HAKEMUS 23.10.2018 OSALLISTUMISHAKEMUS RAUTATEIDEN HENKILÖLIIKENTEEN PILOTTIHANKKEESEEN Liikenne- ja viestintäministeriö suunnittelee rautateiden osto- ja velvoiteliikenteen seuraavaa kautta vuodesta 2020 alkaen. Nykyiset ostoliikennesopimus ja päätös velvoiteliikenteestä ovat voimassa vuoden 2019 loppuun. Tulevalla kaudella on tarkoitus pilotoida yhdessä alueiden kanssa alueellista liikennettä sekä tarkastella muutoinkin osto- ja velvoiteliikenteen kokonaisuutta ottaen huomioon alueiden tarpeita. Hallitus on päättänyt, että rautateiden henkilöliikennepalvelut avataan kilpailulle vaiheittain. Ensimmäisenä kilpailutetaan Etelä-Suomen taajamajunaliikenne. Kilpailutetun liikenteen on tarkoitus alkaa kesäkuussa 2022. Kilpailun avaaminen on läheisesti kytköksissä alueellisen liikenteen tulevaisuuteen, sillä se muuttaa osto- ja velvoiteliikenteen sopimuskokonaisuutta merkittävästi nykyisestä. Hallitus on myös esittänyt, että maakuntauudistuksen yhteydessä annettaisiin maakunnille toimivalta oman alueensa junaliikenteeseen, jolloin niiden on mahdollista järjestää liikennettä omista tarpeistaan käsin. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää alueiden näkemyksiä junaliikenteen kehittämisestä. Lisäksi ministeriö pyytää viranomaistahoja ilmoittamaan kiinnostuksensa osallistua pilottiyhteistyöhön uuden ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelussa ja toteutuksessa. Ministeriö toivoo laajasti tietoa ja näkemyksiä alueiden liikkumistarpeista sekä osto- ja velvoiteliikenteen mahdollisesta tulevasta tarjonnasta. Näkemyksiä osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä toivotaan 23.10.2018 mennessä. 1. Etelä-Karjalassa on aloitettu maakunnallisen taajamajunaliikenteen selvitystyö Etelä-Karjalassa aloitettiin keväällä 2018 maakunnallisen taajamajunaselvityksen päivittäminen. Selvitystyössä ovat mukana Karjalan radan varrella olevat Etelä-Karjalan kunnat (Luumäki, Lappeenranta, Imatra, Rautjärvi ja Parikkala) sekä Etelä-Karjalan liitto, Liikennevirasto, VR, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Kouvolan kaupunki. Selvityksen tarkastelualueena on rataosuus Kouvola Lappeenranta Imatra Parikkala. Taajamajunan mahdollisia asemia tarkastellaan maakuntakaavassa esitettyjen henkilöliikennepaikkojen pohjalta. Tarkastelussa huomioidaan sekä ratatekniset mahdollisuudet aseman toteuttamiselle että vaikutusalueen yhdyskuntarakenne ja sen synnyttämä junaliikenteen matkustuspotentiaali. Etelä-Karjalan liiton vuonna 2010 valmistuneessa maakuntakaavassa todetaan, että ilmastonmuutoksen hillitseminen ja liikkumistapoihin vaikuttaminen edellyttävät yhdyskuntarakenteen hajautumisen pysäyttämistä sekä taajama-alueiden eheyttämistä enemmän kevyt- ja joukkoliikennettä suosivaksi elinympäristöksi. Tätä tavoitetta silmällä pitäen on maakuntakaavassa korostettu seudullisen raideliikenteen kehittämistä osoittamalla taajamajuna-asemia keskeiselle työssäkäyntialueelle Luumäki Lappeenranta Imatra -ratakäytävään. Etelä-Karjalan vuosien 2018 2021 maakuntaohjelmassa on yhdeksi tavoitteeksi nostettu Luumäki Imatra - kaksoisraiteen rakentaminen ja rataosan välityskyvyn lisääminen sekä sen valmistuttua rataverkon kattavaan hyödyntämiseen varautuminen muun muassa henkilöliikenteessä. Tarkoitus on, että junaliikenne muodostaa yhdessä muun joukkoliikenteen kanssa yhteen toimivan julkisen liikenteen kokonaisuuden, ja että junaliikenne palvelee aiempaa paremmin myös alueen sisäisessä liikenteessä.
