolämpökeräimet / paneelit. Matalahöyrymoottori. 2.8 Taloudellinen tulevaisuus BioSammon talouden peruste on koulutuksen järjestäminen perustutkintojen ja aikuiskoulutuksen tarpeisiin. Lisäansaintalogiikkaan kuuluu palveluiden tuottaminen muille organisaatioille. Myös vientikoulujen kansainvälisten opettajien koulutusohjelmilla sekä prosessien ja tutkimuksen tukitoimilla saadaan tuloja. sivu 7 / 17
2.9 Liikevaihtosuunnitelma ja tulos Liikevaihdon perusteena ovat BioSammon tilat ja niiden mahdollistamat oppilasmäärät. Luokkaan mahtuu kerrallaan 20 opiskelijaa. Laskenta perustuu täyteen opiskelijakapasiteettiin luonnonvara-alan opetuksen kustannustasolla ja valtion osuuksilla laskettuna. Lisätuottoja syntyy vientikoulujen kansainvälisen opetuksen järjestämisestä sekä kokeellisen tutkimuksen tuomista ansioista. Osittain hankerahoituksen vaikutusta on sisällytetty liikevaihtoon, varsinkin silloin, kun tuotamme ostopalveluja muiden hankkeiden tilaamina. Liikevaihdon ja tuloksen tekemiseen tarvitaan seuraava henkilökunta: 1 vakituinen vetäjä, 1 vakituinen bioenergia-alaan erikoistunut opettaja ja 1 vakituinen tekninen henkilö. Mikäli kansainvälinen koulutus alkaa, tarvittaisiin myös yksi talous-/toimistosihteeri. Vientikoulutuksen tulorakenne muuttaa oleellisesti koko laitoksen ansaintalogiikkaa. BioSammon tuotot kerääntyvät eri lähteiden kautta. Ammatillisen peruskoulutuksen osuus on 20 %, jonka rahoitus tulee yksikköhinnasta. Työvoimakoulutuksen osuus 20 %, joka tulee kurssimuotoisista koulutuksista. Opettajien perehdyttäminen ja substanssiosaamisen koulutus 30 %, missä tulot muodostuvat opettajille suunnatuista lisäkoulutusrahoista sekä muiden oppilaitosten maksamista koulutuksista. Siinä KSAO:n osuus on 10 % ja yliopistojen teettämien töiden osuus 20 %, jotka ovat yleensä hankkeisiin liittyviä ostopalveluja. Yrityksille tarjottujen test bed toimintojen osuus on 20 %. Vientikoulujen tuotto on 10 %, jossa tuotot syntyvät yritysten ostamista kohdemaan koulujen opettajille järjestetyistä koulutuksista. %-tasapainon painotukset riippuvat markkinatilanteesta ja yksikön kapasiteetista. Vuosittaiset tulomuutokset riippuvat myös hankekausien aikana tehdyistä projekteista, joissa on yritysten rahoitusta mukana. Mahdolliset sponsorirahoitukset ja tuet on jätetty arviosta pois, koska niillä ei ole jatkumoa ja ovat tilapäisiä sekä satunnaisia (Taulukko 1). Mahdolliset BioSampo-konseptien myynnit muille oppilaitoksille on myös rajattu pois tulomuodostuksesta, koska niiden mahdollinen toteutuminen on sekä satunnaista, että myös muiden päättäjien linjausten varassa. Vuosi Liikevaihto Tulos 2014 270000 60000 2015 370000 100000 2016 370000 100000 2017 370000 100000 2018 400000 200000 Taulukko 1. Arvio BioSammon kokonaistuloksesta sivu 8 / 17
2.10 Talous- ja rahoitussuunnitelma Rahoitus turvataan palvelujen myynnillä. Ensisijaisesti palveluja tarjotaan luonnonvaran opetusohjelmiin sekä siltaopintoihin. Rahoitus valtionosuuksista. Vientikoulutuksen rahoitus tulee yrityksiltä. Kehittämishankkeiden omarahoitukseen käytetään KSAO:n kehittämisyksikön resursseja. sivu 9 / 17
