Yhteenveto. Suomen Merentutkijat Havsforskarna i Finland ry

Samankaltaiset tiedostot
Suomi on meriosaamisen suurvalta ja siitä asemasta on pidettävä kiinni

Merentutkimusta tehdään

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku

EU:n meripolitiikka: Blue Growth

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. joulukuuta 2008 (10.12) (OR. fr) 16761/08 RECH 408 COMPET 548 ENV 940 TRANS 452 PECHE 345 POLGEN 134

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Tutkimusrahoitus remonttiin -miksi? Communication academica Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki

Meripolitiikan kehittäminen

Suomen Arkkitehtiliiton hallitusohjelmatavoitteet. Suomen Arkkitehtiliiton

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 1 (5) 166 Lausunto valtioneuvoston kanslialle Suomen meripolitiikan linjausten luonnoksesta

MERIALUESUUNNITTELU JA SEN LINKIT MERENHOITOON. Vaasa Ann Holm, Pohjanmaan liitto ja Pekka Salminen, Varsinais-Suomen liitto

MRL-kokonaisuudistus. PKS-yhteistyöryhmä Matti Vatilo, YM

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

MUISTIO Johdanto

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo

Metsähallituksen uusi toimintamalli

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki

HE 35/2018 vp Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku,

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

Hankoniemeltä Utsjoelle Kenttäasemaverkoston tulevaisuus

EKTR toteutuminen ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Riskianalyysi Aleksanteri-instituutin liittämisestä erillisenä laitoksena humanistiseen tiedekuntaan Valtakunnallinen tehtävä Aleksanteri-instituutti

LAUSUNTO VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM VVE Laitinen Kaisa (LVM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Liikenne- ja viestintävaliokunnalle

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä

Hankintadirektiivien uudistus ja SGEI-sääntelyn uudistus

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

KOMISSION SUOSITUS, annettu , tutkimusaloitteen Terveet ja tuottavat meret ja valtameret yhteissuunnittelusta (2011/EU)

Meren tilan parantaminen

Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi integroidun kasvihuonekaasujen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Lippulaiva: Hyvä hakemus. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia

Ajankohtaista merenhoidossa ja merten suojelussa

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

Kansainvälistä valtamerten hallinnointia koskeva kuuleminen

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi

MERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE Ajankohtaistilaisuus klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Selvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta

Meriteollisuuden laajenevat näkymät

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

Vesien- ja merenhoito tulevaisuudessa - Mikä SYKEn rooli voisi olla jatkossa? Vaikuta vesiin, Vaasa

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Kohtaan johdanto lisäyksiä

Finnish Science Policy in International Comparison:

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Lapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA

Sosiaalityön koulutuksen näkymät suhteessa alan muutokseen ja koulutustarpeisiin. Anneli Pohjola Kevätseminaari Kangasala 20.5.

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Centrum Balticum -keskus

SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu

Kuntous ja sote -uudistus

Transkriptio:

Suomen Merentutkijat Havsforskarna I Finland ry (SMT) esittää lausuntonaan mietinnöstä Tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus ehdotus kokonaisuudistukseksi seuraavan. Yhteenveto Suomen Merentutkijat Havsforskarna i Finland ry pitää kokonaisuudistusta perusteltuna, ja esittää että uudistuksen toteuttamistapa otettaisiin vielä asiantuntijaryhmän ehdotustakin laajempaan valmisteluun uudesta näkökulmasta ennen päätösten tekemistä pitää asiantuntijaryhmän ehdotusta Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhdistämisestä merentutkimuksen kannalta riittämättömänä ja esittää, että harkittaisiin mereen liittyvät luonnontieteellisen tutkimuksen kokoamista yhteen ainakin Ilmatieteen laitoksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta ja Geologian tutkimuskeskuksesta esittää eduskunnan lausuman 10.12.2008 ja hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti luonnontieteellisen, teknisen ja yhteiskuntatieteellisen mereen liittyvän tutkimuksen muodostaman ytimen ympärille rakentuvan merialaa laajemmin yhdistävän kokonaisuuden luomista kansainvälisesti vetovoimaiseksi keskukseksi o Suomen nostamiseksi Itämerentutkimuksen ja Itämeriasioiden johtavaksi toimijaksi mm. hallitusohjelman tavoitteleman Itämeri- asioiden koordinaation parantamiseksi o Hallituksen toiminnan tukemiseksi EU:n yhdennetyn meripolitiikan alalla o Suomen meriklusterin kansainvälisten toimintaedellytysten turvaamiseksi ja nostamiseksi Arktisen meritekniikan globaalisti merkittäväksi tai johtavaksi toimijaksi hallituksen Arktisten linjausten mukaisesti ja Suomen nostamiseksi kylmien merien ekologian erikoisosaajaksi o Suomen merialan yleiseksi kehittämiseksi sinisen talouden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja alan koulutus ja asiantuntemustason pitämiseksi huipputasolla ottaen huomioon Suomen asema maailman mitassa merkittävänä saaristovaltiona ja merikuljetusten merkityksen maamme taloudelle

