Narratiivinen haastattelu käytännössä -ja mitä sen jälkeen?
Aineiston keruu - ryhmäkeskustelu Ryhmän koko n. 5 henkilöä Tavoitteena mahdollisimman luonnolliset ryhmät esim. työporukat tai harrastusryhmät -> etuna tuttuus, uskalletaan puhua vapaammin kun ryhmäytyminen jo tapahtunut Lisänä tarpeen mukaan eläytymismenetelmä ja havainnointi
Ryhmähaastattelun edut Saadaan tietoa ihmisten kokemuksista, mielipiteistä, asenteista, toiveista ja odotuksista Päästään käsiksi merkityksiin ja merkitysrakenteisiin Vuorovaikutteisuus, näkemysten vaihto, vertailu, perustelut Mitä ihmiset ajattelevat, miksi he ajattelevat tietyllä tavalla Yllätyksellisyys, aineiston rikkaus
Ryhmähaastattelun riskit Ryhmädynamiikan riskit (dominointi, osallistumattomuus) Vaikeampi purkaa kuin yksilöhaastattelut Hankalampi organisoida Koodaus voi olla vaikeaa -> kontekstin säilyttäminen Ryhmäkontrolli: omia näkemyksiä ei välttämättä uskalleta kertoa jos ne poikkeavat kovasti
Narratiivinen haastattelu Tavoitteet Saada haastateltavat kertomaan tarinoita - Edesauttaa skenaarioiden rakentamista Tiedon saaminen sosiaalisesta ja kulttuurisesta kontekstista - Ei pelkästään ideamateriaalia suunnitteluun - Ei ongelmatilanteiden etsintää
Merkityksen tasot Yksilöllinen Yhteisöllinen Tiedostettu 1. Tiedostetut tunteet, tavoitteet, uskomukset (esim. kateus) 3. Yhteisön - rooliodotukset - normit - ihanteet - moraali (esim. liikennesäännöt, suomalainen sisu) Tiedostamaton 2. Piilotajunta (psykoanalyysi) 4. Yhteisön - rutinoituneet toimintarakenteet - perusmyytit - toiminnan piilevät säännöt Universaali yhteisöllinen 5. Yleispätevät tiedostetut ideat ja moraali (esim. syntymä ja kuolema) 6. Yleispätevät generatiiviset sääntöjärjestelmät Moilanen & Räihä 2001, 46
Mallinnusvaihe Tuotanto Tietoa Muotoilu Tuotteita Käyttäjät Kulutus Muotoilussa ei ole yhtä oikeaa ratkaisua
Mallinnusvaihe Aineiston analyysi noudattelee laadullisen tutkimuksen analyysitapoja esim. teemoittelu, tyypittely, narratiivinen analyysi Aineistosta etsitään esim. käyttäjien skriptejä -> muokataan niitä negatiivisesta positiiviseen suuntaan Käyttäjien ja tuotekehityksen skriptit usein erilaisia esim. tekstiviestien yleistyminen (Pantzar 2000, 124) Pyrkimyksenä ymmärtää käyttäjien skriptejä
Ote aineistosta Markku: em mää tiiä että miksi onko siinä niinkö että tilaa säästetään vai mikä siinä on, kaikista kiusallisimpia on ne ku istutaan tälleen Raija: aivan ku hississä matkustas Markku: nii on Raija: se että ihan yhtä vaivautunu olo että jokkainen oottaa että millon tää päättyy ja ettei silimiin tarvii kattoa Markku: niin, se on aivan hirviää ((Raija nauraa)) mut että (.) Terttu: sillon pittää heti aaaahh ((matkii haukottelua)) haukotella Raija: silimät kiinni Terttu: ( ) että kattooko ne Ha: mitä siinä semmosessa tilanteessa sitten tulee tehtyä jos istuu sillai oikeasti vastakkain? onko se sitä seinille tai uloskattelua vai? Markku: joo Päivi: ikkunasta ulos lähinnä, joo Terttu: ois se kun rupiais kaivaan nokkaa siinä autossa ((etenkin Raija nauraa, Terttu esittää käsillään räkäpallon lennättämistä)) Markku: toista ei viitti kattoo nakittaa silimiinkään Heidi: ainoastaan sillon jos on isompi seurue elikkä kolme tai neljä henkilöä nii sit se on ihan iha omiaan mutta ei yksin matkustaessa
Mallinnusvaihe? Myönteinen merkitys Avoin skripti Suljettu skripti Vastakkaiset penkit Negatiivinen merkitys
Mallinnusvaihe Makro Paikallisjuna Yksityinen Maksaminen paikallisliikenteessä Retkeilyväline Julkinen Kosmetiikkapakkaus Matkapuhelin Mikro
Menetelmä - skenaariotyöskentely Skenaariotyöskentelyllä tarkoitetaan tässä kolmivaiheista prosessia sosiokulttuurisen kontekstin tutkiminen analysoidun tiedon mallintaminen käyttöskenaarioiden suunnittelu
Skenaarioiden suunnittelu Skenaario tarkoittaa tässä katkelmaa tulevaisuuden hetkestä, jossa suunniteltavaa tuotetta kulutetaan ja käytetään sen mahdollisissa sosiokulttuurisissa konteksteissa Kaksi tapaa tehdä skenaario: kuvata olemassa oleva tilanne (ei niinkään skenaario) esittää tulevaisuuden tilanne, jossa uutta tuotetta käytetään -> Keskeistä muutoksen selvittäminen
Skenaarioiden rakentaminen SKENAARIO YMPÄRISTÖ HENKILÖHAHMOT TOIMINTA Vaatimuksena todellisuuteen pohjautuminen Ei niinkään haeta uusia innovaatioita vaan suunnitellaan uusia konsepteja olemassa olevista tuotteista
Skenaario sarjakuvan muodossa Valmis skenaario voi olla samantapainen esitys kuin yllä oleva katkelma monipalveluautosta
Yhteystiedot Mode-projekti Teollisen muotoilun yksikkö Lapin yliopisto PL 122 96101 Rovaniemi Puh. (016) 341 3326 Fax. (016) 341 2333 Projektipäällikkö Pertti Aula (TaM) pertti.aula@urova.fi Puh. 040 701 9842 Tutkija Janne Pekkala (TaM) janne.pekkala@urova.fi Puh. 040 744 8429 Tutkija Jenni Romppainen (TaM) jenni.romppainen@urova.fi Puh. 040 565 8174