3 TOIMINTASUUNNITELMA BioSampo toimii nopeasti kehittyvällä alalla, minkä vuoksi dynaamisuus joustavuus ja kyky vastata muuttuvaan markkinatilanteeseen ovat tärkeitä ominaisuuksia toimintojen rakentamisessa. 3.1 Kehittyvä ammattiopisto Useat ammattiopistot ovat aloittaneet bioenergian koulutuksen tarjoamisen ja niihin koulutuksiin oppilaitokset lisäävät teknologioita. BioSampo kehittyy vielä paremmaksi ja bioenergian sijaan painotamme biotalouden menetelmiä ja opetusohjelmia. Biomassojen polttamisesta siirrytään biojalosteiden tuotantoon. Polymeeriteknologian kehittyminen ja hiilien/polymeerien yhdistämiseen tähtäävää teknologiaa on jo Sastamalan koulutuskuntayhtymässä. Sastamala haluaa yhteistyön lisääntyvän ja nyt etsitään rajapintoja, missä voidaan tukea molempien toimintaa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toiveissa on lisätä yhteistyötä kaikkeen puun termiseen käsittelyyn liittyvien teknologioiden kehittämisessä ja koulutuksessa. Tieteen tekeminen ei kuulu ammattiopiston toimenkuvaan, mutta tutkimuksen käytännön töiden tekeminen lähentää tutkimusta ja ammatillista koulutusta puhutaan käytännönläheisestä kokeellisesta tutkimuksesta. BioSampo on konseptina saanut paljon huomiota ja toimeksiantoja eri yliopistoilta. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kemianlaitos: puupyrolyysinesteiden tuottaminen eri lämpötiloissa. Joensuun Mekrijärven yksikkö: puukaasujen analysointi eri tehoalueilla ja lämpötiloilla sekä kaasutuksia vaihtelevilla kosteuksilla. Helsingin yliopiston Viikin metsäntutkimuslaitos: tohtorin tutkintoa suorittavan Maija Kymäläisen teetättämät puun torrefiointiprosessit ja Viikin metsäntutkimuslaitoksen tilaamat puun hiilentuotannon prosessit. Helsingin yliopiston ja Cursor Oy:n rahoittama levänkasvatusprosessi kolmelta eri vuodelta. Tässä muutamia näkyvimpiä esimerkkejä BioSammon tuottamista palveluista. Lisäksi on tehty monia pienempiä testejä sekä tutkimusta tukevia käytännön sovelluksia. Myös yrityksille on tehty mittauksia sekä laitteiden toimivuuden toteamisia (tiedot salaisia). Ammattiopiston rooli tutkimuskentässä tulee vahvistumaan. Parhaimmillaan ammattiopiston käytännön test bed -toiminta luo polkuja sekä opiskelijoille, että pienille yrityksille tieteellisen tutkimusyhteisön pariin. Suomen innovatiivisuuden painopisteen on siirryttävä suurteollisuuden kankeista isoista hankkeista nopeisiin, kevyellä hallinnolla varustettuihin keksintöjen tuotteistamisprosesseihin. Tässä tehtävässä ammattiopistojen rooli tulee vahvistumaan. BioSampo on edelläkävijä monella tekniikan alueella ja tarjoamallaan kokeellisella tutkimuspalvelulla. sivu 10 / 17
Luonnonvarassa ympäristönhoitajien koulutuksessa panostetaan siltaopintoihin ympäristönhoitajasta maisteriksi tai diplomi-insinööriksi. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on tarve saada lisää opiskelijoita. Ympäristönhoitajiksi hakeutuu yhä enemmän ylioppilastutkinnon suorittaneita. Jatko-opiskelupolun kehittäminen on lähitulevaisuuden trendi ja ammattiopisto tulee olemaan yhä merkittävämpi polku erikoisalojen opiskelulinjoille. Opintopolkua ammattiopistosta yliopistoon kehitetään edelleen luomalla räätälöity uudella tavalla ammatti- ja ylioppilaskoulutuksen yhdistävä tutkintojärjestelmä, jossa opiskelija voi erikoistua biotalouteen opiskelemalla siihen painotettuja opintojaksoja lukiossa ja KSAO:ssa. Erikoistumalla lukio ja ammattiopisto tuottavat yhdessä tehokkaasti biotalouteen erikoistuneita ylioppilaita ja käytännön biotalouteen erikoistuneita kaksoistutkinnon suorittaneita ympäristönhoitajia, joilla