765/10.02.01/2017 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE kaupunginosan 22, Voikkaa, kortteleita 65, 67, 84 sekä puisto-, lähivirkistys- ja katualuetta ASEMAKAAVAN MUUTOKSESSA MUODOSTUVAT kaupunginosan 22, Voikkaa, korttelit 65, 67, 84, 208 210 sekä lähivirkistys- ja katualueet Voikkaan Brejlinin-, Hirvelän- ja Suurhirventien risteyksen lähialueen asemakaavan muutos, kaava nro 22/010 ASEMAKAAVASELOSTUS KOUVOLAN KAUPUNKI ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ KAUPUNKISUUNNITTELU 2019
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Kunta Alueen nimi Asemakaavan muutos KOUVOLAN KAUPUNKI Voikkaan Brejlinin-, Hirvelän- ja Suurhirventien risteyksen lähialueen asemakaavan muutos (22/010) Asemakaavan muutos koskee kaupunginosan 22, Voikkaa, kortteleita 65, 67, 84 sekä puisto-, lähivirkistys- ja katualuetta Asemakaavan muutoksessa muodostuvat kaupunginosan 22, Voikkaa, korttelit 65, 67, 84, 208 210 sekä lähivirkistys- ja katualueet Laatija Kouvolan kaupunki Asuminen ja ympäristö / Kaupunkisuunnittelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.11.2017 Vireille tulo Ilmoitus kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä 15.11.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely 15.11. 18.12.2017 Valmisteluvaiheen kuuleminen 15.11. 18.12.2017 kuulutus Kouvolan Sanomissa 15.11.2017 Julkinen nähtävilläolo Tekninen lautakunta x 22.1.2019 Ilmoitus kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue käsittää Voikkaan Virtakivessä sijaitsevat Brejlinin-, Hirvelän-, Suurhirven- ja Vähähirventien alueet sekä Brejlininpolkuun rajautuvat alueet. Suunnittelualueen laajuus on noin 11,6 ha. Kuva 1. Asemakaavan muutosalueen sijainti Voikkaan kaupunkikeskustan pohjoispuolella. 2
1.3. Kaavamuutoksen tarkoitus ja perustelut Kaavahankkeen tavoitteena on ajanmukaistaa Brejlinin-, Hirvelän- ja Suurhirventien risteysalueiden sekä niihin rajautuvien korttelialueiden rajaukset vastaamaan alueen toiminnallisuutta parantavia suunnitelmia. Kaavassa muodostuvat uudet korttelialueet mahdollistavat sekä alueen asumiskäytön että Kymijoen veneilypalveluiden parantamisen. 1.4. Asemakaavan liiteasiakirjat Liite 1. Ote voimassa olevasta asemakaavasta Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, OAS Liite 3. Asemakaavan seurantalomake Liite 4. Maanomistuskartta 1.5. Kaavahankkeeseen liittyvät selvitykset Kuusankosken yleiskaava 2020, Liite 4.2 Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet sekä muinaismuistot / Voikkaa. Alueen luontoarvot on selvitetty vuonna 2009 osana Luontoselvitys Kotkansiiven laatimaa Kuusankosken arvokkaiden luontokohteiden selvitystä. Kuusankosken kaavoitus- ja rakennusperintö. Kouvolan kaupunki, maankäytön suunnittelu, Rurik Wasastjerna, 2012-16. Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava. Lepakkopotentiaalin arviointi 2014. Timo Metsänen / Luontoselvitys Metsänen ja Petri Parkko / Luontoselvitys Kotkansiipi, 6.10.2014. Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan täydentävä luontoselvitys 2014. Luontoselvitys Kotkansiipi 23.10.2014. Inventointiraportti. Arkeologinen yleisinventointi. Kouvolan keskeisen kaupunkialueen yleiskaava. Kulttuuritutkijain Osuuskunta Aura. Salla Pärssinen, 6.-12.10.2014. Kouvolan kaupungin meluselvitys 2016, WSP Finland Oy, 31.3.2016 Veneilypalveluiden kehittäminen Voikkaan pohjoispuolisella vesialueella. Esisuunnitelma. Kouvolan kaupunki, Ramboll Finland Oy, 23.8.2017, rev. 26.10.2017. Iitin Pyhäjärven venereitin esisuunnitelma. Insinööritoimisto Suunnittelukide Oy, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 6.6.2018 Voikkaan satamien (Virtakivi ja Hirvelä) vedenalaiset tutkimukset. Esa Korkeamäki, Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 396/2018, 5.7.2018. Kouvola, Hirvelän vanha pelto. Arkeologinen tarkkuusinventointi / Mikroliitti Oy, 16.11.2018 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke on tullut vireille kaupungin aloitteesta vuonna 2017. Kaavamuutos liittyy Kimolan kanavan muutoshankkeeseen sekä laajemmalti Pyhäjärven ja Kymijoen veneilyihin liittyvien palveluiden kehittämiseen ja parantamiseen. Asemakaavan muutos sisältyy vuosien 2018 19 kaavoituskatsauksissa esiteltyihin kaavoituksen työohjelman kohteisiin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu tiedoksi Kaakkois-Suomen ELY keskukselle 14.11.2017. Asemakaavamuutoksen vireille tulosta oli kuulutus Kouvolan Sanomissa, kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja internet-sivuilla 15.11.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 15.11. 18.12.2017 välisenä aikana ja se lähetettiin kirjeitse 14.11.2017 ja sähköpostitse tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten ao. viranomaisille sekä suunnittelualueella oleville että siihen rajautuvien kiinteistöjen omistajille. Nähtävillä olon aikana osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä muuhun kaava-aineistoon kävi tutustumassa useampi alueella olevan ja siihen rajautuvan kiinteistön omistaja. Kaksi kiinteistön omistajaa otti kaavoittajaan yhteyttä puhelimitse. Nähtävillä olleesta kaava-aineistosta annettiin 6 lausuntoa ja 6 palautetta. Kaavasta annetussa palautteissa otettiin kantaa Kymijoen ranta-alueen 3
käyttöön, suunnittelualueella olevien asuinrakentamisen korttelialueiden rajauksiin, luontokohteisiin ja satama-alueen toteuttamiseen liittyviin seikkoihin. Kouvolan kaupunki on hakenut 15.6.2018 Etelä-Suomen aluehallintovirastolta vesilain mukaista lupaa tämän kaavasuunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan Virtakiven Venerannan venesataman laajentamiseen liittyvien toimenpiteiden suorittamiselle, uusille laiturirakenteille ja niiden vaikutuspiirissä olevan alueen käyttöön, nykyisten säilytettävien laiturien uudelleen pystyttämiselle sekä nykyisen veneväylän jatkamiselle venesatamaan. Lupakäsittely on vielä kesken (tammikuu 2019). Myös Hirvelän venesatama-alueen toteutussuunnittelu on käynnistetty. Suunnittelualueella sijaitsevien peltoröykkiöiden suojelustatuksen selvittämiseksi alueelta tilattiin arkeologinen tarkkuusinventointi syksyllä 2018. Sen perusteella tarkennettiin alueen arkeologisten kohteiden rajauksia. Alueen katujen ja vesihuoltoverkostojen suunnittelu eteni syksyllä 2018. Suunnitelmien perustella tarkennettiin nähtävillä ollutta kaavaluonnosta siten, että kaavasta poistettiin korttelit 66 ja 160, 161, 165, sekä niiden välissä olevat virkistysalueet. Kymijoen ranta-alueella kaavarajaus tarkennettiin olemassa olevaan kiinteistörajaan. Aluerajaukseltaan tarkennettu asemakaavan muutosehdotus etenee käsittelyyn teknisen lautakunnan kokoukseen 22.1.2019, jonka jälkeen asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Olemassa oleva Brejlinintie on pohjoiselta osaltaan kapea ja huonokuntoinen, eikä sitä ole toteutettu voimassa olevan asemakaavan mukaiselle paikalle. Alueella jo olevien asumiselle tarkoitettujen korttelialueiden rajaukset eivät vastaa toteutunutta tilannetta, kiinteistöjaotusta tai alueen voimassa olevaa asemakaavaa. Brejlinintiestä pohjoiseen erkaneva Brejlininkuja on kapea ja jyrkkä. Kujan rannan puoleisessa päässä sijaitsee lähiseudun katujen aurauslumien säilytysalue. Kymijoen rannassa olevalla venesatama-alueella on säilytyspaikkoja 30 veneelle (Hirvelän rantapaikat). Kymijoen ranta-alueella ei tällä hetkellä ole julkiseen virkistykseen varattuja alueita tai toimintoja, vaikka se on kaavassa varattu yleiseen virkistykseen. Hirveläntien varrella olevan korttelin 84 sekä tällä hetkellä olevien asuinrakennusten alueiden kaavamääräykset tulee ajanmukaistaa ja erillispientalojen korttelialueiksi. Suunnittelualueeseen rajautuvalle Hirveläntielle on rakennettu yhdyskuntatekniset järjestelmät. Brejlinintien varrelle järjestelmiä ei ole toteutettu. 3.1.2. Luonnonympäristö Maisemakuva ja -rakenne Kaavamuutos alue sijoittuu kokonaisuudessaan Kymijokilaakson kulttuurimaisema-alueella paikkaan, jossa eteläinen rantamaa ja itäinen Järvi-Suomi kohtaavat. Suunnittelualueen kohdalla Kymijoki on leveä ja vuolas virta, jota pitkin avautuvat pitkin näkymät sekä pohjoiseen että etelään. Alueen laajempaa maisemakuvaa hallitsevat aluetta rajaavat alueen eteläpuolisten Pakanavuoren ja Vuohivuoren jyrkkäreunaiset kalliomäet. Kuva 2. Hirvelän venerannassa on asfaltoitu pysäköintikenttä. Taustalla Kymijoen toisella puolella näkyy Tehtaansaari. 4
Kuva 3. Venepaikat.ovat kuivalla maalla. Kuva 4. Venerannan opaste. Kuva 5. Kymijoen rantapolku etelään. Kuva 6. Asuinrakennus Brejlinintie 44. Kuva 7. Asuinrakennus Brejlinintie 46. Kuva 8. Näkymä Brejlinintieltä länteen. Luonnonolot ja kasvillisuus Suunnittelualueen pohjoisosan kasvillisuus on peräisin pääosin alueella aiemmin olleille pelloille kasvaneesta kasvillisuudesta, alueella aiemmin sijainneiden asumusten istutuksista sekä alueelle myöhemmin luontaisesti siirtyneestä kasvillisuudesta. Suunnittelualueeseen kuuluvalla Kymijoen ranta-alueella kasvaa suurikokoisia tervaleppiä, koivuja ja muita lehtipuita. Suunnittelualueeseen kuuluva Nummisenmäen osa on luonnontilaista kuusipuuvaltaista metsäaluetta. Tehtyjen luontoselvitysten mukaan suunnittelualueella on tiedossa olevia uhanalaisten eläinlajien esiintymisalueita. Brejlininkujan länsipuolella oleva lähivirkistysalue on potentiaalinen lepakon esiintymisalue. Tehdyn selvityksen mukaan lepakkojen pesät ilmeisesti sijoittuvat pääosin alueella oleviin rakennuksiin, mutta muutostöissä alueelle tulisi myös jättää riittävästi puustoa lepakkojen päiväpiiloja varten. Suunnittelualueella sijaitsevan Nummisenmäen pohjoisrinteellä on havaittu liito-oravan elinympäristö. Kyseinen alue tulisi jättää metsänhoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Kymijoen pohjan luontoarvoja on lisäksi kartoitettu kesällä 2018 (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 396/2018, 5.7.2018). Kartoitustyössä selvitettiin erityisesti vesialueella olevia simpukkalajeja ja erityisesti vuollejokisimpukan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lisäksi alueelta kartoitettiin sudenkorentolajistoa virtavesilajiston osalta. Tavoitteena oli erityisesti selvittää kirjojokikorennon esiintyminen suunnittelualueella. Selvityksen mukaan ranta-alueelle suunnitellut muutostyöt eivät vaaranna alueella olevia luontoarvoja. Maaperä ja rakennettavuus Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavassa suunnittelualueen eteläosa on merkitty geologisesti arvokkaaksi alueeksi. Maaperäkartan mukaan alue sijoittuu moreenialueelle, jossa kallio on lähellä maanpintaa. Alueen kallio on pääosin rapakivigraniittia. Kymijoen ranta-alueiden maaperä on pääosin savea. Alueelle suunniteltujen katu- ja venesatama-alueilta on tehty maaperäkairauksia lokakuussa 2017, joiden perusteella voidaan arvioida suunnitellun maankäytön vaatimat perustamistoimenpiteet. Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia maantäyttöalueita eikä suunnittelualueelta ole tehty selvityksiä pilaantuneista maa-aineksista. Rakennusten ja laitteiden soveltuvuus vallitseviin olosuhteisiin tulee tarkistaa aina maaperätutkimuksin. Vesitalous ja hulevedet Suunnittelualueen sivuuttaa Kymijoki, johon kaikki alueelle kertyvät hulevedet laskevat. Suunnittelualueen koillispuolella sijaitsevalle Nummisenmäelle kertyvät hulevedet valuvat Brejlinintien 5
katualueelle siirtäen katualueella olevaa soraa katuun rajautuville korttelialueille. Suunnittelualueen pohjoisosassa kulkee suurikokoinen avo-oja jota pitkin valuvat Hirveläntielle ja Huonmäelle kertyvät hulevedet Kymijokeen. Luonnonsuojelu Alueen luontoarvot on selvitetty osana vuonna 2009 valmistunutta Kuusankosken arvokkaiden luontokohteiden selvitystä. Luontoselvitystä on täydennetty vuonna 2012 osana Kouvolan keskeisen kaupunkialueen luontokohteiden täydennysinventointia. Selvityksiä on täydennetty vuonna 2014 uusien inventointien erilliskohdekuvauksilla. Kaupungin alueella tehtyjen luontoselvitysten mukaan kaavamuutosalueella on tiedossa olevia luontoarvoja. Brejlininpolun läheisyydessä olevalle metsäiselle alueelle sijoittuu lepakon esiintymisalue. Selvityksen mukaan lepakot saattavat asua alueella olevissa vanhoissa maatalouteen liittyvissä rakennuksissa. Suunnittelualueen pohjoisosassa olevilla metsittyneillä pelloilla kasvaa alueen entiseen maankäyttöön liittyvää kulttuurikasvillisuutta. Nummisenmäen pohjoisrinteessä sijaitsee uhanalaisen lajin elinalue. Virtakiven ja Hirvelän venesatama-alueisiin liittyvien Kymijoen pohjan vedenalaisten luontokohteiden selvitys tehtiin Voikkaan Virtakiven vesilain mukaisen hakemuksen laatimisen yhteydessä kesällä 2018 ja sen on laatinut Kymijoen vesi ja ympäristö ry (tutkimusraportti no 396/2018, Esa Korkeamäki 5.7.2018) 3.1.3. Rakennettu ympäristö Asuminen ja väestö Kaavamuutosalueella sijaitsee 6 asuinrakennusta, joissa asuu rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen mukaan 8 henkilöä. Henkilöiden ikärakenne henkilöiden lukumäärä 0-6 vuotiaat 0 7-16 vuotiaat 0 17-29 vuotiaat 0 30-64 vuotiaat 7 65-75 vuotiaat 0 yli 76 vuotiaat 1 Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue ympäristöineen kuuluu kaupunkirakenteessa Voikkaan ja Hirvelän väliseen alueeseen, jossa ei varsinaista kaupunkirakennetta ole muodostunut kuin aivan Hirveläntien varrelle. Suunnittelualueeseen kuuluvien katujen varsilla on aiemmin