Keski Suomen kuntien työllisyysseminaari - Kuntatalous - Työmarkkinatukiuudistus ja kunnat 19.9.2014 Reijo Vuorento
Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset tilastoviranomaiset, valtiovarainministeriö
Suomen BKT:n kehitys 1990-2014 määrän %-muutos edellisestä vuodesta 8 6 4 2 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014* -2-4 -6-8 -10 3.9.2014/MP Lähde: Tilastokeskus, ennuste valtiovarainministeriö
Suhdanne- ja työllisyystilanne aivan erilainen kuin v. 2011 hallitusohjelman tavoitteita asetettaessa 73 71 69 67 65 63 61 59 57 55 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 työllisyysaste, tavoite työllisyysaste, 15-64-vuotiaat, trendi, %, Suomi Työttömyysaste, tavoite Työttömyysaste, 15-74-vuotiaat, trendi, %, Suomi 7.11.2013 4
Työmarkkinoille osallistuminen vähentynyt eniten parhaassa työiässä olevilla (joita n. 70% työvoimasta) Osallistumisasteen muutos, %-yksikköä Change (%point) in the participation rate 15-74 15-24 25-54 55-64 65-74 15-64 2009-1,0-2,7-0,4-0,5-0,1-0,9 2010-0,5-0,9-0,7 1,0 0,6-0,5 2011 0,0 0,9 0,1 0,7 1,1 0,4 2012-0,1 1,1-0,3 1,3 0,8 0,3 2013-0,3-0,0-0,4 0,8-0,5 0,2 2008-2013 -1,8-1,6-1,7 3,3 1,9-0,4 2009-2013 -0,8 1,1-1,3 3,8 2,0 0,5 Osasto pp.kk.vvvv 5
Vaikeasti työllistyviä yli puolet työttömistä työnhakijoista 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista Vaikeasti työllistyvien osuus työttömistä työnhakijoista 7.11.2013 6
Heikko talouskasvu välittyy myös kuntien menoihin. Muita tekijöitä ovat: Väestön määrästä ja ikärakenteen muutoksista johdettu palvelutarpeen lisäys 1 prosenttia. Lisääntyvät kuntien tehtävät» Valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta v. 2015 ja 2016 Korkeana pysyttelevät investointitarpeet Maltillinen työmarkkinaratkaisu laskee kustannuspaineita» Kustannustaso lisääntyy lähivuosina noin yhden prosentin» Henkilöstösopeutukset jatkuvat Sektorimuutokset 2014-2015 pienentävät menoja» Kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen» Ammattikorkeakoulujen siirto 3.9.2014/MP
Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos (painelaskelman mukaan) Tulorah. korjauserät -0,55-0,60-1,60-0,48-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 1,49 2,46 2,34 1,59 1,36 1,40 1,24 Investoinnit, netto -3,47-3,55-3,16-3,46-3,50-3,50-3,50 Rahoitusjäämä 2) -1,98-1,09-0,82-1,87-2,14-2,10-2,25 Lainakanta Rahavarat 2012-25,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0,36 13,81 4,20 2013* -26,43 20,63 8,28 0,21 2,69-2,62 0,37 0,43 15,56 5,16 2014** -26,88 21,15 8,09 0,21 2,56-2,72 1,37 1,21 17,21 5,19 2015** -27,95 21,52 7,96 0,24 1,77-2,70 0,30-0,63 19,13 5,15 1) Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1 miljardia euroa. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 3.9.2014/hp 1) 2016** -28,69 21,98 8,08 0,18 1,54-2,80 0,27-0,99 21,28 5,06 2017** -29,43 22,77 8,14 0,09 1,58-2,90 0,27-1,06 24,41 4,99 2018** -30,30 23,51 8,27-0,05 1,42-3,00 0,27-1,31 25,71 4,93 Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 arviot VM 2.9.2014.