2. Liikkumistarpeet ja palvelutaso Etelä-Karjalassa 2.1 Liikkumistarpeet Etelä-Karjalassa asui vuoden 2017 lopussa noin 130 000 henkeä ja maakunnan työllisyysaste oli 63,1 %. Etelä-Karjalan asuntovaltainen taajamatoimintojen alue sekä pääosa työpaikkojen ja palvelujen alueista sijaitsevat Karjalan radan ja sen kanssa samassa linjassa kulkevan valtatien 6 varrella. Suurimmat keskittymät sijoittuvat Lappeenrannan Selkäharjun ja Imatran Vuoksenniskan väliselle alueelle. Kuva 1. Etelä-Karjalan maakuntakaavojen asuin- ja työpaikka-alueet. 2.1.1 Pendelöinti Työpaikkojen ja asumisen sijoittuminen pääväylien varteen näkyy myös maakunnan pendelöintitilastoissa. Pendelöinti on suurinta Lappeenrannan ja Imatran välillä, minkä lisäksi molempaan kaupunkiin suuntautuu huomattavasti pendelöintiä ympäröivistä kunnista. Karjalan radan varrella olevien kuntien välinen pendelöinti on vilkasta maakunnan sisällä. Lisäksi erityisesti Kymenlaakson suuntaan/suunnasta tapahtuu pendelöintiä melko runsaasti.
Kuva 2. Pendelöinti Etelä-Karjalassa. 2.1.2 Toisen asteen oppilaitokset ja korkeakoulut Etelä-Karjalan maakuntakeskuksessa Lappeenrannassa sijaitsee Lappeenrannan teknillisen yliopiston kampus. Yliopistossa on noin 4 500 perustutkinto-opiskelijaa ja noin 550 opetus- ja tutkimushenkilöä. Kampukselta on matkaa Lappeenrannan matkakeskukseen 8 kilometriä. Saimaan ammattikorkeakoulu Saimia on Lappeenrannassa ja Imatralla toimiva yhteensä yli 3 000 opiskelijan kansainvälinen korkeakoulu. Henkilöstön määrä on 300. Lappeenrannan Skinnarilan kampus sijaitsee samalla kampuksella Lappeenrannan teknillisen yliopiston kampuksen kanssa ja matkaa Lappeenrannan matkakeskukseen on 8 kilometriä. Imatran kampuksen toiminnot on hajautettu 3 pisteeseen, joiden etäisyys Imatran keskusliikenneasemalle on 1,5 km. Saimian Imatran kampuksen toiminnot siirtyvät syksyllä 2019 Lappeenrannan kampukselle, jolloin kaikki Saimian toiminnot ovat samalla kampuksella Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Tämän seurauksena liikkumistarve Imatran ja Lappeenrannan välillä lisääntyy. Saimaan ammattiopisto Sampo on Lappeenrannassa, Imatralla ja Ruokolahdella toimiva yhteensä 3 900 opiskelijan ammattioppilaitos. Henkilöstön määrä on 375. Lappeenrannan Armilankadun ja Pohjolankadun toimipisteistä on matkaa Lappeenrannan matkakeskukseen 1,5 km. Imatran Koulukadun toimipisteestä on 1,5 km ja Piikadun toimipisteestä 2,5 km Imatran keskusliikenneasemalle. Ruokolahden toimipisteestä (Vennonmäentie) on 15,5 km Imatran keskusliikenneasemalle.