kaikilla on ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa valmistellut opintopolut jatko-opintoihin. Yhdessä ammattiopisto ja lukio tuottavat nykyistä tehokkaammin ja paremmin valmiuksin harjoitettuja opiskelijoita. Innovatiivisella ja modernilla opintopolulla on vetovoimaa ja markkina-arvoa opiskelijahaussa mutta se myös tuottaa nykyaikaisin tiedoin ja taidoin varustettuja opiskelijoita työmarkkinoille. Älysähköverkkojen ja hajautetun sähkön varastointiin sekä jakeluun on jo olemassa kolme erilaista menetelmää. Tulevaisuuden visioita esitellään, mutta meillä ne ovat jo käytössä. Sähköntuotannon kehitys on kulkemassa entistä hajautetumpaan tuotantosuuntaan. KSAO:lla ei ole minkäänlaista opetusta älysähköverkkojen asentajille tai tuottajille. BioSammossa on jo menetelmät valmiina ja sähköalan opettajille uuden osaamisen kouluttaminen ollaan valmiina aloittamaan. Yritysmaailman suurista tekijöistä esim. Fortum on jo aloittanut aurinkosähkön verkkoon ostamisen. Muut operaattorit seuraavat hyvin nopeasti perässä. KSAO:n sähköalankoulutuksella olisi mahdollisuus hyödyntää oppimisympäristöä nykyistä enemmän. BioSammossa voidaan käynnistää tämän uuden teknologiaosaamisen kouluttaminen vaikka heti. Tällaista koulutusta voidaan tarjota myös muille oppilaitoksille. Koulutuksen vientiin panostetaan voimakkaasti Suomessa. KSAO:n BioSampo FREESprojektissa on luotu opettajakoulutusohjelma opettajille. Koulutusohjelma tukee myös yritystoimintaa ja luo uusia työpaikkoja alueelle. BioSampo FREES-hanke on kehittänyt koulutusviennin työkaluja ja selvittää parhaillaan useassa maassa vientikoulutustoiminnan käynnistämistä. Hankkeessa on edetty koulutustyökalujen testaamiseen ja vientikouluopetuksessa toimivien opettajien kansainvälisten opetustaitojen harjoittamiseen. Marraskuussa 2013 järjestettiin ensimmäinen Export School Teacher Pre-Training - koulutusjakso, johon osallistui ryhmä länsiafrikkalaisia vientikouluopettajaopiskelijoita. Saatujen kokemusten perusteella vientikoulutyökaluja edelleen kehitetään, ja seuraava pretraining jakso järjestetään toukokuussa 2014. sivu 11 / 17
Suomi/Saksa-kauppakamari on esittänyt BioSampoa yhteistyökumppaniksi saksalaisen kehitysyhteistyön koulutusviennin tuottajana. Suomen ulkoministeriö ohjaa kehitysapurahoja Saksaan ja saksalaiset ovat valmiina rahoittamaan koulutusvientiä BioSammon kautta. Yrityksistä Schneider Electricin säätiö on valmis rahoittamaan vientikouluja heidän osoittamiinsa maihin. 3.2 Kilpailutilanne Opetus- ja kulttuuriministeriö perusti koulutusviennin selvitystyöryhmän, joka tutki Suomen koulutusviennin mahdollisuuksia loppuvuodesta 2013. Vientikoulutus on nähty ministeriössä yhtenä merkittävimmistä tulevaisuuden toimista. BioSampo on jo luonut opetussuunnitelmat sekä kouluttanut osaajia tämänkaltaisen toiminnan aloittamiseksi. BioSammolle on syntymässä kilpailijoita, mutta KSAO:n näkemyksen mukaan tällä hetkellä mikään ammattiopisto ei ole kilpailevassa asemassa. Ammattiopistoilla on tarve uudistua ja suuntautua enemmän hajautetun biotalouden kouluttajiksi, koska poliittiset linjaukset ja tieteelliset tutkimukset puoltavat ja ennustavat hajautettujen tuotantomuotojen yleistymistä tulevaisuudessa. BioSammossa on vahvaa ja monipuolista osaamista, jota muilla ammattiopistoilla ei vielä ole. BioSampo konseptin ainutlaatuisuus