Finnish Science Policy in International Comparison:

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Finnish Science Policy in International Comparison:"

Sami Kaisa Nurmi
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian tutkimusryhmä Helsingin yliopisto Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö

2 Finnish Science Policy in International Comparison Hankkeessa tutkitaan yhdeksän maan viime vuosien tiedepoliittisia ratkaisuja ja muutoksia Ruotsi, Tanska, Hollanti, Iso-Britannia, Ranska, Kanada, Irlanti, Sveitsi ja Norja Kiinnitetään huomiota myös ylikansalliseen tasoon (EU, OECD) Päähuomio 2000-luvun muutoksissa ja uudistuksissa Eri maiden politiikkojen analyysin perusteella tutkimus asettaa suomalaisen tiedepolitiikan kansainväliseen vertailevaan kehykseen Mitä ammennettavaa eri maiden kokemuksista olisi Suomelle? Tutkimusryhmä: Prof. Marja Häyrinen-Alestalo, tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen, tutkija VTM Tuula Teräväinen, tutkija Suvi-Tuuli Waltari.

3 Vertailun ulottuvuudet Eri maiden tiedepolitiikkoja analysoidaan seuraavista näkökulmista: Institutionaalinen rakenne Politiikan linjaukset ja tavoitteet Politiikan käytännöt ja instrumentit Resurssit ja niiden allokointi Integrointi muihin politiikan lohkoihin Minkälaisia muutoksia ym. ulottuvuuksilla on tapahtunut? Mitä näistä on seurannut? Minkälaisia tulevaisuuden linjauksia on tehty? Tutkimus kesken!

4 Tiedepolitiikan institutionaaliset rakenteet (1/2) Eri maiden kesken paljon vaihtelua siinä missä määrin on tehty tiedepolitiikan institutionaalisten rakenteiden muutoksia 2000-luvulla Tanskassa erittäin laaja reformi: käytännössä uudistettu tiedepolitiikan rakenteet kokonaisuudessaan Yliopistot ja tutkimuslaitokset, ministeriörakenne, rahoitus- ja neuvonantojärjestelmä Yleisenä tavoitteena ollut tutkimusjärjestelmän tehokkuuden ja relevanssin lisääminen ja koordinaation ja yhteistyön parantaminen Institutionaalisissa uudistuksissa korostuvat (a) ministeriörakenteen uudistukset, (b) tutkimuksen neuvonantojärjestelmän muutokset sekä (c) yliopistoihin kohdistuvat reformit Ministeriörakenne Minkälainen ministeriörakenne tukisi optimaalisella tavalla tiedepolitiikan koordinaatiota muiden politiikan alueiden kanssa? Iso-Britannia ja Tanska: superministeriö Ranska ja Sveitsi: Erillisen tiedeministeriön mahdollisuus ollut esillä

5 Tiedepolitiikan institutionaaliset rakenteet (2/2) Neuvonantojärjestelmä Tyypillistä ollut erilaisten neuvostojen perustaminen vahvistamaan ylimmän tason poliittista koordinaatiota Eri maiden ratkaisut vaihtelevat mm. sen mukaan onko tiedepolitiikalla oma neuvoantoelimensä (esim. Tanska) vai laajempi, integroitu (esim, Ranska, Irlanti) Eräissä maissa innovaatiopoliittisia neuvostoja perustettu tutkimusneuvostojen rinnalle (Ruotsi, Hollanti) Yliopistojärjestelmä Useissa maissa painetta resurssien keskittämiseen ja usein maantieteellisesti hajautuneen yliopistokentän tiivistämiseen suurempiin yksiköihin Uudistuksiin usein liittynyt yliopistojen autonomian lisäämiseen liittyviä toimenpiteitä Esim. Ranska ja Tanska Ei kuitenkaan kaikissa maissa: esim. Ruotsi Rakenneuudistusten vaikutuksia eri maiden tutkimusjärjestelmiin ja tiedepolitiikan kokonaisuuteen usein vielä liian aikaista arvioida