Lappeenrannassa, entisen Joutsenon kunnan alueella sijaitsee Joutsenon Opisto, jonka oppilasmäärä on talviaikaan noin 100 ja henkilöstön määrä noin 20. Opistossa on kursseja myös kesäaikaan ja kesäisin oppilasmäärä on noin 500 ja henkilöstön määrä 70. Opisto (Pöyhiänniementie 2) sijaitsee 2,5 kilometrin päässä Joutsenon rautatieasemalta. Lappeenrannassa yliopiston (Skinnarilan kampus) ja matkakeskuksen välillä kulkee kaksi paikallisliikenteen reittiä, joilla pääsee kulkemaan kyseisen välin ilman vaihtoja. Näiden lisäksi Skinnarilasta pääsee Lappeenrannan matkakeskukseen kutsutaksiyhteydellä klo 5.42 Helsinkiin lähtevään junaan. Imatralla kaikki paikallisliikenteen reitit kulkevat keskusliikenneaseman kautta. Kuva 3. Lappeenrannan paikallisliikenteen reittikartta. Kuva 4. Imatran paikallisliikenteen reittikartat.
2.1.3 Ylikunnalliset julkiset palvelut ja niiden sijainti Etelä-Karjalan keskussairaala sijaitsee Lappeenrannassa (Valto Käkelän katu 1) noin 3 kilometrin päässä Lappeenrannan matkakeskuksesta. Honkaharjun sairaala sijaitsee Imatralla (Honkaharju 4) noin 4 kilometrin päässä Imatran keskusliikenneasemasta. Kelalla on Etelä-Karjalassa 3 palvelupistettä. Lappeenrannan Toikankadun palvelupiste sijaitse 1,5 kilometrin päässä ja Hietakallionkadun palvelupiste 6,5 kilometrin päässä Lappeenrannan matkakeskuksesta. Imatran palvelupiste sijaitsee samassa rakennuksessa Imatran keskusliikenneaseman kanssa. Kaakkois-Suomen TE-toimiston toimipaikat sijaitsevat Etelä-Karjalassa Imatralla ja Lappeenrannassa. Imatran toimipaikka (Tainionkoskentie 70) sijaitsee 500 metrin päässä Imatran keskusliikenneasemasta ja Lappeenrannan toimipaikka (Villimiehenkatu 2) sijaitsee 1,3 kilometrin päässä Lappeenrannan matkakeskuksesta. Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen poliisiasemat sijaitsevat Etelä-Karjalassa Imatralla ja Lappeenrannassa. Imatran poliisiasema (Tainionkoskentie 70) sijaitsee 500 metrin päässä Imatran keskusliikenneasemasta ja Lappeenrannan poliisiasema (Villimiehenkatu 2) sijaitsee 1,3 kilometrin päässä Lappeenrannan matkakeskuksesta. Etelä-Karjalassa on yksi verotoimisto ja se sijaitsee Lappeenrannassa. Verotoimisto sijaitsee (Villimiehenkatu 2) 1,3 kilometrin päässä Lappeenrannan matkakeskuksesta. Maanmittauslaitoksen ainoa palvelupiste Etelä-Karjalassa sijaitsee Lappeenrannassa (Pormestarinkatu 1) 1,3 kilometrin päässä Lappeenrannan matkakeskuksesta. Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien rajalla, Saimaan rannalla, sijaitsevat Lappeenrannan Rauha ja Imatran Ukonniemi, jotka ovat nopeasti kehittyviä matkailualueita. Alueella sijaitsee kaksi kylpylä-hotellia sekä monipuoliset puitteet harrastus- ja ammattiurheilijoille. Alueella järjestetään vuosittain useita urheilutapahtumia ja kansanvälisiä kilpailuja. Etäisyys Ukonniemestä Imatran keskusliikenneasemalle on 4 kilometriä ja Rauhasta 7 kilometriä. Rauhassa sijaitsee vanha asema, joka ei ole ollut käytössä pitkään aikaan. 