ja kehittymisnopeus tällä hetkellä antavat etumatkaa muihin ammattiopistoihin nähden. Uhkana toiminnan tulevaisuudelle on head hunting. Kilpailevat ammattiopistot ovat halukkaita luomaan samantasoisen oppimisympäristön ja siihen helpoin tie on ostaa osaajia BioSammosta tai ostaa osaamista BioSammosta. Kilpailuetuna on etumatka mutta heikkoutena alueen taloudellinen tilanne kilpailijoihin verrattuna. INKA-rahoituksilla voi olla suuri vaikutus alojen ja alueiden kehittymiseen ja ne voivat muuttaa hyvinkin nopeasti kilpailutilannetta. Jotta kilpailuetu voidaan säilyttää, KSAO:n omien opettajien koulutukseen on panostettava ja houkuttimia on löydyttävä. Strategisilla linjauksilla ja kohtuullisella panostuksella kilpailuetumatkaa on edelleen mahdollista kasvattaa. Mikäli rakennettu BioSampo oppimisympäristö jää hyödyntämättä ja konseptin kehittäminen loppuu, kilpailuetu menetetään. BioSammon houkuttavuutta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen suuntaan on lisättävä. Verkostoituminen ja tunnettavuus lisäävät kilpailuetua. Verkostoitumisen ja yhteistyökumppanuuksien tuoma hyöty on sitä suurempi mitä laajemmin asiakas- ja partnerisuhteita luodaan alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. sivu 12 / 17
Tulevaisuudessa on joko liittouduttava kilpailijoiden kanssa ja rakennettava muihinkin ammattiopistoihin vastaava BioSampo keskus tai sitten on kehityttävä koko ajan paremmaksi ja tarjottava maksullista tutkimuspalvelua, yrityksille ja yliopistoille. Johtava tutkimuspeti Test-Bed on nyt olemassa mutta vain osaavien henkilöiden mukanaolo takaa jatkossa kilpailuedun, niin Suomessa kuin kansainvälisillä markkinoilla. Kouvola voi olla joko johtava tämän alan ammatillisen kouluttamisen kaupunki tai sitten sellaisten auttaja. Pahimmillaan kilpailijat menevät hyvin nopeasti ohi ja BioSammosta tulee vanhojen menetelmien koulutuskeskus, jossa motivoituneita opettajia on mahdoton pitää mukana. 3.3 Ympäristötekijöiden vaikutus toimintaan Ympäristötekijä Taloudelliset tekijät - Valtionosuudet - Kurssit - Test-bed toiminta. - Yliopistojen tutkimusten käytännön toteuttaja - vientikoulutustuote Poliittiset tekijät - Kouvolan merkitys - Valtion strategiset linjaukset. - Kaupungin päättäjien tekemät ratkaisut. Sosiaaliset tekijät - Nykyisen koulutuksen kehittäminen. - Uusien tutkintojen luonti. Todennäköinen vaikutus - Perusta ammattiopiston toiminnalle. - Päivittäisen toiminnan turvaaminen. - Kehittää BioSammon teknologiaa - Lisää henkilötyötunteja - Vankistaa statusta ja kiinnostavuutta - Voi tukea tai romuttaa - Ohjaavat kehityksen painopistettä - Kaupunki voi linjata laitoksen tarpeettomaksi. - Antaa opiskelijoille paremmat valmiudet. - Uusia teknologia-avauksia. Mitä toimenpiteitä edellyttää - Tutkintoon johtavaa koulutusta. - Markkinoitava aktiivisesti. - Mittaroinnit ja analyysimenetelmät uusia. - Riittävästi tilaa ja osaavia henkilöitä - Kapasiteetin kasvatus, henkilöstön koulutus - Tiedottamista lisättävä ja toiminnan kannattavuus taattava. - Pyrittävä olemaan kuulolla ensimmäisten joukossa - Oppimisympäristön ei saa antaa museoitua. - On oltava kehityksen kärjessä ja luotava uusia sivu 13 / 17