toivoo, että tutkimuslaitosten henkilökunta aktivoitaisiin uudistusvoimaksi tarkastelemalla ennakkoluulottomasti miten eri laitoksiin sijoitetut voimavarat voitaisiin koota alakohtaisella tavalla innostaviksi kokonaisuuksiksi pitää hyvänä, että valtion tutkimuksen ohjausta uudistetaan sektorirajat ylittävällä tavalla ja toteaa, että nykyistä valtion tutkimuslaitosten tulosohjausta vuosittain asetettavilla tulostavoitteilla ja niiden toteutumisen seurannalla on kehitettävä tulosohjaajien ja päätöksentekijöiden vuorovaikutusta tehostamalla toteaa, että rahoituksen uudistamisessa olisi otettava huomioon tutkijoiden kouluttamiseen ja verkostoitumiseen vaadittavan ajan pituus, joten uudistus tulisi harkita siten, ettei se vaaranna valtion tutkimusresurssien säilymistä katsoo, että mikäli tilaajatuottajamalliin pyritään, tulee varmistaa tutkimuksen autonomisuus ja tulosten riippumattomuus tilaajasta katsoo, että yhteiskunnan tulee varmistaa se, että valtion tutkimustarpeet määrittelee viimekädessä yhteiskunta eikä lyhytjänteinen taloudellinen etu tai pieni joukko koti tai ulkomaisia asiantuntijoita katsoo, että uudistuksessa tulee varmistaa myös pitkäjänteinen luonnonilmiöiden seuranta ja sellainenkin yhteiskunnan kulttuuri ja tietoperintöä kartuttava ja vaaliva tutkimus, jolla ei ole välitöntä tilaajaa tai taloudellista merkitystä yhtyy asiantuntijaryhmän kantaan tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyön tärkeydestä ja toteaa, että merentutkimuksen alalla tämä on aina ollut sekä välttämätöntä, että vallitseva käytäntö yliopistojen rajallisten voimavarojen takia Yksityiskohtaisemmat perustelut Uudistuksen toteuttamistapa merialan kannalta SMT pitää hyvänä, että valtioneuvosto ottaa kokonaistarkasteluun valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen uudistamisen. Näin mittavan uudistuksen valmistelussa on perusteltua tarkastella tilannetta kokonaan uudesta näkökulmasta mieluummin kuin olemassa olevia laitoksia yhdistelemällä. SMT korostaa erityisesti meriasioita ottaen huomioon eduskunnan lausuman laajaalaisesta merikeskuksesta vuodelta 2008 ja nykyisen hallitusohjelman tavoitteen Itämeren tutkimuksen kokoamisesta yhteen monitieteelliseksi keskukseksi. SMT katsoo, että meripolitiikan ollessa yhä tärkeämpi EU politiikan osa ja hallitusten välisen yhteistyön alue ja koska meriklusterilla on kansantalouteemme merkittävä vaikutus, olisi paikallaan tarkastella merialan koordinoivan keskittymän luomista tutkimusta laajempana kokonaisuutena. Perusta, jonka varaan voi rakentaa