ollut huomattavasti nykyistä enemmän asuin- ja talousrakennuksia. Vähitellen taloja on purettu ja rakentamattomat alueet ovat metsittyneet. Osa alueella olevista asuinrakennuksista näyttää olevan asumattomina (joulukuu 2018). Rakennuskanta ja rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, Hirvelän kylän (Hirweläby) vanha pelto 1000025524. Kyseinen kohde on inventoitu vuonna 2014 Kouvolan keskeisen kaupunkialueen arkeologisen inventoinnin yhteydessä. Kyseisen kohteen kuvauksessa mainitaan myös suunnittelualueella mahdollisesti olevista kahdesta peltoröykkiökohteista seuraavasti: Hirvelän (Hirweläby) 1000013031 lounaispuolelle jäävän pellon keskellä olevassa peltokumpareessa on aluskasvillisuuden peittämä rakennuksen pohja. Peltokumpare on erittäin kivinen. Siinä erottuu kuitenkin terassimainen rakenne ja ainakin osa isoista kivistä voisi olla peräisin hajonneesta rakennuksen kivijalasta. Kohde sijoittuu vuoden 1732 kartassa Hirvelän kylää ympäröivälle pellolle. Tällä kohdalla on saattanut olla jokin rakennus ennen 1900- lukua, mutta sen kohdalla on saattanut säilyä myös vanhempia rakenteita. N. 170 m päästä peltokumpareesta, sen kaakkoispuolelta, löytyi kaksi sammaleen peittämää peltoröykkiötä metsän rajasta, joiden ajoitus on epävarma. Peltoröykkiöiden koordinaatit ovat N 6757418, E 478573 (alakohde). Peltoröykkiö 1, Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6757418 I: 478573 6
Kuvaus: Sammaleen peittämä peltoröykkiö metsän rajassa. Luonti: 17.5.2017 Peltoröykkiö 2, Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6760122 I: 478564 Kuvaus: Sammaleen peittämä peltoröykkiö metsän rajassa. Luonti: 17.5.2017 Alueella olevien peltoröykkiöiden arkeologisen tilan selvittämiseksi Mikroliitti Oy teki alueelta arkeologisen täsmäinventoinnin syksyllä 2018. Selvityksessä todettiin kohteista seuraavaa: Selvityksen kohteena olleet kiviröykkiöt sekä tämän tutkimuksen myötä tietoon tulleet muut kivi-röykkiöt ovat todennäköisesti myöhäisiä, pellon raivauksessa syntyneitä, kivikasoja. Tutkimus-arvoltaan ne ovat hyvin vähäisiä, ja olennaiset tiedot niistä on dokumentoitu tässä tutkimuksessa. Niiden kiinteän muinaisjäännöksen status voidaan näkemyksemme mukaan poistaa ja korvata statuksella muu kohde (mikä ei ole suojelukohde). Tutkimusalueella havaitusta pengerryksestä, joka lienee jäänne 1800-luvun lopun tiestä, on niin ikään saatu tarpeeksi tietoa tämän tutkimuksen myötä, eikä sitä ole syytä rauhoittaa. Tutkimuksessa paikannettu rakennuksen perusta sekä kaksi maakuoppaa ovat muotonsa perusteella historiallisen ajan jäännöksiä, ja niiden ajoitus on epävarma. Museoviraston maaseudun historiallisia muinaisjäännöksiä koskevan ohjeen (2015) mukaan historiallisen ajan asuin-paikan muinaisjäännösstatuksen kriteereinä ovat: 1) maininta keskiaikaisissa tai uuden ajan (1550 1750- lukujen) kirjallisissa lähteissä, 2) merkintä 1600- ja 1700-lukujen kartalla ja/tai 3) arkeologinen todistusaineisto. Tämän perusteella kyseiset jäänteet eivät ole muinaisjäännös (historiallisen ajan asuinpaikka), jolloin sille ei tarvitse määrittää myöskään suojelustatusta. Toisaalta se, että kattavassa karttakatselmuksessa ei esiinny rakennusta maastossa havaittujen jäänteiden kohdalla millään aika-kaudella, saattaa viitata myös siihen, että jäänteet ovat peräisin karttoja edeltävältä ajalta, eli jopa ajalta ennen vuotta 1732. Vaikka se ei olisi todennäköistä, se on kuitenkin mahdollista. Paikalla ei havaittu myöskään nykyaikaisia rakennusaineksia, kuten betonia. Tämän johdosta ehdotamme, että jäänteet rauhoitetaan toistaiseksi kiinteänä muinaisjäännöksenä (rajausehdotus alla), jonka lopullinen suojelu- ja tutkimusarvo voidaan määrittää tarkempien tutkimusten avulla tai jos jäännösten ajoituksesta ja funktiosta saadaan muutoin tarkempaa tietoa. Mikäli museoviranomainen hyväksyy jäänteille ehdottamamme muinaisjäännösstatuksen, jäänteet voidaan poistaa tai peittää vasta tarkempien maastotutkimuksien jälkeen. Suunnittelualueeseen kuuluvilla Kymijoen rantakallioilla on useita uittopuomeja varten tehtyjä kiinnikepisteitä ja muita uittoon liittyviä rakenteita. Rannassa on aiemmin sijainnut laituri, josta on kuljettu veneellä suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevalle Tehtaansaarelle. Kuva 9. Suunnittelualueen alustava rajaus on merkitty katkoviivalla vuodelta 1938 peräisin olevaan pohjakarttaan. Mikroliitti Oy:n esille tuomat maakuopat merkitty karttaan ympyrällä. Kyseisenä aikana alueella ei ole ollut rakennuksia tai muita rakennelmia. 7
Kuva 10. Näkymä Suurhirventien, Hirveläntien ja Brejlinintien risteysalueelta. Pumppaamoalue on kuvassa oikealla. Kuva 11. Näkymä Brejlinintien itäpäästä. Kuva 12. Brejlinintien varrella oleva peltoröykkiö. Kuva 13. Näkymä metsäalueen polulta. Kuva 14. Hirveläntie 42a. Kuva 15. Hirveläntie 56. Kuva 16. Hirveläntie 54. Kuva 17. Hirveläntie 44a. Kuva 18. Hirveläntie 52. Kuva 19. Hirveläntie 54. Palvelut ja työpaikat Suunnittelualue sijoittuu noin puolentoista kilometrin etäisyydelle Voikkaan kaupunkikeskustan ydinpalveluista. Suunnittelualueella ei ole varsinaisia palvelutoimintoja tai työpaikkoja. Hirvelän venesatamassa on kaupungilla tällä hetkellä 30 rantapaikkaa veneiden säilytykseen. Paikoista oli vuonna 2018 varattuna vain 10 kpl. Alueelle on rakennettu asfalttipintainen paikoitusalue, jonka lisäksi alueella ei ole palveluja veneilyä varten. Suunnittelualueen pohjoispuolella olevat rantaan ulottuvat pellot ovat viljelyskäytössä. Liikenne- ja katualueet Kaava-alue on hyvin saavutettavissa olemassa olevia katuja ja kevyen liikenteen väyliä hyväksi käyttäen. Alueen pohjoispuolitse kulkee kaupungin katuverkkoon kuuluva kokoojakatu Hirveläntie ja yleinen tie Nuujanmäentie. Brejlinin-, Suurhirven- ja Hirveläntien risteysalueelle on tehty muutoksia vuonna 2014. Brejlininpolun ja Brejlinintien risteysalue on liikenneturvallisuusnäkökulmasta tarkasteltuna todella sekava. Risteysalueella katuun liittyy useita tonttiliittymiä, joista talouskes- 8