-200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. 0-631 -631-631 -631-631 -631-631 -125-125 -125-125 -125-756 Uutta -362-125 -125-125 -125-237 -1 118 Uutta -292-250 -250-250 -175-215 -265-104 -104-1 410-1 450-104 -1 500 2012 2013 2014 2015 2016 2017 * - mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus - Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna 2013 92 milj., vuonna 2014 77 milj. ja vuonna 2015 yli 100 milj. Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013 Kehysriihi 3/2014 (Kiinteistöverojen rajojen noston ja maksujen korotusten hyödyn leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen) 3.4.2014 hp
Peruspalvelujen valtionosuusprosentti v. 2015 - Prosenttiin vaikuttavat muutokset Prosentti v. 2014 29,57 milj. pros.yks. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 724-2,88» Siirto tasaukseen (135 /asukas) Aiemmin sovitut leikkaukset 188-0,73 Ammattikorkeakoulusiirto 164-0,64 Sote-asiakasmaksujen korotuksen tuloutus valtiolle 40-0,16 Turvakotitoiminnan siirto valtion vastuulle 4-0,02 Harkinnanvaraisen vos-korotuksen lopetus 20-0,08-4,51 Jäteveron tuoton siirto vos-prosenttiin 70 + 0,27 Vanhuspalvelulain velvoitteet (54,3 %) (51)* + 0,05 Lastensuojelulaki ja muu sos-ja terv.huolto (50 %)(15)* + 0,04 +0,36 Muutos yhteensä - 4,15 Prosentti v. 2015 25,42 - Kiinteistöveron korotuksen tuotto n. 50 milj peritään kunnilta muuta kautta * Valtionosuusvaikutuksesta osa perushinnoissa, loput prosentissa
Vuosien 2012-2017 valtionosuusleikkausten vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen 4,0 3,5 3,0 0,76 1,12 2,5 2,0 0,63 1,41 1,45 1,50 1,50 1,5 1,0 0,5 0,0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* 14** 15** 16** 17** 18** Vuosikate Valtionosuusleikkaukset vuositasolla Poistot Nettoinvestoinnit Ilman vuosien 2012-2017 peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi vuosina 2014-2018 tasapainossa (vuosikate suhteessa poistoihin keskimäärin 113 %) Lähde: Vuodet 2000-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 ennusteet valtiovarainministeriö 2.9.2014 3.9.2014/hp
Kuntapalveluiden rahoituksesta Kuntapalveluiden rahoitus kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti on ratkaisevasti riippuvaista yleisestä talous- ja työllisyyskehityksestä sekä valtion toimenpiteistä ja valtion luottoluokituksesta. Kuntatalouden ongelmien taustalla heikko talous- ja työllisyyskehitys sekä erittäin suuret valtionosuusleikkaukset, jotka eivät paranna sentilläkään julkisen talouden tasapainoa, vaan niillä valtio siirtää kunnille vastuuta verotuksen kiristämisestä ja muista säästötoimista valtiolta kunnille. Ongelmien pallottelu valtion ja kuntien kesken ei auta. Samaan aikaan, kun kuntien tuloja leikataan, lisätään yhä kuntien tehtäviä ja kuntien toimintaa ohjaavia normeja. Hallituksen päättämä tehtävien ja velvoitteiden purkuohjelma helpottanee onnistuessaan tilannetta, mutta vasta useamman vuoden viiveellä. Sote-linjauksen toteutus voi tuoda säästöjä joskus 2017-. Kuntien kyettävä tehostamaan toimintojaan ja uudistamaan vapaaehtoisesti rakenteitaan tuottavuuden esteitä purettava! 12 7.5.2014