Merialalla ja merentutkimuksessa Suomella on pitkät kunniakkaat perinteet. Maamme oli jo runsaat 100 vuotta sitten Kansainvälisen merentutkimusneuvoston perustajajäsen ja 50 vuotta sitten UNESCON alaisen Hallitusten välisen meritieteellisen komission perustajajäsen. Itämeren alueella Suomi on ollut kansainvälisen yhteistyön merkittävin rakentaja jo eri yhteiskuntajärjestelmien aikaan, jonka ansiosta Suomi on Itämeren suojelukomission HELCOM:n pysyvän sihteeristön isäntämaa. Itämeri on yksi maailman liikennöidyimpiä merialueita ja luonnonoloiltaan haavoittuvainen murtovesimeri. Suomella on ainoana Itämeren maana intressi Itämeren tutkimukseen kokonaisuutena, koska maamme sijaitsee molempien suurten lahtien rannalla ja Suomenlahti on varsinaisen Itämeren suoranainen jatke. Suomi on myös maailman mitassakin merkittävä saaristovaltio. Kansallisen EU meripolitiikan ja Suomen meriklusterin tukeminen EU:n yhdennetyn meripolitiikan kansallinen toimeenpano,, sininen kasvu, turvallisuuskysymykset, merensuojelu ja luonnonvarojen hyödyntäminen edellyttävät korkeatasoista monitieteistä merentutkimusta, jonka tuloksia voidaan soveltaa myös muualla maailmassa, ja aivan erityisesti kylmillä merillä, joiden merkitys on vahvassa kasvussa ja joiden merellisen ympäristön suojelu edellyttää kylmien merien ekosysteemien syvällistä tuntemusta. Merentutkimus ja meriteknologia ovat tärkeitä arktisen osaamisen ja tutkimuksen ylläpidossa ja kehittämisessä. Erikoistuminen ja vahva osaaminen ja asiantuntemus kylmistä ja jäisistä meristä ovat Suomen valtteja myös meriteollisuudessa. Ilmastonmuutoksen myötä kysyntä Arktisilla alueilla käytettävästä tekniikasta lisääntyy. Yhdistämällä luonnontieteellistä, teknistä ja yhteiskuntatieteellistä merentutkimusta merivalvonnan, öljyntorjunnan ja meripelastustoimen sekä muuta merellistä toimintaa kattavaan keskittymään, Suomi voisi pyrkiä profiloitumaan myös erikoistekniikan globaalisti johtavana toimijana. Tämä edellyttäisi esimerkiksi luonnontieteellisen merentutkimuksen kokoamista laajemmin eri laitoksista (Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, Geologian tutkimuskeskus) kuin asiantuntijaryhmä esittää. Itämeriyhteistyön koordinaatio ja osaamisen vahvistaminen Tasavallan hallitus on asettanut tavoitteekseen Itämeriyhteistyön koordinaation parantamisen. SMT näkee, että vahvan monialaisen merikeskuksen perustaminen palvelisi hallituksen tavoitetta kansainvälisesti erityisen uskottavalla tavalla ja tukisi samalla suomalaista meriklusteria kokonaisuutena. Mereen liittyvän eri alojen tutkimuksen kytkeminen läheisesti yhteen käytännön merialan toiminnan kanssa muodostaisi luontevan rajapinnan tutkimuksen ja tilaajatahon välille. Merentutkimuksen alalla tämänkaltaisen rajapinnan luominen olisi erityisesti sopusoinnussa EU:n yhdennetyn meripolitiikan tavoitteiden ja EUtason toimeenpanevien rakenteiden kanssa. EU:n yhdennetyn meripolitiikan ensisijainen tavoite on merten ja valtamerten kestävän käytön maksimointi siten, että meritalouden ja rannikkoalueiden talouskasvu on mahdollista. Toinen tärkeä tavoite on meripolitiikan osaamis ja innovaatiokannan vahvistaminen.