- Siltaopintoja yliopistoihin - Kansainvälisen toiminnan lisääminen. Tekninen kehitys - Puun nesteytys - Hiilen muunto metaaniksi. - Älysähköverkot - Veden puhdistaminen - Kylmän tuottaminen - YO-pohjaiset opinnot, kaksoistutkinnot - aseman ja kilpailuedun vankistuminen - Laajentaa tislaamon toimintaa - Tuo mukaan uusia yrityksiä ja koulutuksen tarvetta. - Älysähköverkot tulevat perusopetuksen piiriin. olemme oppimisympäristönä edellä. - Vientikoulutuksen kattavuuden laajentuminen menetelmiä. - yhteistyön käynnistäminen alueellisten lukioiden ja yliopistojen kanssa - markkinointi ja koulutuksen kehittäminen - Yhteistyötä lisättävä yliopistojen kanssa. - Hiili metaaniksi Gasum Oy:n panostusta. Uusia opetussuunnitelmia ja kursseja. - Älyverkkojen käytön ja opetuksen laajentaminen myös muihin KSAO:n opetussisältöihin. - Koulutusmateriaalin laatiminen ja henkilöstön kouluttaminen 3.4 Markkinat ja kehityssuunnat BioSammolla on neljä vahvaa markkina-aluetta. 1) BioSampo on ollut teknologiakehityksessä kaikkia biotalouden toimijoita edellä. Tämä etumatka antaa mahdollisuuden laajempaan yhteistyöhön ja niin kauan, kun olemme edellä, on työllemme tilauskantaa. 2) BioSampo on biotalouden ammattilaisten kouluttajana edellä muita. Tämä antaa mahdollisuuden kouluttaa omat sekä myös muiden oppilaitosten opettajat sellaisiksi osaajiksi, joita muuttuvat markkinat tarvitsevat. Tulevaisuuden työntekijöiden on oltava monipuolisempia kuin nykyisen suurteollisuuteen perustuvan työntekijän osaaminen on ollut. BioSampo tarjoaa maanviljelijöille uusia mahdollisuuksia parantaa maatilojen energiaomavaraisuutta sekä mahdollistaa energiayrittäjyyteen ryhtymisen. Oppilaitoksella on mahdollisuus laajentaa maaseutuyrittäjän perustutkinnon osaamisaluetta paremmin nykyisten vaatimusten mukaiseksi. sivu 14 / 17
3) BioSammossa kehitetty oppimisympäristöperusteinen vientikoulukonsepti on uudenlainen toteutustapa koulutusvientiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö linjaa koulutusviennin kehittämisen tärkeyttä nyt enemmän kuin koskaan. Koulutusviennin selvitystyöryhmän puheenjohtaja painottaa oppimisympäristöjä yhtenä koulutusviennin kärkituotteena. 3.5 Henkilöstötarve BioSammossa kehitettyjen teknologioiden kaupallistaminen ja yritystoiminnan auttaminen on tärkeä tehtävä. Puun kuivatislaus, piensähköntuotannon höyrymoottori, varastoiva sähkön säätöjärjestelmä, lauhdehöyrystä kylmää adsorptioprosessi, membraaniteknologiaan perustuva puhtaan veden tuotantomenetelmä ja opetus tarjotin / valvontamenetelmä Schneider Electric. Sidonnainen lisäkoulutuksen ja vientikoulutuksen myynnistä BioSampoon palkataan yksi vakituinen vetäjä 4-7 opettajaa kansainväliseen koulutusohjelmaan Tarvittavat toimistopalvelut Projektit kehittämisyksikön alaisuuteen 4-7 vientiopettajaa tarvitaan Ammatillisen peruskoulutuksen opettajien tukihenkilönä toimii ensin vetäjä ja jatkossa valitaan BioSammon opettajista vastuuhenkilö Aikuiskoulutuksen kouluttajien perehdyttämisestä vastaa BioSammon vastaava Hankkeiden osalta kehittämisyksikkö palkkaa projektivastaavat ja -assistentit sivu 15 / 17