kuksen liittymä on leveä ja pihamainen. Brejlinintien katutila on kapea ja siihen rajautuvien korttelialueiden kasvillisuus on niin runsasta, että näkymäalueet ovat riittämättömät sekä katujen risteysalueilla että tonttiliittymien kohdilla. Kadun asfaltoitu osa on niin kapea, että kohtaamistilanteessa toisen ajoneuvon tulee väistää pientareelle. Tekninen huolto Brejlinintien varrelle ei ole rakennettu Kouvolan Vesi Oy:n vesihuoltoverkostoa. Suunnittelualueeseen kuuluvat, Hirveläntiehen rajautuvat kiinteistöt on liitetty Kouvolan Vesi Oy:n vesihuoltoverkostoihin. Alueen jätevesiverkoston pumppaamo sijoittuu suunnittelualueen pohjoisosaan Suurhirventien varrelle. Alueella oleva KSS Verkko Oy:n sähköverkko on toteutettu ilmajohtoina. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevalle sähköverkon pylväsmuuntamolle johtaa 20 kv ilmajohtolinja alueen itäpuolelta. Pääosa alueella olevista datakaapeleista on Telia Oyj:n omistuksessa. Suunnittelualueelle ei ole toteutettu KSS Lämpö Oy:n kaukolämpö- tai maakaasuverkostoa. Ympäristöhäiriöt Kaupunkialueella olevaa melua on selvittänyt Kouvolan kaupungin ohjauksessa WSP Finland Oy vuonna 2016. Alueella on vähäistä Hirveläntien läpiajoliikenteestä aiheutuvaa ympäristöhäiriötä. Alueen itäpuolella sijaitsevalla Nuujanmäentiellä kulkeva liikenne aiheuttaa tavanomaista liikennehäiriötä siihen rajautuvalle alueelle. Tehdyn tutkimuksen mukaan pääosa suunnittelualueesta on ns. hiljaista aluetta (kts. kuva 20). Päiväajan keskiäänitaso, kaikki melulähteet. Yöajan keskiäänitaso, kaikki melulähteet. Kuva 20. Suunnittelualueen ympäristömelu WSP Finland Oy:n vuonna 2016 tekemän tutkimuksen mukaan. Kaavamuutosalue on merkitty kuvaan punaisella pisteviivalla. Virkistysalueet Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueeseen kuuluvat lähivirkistys- (VL) ja puistoalueet (P) eivät ole yleisessä virkistyskäytössä eikä kyseisille alueille ole toteutettu puistorakenteita tai puistopolkuja. Hirvelän venepaikka-alue sijoittuu asemakaavan mukaiselle lähivirkistysalueelle (VL). Aivan kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsevalla Suurhirventiehen rajautuvalla puistoalueella (P) sijaitsee tällä hetkellä Kouvolan Vesi Oy:n viemäriverkon pumppaamo, KSS Verkko Oy:n 20 kv sähkölinja ja siihen liittyvä pylväsmuuntamo. Alueella sijaitseva suurikokoinen avoojaa on avattu ja laajennettu vuonna 2016. Ojan yli ei ole rakennettu siltoja eikä sen vieressä olevilla alueilla ole kulkupolkuja. Hirveläntien ja Brejlinintien risteysalueella olevalla lähivirkistysalueella olevat avo-ojat on kunnostettu Hirveläntien muutostöiden yhteydessä. Nummisenmäen pohjoisrinteen metsäisillä osilla sijaitsee vahvasti liikennöity polkuverkosto. Alueen metsäluonto on pääosin säästynyt metsänhoitotoimenpiteiltä ja alue tarjoaa monipuolisen mahdollisuuden vanhassa metsässä liikkumiseen. Alueen monimuotoisista maasto-olosuhteista johtuen alueen polkuverkostossa on paikoitellen runsaasti eroosiokulumaa. 9
3.1.4. Maanomistus Kouvolan kaupunki omistaa pääosan suunnittelualueella sijaitsevista katu-, puisto- ja lähivirkistysalueista. Suunnittelualueeseen kuuluva kortteli 84, osa korttelistata 65 ja 67 sekä osa Kymijoen rantapuistoista ovat yksityisomistuksessa. (kts. maanomistus, liite 4). 3.2. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kymenlaakson maakuntakaavassa Taajamat ja niiden ympäristöt (vahvistettu 28.5.2008 ja 18.1.2010) kaavamuutosalue on kokonaisuudessaan osoitettu asuinrakennusten alueeksi (A). Kaavassa Kymijoelle on esitetty Heinola-Kuusankoski kanava yhteysmerkintä, johon liittyy suunnittelumääräys Maakuntakaavassa esitetään Heinola-Kuusaanniemi kanavavaraus olemassa olevan kanavan uomassa. Kanavan kehittäminen parantaa teollisuuden puuhuollon hoitoa ja avaa Pohjois-Kymenlaakson veneilyalueen keskiseen Suomeen. Kymijoen lähialue on merkitty kaavaan aluevarausmerkinnällä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Merkintään liittyy suojelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on sovitettava yhteen maankäytön ja maisema- ja kulttuuriarvojen vaatimukset.. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan tarkistuksen Kauppa ja merialue 26.11.2014. Kaavassa alueen maankäyttöä ei ole muutettu. Yleiskaava 2020 Kuusankosken kaupunginvaltuuston 21.5.2007 hyväksymässä Kuusankosken yleiskaavassa 2020 (oikeusvaikutukseton osa) suunnittelualueen rakentumattomat osat on merkitty virkistyspalveluiden alueeksi (V). Kaavaan liittyy suunnittelumääräys Alueet varataan yleiseen virkistystoimintaan, liikuntapalveluille ja ulkoilukäyttöön.. Brejlininkujan päässä oleva venepaikka-alue on merkitty kaavaan kohdemerkinnällä LV. Merkintää on käytetty Kymijoen rannoilla alueilla, joilla on jo olemassa oleva pienveneiden säilytyspaikka tai niiden vesillelaskupaikka. Suunnittelualueen jo rakennetut osat on merkitty asuinrakennusten alueeksi (A). Kuva 21. Ote Ympäristöministeriön 28.5.2008 ja 18.1.2010 hyväksymästä maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty karttaan katkoviivalla. Kuva 22. Ote Kuusankosken yleiskaavan 2020 oikeusvaikutuksettomasta osasta. Suunnittelualue on merkitty karttaan katkoviivalla. 10
Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava Kouvolan kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.11.2015 oikeusvaikutteisen keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan. Kaavassa Voikkaan Brejlinintien alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Kaavaan on merkitty venesatama-alue LS, joka sijoittuu osittain nykyisen venepaikka-alueen pohjoispuolelle (LS). Kaavaan liittyy suunnittelumääräys, että aluetta voidaan käyttää melonnan vesillelasku- / rantautumispaikkana. Kymijokeen rajautuvat alueen on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi AP-1. Merkintään liittyy suunnittelumääräys Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi.. Kuva 23. Ote Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavasta Voikkaan Hirvelän osalta. Kymijoen maakunnallisesti arvokas maisema- / kulttuuriympäristökokonaisuus alueen rajaus on merkitty kaavaan. Nummisenmäen länsirinne on merkitty arvokkaaksi harjualueeksi tai muuksi geologiseksi muodostumaksi. Asemakaava Suunnittelualue on lähes kokonaisuudessaan asemakaavoitettu. Kymijoen ranta-alueen asemakaava on hyväksytty 20.9.1968 (306 Ak27). Kaavassa ranta-alueet on merkitty puistoiksi (P). Alueen rakentuneen eteläosan asemakaava on hyväksytty 9.2.1998 (306 Ak253). Kortteleissa 65, 67 ja 84 rakentamisen tehokkuus on 15% tontin pinta-alasta (e=0.15). Korttelien maksimikerroslukumäärä on I ½. Osa Hirveläntien varrella olevista asuinrakennuksista sijoittuu asemakaavan mukaiselle lähivirkistysalueelle. Kaavassa Brejlinin-, Suurhirven- ja Hirveläntiet sekä Brejlininpolku on merkitty kaduiksi. Alueella on myös toteutumaton Vähähirventien katualue. Brejlinintien eteläpuolinen osa ja kaavamuutokseen kuuluvat Hirveläntiehen rajautuvat osat on merkitty asemakaavaan lähivirkistysalueeksi (VL). Suunnittelualueeseen rajautuva Kymijoen vesialue ja osa Kymijoen ranta-alueista on kaavoittamatonta aluetta kts. kaavan liite1. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on 30.8.2010 hyväksynyt Kouvolan kaupungin rakennusjärjestyksen. Pohjakartta Pohjakartta on MRL 54 a :n mukainen. 4. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Suunnittelun tarve Kouvolan kaupungin tavoitteena on kehittää Voikkaan pohjoispuolisen vesialueen osalta veneilyä palvelevia toimintoja Kimolan vanhan puutavaran uittokanavan veneilykäyttöön avaamiseen liittyen. Kimolan kautta kulkevan veneväylän varrella olevien venepaikkojen (aisa- ja poijupaikat) siirretään Voikkaalle, jossa olevia venesatamia kehitetään erityisesti kaupunkilaisten venesatamina. Voikkaan satamista Brejlinintiehen tukeutuvaa Hirvelän venesatamaa kehitetään pääasiassa ns. kotisatamana. Satama-alueelle suunniteltujen muutosten toteuttaminen vaatii alueen asemakaavan tarkentamisen. Alueen katuverkko ei ole toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Osa Hirveläntien varrella olevista asuinrakennuksista sijoittuu puistoalueelle. Katujen rajausten muuttaminen ja olevien asuinrakentamisen alueiden rajausten muuttaminen vaativat myös alueen asemakaavan muuttamisen. 11