2.2 Palvelutaso Etelä-Karjalan joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on tehty vuonna 2016. Määrittelyn lähtökohtana on liikkumistarpeita, joukkoliikenteen kysyntää ja rahoitusmahdollisuuksia vastaava palvelutaso. Määrittelyssä on huomioitu valtionhallinnon budjettipaineista johtuva ELY-keskuksen joukkoliikenteen määrärahojen lasku tulevina vuosina ja sen vuoksi palvelutaso on määritelty Liikenneviraston ohjeen mukaisesti sen tasoiseksi, että toimivaltaisella viranomaisella on taloudelliset resurssit järjestää liikenne määritetyn palvelutason mukaisena silloin, kun liikenne järjestetään PSA-liikenteenä. ELY-keskusten joukkoliikenteen peruspalvelutasoluokkana on alin luokka, (luokka 7) joka turvaa vain kaikkein välttämättömimmät koulu-, työmatka- ja asiointiyhteydet. ELY-keskusten käytössä on kuitenkin kaikki ylemmätkin luokat, joita voidaan käyttää kysynnän ollessa suurempaa. Etelä-Karjalan maakunnan luokituksessa on sovellettu Liikenneviraston ohjeessa esitettyjä seuraavia vaihtoehtoja: Luokka IV: Liikkumisvaihtoehto päivittäisiin kohteisiin. Luokka V: Säännöllisiä yhteyksiä arkipäivisin Luokka VI: Koulu- ja asiointiyhteyksiä sekä yleisimmät opiskelu- ja työmatkayhteydet Luokka VII: Koulu- ja asiointiyhteyksiä sekä välttämättömimmät opiskelu- ja työmatkayhteydet
Kuva 5. Talvi- ja kesäarjen palvelutasomääritelmät.
Palvelutasomäärittelyn mukaan vuorotarjonnan kehittämisen osalta Etelä-Karjalassa vähennyspotentiaalia on todettu olevan Parikkalan ja Luumäen suunnilla, joissa juna- ja reittiliikenteen rooli on dominoiva. Näillä suunnilla palvelutason on siis katsottu toteutuvan linja-autojen reittiliikenteen ja junavuorojen avulla. Luumäen osalta on kuitenkin todettava, että junat eivät pysähdy Luumäellä, eikä linja-autojenkaan vuorotarjonta ole nykyisin enää sama kuin se oli palvelutasomäärittelyä laadittaessa. ELY-keskuksen laatima palvelutasomäärittely ja kartoilla esitetty vuorotarjonta perustuu vuoden 2016 tilanteeseen. Sen jälkeen on tapahtunut runsaasti muutoksia linja-autoyhteyksissä: esimerkiksi keväällä 2017 loppuivat Pohjolan Liikenteen kaikki Lappeenranta-Kouvola-Helsinki -vuorot ja Savonlinja lopetti osan Joensuu-Lappeenranta-Helsinki -vuoroista. Myös siirtymäajan sopimusliikenteitä on päättynyt: esimerkiksi elokuussa 2018 loppuivat siirtymäajan liikennöintisopimuksilla ajetut vuorot, jotka vaikuttavat talviyhteyksiin Luumäki-Kouvola -välillä. Tälle välille on tullut uusia markkinaehtoisia vuoroja, mutta ne liikennöivät Luumäen Rantsilanmäeltä Kouvolan Veturille eli eivät palvele keskusten välisiä matkoja. 2.3 Nykyisen junatarjonnan tärkeimmät vuorot ja merkittävimmät palvelutasopuutteet Tämän hetken junavuorotarjonta on Etelä-Karjalan ja Helsingin välillä seuraava: Helsinki-Lappeenranta välillä molempaan suuntaan 10 vuoroa Helsinki-Joutseno välillä molempaan suuntaan 7 vuoroa Helsinki-Imatra välillä molempaan suuntaan 8 vuoroa Helsinki-Simpele välillä molempaan suuntaan 5 vuoroa Helsinki-Parikkala välillä Helsingistä Parikkalaan 5 vuoroa ja Parikkalasta Helsinkiin 6 vuoroa Helsinki Lappeenranta Joutseno Imatra Simpele Parikkala 07:09 09:18 09:35 09:47 10:16 10:30 09:19 11:19 10:19 12:18 12:35 12:47 13:16 13:30 13:19 15:18 15:35 15:47 16:16 16:30 14:19 16:19 