4 YHTEENVETO BioSampo on rakennettu vuosien 2008 2014 välisenä aikana. BioSammon toiminta perustuu yhteiskuntavastuullisen kestävän biotalouden kouluttamiseen. Koulutustarjonta perustuu KSAO:n perus- ja ammattitutkintojen sekä muun koulutuksen - tukemiseen oppimisympäristönä, KSAO:n ulkopuolelle tilauksesta räätälöitävien biotalouden opintojaksojen myymiseen ja koulutusvientisektorin KSAO:n avaavan vientikoulutoiminnan ulkomaille myymiseen. Nykyinen tilanne ei ole vielä vakiintunut KSAO:n koulutustarjontaan. Hankkeilla on luotu oppimisympäristö, joka tarjoaa lähes kaikille teknisen koulutuksen opiskelijoille valinnaisten opintojen mahdollisuuden. BioSampo on nykyaikainen ja sen toimijat pystyvät palvelemaan koko KSAO:n opettajakuntaa ja opiskelijoita. Laitoksen toiminta tähtää tulevaisuuden tarpeisiin. Nykyisin syntyy yrityksiä ja toimialoja, joihin BioSampo on jo kouluttanut uusia työntekijöitä. Maaseutuyrittäjän perustutkinnon uudistuminen on jo tapahtumassa ja maatilojen kannattavuuden merkittävimpiä ratkaisuja ovat energiakysymykset. Ympäristönhoidon perustutkinnon jatko on tulevaisuudessa mahdollista, kun opintojen jatkomahdollisuudet taataan siltaopintojen avulla. Ympäristönhoitajan ylempien tutkintojen tarjonta ammattikorkeakouluissa on sidottu energiatekniikan kursseihin. Yliopistoissa koulutusta on useammalla alueella mutta pääosin kemian laitoksilla. BioSampo tarjoaa energiatekniikan perustutkintoon valinnaisia opintoja, joiden avulla opiskelijalla on paremmat mahdollisuudet päästä jatko-opintoihin. BioSampo on laitoksena herättänyt paljon kiinnostusta yliopistojen tutkimuksen apuna. BioSampo tarjoaa kädet tutkimuksen tieteellisen toiminnan avuksi. Koulutus on herättänyt paljon kiinnostusta globaalisti. BioSammon toiminnasta ja vientikouluohjelmasta on olemassa laajaa kysyntää. Jatkotoimien turvaaminen on oleellinen mahdollisuus kehittää Kouvolan seudulle johtava biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskus. Tulevaisuuden suunta on entistä hajautetumpi energiantuotanto sekä jalostustason nosto maatilojen viljelytuotteista. Myös jätehuollon mahdollisuudet hajautetun tuotteistamisen osalta on tulevaisuuden tavoitteissa, niin kansallisesti, kuin kansainvälisesti. BioSampo tulee palvelemaan perusopetusta yhä pitemmälle vietyjen energiaratkaisujen koulutuskenttänä. Useat älysähköverkot, uusiutuvat energiamuodot ja niiden sovellutukset vaativat uudenlaista osaamista työntekijöiltä. Hyvin lyhyessä ajassa ovat hajautetut tuotantomenetelmät vallanneet alaa. II-asteen opetuksen kehitystä pitää nopeuttaa ja siinä BioSampo voi olla merkittävä oppimisympäristö. BioSampo vaatii panostuksia ja uusien oppimisympäristöjen kehittämistä. Tulevaisuudessa muutokset ovat nopeampia kuin koskaan ja tähän pitää varautua. BioSampo voi olla tulevaisuudessa maan johtava osaamiskeskittymä, joka palvelee opiskelijoita, opettaja, sivu 16 / 17
yrityksiä, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Työelämäyhteydet ovat hyvin laajat ja käytännön opetusta järjestetään. Uusien teknologioiden kohdalla BioSampo on edelläkävijä. BioSammon mahdollisuus toimia kansallisesti muiden oppilaitosten kouluttajana on jo nyt toteutunut mutta se voi olla myös laajempi lisäys KSAO:n toimintaan. BioSampo koulutus- ja tutkimuskeskus on nyt edelläkävijä ja oikein toimien se tulee olemaan haluttu ja maan edistyksellisin alan oppimisympäristö. Vientikoulujen merkitys lisääntyy ja vahvin tulorahoitus koostuu ulkomaalaisten opiskelijoiden kurssimuotoisesta koulutuksesta. Tämän Biotalouden koulutuksen ja kehittämisen toimintasuunnitelman ovat valmistelleet projektivastaavat Juha Solio ja Tomi Höök KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTO Kouvolassa 8.4.2014 Timo Olli Rehtori sivu 17 / 17