Kuva 24. Hirvelän venesatama-alueen alkuvaiheen asemapiirros, vaiheet 1-2. Ramboll Finland 23.8.2017. 4.2. Suunnittelun käynnistys ja sitä koskevat päätökset Asemakaavamuutos on käynnistetty Kouvolan kaupungin aloitteesta vuonna 2017. Kaavahanke liittyy Kouvolan kaupungin kärkihankkeena olevaan hankkeeseen, jossa avataan Kimolan kanava vesiliikenteelle. Kanavahankkeeseen liittyen on selvitetty Pyhäjärven veneväyliä ja venepaikkojen nykytilaa. Kouvolan venepaikkatarkastelu oli käsittelyssä Teknisen lautakunnan kokouksessa 22.8.2017. Asemakaavamuutos sisältyy vuosien 2017-19 kaavoituskatsauksissa mainittuihin kaavoituksen työohjelmakohteisiin. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Suunnittelualueen ja lähialueiden kiinteistöjen omistajat sekä haltijat Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Kymenlaakson liitto Kymenlaakson museo ja Museovirasto Kymenlaakson pelastuslaitos KSS Verkko Oy ja KSS Lämpö Oy Telia Oyj ja Elisa Oyj Kouvolan Vesi Oy Kouvolan Kipparit ry 4.3.2. Vireille tulo Voikkaan Brejlinintien asemakaavan muutos (kaava nro 22/010) on mainittu vireillä olevana kaavoituskohteena Kouvolan kaupungin kaavoituskatsauksissa vuosina 2017-2019. 12
Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireille tulosta oli ilmoitus kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä 15.11.2017. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaan valmisteluvaiheen aineisto olivat nähtävänä 15.11. 18.12.2017 välisenä aikana Kouvolan kaupungin tekniikkaja ympäristötalolla ja kaupungin internet-sivuilla. Kaava-aineistosta annettiin palautetta. 4.3.3. Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumisja arviointisuunnitelmassa, joka on asemakaavan liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty suunnitteluprosessin kuluessa. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutos ei koske maankäyttö- ja rakennuslain 66 :ssä mainittuja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita eikä se ole kulttuuriympäristön arvojen täydentymisen kannalta merkittävä, joten sen yhteydessä ei ole erikseen pidetty maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 26 :n mukaista viranomaisneuvottelua. Viranomaisilta on pyydetty lausunnot kaavahankkeesta. 4.4. Kaavaratkaisun perusteet 4.4.1. Mielipiteet ja niiden huomioiminen Asemakaavan muutoksen vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo ja valmisteluvaiheen kuuleminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 7.11.2017 ja sitä on täydennetty kaavatyön kuluessa. Asemakaavan vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta ja kaava-aineiston valmisteluvaiheen kuulemisesta ilmoitettiin suunnittelualueella ja sen lähistöllä sijaitsevien kiinteistöjen haltijoille ja omistajille sekä muille osallisille MRL 62 ja 63 :n sekä MRA 30 :n mukaan lehtikuulutuksella 15.11.2017 sekä kirjeitse ja sähköpostitse erillisen jakelulistan mukaisesti. Kirjeessä lähetettiin kaavakartta ja määräykset, ote ajantasakaavasta, osallistumisja arviointisuunnitelma ja maanomistuskartta. Palaute asiakirjoista pyydettiin osoittamaan maankäytön suunnitteluun 18.12.2017 mennessä. Kaavaan liittyvä aineisto oli julkisesti nähtävillä 15.11. 18.12.2017 välisen ajan (MRL 62 63 ja MRA 30 ) Kouvolan kaupungin Tekniikka- ja ympäristötalolla ja internetissä kaupungin sivuilla osoitteessa www.kouvola.fi/brejlinintie Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annettiin nähtävillä olon aikana kuusi lausuntoa ja kuusi palautetta. Kaava-aineistoon kävi myös tutustumassa useita asiasta kiinnostuneita kuntalaisia. Seuraavassa on tiivistelmä saadusta palautteesta sekä kaavoittajan niihin laatimat vastineet. Kaakkois-Suomen ELY-keskus: ei lausuntoa. Museovirasto: ei lausuntoa. Kymenlaakson liitto: ei lausuntoa. Kymenlaakson museo on tutustunut Voikkaan Brejlinintien asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteaa lausuntoaan seuraavaa. Suunnittelualue käsittää Voikkaan Virtakivessä sijaitsevan Brejlinintiehen rajautuvat alueet Virtakiven ja Suurhirventien välillä. Kaavan tavoitteena on ajanmukaistaa maankäyttö ja rajaukset vastaamaan alueen ja Kimolan kanavat avaamiseen liittyviä suunnitelmia. Alueelle esitetään uutta venesatamaa ja asuinrakentamista. 13
Brejlinintien ja polun risteyksessä oleva maatila ulkorakennuksineen on Kymenlaakson museon näkemyksen mukaan maisemallisesti tärkeä. Kaavassa tulee huomioida, että tilan ympärille jää riittävästi tilaa, jotta sen alkuperäinen käyttötarkoitus hahmottuu. Kymenlaakson museo suosittelee siirtämään tilakokonaisuuden lounaispuolelle merkityn rakennuspaikan muualle kaava-alueelle, jotta peltoaukea kohti jokea pysyy avoimena. Muutoin uusille asuinpaikoille on löydetty hyvät ja loogiset paikat kaava-alueelta. Muutoin Kymenlaakson museolla ei ole huomautettavaa asemakaavasta. Vastine: Kymenlaakson museon lausunnossa esille tuoma alue Brejlinintien ja Brejlininpolun risteyksen eteläpuolella on rajattu pois vireillä olevasta asemakaavasta. Tulevaisuudessa kyseisen alueen lupahankkeissa pyritään huomioimaan alueen maisemalliset arvot. Kymenlaakson pelastuslaitos esittää lausunnossaan seuraavaa: Pelastuslaitoksella ei ole lausuttavaa kaavahankkeesta. Vastine: Kymenlaakson pelastuslaitoksen lausunto merkitään tiedoksi. Kouvolan Vesi Oy esittää kaavalausunnossaan seuraavaa: Kouvolan kaupungin Kaupunkisuunnittelu on pyytänyt Kouvolan Vesi Oy:n lausunnon vireille tulevaan asemakaavan muutokseen Brejlinintie 22/010. Kouvolan Vesi Oy lausuu kaavasta seuraavaa: Korttelit 84 ja 209 sijaitsevat Kouvolan Vesi Oy:n toiminta-alueella ja niille on rakennettu vesihuollon tonttijohtoennakotvuonna 2015. Kaavaluonnoksen korttelit 65, 66, 67 ja 160 sijaitsevat Kouvolan