Budjettiesitys ja kunnat 2015 Kuntien valtionavut, noin 9,9 mrd. euroa, vähenevät noin 5 prosenttia v. 2014 verrattuna» Valtionosuussäästö -188 milj. euroa» Ammattikorkeakoulu-uudistus pienentää valtionapuja» Kiinteistöverokorotuksen ja sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen tuottoa vastaava korotus vähennetään valtionosuuksista Kuntien menojen kasvua hidastavat kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen ja AMK-uudistus Työttömyysturvan rahoitusvastuuta siirretään kunnille, sillä jatkossa kunnat rahoittavat 50 % 300-999 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuesta ja yli 1000 päivää saaneita 70%.» Kuntien kustannusten arvioidaan hallituksen esityksessä kasvavan 160 milj. eurolla Kuntaliiton arvio korkeampi» Kompensaationa hallitus korottaa kuntien yhteisöveron jako-osuutta 75 milj. eurolla tasataan lopulta kuntakohtaisesti oikein Kela:n tilastojen perusteella. Valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta noin 200-300 milj. eurolla 1.9.2014 MP
Kuntien velvoitteet Kuntien lakisääteiset palvelut ja muut velvoitteet:» Ikääntyvien työllistämisvelvoite (Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista 11 luku, 1 & 2 )» Aluevelvoite (Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista 11 luku, 3 & 4 )» Kuntouttava työtoiminta (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta)» Työmarkkinatuen rahoitus (Työttömyysturvalaki)» Työttömien terveyden edistäminen Kunta voi tuottaa myös muita, täydentäviä palveluita. Ne määrittyvät poliittisen tahdon mukaan 14 8.5.2014
Työllisyyden edistäminen kunnissa Elinkeinopolitiikka ja uusien työpaikkojen stimulointi mm. yritysten toimintaympäristöä kehittämällä ja turvaamalla paikallisesti riittävän monipuolinen elinkeinorakenne Vapaaehtoiset toimet työllisyydenhoidossa:» Työvoiman palvelukeskus» Projektit» Säätiöt» Sosiaaliset yritykset» Muu kolmas sektori» Palkkatuen kuntalisä» Työ- ja harjoittelumahdollisuudet» Maahanmuuttajien tuki» (Nuorten) työpajat Kunnat merkittäviä työnantajia työnantajarooli» Palkkatuettu työ, työkokeilut, oppilaitosharjoittelut, kuntouttava työtoiminta kunnan organisaatiossa» Haasteita ja uhkakuvia 15 8.5.2014 Timo Kietäväinen
Kuntien muuttuva rooli työllisyydenhoidossa Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja erikseen sovittavalla tavalla myös työllistymistä edistävistä palveluista Resurssit varsinaisten julkisten työvoimapalvelujen järjestämiseen ovat TE-toimistoilla TYP uudistus vuoden 2015 alusta lukien. Työmarkkinatukiuudistuksen jatko Kuntouttavaa työtoimintaa uudistetaan yhdessä muiden työelämäosallisuutta lisäävien palvelujen kanssa Uutena aiheena agendalle on noussut osallistava sosiaaliturva, jonka rooli kokonaisuudessa on vielä epäselvä 16 8.5.2014 Timo Kietäväinen
Miten aktiivisia kunnat ovat työllisyydenhoidossa? Kunnat voivat järjestää työllisyyden edistämiseen liittyviä palveluita itsenäisesti omana toimintanaan, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tai ostopalveluina Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Tässä taloudellisessa tilanteessa korostuu kunnallisten luottamushenkilöiden ja muiden päättäjien vastuu siitä, miten palvelut saadaan organisoitua ja miten niillä pystyään vastaamaan tarpeisiin 7 8.5.2014 Timo Kietäväinen
Paikallistasolla Kunnat kohtaavat taantuman nurjat puolet paikallistasolla ; inhimillinen ja taloudellinen ulottuvuus Työttömyyden pitkittyessä odotukset kuntien väliintulolle kasvavat, vaikka vastuu työllisyyspalveluista ja niiden on rahoituksesta edelleen valtiolla Kuntien toimintamahdollisuudet ovat rajallisia ja uhkaavat edelleen kaventua (keinovalikoima, taloudelliset resurssit, työtilaisuudet, asiakasohjaus ) Kuinka vastuu, valta ja resurssit tulevaisuudessa jakautuvat? Voiko ratkaisuna olla yhteinen tahtotila, sitoutuminen ja tiivis yhteistyö paikallistasolla? 18 8.5.2014 Timo Kietäväinen