15:19 17:17 17:45 16:19 18:19 18:34 18:46 19:14 19:28 17:19 19:17 19:32 19:44 18:29 20:27 20:42 20:54 21:22 21:36 20:19 22:17 22:32 22:44 Parikkala Simpele Imatra Joutseno Lappeenranta Helsinki 05:09 05:21 05:38 07:39 06:11 06:23 06:40 08:39 06:28 07:06 07:31 09:30 07:30 07:43 08:11 08:23 08:40 10:39 10:30 10:43 11:11 11:23 11:40 13:39 12:35 14:39 13:30 13:43 14:11 14:23 14:40 16:39 16:30 18:29 16:30 16:43 17:11 17:23 17:40 19:39 19:33 19:46 20:15 20:27 20:49 22:49 Taulukko 1. Junavuorotarjonta välillä Helsinki-Parikkala-Helsinki.
Tärkeimmät vuorot ovat Helsingistä maakuntaan päin aamun ensimmäinen vuoro klo 7.09 Lappeenrantaan ja Imatralle sekä maakunnasta Helsinkiin päin iltapäivän klo 16.30 Lappeenrannasta ja klo 17.23 Imatralta lähtevät vuorot. Nämä vuorot palvelevat liikematkailua. Merkittävimmät palvelutasopuutteet, joista on tullut palautetta sekä työ-, opiskelu- että liikematkustajilta: Aamuvuoro, jolla Helsingin suunnasta pääsisi Lappeenrantaan klo 8 ja Imatralle klo 8.30. Iltavuoro, jolla maakuntaan pääsisi Helsinkiin saapuvilta iltalennoilta. Iltapäivällä klo 16.30 Lappeenrannasta Helsinkiin lähtevän vuoron tulisi lähteä Imatralta (lähtö klo 16.01). Tulevaisuudessa kysyntää lisääviä tekijöitä: Saimaan ammattikorkeakoulun Imatran toimintojen siirtyminen syksyllä 2019 Imatralta Lappeenrantaan lisää joukkoliikenteen kysyntää Imatran ja Lappeenrannan välillä. 3. Lippu- ja maksujärjestelmän kehittäminen Etelä-Karjalassa Nykyisin Etelä-Karjalan maakunnassa on käytössä useita eri lippu- ja maksujärjestelmiä. Lappeenrannassa on käytössä Waltti-kortti ja Imatralla oma kaupunkilippu. ELYn käyttöoikeussopimusten mukaisessa liikenteessä ei ole sidosta lippu- ja maksujärjestelmälle on määritelty vain vähittäisvaatimukset eli mitään sidosta tiettyyn lippu- ja maksujärjestelmään ei ole, vaan jokainen liikennöitsijä määritellä itse lipputuotteensa vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Imatran ja Lappeenrannan välisessä liikenteessä voi matkustaa sekä Waltti-kortilla että Matkahuollon seutulipulla. Lappeenrannan paikallisliikenteen Walttilippujärjestelmä hyväksyy myös Matkahuollon kortit, joten imatralaiset voivat matkustaa seutulipulla myös Lappeenrannan sisäisessä liikenteessä. Imatralaisten seutulipulla Lappeenrannassa tekemistä matkoista Imatran kaupunki maksaa Lappeenrannan kaupungille kulukorvausta. Waltti -lippu- ja maksujärjestelmä ei ole suoraan yhteensopiva yksinoikeussopimuksen määrityksiin. Etelä- Karjalassa on kuitenkin aloitettu Imatran kaupungin, Lappeenrannan kaupungin, Eksoten, Etelä-Karjalan liiton ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen yhteinen hanke, jossa selvitetään yhteiskäyttöisen lippualustan hankintaa. Tavoitteena on saada alueelle yhteinen lippualusta, joka toimii eri kulkumuotojen välillä. Tämän kehitystyön tavoitteena on saada myös VR:n liput toimimaan kyseisessä alustassa. Hankkeessa luodaan standardit avoimelle lippualustalle, johon on helppo yhdistää avoimen rajapinnan kautta eri palveluntarjoajien lipputuotteita. Alustan arkkitehtuurissa korostetaan ID-pohjaisuutta siten, että liikkumisen taustalla on ns. matkatili, jonka tarkoituksena on kerätä informaatiota käyttäjien liikkumisesta ja maksukäyttäytymisestä sekä mahdollisista subventioista. Matkustajan näkökulmasta avoimen lippualustan toteutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että matkustaja pystyy kulkemaan samalla lipputuotteella kaikissa maakunnan joukkoliikennevälineissä, myös junassa. 