Meritieteen, teknologian ja tutkimuksen avulla on mahdollista analysoida, miten ihmisen toiminta vaikuttaa merten järjestelmiin, ja löytää ratkaisuja ympäristön pilaantumisen ja ilmastonmuutosvaikutusten lieventämiseksi (KOM(2007) 575 lopullinen). Ympäristönsuojeluvaatimusten kiristyminen merenkulun alalla edellyttää uusia innovaatioita ja luo myös uusia taloudellisen toiminnan mahdollisuuksia. Suomen tulisi olla tämän sinisen talouden etujoukoissa ja varmistaa osaamisensa ja edellytyksensä kehittää uusia puhtaampia tekniikoita ja niiden kaupallisia sovelluksia. Merentutkimus kuuluu tutkimusaloihin, joilla toimiminen edellyttää kallista tutkimusinfrastruktuuria. Tutkimusalukset ovat suhteellisen kalliita rakentaa ja ylläpitää, mutta niillä on tutkimuksen lisäksi myös kansalliseen profiiliin myönteinen vaikutus. Meri on rakenteille ja tutkimuslaitteille hyvin ankara ympäristö jonka takia merta mittaavilta laitteilta edellytetään erinomaista mekaanista ja kemiallista kestävyyttä. Itämeren piirissä ollaan tilanteessa, jossa Ruotsin tutkimusalus on poistunut käytöstä, saksalaiset tutkimusalukset operoivat pääasiassa Itämeren ulkopuolella ja muilla mailla on käytössään pienempiä aluksia, jotka eivät tee tutkimusta koko Itämerellä. Suomella olisi juuri nyt kysyntää koko Itämeren avomeriseurannan hoitajanakin. Merentutkimuksen kokoaminen Merentutkimuksen sijoittuminen useisiin laitoksiin heikentää SMT:n näkemyksen mukaan merentutkimuksen kokonaistehokkuutta. Yhdistämällä alaa asiantuntijaryhmän esitystäkin laajemmin, voitaisiin edistää merta koskevan kokonaisnäkemyksen kehittymistä, tutkimusaluksen ja merentutkimusinfrastruktuurin käytön tehokkuutta, merentutkimuksen tietojärjestelmien kehittämistä kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti ja parantaa tietojen ja merta koskevan informaation saatavuutta kansalaisille ja liikeelämälle. Merialan keskuksen myötä myös muiden merellisten toimijoiden kuin tutkijoiden osallistumista merellisen havaintotoimintaan voitaisiin tehostaa. Nykytilanteessa merentutkimuksen ollessa aikaisempaakin enemmän hajallaan esimerkiksi tutkimusalus Arandan käyttömäärät ovat selvästi pienempiä kuin aluksen varhaisvuosina. Alunperinkin niukkoja henkilöresursseja on siirretty pois merentutkimuksesta, merentutkimushenkilökunta on hajautettu eri organisaatioiden eri osiin, tietojärjestelmät ovat hajaantuneet ja kansainvälinen yhteistyö on eräissä suhteissa hankaloitunut. Merentutkimuksen organisaatiomuutoksen yhteydessä hukattiin huomattavassa määrin tutkimukseen osoitettuja resursseja hävittämällä muutaman vuoden käytön jälkeen valtion uusimmat kalliilla rakennetut erikoislaboratoriot. Myös kansallisen merentutkimuskirjaston lakkauttamista on pidetty valitettavana ratkaisuna. Asiantuntijaryhmän esitys Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhdistämisestä on merentutkimuksen kannalta perusteltu, mutta ei SMT:n mielestä riittävä ratkaisu. Esityksessä perustellaan laitosten yhdistämistä hydrologian, ilmastonmuutostutkimuksen ja merentutkimuksen avulla. SMT pitää hydrologian liittämistä ilmatieteen yhteyteen luontevana, koska sellaisesta on paljon esimerkkejä maailmalta. Samoin ilmastonmuutostutkimuksen