6 Politiikan tavoitteet ja linjaukset (1/2) Tutkimuksen priorisointi vahvasti esillä useissa maissa, toisaalta maat eroavat priorisoinnin suhteen Erityisesti pienet maat katsoneet että niiden täytyy voimakkaasti priorisoida tutkimustaan (Sveitsi tässä suhteessa poikkeus) Iso-Britannia painottaa tutkimusjärjestelmän laaja-alaista kehittämistä pitkällä tähtäimellä, eikä nimeä painopistealueita Toisaalta korostuu strategisen tutkimuksen vahvistaminen: yhteiskunnallisten päämäärien toteuttamiseen tähtäävät ja poliittisen päätöksenteon kautta määrittyvät tutkimuskokonaisuudet Esim. Tanskassa tutkimuksen painopistettä tullaan siirtämään strategisen tutkimuksen suuntaan Yliopistojen ja yritysten yhteistyö ja tutkimuksen hyödyntäminen korostuu edelleen lähes kaikissa maissa Eri maissa otettu uusia rahoitusinstrumentteja käyttöön Monesti kohteena erityisesti pk-yritykset

7 Politiikan tavoitteet ja linjaukset (2/2) Tieteen ja yhteiskunnan suhteet nousseet uudella tavalla tiedepolitiikan huomion kohteeksi useissa maissa Iso-Britanniassa ja Ranskassa tiedepolitiikan päätavoitteisiin on sisällytetty luottamuksen lisääminen tieteellistä tutkimusta ja sen uusimpia sovelluksia kohtaan Hollannissa ja Tanskassa tieteen ja yhteiskunnan väliset suhteet olleet jo pitempään vahvasti julkisessa keskustelussa Tutkijanuran edistäminen myös yleisenä painopisteenä useiden maiden tiedepolitiikan linjauksissa

8 Resurssit ja niiden allokointi Tiedepolitiikan merkitys kansallisilla poliittisilla agendoilla järjestään kasvanut eri maissa viimeisen vuosikymmenen aikana Vaihtelua kuitenkin siinä, missä määrin tämä on muuttunut lisääntyneeksi tutkimusrahoitukseksi Iso-Britannia ja Irlanti: lisänneet voimakkaasti tutkimusrahoitusta luvulla Tanska: Julkinen tutkimusrahoitus pieneni vuosina Kilpaillun rahoituksen, institutionaalisen rahoituksen ja temaattisen rahoituksen suhde monissa maissa keskustelun kohteena Eri maat painottavat erilaisia rahoitusratkaisuja ja niiden yhdistelmiä Esim. Ranska ja Tanska ovat muuttamassa rahoitusjärjestelmiään vahvasti kilpaillumman rahoituksen suuntaan

9 Tiedepolitiikan integrointi muihin politiikan lohkoihin (1/2) Harvassa maassa tiedepolitiikkaa voidaan pitää vahvasti erillisenä politiikkasektorina Kasvavassa määrin sitä tarkastellaan osana laajempaa kokonaisuutta, erityisesti osana innovaatiopolitiikkaa Harvassa maassa on erillinen tiedeministeriö Ministeriörakenteessa tiedepolitiikka useimmiten yhdistyy koulutuspolitiikkaan ja/tai korkeakoulutukseen (poikkeuksena superministeriöt ) Innovaatiopolitiikan korostuminen on läpikäyvää kaikissa tutkimuskohteena olevissa maissa Ilmenee niin rakenteellisissa uudistuksissa kuin politiikan linjauksissa Esim. Isossa-Britanniassa tiedepolitiikan päätavoite on maan pitkänajan kilpailukyvyn turvaaminen globaalissa tietoperusteisessa taloudessa ja se nähdään selkeästi osana innovaatiopolitiikkaa Kilpailukyvyn korostuminen tiedepolitiikan tavoitteena on yleisesti myös merkinnyt linkkien korostumista tiedepolitiikan ja yleisen talouspolitiikan välillä.

10 Tiedepolitiikan integrointi muihin politiikan lohkoihin (2/2) Tiedepolitiikan linkit myös muihin politiikan alueisiin ovat viime aikoina korostuneet Systemaattisesti mm. terveys-, ympäristöpolitiikat, maaspesifisti esim. verotuskysymykset, kansallinen turvallisuus (UK) Viime aikoina tiedepolitiikan kannalta keskeisiksi politiikkasektoreiksi ovat nousseet erityisesti ympäristö-, energia- ja ilmastopolitiikat Kaikissa tarkastelluissa maissa ympäristö, ilmasto ja energia ovat nostettu kansallisesti priorisoitujen tutkimusalueiden joukkoon

Samankaltaiset tiedostot

Tiedepolitiikan 2000-luvun kehitystrendejä eräissä OECD-maissa

Tiedepolitiikan 2000-luvun kehitystrendejä eräissä OECD-maissa Tuloksia Finnish Science Policy in International Comparison -tutkimushankkeesta Helsinki Institute of Science and Technology Studies Prof.