Työmarkkinatuen rahoitusosuuksien kehitys kunnissa (500 pv) Vuosi Kuntien maksuosuus ( ) Ero edellisvuoteen (%) 2006 192 000 000 Uusi kustannus 2007 157 000 000-18 % 2008 140 000 000-11 % 2009 144 900 000 3 % 2010 144 500 000-0,3 % 2011 141 900 000-2 % 2012 176 500 000 20 % 2013 215 100 000 18 % 2014 * 252 000 000 15 % 2015 * 295 000 000 15 % * Trendin mukainen arvio 19 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Kuntien rahoitusosuus 2015 300-499 500-999 1000+ Yhteensä Kohderyhmä ** 21 200 25 800 37 900 84 700 hlöä Rahoitusosuus 50 % uusi 50 % 70 % +20% Euroa 88 830 000 109 134 000 224 443 800 422 407 800 Trendin mukaan 97 358 000 119 611 000 245 990 000 462 969 000 ** Kelan arvio (keskimäärin) 20 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Kuntien työmarkkinatuen rahoitusosuus 2013 2015 Kompensaatio 215 miljoonaa 463 miljoonaa *** 75 miljoonaa *** 2015 kokonaan uutta rahoitusvastuuta 168 miljoonaa euroa 21 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Laskelma budjettiriihessä päätetyn yhteisöverolisäyksen ja pitkäaikaistyöttömyyden välisestä yhteydestä Kuntakoon mukaan Kunnan asukasluku - 2000 2001-6000 6001-10000 0,8 0,9 6,3 6,8 6,1 6,0 Pitkäaikaistyöttömien (yli 1 v.) osuus kaikkien kuntien pitkäaikaistyöttömistä, % Yhteisöveron osuus kaikkien kuntien yhteisöverosta, % 10001-20000 20001-40000 40001-100000 9,4 8,3 14,6 11,7 18,3 15,5 100001-44,5 50,7 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 Kuntakohtainen yhteisöveron lisäys on laskettu vuoden 2014 jako-osuuksilla. Pitkäaikaistyöttömien määrät heinäkuussa 2014 on poimittu ELY-keskusten työllisyyskatsauksista. 8.9.2014/hp
Kunnan asukasluku Budjettiriihessä päätetty 75 miljoonan euron yhteisöverolisäys pitkäaikaistyötöntä kohti Kuntakoon mukaan - 2000 974 2001-6000 873 6001-10000 800 10001-20000 723 20001-40000 40001-100000 646 689 100001-924 Manner-Suomi 811 0 200 400 600 800 1000 Kuntakohtainen yhteisöveron lisäys on laskettu vuoden 2014 jako-osuuksilla. Pitkäaikaistyöttömien määrät heinäkuussa 2014 on poimittu ELY-keskusten työllisyyskatsauksista. 8.9.2014/hp
Laskelma budjettiriihessä päätetyn yhteisöverolisäyksen ja pitkäaikaistyöttömyyden välisestä yhteydestä Maakunnittain Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Savo Lappi Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Kanta-Häme Etelä-Savo Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Pitkäaikaistyöttömien (yli 1 v.) osuus kaikkien kuntien pitkäaikaistyöttömistä, % Yhteisöveron osuus kaikkien kuntien yhteisöverosta, % 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Kuntakohtainen yhteisöveron lisäys on laskettu vuoden 2014 jako-osuuksilla. Pitkäaikaistyöttömien määrät heinäkuussa 2014 on poimittu ELY-keskusten työllisyyskatsauksista. 2.6.2014/hp
Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä-Savo Manner-Suomi yht. Etelä-Karjala Pohjois-Savo Kanta-Häme Kainuu Pohjois-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Keski-Suomi Päijät-Häme Budjettiriihessä päätetty 75 miljoonan euron yhteisöverolisäys pitkäaikaistyötöntä kohti Maakunnittain 423 478 423 531 483 550 616 608 708 659 741 866 830 811 913 1 227 1 209 1 353 1 865 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 Kuntakohtainen yhteisöveron lisäys on laskettu vuoden 2014 jako-osuuksilla. Pitkäaikaistyöttömien määrät heinäkuussa 2014 on poimittu ELY-keskusten työllisyyskatsauksista. 8.9.2014/hp