kokoaminen yhteen eräiltä osin on hyvin perusteltua. Kuitenkin kalantutkimuksen ja merigeologian jääminen erilleen muusta merentutkimuksesta olisi alan integraation kannalta valitettavaa ja jättäisi huomattavat merialojen synergiaedut tavoittamatta. Merten kalakantoihin kohdistuvassa tutkimuksessa merentutkimusaluksen käyttö on välttämätöntä. Esimerkiksi Saksassa on muutama erityisen vahva merialan keskittymä, jotka ovat kuitenkin paljolti suunnanneet toimintaansa valtamerille. Suomeen voisi rakentaa vastaavan Itämereen painottuvan keskittymän, jolle olisi tämänhetkisessä kansainvälisessä merentutkimusympäristössä hyvin tilaa. Viime aikoina esimerkiksi Ruotsin asema Itämerentutkimuksessa on jonkin verran heikentynyt mm. tutkimusaluksen puuttumisen myötä. Suomella olisi nyt mahdollisuus nousta Itämerentutkimuksen johtavaksi maaksi. Uudistuksesta yleisesti Asiantuntijaryhmän esityksessä arvioidaan, että suuret yksiköt olisivat parempia kuin pienet. Joissakin suhteissa niin varmaan on erityisesti, jos toiminta keskittyy yhdelle alalle. On myös kokemuksia siitä, että pieni organisaatio voi olla tehokas ja palvella yhteiskuntaa jopa paremmin kuin suuri. Suuressa organisaatiossa toiminta joudutaan joka tapauksessa organisoimaan pieniin toimintayksiköihin. Rakenteesta johtuen yksiköt ovat yleensä erikoistuneita. Uudistuksen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi perustettavien uusien suurten tutkimuslaitosten rakenteen tulisi sisältää pienemmille mittakaavoille sovellettuja ketteriä ja hyvin fokusoituja osaorganisaatioita. Tämänkaltaisten rakenteiden syntyä ei ehkä tulisi jättää yksin tutkimuslaitosten oman harkinnan varaan vaan velvoite niiden huomioimiseen tiettyjä erityisaloja koskien tulisi sisällyttää jo valtioneuvoston periaatepäätökseen. SMT:n mielestä tämä tulisi erityisesti kysymykseen, jos uudistuksessa rajoituttaisiin osaratkaisuihin kuten IL:n ja SYKE:n yhdistäminen. SMT kuitenkin korostaa mieluummin alakohtaisten laitosten synnyttämistä. Mietinnössä korostetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyön tärkeyttä ja kehittämistarvetta. SMT on samaa mieltä. Merentutkimuksen alalla yhteistyö tutkimuslaitosten ja yliopistojen välillä on aina ollut paitsi välttämätöntä myös hyvää, koska yliopistoilla ei ole ollut tutkimusinfrastruktuuriin eikä opetushenkilöstöön riittäviä voimavaroja. Tutkimuslaitosten henkilökuntaan kuuluvat dosentit ovat olleet yliopistojen opetuksen tärkeä, usein jopa keskeinen, voimavara, tutkimuslaitosten tietovarannot ovat olleet yliopistojen ja niiden opiskelijoiden käytettävissä ja yliopistoilla on ollut mahdollisuus käyttää tutkimusalusta käytännössä lähes kuluitta tutkimuslaitosten kustannuksella yhteistyön merkeissä. SMT yhtyy asiantuntijaryhmän käsitykseen, että päätöksenteko tulee pohjata todennetulle tutkimustiedolle. Näin on merentutkimuksen alalla huomattavassa määrin toimittukin. SMT katsoo, että valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen uudistuksen tulee myös perustua hyvin tehdylle analyysille siitä, missä nykyjärjestelmä on vanhentunut tai jättänyt toivomisen varaa ja miten järjestelmää tulisi uudistaa. Mietinnössä näkemyksiä on paikoin perusteltu niukasti, jolloin ne jäävät helposti väitteiden tasolle.

Muutosvastarinnan vähentäminen Valtion tutkimusjärjestelmän kokonaisuudistus on iso ja vaativa tehtävä. Sen hyvä onnistuminen edellyttää, että tutkimusyhteisö sitoutuu muutokseen ja innostuu siitä. Tutkimuslaitosten henkilöstö voisi muutosvastarinnan sijasta toimia muutoksen moottorina ja tarjota merkittäviä panoksia uudistustyöhön jos sen osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet taataan aidosti. Eri laitosten yhdistäminen sellaisenaan on helposti muutosvastarintaa synnyttävä tekijä, koska omaan organisaatioon ollaan yleensä kiitettävästi sitoutuneita ja sitä puolustetaan. Esimerkiksi Merentutkimuslaitoksen lakkauttamisessa ja tutkimuksen jakamisessa kahteen suureen laitokseen oli pieneltä osin kysymys tästäkin. Suuressa kokonaisuudistuksessa voisi olla tehokkaampaan luopua kerralla kaikista olemassa olevista laitoksista ja ruveta rakentamaan niiden toimialoista uusia alakohtaisia kokonaisuuksia. Näin tutkijoiden sitoutuminen tutkimusalaansa kääntyisi muutoksen kukoistusvoimaksi. Tätä lähestymistapaa esimerkiksi Merentutkimuslaitoksen silloinen henkilökunta ehdotti alan organisointia muutettaessa. Tutkimuksen rahoitus SMT katsoo, että asiantuntijaryhmän esitys tutkimuksen rahoituksen uudelleen järjestämisestä ja erityisesti korkeintaan hallituskauden mittaisesta tutkimustoiminnan organisoimisesta sisältää riskejä, jotka edellyttäisivät tarkempaa analyysiä kuin esityksessä on tehty. Nykyisessä valtion tutkimusjärjestelmässä tutkimusta ohjataan vuoden sykleissä tulosohjauksen kautta ja lisäksi Suomen EUjäsenyyden myötä tutkimuksen rahoitus on siirtynyt aikaisempaa huomattavasti enemmän kilpailtuun rahoitukseen. Mietinnön asettamat tavoitteet ovat siten jo osin toteutuneet. Ilmeisesti ministeriöiden tulosohjaus ei ole poliittiselle päätöksenteolle kuitenkaan ollut riittävän läpinäkyvää ja selvää. Liian lyhytkantoinen tutkimustoiminnan organisointi sisältää riskin,, että pitkälle erikoistuneen tutkimushenkilöstön lyhytaikainen sitouttaminen voi heikentää valtion mahdollisuuksia henkilöstön rekrytoinnissa, koska tutkijoiden liikkuvuus ja poistuminen maasta voivat lisääntyä. Erikoistuneen henkilökunnan kouluttaminen ja verkostojen rakentaminen kestää vuosia. Ympäristön seurantajärjestelmien turvaaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja sen tulisi jatkossakin olla yksi tutkimuslaitosten keskeisimmistä tehtävistä. Tutkimuksessa on kohdattu kansainvälisestikin ajoittain vakavia ongelmia siinä, ettei poliittiselle päätöksentekijälle ole tehty selväksi seurantajärjestelmien ajallisen ulottuvuuden merkitystä. Monet luonnon muutosprosessit ovat hitaita ilmiöiden luonnolliseen vaihteluun verrattuna ja lyhytaikainen seuranta ei välttämättä ole riittävää todellisten muutosten identifioimiseen. Tästä hyvänä esimerkkinä ilmastonmuutokseen liittyvä seuranta ja tutkimus. Seurantajärjestelmiä rakennettaessa on tunnettava ilmiöön liittyviä prosesseja ja varattava resursseja pitkäjänteiseen toimintaan, muuten yhteiskunta saattaa menettää koko toiminnan hyödyt. Tutkimuksen ohjaus