4. Rautateiden henkilöliikenteen edellyttämä infrastruktuuri sekä käytännön mahdollisuudet/valmiudet mahdollisesti tarvittavan uuden infrastruktuurin toteuttamiseen pilottijakson aikana 4.1 Ratainfrastruktuuri Liikennevirasto on käynnistänyt Luumäki-Imatra-ratahankkeen. Ratahanke sijoittuu Luumäen kunnan sekä Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien alueelle. Rataosuus Luumäki-Imatra on Suomen vilkkain yksiraiteinen rataosuus ja liikenteen määrän sillä odotetaan kasvavan voimakkaasti. Tavaraliikenteen lisäksi yhteys on tärkeä osa henkilöliikenteen reittejä Helsinki Kouvola Imatra Joensuu ja Helsinki Vainikkala Pietari/Moskova.
Luumäki-Imatra-ratahankkeen tavoitteena on kehittää rataosuuden palvelutasoa parantamalla välityskykyä, toimintavarmuutta ja häiriötilanteiden hallintaa. Se tähtää tavaraliikenteen toimintaedellytysten lisäksi myös henkilöliikenteen palvelutason parantamiseen. Välille Joutseno-Imatra rakennetaan uusi kaksoisraide nykyisen yksiraiteisen osuuden rinnalle. Välillä Luumäki-Joutseno tehdään nykyisen raiteen perusparannusta. Osana hanketta kunnostetaan korjausvelkakohteet Saimaan kanavan ratasilta, Mansikkakosken ratasilta ja vanhan VT6:n alikulkusilta. Hankkeen ensimmäiset siltaurakat käynnistyivät kesällä 2018 ja rakennusurakat käynnistyvät keväällä 2019. Tavoiteaikataulun mukaisesti hanke on kokonaisuudessaan valmis vuonna 2023. 4.2 Asemainfrastruktuuri Kuten hakemuksen alussa on todettu, Etelä-Karjalassa aloitettiin keväällä 2018 maakunnallisen taajamajunaselvityksen päivitystyö, jossa ovat mukana Etelä-Karjalan kunnista Luumäki, Lappeenranta, Imatra, Rautjärvi ja Parikkala. Taajamajunaselvitystä varten kunnilta on pyydetty lausunnot kuntien kannalta tärkeistä kehitettävistä asemista. Lausunnoissa kuntia on pyydetty ilmoittamaan ne asemat, joiden kehittämiseen myös kunnat ovat valmiita panostamaan. Kehitettävät asemat ovat kunnittain lounaasta koilliseen: Luumäki: Taavetin asema, mahdollisesti myös Luumäen asema Jurvalassa Lappeenranta: Lappeenrannan rautatieasema, Lauritsalan asema, Joutsenon asema ja Rauhan asema Imatra: Imatran rautatieasema ja Vuoksenniskan asema o Lisäksi Imatran kaupunki on lausunut seuraavaa: Imatran Ukonniemen matkailu-, urheilu- ja hyvinvointialueen kehittämisen kannalta Rauhan aseman liittäminen selvitykseen on tärkeä Imatran ja Lappeenrannan kaupunkeja yhdistävä tekijä. Lisäksi Imatra katsoo, että taajamajunaverkostoa tulee laajentaa myös Imatrankosken suuntaan siinä vaiheessa, kun ratahanke Imatra-Svetogorsk välille toteutuu. Rautjärvi: Simpeleen asema Parikkala: Parikkalan asema Lappeenrannan, Joutsenon, Imatran, Simpeleen ja Parikkalan rautatieasemat ovat olemassa olevia asemia. Luumäki on