Laskelma budjettiriihessä päätetyn yhteisöverolisäyksen ja pitkäaikaistyöttömyyden välisestä yhteydestä Kunnat, joissa eniten pitkäaikaistyöttömiä (yli 1000 henk.) Helsinki Tampere Oulu Turku Espoo Jyväskylä Vantaa Lahti Pori Kuopio Kouvola Joensuu Rovaniemi Lappeenranta Kotka Salo Hämeenlinna Pitkäaikaistyöttömien (yli 1 v.) osuus kaikkien kuntien pitkäaikaistyöttömistä, % Yhteisöveron osuus kaikkien kuntien yhteisöverosta, % 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 Kuntakohtainen yhteisöveron lisäys on laskettu vuoden 2014 jako-osuuksilla. Pitkäaikaistyöttömien määrät heinäkuussa 2014 on poimittu ELY-keskusten työllisyyskatsauksista. 8.9.2014/hp
Espoo Helsinki Vantaa Turku Manner-Suomi yht. Lappeenranta Hämeenlinna Kuopio Kouvola Joensuu Tampere Pori Kotka Oulu Lahti Salo Rovaniemi Jyväskylä Budjettiriihessä päätetty 75 miljoonan euron yhteisöverolisäys pitkäaikaistyötöntä kohti Kunnat, joissa eniten pitkäaikaistyöttömiä (yli 1000 henk.) Pitkäaikaistyöttömiä 3 833 11 011 3 462 3 920 92 503 1 347 1 046 1 667 1 612 1 495 6 363 1 896 1 269 4 210 3 029 1 253 1 407 3 682 286 383 367 357 400 484 443 510 596 580 570 688 756 811 1 050 1 033 1 454 1 618 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 Kuntakohtainen yhteisöveron lisäys on laskettu vuoden 2014 jako-osuuksilla. Pitkäaikaistyöttömien määrät heinäkuussa 2014 on poimittu ELY-keskusten työllisyyskatsauksista. 8.9.2014/hp
Työmarkkinatuen rahoitusuudistus - mahdoton yhtälö Kunnissa tällä hetkellä tehtävä kehitystyö eli heikossa työmarkkinaasemassa olevien palvelujen kehittäminen ja aktiivinen polutus työelämään on hautautumassa työttömien perusturvan rahoitusvastuun siirtelyyn Rahoitusvastuun siirto ei ratkaise julkisen talouden kestävyysvajetta eikä ole linjassa hallituksen kuntataloutta koskevien linjausten kanssa Passiivituen lisääntyvä rahoitusvastuu kohtelee rakennemuutoskuntia epäreilusti ja heikentää kaikkien kuntien resursseja panostaa aktiiviseen työllisyydenhoitoon, sillä myös aktivoinnista kunnille aiheutuvat kustannukset ovat huomattavia 28 8.5.2014 Timo Kietäväinen
Monissa kunnissa on parhaillaan käynnissä YT-neuvottelut ja jopa irtisanomisia. Kunta ei voi siinä tilanteessa itse työllistää palkkatuella rajoitusten takia ja palveluverkossa tehtävät muutokset saattavat aiheuttaa sen, ettei kuntouttavan työtoiminnan paikkojakaan ole enää yhtä paljon tarjolla Kunnat eivät nykyisessä suhdannetilanteessa pysty omilla toimillaan vaikuttamaan maksuosuuden kehityssuuntaan Korkea ja pitkittyvä työttömyys aiheuttaa joka tapauksessa merkittävän taloudellisen taakan kunnille Tosiasiassa aktiivitoimien lisäys ja kuntien säästö passiiviajan maksuissa lisäisi valtion rahoittaman aktiiviajan kustannuksia - mahdoton yhtälö? 29 8.5.2014 Timo Kietäväinen
Palveluksessanne kuntatalousyksikkö Palvelualueemme ovat: kuntatalouden tilastot, julkaisut ja tuotteet budjetointi ja taloussuunnittelu kirjanpito konserniohjaus ja omistajapolitiikka kuntatalous ja valtio kustannuslaskenta maksu- ja myyntitulot talous- ja toimintatilaston luokitukset tarkastus ja valvonta tuottavuus valtionosuudet varainhankinta ja sijoitustoiminta verotus Lisää tietoa näistä aiheista löydät netistä osoitteesta www.kunnat.net/kuntatalous Maksuttomia palveluitamme ovat: Kuntataloustiedote Kuntatalousuutiskirje Sähköpostilistat kuntien ja kuntayhtymien talousasioista vastaaville Maksullisia palveluitamme ovat: Kuntien verotulojen ennustekehikko Kuntien talouden tunnuslukutiedosto Kuntien palvelutoiminnan kustannuksia kuvaava tiedosto Talouteen liittyvät kysymykset on kätevä lähettää suoraan palvelusähköpostiimme kuntatalous@kuntaliitto.fi 30