Vesi Oy:n toiminta-alueen ulkopuolella. Korttelialueilla sijaitsee 5 rakennettua pientalokiinteistöä, 11 tyhjää pientalotonttia sekä satama-alue. Niiden liittäminen vesi- ja viemäriverkostoon edellyttää noin 500 metrin pituisen paineviemärin rakentamista Hirveläntien suunnalta. Lisäksi alueelle tulisi rakentaa jätevedenpumppaamo. Niiden lisäksi alueelle tulee rakentaa noin 450 metriä viettoviemäriä sekä jakeluvesijohtoa noin 860 metriä. Korttelin 160 seitsemästä tontista arviolta viisi on liitettävä viemäriverkostoon kiinteistökohtaisella jätevedenpumppaamolla alueen topografiasta ja korttelin pohjoispuolella olevasta sl-2 alueesta johtuen. Alueen maaperä on maaperäkartan mukaan lähes kokonaan kalliota, jolloin vesihuollon rakentaminen todennäköisesti edellyttää louhintaa, joka edelleen kasvattaa rakentamiskustannuksia. Mikäli alue liitettäisiin Kouvolan Vesi Oy:n toiminta-alueeksi, on alueen kiinteistöille todennäköisesti määrättävä korotettu tonttiennakoiden rakentamismaksu poikkeuksellisen suurista kiinteistökohtaisista rakentamiskustannuksista johtuen. Alustava arvio vesihuollon rakentamiskustannuksista on noin 20000 / kiinteistö. Korttelit 161 ja 165 ovat Kouvolan Vesi Oy:n toiminta-alueella eikä kaavamuutos olennaisesti tee muutosta nykytilanteeseen nähden, jolloin Kouvolan Vesi Oy:llä ei ole siihen huomautettavaa. Vastine: Kouvolan Vesi Oy:n lausunto merkitään tiedoksi. Kaavaratkaisua on muutettu kaavamuutoksen valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä nähtävillä olleesta maankäyttöratkaisusta, joten ehdotusvaiheessa osa Kouvolan Vesi Oy:n lausunnossa esille tulleista kortteleista ei ole mukana kaavamuutosalueessa. Kyseisillä alueilla on voimassa oleva asemakaava ja ne on pääosin rakennettu. Kouvolan Vesi Oy:n lausunnossa esille tuomat vesihuoltoverkoston suunnittelua ja toteutusta ohjaavat tiedot on välitetty alueen toteutussuunnittelua koordinoivalle Kouvolan kaupungin yhdyskuntatekniselle suunnittelulle ja kaupungin omistamien maa-alueiden käytöstä vastaavalle kaupungingeodeetille, jotka huomioivat ne tarvittavilta osiltaan alueen toteutuksessa ja vapaiden tonttien luovutuksessa. 14
KSS Verkko Oy: Ei lausuntoa. KSS Lämpö Oy ilmoittaa palautteessaan, että sillä ei ole vireillä olevan asemakaavan alueella lämpöjohtoja. Telia Oy: Ei lausuntoa. Vastine: KSS Lämpö Oy:n palaute merkitään tiedoksi. Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri esittää kaavalausunnossaan seuraavaa: Alueen luontoselvitys on tarpeen päivittää. On epäselvää, onko luontoselvitystä yleensä tehty koskien rantavyöhykettä (myös veden alla). Kaava-alue ulottuu metsäalueeseen (Sikomäki), joka on liitooravalle soveltuvaa. Alue on myös monin paikoin varsin järeäpuustoista kuusivaltaista metsää, joten siellä saattaa esiintyä luontoarvoja, joilla on maankäyttöä ohjaava vaikutus. Vastine: Virtakiven ja Hirvelän venesatama-alueisiin liittyvien Kymijoen pohjan vedenalaisten luontokohteiden selvitys tehtiin Voikkaan Virtakiven vesilain mukaisen hakemuksen laatimisen yhteydessä kesällä 2018 ja sen on laatinut Kymijoen vesi ja ympäristö ry (tutkimusraportti no 396/2018, Esa Korkeamäki 5.7.2018). Simpukkakartoitus tehtiin yleiskartoituksena, mutta selvityksessä kartoitettiin erityisesti vuollejokisimpukkaa. Lisäksi kartoitettiin sudenkorentolajistoa virtavesilajiston osalta. Tavoite oli erityisesti havainnoida Euroopan unionin luontodirektiiviliitteissä II ja IV(a) mainitun kirjojokikorennon (Opiogomhus cecilia) esiintymistä. Simpukkakartoitus toteutettiin 19.6.2018 Kymijoessa Hirvelän ja Virtakiven olemassa olevien venesatamien alueella. Jokikorentokartoitukset tehtiin Hirvelän ja Virtakiven satamissa 27.6. ja 4.7.2018. Sudenkorentokartoituksen ohessa havainnoitiin myös muita mahdollisia luontoarvoja, kirjattiin ylös nähdyt perhoset ja tarkasteltiin vesikasveja. Kartoituksessa Hirvelän ja Virtakiven satamista löydettiin runsaasti simpukoita, mutta ei Euroopan unionin luontodirektiiviliitteissä II ja IV(a) mainittua vuollejokisimpukkaa. Kartoituksessa Hirvelän ja Virtakiven satamista löydettiin seitsemän sudenkorentolajia, mutta ei Euroopan unionin luontodirektiiviliitteissä II ja IV(a) mainittua kirjojokikorentoa. Vaikka muut veden alla elävät lajit jätettiin kartoituksessa huomioimatta, eikä tämän perusteella voi päätellä elääkö alueella muihin ryhmiin kuuluvia uhanalaisia lajeja, jotka tulisi huomioida Voikkaan satamien rakennushankkeissa, maastohavaintojen ja havaitun lajiston perusteella voidaan kuitenkin arvioida alueen vedenalaisia luontoarvoja. Tarkastelun perusteella Voikkaan satamissa ei esiinny vuollejokisimpukoita eikä kirjojokikorentoa. Tehdyn selvityksen mukaan Virtakiven sataman alue näytti myös soveltuvan melko huonosti sudenkorentojen elinympäristöksi. Tehdyssä selvityksessä suositellaan satama-alueen kehittämisessä käytettäväksi vesiluonnon kannalta ympäristöystävällisiä rakennusmenetelmiä. Tehtyjen vedenalaisten kartoitusten perusteella ei havaittu erityisiä esteitä Voikkaan venesatamien kehittämiselle. Kaava-alueeseen rajautuvan Nummisenmäen pohjoisrinteellä oleva liito-oravan elinalue on merkitty kaavakartalle erillisellä aluerajauksella, joka noudattaa alueelta tehdyssä luontoselvityksessä esitettyä rajausta. Kyseinen maankäyttöalue on kaavamuutoksessa muutettu puistosta lähivirkistysalueeksi, joka mahdollistaa alueen ominaispiirteiden huomioimisen taajamametsien suunnitteluun liittyen. Brejlininpolun länsipuolella sijaitsevalla metsäalueella olevat luontoarvot on merkitty ohjeellisella aluerajauksella kaavakartalle. Kyseinen maankäyttöalue on muutettu puistosta 15
lähivirkistysalueeksi, joka mahdollistaa alueen ominaispiirteiden huomioimisen taajamametsien suunnitteluun liittyen. UPM Kymmene Oyj totesi lausunnossaan, että sillä ei ole huomautettavaa kaavasta. Kouvolan Kipparit ry totesi lausunnossaan, että sillä ei ole huomautettavaa kaavasta. Alueella oleva kiinteistönomistaja toteaa kaavasta jättämässään palautteessa mm. seuraavaa: Toivoisimme alueen säilyvän kokonaisuudessaan erillispientalojen (AO) alueena. Brejlininpolun talvikunnossapito? Olemme huolestuneita siitä mistä ajo tontillemme tulevaisuudessa tapahtuu. Miten järjestetään tulevan Hirvelän satama-alueen ja sinne johtavan tien valaistus? Olemme nauttineet alueen rauhasta ja "pimeydestä", joten toivomme valaistuksen olevan hillittyä ja painopisteen laiturialueella, toki turvallisuus huomioon ottaen. Mielestämme kunnossapitoa eikä valaistusta satama-alueella tarvita talvisin. Satamakaaren soisimme myös olevan mahdollisimman kaukana tonttimme rajoista. Tonttimme pohjoisrajalla oleva pl-14 vyöhyke eroaa kooltaan muiden tonttien