ilmoittanut, että kunnalla on täydet valmiudet lähteä kuntakeskuksen Taavetin aseman infrastruktuurin toteuttamiseen Taavetin keskustassa heti, kun todetaan, että junat voivat pysähtyä jatkossa myös Luumäellä. Lauritsalan vanha henkilöliikenneasema sijaitsee 4 km Lappeenrannan keskustasta itään. Taajamajunaaseman sijoittaminen Lauritsalan ratapihalle vanhan aseman kohdalle on vaikeaa ja uudesta aseman paikasta on tehty selvitys vuonna 2010 valmistuneessa Etelä-Karjalan taajamajunaselvityksessä. Rauhan vanha asema sijaitsee noin 6 km Imatralta länteen. Luumäki-Imatra-ratahankkeen rakentamisen yhteydessä Rauhan aseman sivuraiteet on tarkoitus purkaa ja aseman ympäristö maisemoida. Uuden aseman paikka on selvitetty vuoden 2010 taajamajunaselvityksessä. Vuoksenniskalla sijaitsee vanha rautatieasema taajaman koillispuolella. Taajamajunaliikennettä ajatellen asema sijoittuu liian sivuun taajaman asutuksen painopisteestä. Sen vuoksi Vuoksenniskan kehittämisselvityksessä seisakkeen paikaksi on ehdotettu Pajurinteen kohtaa lähempänä taajaman keskustaa.
5. Maakunnan tulevaisuussuunnitelmat raideliikenteen suhteen Etelä-Karjalassa on vahva yhteinen tahto selvittää alueellisen liikenteen tulevaisuutta ja erityisesti junaliikenteen hyötyjä maakunnalle. Etelä-Karjalan liitto on aloittanut yhdessä Karjalan radan varrella olevien eteläkarjalaisten kuntien (Luumäki, Lappeenranta, Imatra, Rautjärvi ja Parikkala) sekä Liikenneviraston, VR:n, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Kouvolan kaupungin kanssa uuden Etelä- Karjalan taajamajunaselvityksen laatimisen. Etelä-Karjalan maakuntaohjelman toimenpiteillä tavoitellaan mm. kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Ihmisten liikkumisen kannalta tämä tarkoittaa mm. yksityisautoilun vähentämistä tiivistämällä maakunnan yhdyskuntarakennetta ja kehittämällä julkista liikennettä. Paremmat liikenneyhteydet sujuvoittavat myös rajaliikennettä ja vaikuttavat päästöjen määrään alentavasti. Etelä-Karjalan tavoitteena on kehittää kestävää liikkumista sekä maakunnan sisällä että yli maakunta- ja valtakuntarajojen. Maakunnassa on visioitu taajamajunaa, joka liikennöisi Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin reitillä Imatra-Joutseno-Lappeenranta-Luumäki-Vainikkala-Viipuri-Kamennogorsk- Svetogorsk-Imatra. Tämän reitin kattavuusalueella asuu noin 200 000 ihmistä ja lisäksi siitä on erinomainen yhteys Pietariin, jossa asuu 5 miljoonaa ihmistä. Tämän taajamajunan tavoitteena olisi Venäjältä Etelä- Karjalaan suuntautuvan ostosmatkailun siirtäminen osin raiteille. Vuonna 2017 Etelä-Karjalassa vieraili lähes 1,6 miljoonaa venäläistä matkailijaa, joista lähes 1,4 miljoonaa oli päiväkävijöitä. Kaakkois-Suomen rajavartioston rajanylitystilastojen mukaan Nuijamaan rajanylityspaikan matkustajamäärä vuonna 2017 oli 2,6 miljoonaa matkustajaa. Imatralla rajan ylitti 1,5 miljoonaa matkustajaa ja Vainikkalassa matkustajia oli 500 000. Henkilöautoja rajan yli kulki Nuijamaalla lähes 950 000 ja Imatralla 685 000. Kuva 6. Matkustajamäärät Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla vuosina 2008 2017.