SMT pitää myönteisenä ajatusta, että valtion tutkimuksen ohjaus siirtyisi nykyistä sektoriajattelua laajemmin yhteiskuntaa palvelevaksi. Kilpailtua tutkimusta lisättäessä, on kuitenkin varmistettava, että tutkimustarpeet määrää viimekädessä yhteiskunta eivätkä lyhytjänteiset taloudelliset intressit tai yksittäiset ulkomaiset asiantuntijat. Asiantuntijaryhmä korostaa sitä, että tilaajalla tulee olla myös valta päättää resursseista. Tutkimuksen kannalta asetelma on ongelmallinen. Tutkimuksen autonomiaa ei saisi tilaaja- tuottajamallissakaan vaarantaa niin, että tutkimuksen kohteet ja tulokset tulisivat suoraan tilauksen kohteiksi. Tilaajan asiantuntemukseen ja tilaajaosaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja tilaajatutkija vuorovaikutukseen on rakennettava hyviä käytäntöjä jotta varmistetaan tutkimuksen toteuttaminen molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Yhteiskunnan budjettirahoitteinen tutkimus on periaatteessa yksityisestä intressistä riippumatonta ja sellaisena arvokasta. On myös otettava huomioon sellaisen tutkimuksen ihmiskunnan kulttuuri ja sivistysperintöä rikastuttava merkitys, jolle ei ole välittömästi näköpiirissä tilaajaa tai taloudellista merkitystä ja tässä erityisesti yliopistojen roolia tulisi pyrkiä vahvistamaan. Ennen kaikkea on otettava huomioon se, että vaikka päätöksenteon tulee perustua todennettuun tutkimustietoon, on päätöksenteossa useimmiten kysymys arvoista, ja niihin päättäjä tietojensakin valossa päätöksensä perustaa. SMT toivoo, että käsillä olevassa uudistuksessa kansallisen merentutkimuksen arvo ja potentiaali nähtäisiin kaukonäköisesti osana Euroopan laajuista kehitystä ja kansallista profiloitumista Itämeren alueen johtavana toimijana, jotta suomalainen yhteiskunta jatkossakin saisi yhä enemmän tarvittavaa monialaista ja luotettavaa meriä koskevaa tutkimustietoa. Osaamisen säilyminen pienellä tutkimusalalta sekä resurssien suotuisa kohdentuminen voidaan harkituilla päätöksillä nyt turvata pitkälle tulevaisuuteen. Suomen Merentutkijat Havsforskarna i Finland ry:n puolesta Pekka Alenius puheenjohtaja pj@merentutkijat.fi Riikka Hietala hallituksen jäsen info@merentutkijat.fi