vastaavista alueista. Toivoisimme sen olevan kapeampi. Vastine: Vireillä olevassa asemakaavan muutoksessa ei muuteta olemassa olevien kiinteistöjen tonttiliittymien sijainteja. Kaavaan kuuluva Brejlininpolku on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi (pp), joten sitä pitkin ei ole tarkoitus osoittaa tonteille tai venesatama-alueelle kohdistuvaa liikennettä. Vireillä olevassa asemakaavan muutoksessa mukana olevien katujen ja niiden risteysalueiden toiminnallinen jäsentely sekä niiden varsinainen toteutustapa ratkaistaan vasta asemakaavan jälkeen hyväksyttävässä katusuunnitelmassa. Palautteessa on tuotu esille toiveita kaavaluonnoksessa muodostuvan venesatama-alueen toimintaan ja toteutukseen liittyen. Asemakaavalla ei kuitenkaan ratkaista kyseisen maankäyttöalueen sisäistä toiminnallisuutta muulta osin kuin, että alueen maksimirakennusoikeudeksi on merkitty 500 k-m2 ja rakentamisen maksimikerrosluvuksi I. Alueen toteuttamista on ohjattu seuraavilla yleismääräyksillä Venesatama-alueelle saa sijoittaa venelaitureita, -luiskia sekä niihin liittyviä rakenteita. Venesatama-alueelle saa sijoittaa pääkäyttötarkoitukseen liittyviä tai sitä tukevia palvelu- ja huoltotiloja sekä veneiden kausisijoitukseen tarkoitettuja tiloja.. Alueen varsinainen toteutus ratkaistaan alueelle toteutettavasta rakennushankkeesta riippuen joko toimenpide- tai rakennusluvalla, joiden yhteydessä naapurikiinteistöjen omistajia kuullaan Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Alueen tarkemman suunnittelun yhteydessä ratkaistaan mm. toteutettavan alueen laajuuteen sekä aitaamiseen, valaistukseen ja valvontaan liittyvät seikat. Korttelin 67 maankäyttömerkintä on muutettu luonnoksessa esitetystä asuinpientalojen korttelialueesta (AP) erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Korttelin 67 pohjoisosaan merkityn istutettava alueen osan merkintätapa on muutettu yhteneväksi koko kaavamuutosalueella. Alueella oleva kiinteistönomistaja toteaa kaavasta jättämässään palautteessa mm. seuraavaa: Alue on erillispientalojen aluetta ja saisi sellaisena pysyä, joten kaavamerkinnät AP voisi muuttaa AO:ksi (kulttuurimaisema). Satama alueen alustava suunnitelma aika alustava, joten ajatuksia kaavamerkinnöistä: Veneiden kausisäilytys, tuleeko halleja vai veneitä pressujen alle? Missä venepukit säilytetään kesällä? Vai pitäisikö veneitä edes saada säilyttää maissa? Aidataanko alue? Tuleeko valaistus? Saako alueella yöpyä (kotisatama ei retkisatama)? Vastine: Korttelin 67 maankäyttömerkintä on muutettu luonnoksessa esitetystä asuinpientalojen korttelialueesta (AP) erillispientalojen korttelialueeksi (AO). 16
Palautteessa on tuotu esille toiveita kaavaluonnoksessa muodostuvan venesatama-alueen toimintaan ja toteutukseen liittyen. Asemakaavalla ei kuitenkaan ratkaista kyseisen maankäyttöalueen sisäistä toiminnallisuutta muulta osin kuin, että alueen maksimirakennusoikeudeksi on merkitty 500 k-m2 ja rakentamisen maksimikerrosluvuksi I. Alueen toteuttamista on ohjattu seuraavilla yleismääräyksillä Venesatama-alueelle saa sijoittaa venelaitureita, -luiskia sekä niihin liittyviä rakenteita.. Alueen varsinainen toteutus ratkaistaan alueelle toteutettavasta rakennushankkeesta riippuen joko toimenpide- tai rakennusluvalla, joiden yhteydessä naapurikiinteistöjen omistajia kuullaan Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Alueen tarkemman suunnittelun yhteydessä ratkaistaan mm. toteutettavan alueen laajuuteen sekä aitaamiseen, valaistukseen ja valvontaan liittyvät seikat. Alueen esisuunnitelman perusteella Hirvelän venesatama-alue olisi ns. kotisatama, jonka palvelut on tarkoitus osoittaa lähinnä kouvolalaisille veneilijöille. Satama-alueelle voi myös tulevaisuudessa sijoittua erilaisia palvelutoimintoja, tosin niitä ei tällä hetkellä ole suunnitteilla. Venesatama-alueelle saa sijoittaa pääkäyttötarkoitukseen liittyviä tai sitä tukevia palvelu- ja huoltotiloja sekä veneiden kausisijoitukseen tarkoitettuja tiloja. Kaavaehdotuksen valmistelu, syksy 2018 Kaava- alueeseen valmisteluvaiheessa kuuluneiden korttelien 66 ja 160 kiinteistöjen omistajien kanssa pidettiin palaveri kaavahankkeeseen liittyen 18.12.2017. Alueen kiinteistöjen omistajat antoivat palautetta nähtävillä olleesta kaavaluonnoksesta. Osan palautteessa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi olisi vaadittu maankäyttösopimuksen laatiminen, joten siihen liittyvä palaute ohjattiin kaupungingeodeetille mahdollisia sopimusneuvotteluja varten. Kaavaan liittyneiden katu- ja vesihuoltosuunnitelmien edetessä muutettiin kaavamuutosalueen rajausta siten, että muutos ei enää kohdistunut kortteleihin 66 ja 160. Maankäytöllisesti kyseisten alueiden tilanne säilyy siis nykyisen voimassa olevan asemakaavan (hyväksytty 20.9.1968 ja 9.2.1998) mukaisena. Alueella olevien kiinteistöjen kehittäminen ja jakaminen voidaan siis suorittaa kiinteistönmuodostuksen keinoin. Valmisteluvaiheessa nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta myös poistettiin ehdotusvaiheessa siinä aiemmin mukana olleet korttelit 161, 165 sekä niihin rajautuvat virkistysalueet. Lisäksi Kymijoen ranta-alueella sijaitsevan venesatama-alueen kaavarajaus tarkennettiin UPM Kymmene Oy:n kanssa käytyjen neuvotteluiden perusteella olemassa olevaan kiinteistörajaan. Tekninen lautakunta 22.1.2019 (kaavaehdotus) Aluerajaukseltaan muuttunut Voikkaan Brejlinin-, Hirvelän- ja Suurhirventien risteyksen lähialueen asemakaavan muutosehdotus (kaava nro 22/010) on käsittelyssä Teknisen lautakunnan kokouksessa 22.1.2019, jonka jälkeen kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vrk:n ajaksi. 17
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Asemakaavan muutosehdotus koostuu erillispientalojen korttelialueista (AO), niihin rajautuvista lähivirkistys- ja katualueista sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueesta (ET). Kymijoen rannassa sijaitsevan puistoalueen (P) maankäyttö muuttuu venesatamaalueeksi (LV) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Kaava-alueeseen kuuluvien asumisen korttelialueiden maankäyttömerkinnät ja määräykset on ajanmukaistettu siten, että korttelialueiden uudisrakentaminen olisi tulevaisuudessa mahdollisimman joustavasti toteutettavissa. Hirvelän venesataman maankäyttöalueen rajaus tarkentuu vastaamaan alueen jo olemassa olevaa tilannetta sekä nykyisiä venesatamasuunnitelmia. Kaavassa Brejlinintien katualueen rajauksia tarkennetaan siten, että siihen liittyvien katujen risteysalueet olisi mahdollista toteuttaa nykyistä huomattavasti liikenneturvallisemmin. Kaavassa muodostuva uusi katualue yhdistää Kymijoen rannassa olevan venesatama-alueen kaupungin katuverkkoon. Kaavaan liittyy myös erityismääräyksiä, joiden avulla rakentamisessa huomioidaan Kymijoen ranta-alueen erityispiirteet (mm. tulvarajoitteet). 