Kuva 7. Henkilöautojen rajanylitykset Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla vuosina 2003 2017. Junaliikenteen kannalta on merkittävää huomata, että Vainikkalan rajanylitysten suhteellinen muutos on ollut vieläkin positiivisempaa kuin muiden rajanylityspaikkojen muutos. Vainikkalassa raja ylitetään ainoastaan junalla ja muilla rajanylityspaikoilla raja ylitetään kumipyörillä. Tämän vuoksi voidaan ajatella, että junalla rajan ylittäminen on kasvattanut viime vuosina suosiotaan kumipyöriin verrattuna. Kuva 8. Rajanylitysten suhteellinen muutos Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla vuosina 2013 2017.
Liikenneviraston tavoitteena on nykyisin kahdenvälisenä rajanylityspaikkana toimivan Imatra-Svetogorsk - raja-aseman avaaminen kansainväliselle liikenteelle, ja sekä tuonnin että viennin salliminen nykyisen rajoitetun tuonnin sijaan. Tämän lisäksi Etelä-Karjalan liitossa on meneillään hanke, jossa selvitetään yhdessä Venäjän viranomaisten kanssa rajanylityspaikan raideliikenteen avaamista tavaraliikenteen lisäksi myös henkilöliikenteelle. Imatran rajanylityspaikan avautuminen kansainväliselle liikenteelle myös henkilöliikenteen osalta avaa mahdollisuuden maakunnassa visioidulle rajan ylittävälle taajamajunaliikenteelle. Kyseinen liikenne on herättänyt mielenkiintoa myös Venäjän puolella ja siellä on useita operaattoreita, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa liikennöinnin aloittamiseksi heti, kun se on mahdollista. 6. Etelä-Karjalan valmiudet osallistua LVM:n pilottiyhteistyöhön uuden ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelussa ja toteutuksessa Etelä-Karjalan liitto on yhdessä Karjalan radan varrella sijaitsevien Etelä-Karjalan kuntien (Luumäki, Lappeenranta, Imatra, Rautjärvi ja Parikkala) ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa halukas osallistumaan LVM:n pilottihankkeeseen. Maakunnan toimijoilla ei ole kuitenkaan tässä vaiheessa mahdollisuutta sitoutua hankkeeseen muuten kuin henkilöresurssien kautta. Maakunta on kiinnostunut kehittämään alueellisen liikenteen suunnitteluprosessia ja pilotoimaan alueen tarpeista lähtevää aikataulusuunnittelua. Pitemmällä aikavälillä tämän myötä toivotaan löytyvän myös sellaisia liikennöintikokonaisuuksia, joilla voitaisiin kasvattaa junaliikenteen matkustajamääriä ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Pilotin kautta halutaan myös luoda näkymää ja kehittää toimintatapoja, joiden pohjalta mahdollista toimivallan siirtoa maakunnille lähdettäisiin toteuttamaan. Hakijan sähköinen yhteystieto on: etela-karjalan.liitto@ekarjala.fi