5.1.1. Mitoitus Kaavamuutoksessa alueen rakennusoikeus on lisääntynyt voimassa olevasta asemakaavasta, sillä alueelle on osoitettu uusia rakennettavia korttelialueita. Kaavassa asumiseen tarkoitettujen korttelialueiden maksimirakennusoikeudet on esitetty tehokkuusluvulla e=0.20, joka kertoo rakentamisen määrän suhteessa rakennuspaikan pinta-alaan. Muiden korttelialueiden (LV ja ET-alueet) maksimirakennusoikeus on osoitettu rakennusalakohtaisesti kerrosalaneliömetreinä 500 ja 50 (k-m 2 ). Korttelialueiden rakentamisen maksimikerroslukumäärä on esitetty roomalaisilla numeroilla (I, 1/2kII ja II). Kaava-alueen pinta-alat, rakennusoikeudet sekä muutokset voimassa olevaan asemakaavaan selviävät kaavan liitteenä 3 olevasta asemakaavan tiedot lomakkeesta. 5.1.2. Palvelut Kaavassa muodostuva venesatama-alue mahdollistaa tarvittaessa erilaisten veneliikenteeseen liittyvien palveluiden sijoittamisen kyseiselle alueelle. Kaavaan on merkitty palvelurakentamisen mahdollistama yleismääräys Venesatama-alueelle saa sijoittaa pääkäyttötarkoitukseen liittyviä tai sitä tukevia palvelu- ja huoltotiloja sekä veneiden kausisijoitukseen tarkoitettuja tiloja.. Hirvelän venesatama-alueen lähiseutua on jatkossa myös mahdollista kehittää joustavasti laajempana, Kymijokeen tukeutuvana vapaa-ajan ja virkistystoimintojen keskittymänä. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamuutos antaa edellytykset asemakaavan tavoitteiden toteuttamiselle. Varsinainen Hirvelän venesataman toteuttamisratkaisu hyväksytään alueelle toteutettavasta rakennushankkeesta riippuen joko toimenpide- tai rakennusluvalla, joiden yhteydessä naapurikiinteistöjen omistajia kuullaan Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Alueen tarkemman suunnittelun yhteydessä ratkaistaan mm. toteutettavan alueen laajuuteen sekä aitaamiseen, valaistukseen ja valvontaan liittyvät seikat. Vireillä olevassa asemakaavan muutoksessa mukana olevien katujen ja niiden risteysalueiden toiminnallinen jäsentely sekä niiden varsinainen toteutustapa ratkaistaan vasta asemakaavan jälkeen hyväksyttävässä katusuunnitelmassa. 5.3. Aluevaraukset AO Erillispientalojen korttelialue. Maankäyttömerkintää on käytetty Hirveläntiehen rajautuvissa kortteleissa 84 ja 209 sekä Brejlinintiehen rajautuvissa kortteleissa 67 ja 210. Kaavakartalle merkityt rakennusalat noudattavat olevan rakennuskannan rajauksia siltä osin kuin aluetta on toteutettu. Korttelialueiden maksimirakennusoikeus on esitetty tehokkuusluvulla e=0.20, joka kertoo kerrosalan suhteen rakennus- 18
paikan suhteen tontin pinta-alaan. Korttelialueen rakennusalan merkintätapa mahdollistaa tarvittaessa alueen tonttien joustavan jakamisen tonttijaolla. Korttelialueen pohjoisreunaan on merkitty istutettava alueen osa, joka mahdollistaa sekä kortteli- ja katualueen korkeusasemien luiskaamisen, että suojavyöhykkeen toteuttamisen. Korttelin 67 tonttien tonttiliittymät tulee toteuttaa Brejlinintien suuntaan. Hirveläntiehen rajautuvien korttelialueiden ja korttelin 210 rakentamisen maksimikerroslukumäärä on alueen vaihtelevista maasto-olosuhteista johtuen 1/2k II. Merkintä mahdollistaa rinteen huomioimisen rakennusten suunnittelussa. Brejlinintien varrella maksimikerroslukumäärä on II. Korttelialueilla olevat ja suunnitellut johdot on huomioitu johdoille varatuilla alueilla. Alueelle rakennettavien rakennusten tulee soveltua sijoitukseltaan, hahmoltaan ja materiaaleiltaan ympäristöön. LV Venesatama. Maankäyttömerkintää on käytetty kaavassa muodostuvan korttelin 65 alueella, joka on nimetty Hirvelänsatamaksi. Maankäyttöalueelle on merkitty rakennusala, jolle saa rakentaa yksikerroksisen rakennuksen. Venesatama-alueen maksimirakennusoikeus on 500 k-m2. Venesatama-alueen rakentamista ja sen toimintojen sijoittumista on ohjattu usealla asemakaavan lisämääräyksellä. Venesatama-alueelle saa sijoittaa venelaitureita, -luiskia sekä niihin liittyviä rakenteita. Venesatama-alueelle saa sijoittaa pääkäyttötarkoitukseen liittyviä tai sitä tukevia palvelu- ja huoltotiloja sekä veneiden kausisijoitukseen tarkoitettuja tiloja. Venesatama-alueelle sijoittavien toimintojen, rakenteiden ja rakennusten suunnittelussa on huomioitava Kymijoen vedenpinnan vaihtelut ja joen mahdollinen tulviminen. Venesatama-alueen rakentamattomasta osasta saadaan päällystää liikenteelle ja satamatoiminnoille välttämätön osa. Muu osa alueesta on varustettava istutuksin ja pidettävä hoidettuna.. Alueelle saa sijoittaa puistomuuntamon tai muita yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia johtoja, rakennelmia ja laitteita. Hirvelän venesatama-alueen tarkempi toteutussuunnitelma ratkaistaan erillisessä suunnitelmassa alueen asemakaavan hyväksymisen jälkeen. ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Maankäyttömerkintää on käytetty kaavassa muodostuvassa korttelissa 208. Korttelialueelle on merkitty rakennusala maksimissaan yksikerroksiselle rakennukselle tai rakenteelle, jonka maksimirakennusoikeus on 50 k-m2. Alueella sijaitsee Kouvolan Vesi Oy:n jäteveden pumppaamo. VL Lähivirkistysalue. Maankäyttömerkintää on käytetty kaavassa muodostuva Satamakaaren pohjoispuolisella, Kymijokeen rajautuvalla alueella. Alue on kaavassa nimetty Hirvelän rantapuistoksi. Alueella olevaa avo-ojaa pitkin kulkee hulevesiä Hirveläntien ja Nuujanmäentien itäpuolisilta alueilta. Alueelle on merkitty ohjeellisia aluevarauksia hulevesien hallintaan tarkoitetuille altaille (hule). Maankäyttömerkintää on käytetty myös suunnittelualueeseen kuuluvalla Brejlinintien eteläpuoleisella alueella, joka on maastollisesti jyrkkä Brejlinintielle laskeva rinne. Alueella kasvaa runsaasti suurikokoista puustoa ja alueella kulkee useita vilkkaasti liikennöityjä polku-uria. Kyseiselle lähivirkistysalueelle on kaavassa merkitty osa-aluemerkinnöillä siellä sijaitseva uhan-alaisen lajin esiintymisalue (sl-2) merkintään liittyy sen käyttöä tarkentava lisämääräys Alueen luontoa ja metsää on hoidettava siten, että liito-oravan elinympäristö ja siellä kasvavat suuret puuyksilöt säilytetään.. Lähivirkistysalueelle on merkitty myös arkeologisessa tarkkuusinventoinnissa esille tullut muinaisjäännösalue (sm). Alueen rajausta on tarvittaessa mahdollista tarkentaa alueella tehtävällä arkeologisella lisäselvityksellä. Maankäyttömerkintää VL on käytetty myös korttelien 67, 65 ja 160 välissä. Kyseiselle alueelle on merkitty ohjeellisella aluevarausmerkinnällä luontoselvityksissä esille tuotu uhanalaisen lajin esiintymisalue (sl-2). 19