Kuntatalouden tila ja haasteet mm. sisäilmaongelmat ja niiden hallinta Reijo Vuorento Apulaisjohtaja Suomen Kuntaliitto

Transkriptio

1 Kuntatalouden tila ja haasteet mm. sisäilmaongelmat ja niiden hallinta Reijo Vuorento Apulaisjohtaja Suomen Kuntaliitto

2 Maailmankauppa määrän muutos, % Maailmankauppa Suomen vienti Lähde: CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis, Tilastokeskus, VM Kansantalousosasto

3 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien ennusteet VM Prosenttia: BKT, määrän muutos -0,7 0,5 0,9 1,2 1,2 1,1 1,1 Palkkasumman muutos 0,7 0,8 1,5 1,4 1,5 1,9 2,3 Ansiotasoindeksin muutos 1,4 1,2 1,2 1,0 1,2 1,6 2,0 Työttömyysaste 8,7 9,4 9,3 9,0 8,7 8,4 8,1 Kuluttajahintojen muutos 1,0-0,2 0,3 1,3 1,5 1,7 1,8 Kuntien kustannustason muutos 0,5 0,5 1,0 0,9 1,3 1,6 2,0 Valtionosuusindeksin muutos 1,5 0,6 0,0 0,0 0,0 0,0 2,0 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 0,7 0,8 1,1 1,0 1,2 1,6 2,0 Ennusteet syyskuussa 2015 (Kuntatalousohjelma): BKT, määrän muutos -0,4 0,2 1,3 Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos 0,3 1,4 0,5 1,1 1,5 1,2 Työttömyysaste Kuluttajahintaindeksin muutos 8,7 1,0 9,6-0,1 9,4 1,1 Kuntien kustannustason muutos 0,5 0,6 1,2 1,4 1,7 1,2 9,1 1,5 1,1 1,3 2,2 1,7 8,7 1,8 1,7 1,2 2,5 2,1 8,3 2,0 2, /hp

4 Talouden kasvu viime vuosikymmeninä ja pitkän aikavälin kasvuarvio Suomen Pankki: Talouskasvu keskimäärin noin yksi prosenttia vuosina » Ed. arvio keskimäärin 1½ % v

5 Julkisyhteisöjen tulot, verotulot ja menot suhteessa BKT:een, % Tulot Menot Verotulot Lähde: Tilastokeskus, VM Kansantalousosasto

6 Valtionvelka Mrd. euroa (vasen asteikko) % BKT:sta (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus, VM Kansantalousosasto

7 15 Investoinnit määrän muutos ja kasvuvaikutukset, prosenttia Rakentaminen Koneet ja laitteet T & K Yhteensä Lähde: Tilastokeskus, VM Kansantalousosasto

8 Lähde: Timo Aro /hp

9 4 Ikäsidonnaisten menojen muutos vuodesta 2015, suhteessa BKT:een, % Eläkkeet Terveydenjuolto Pitkäaikaishoito Opetus Työttömyysaste Yhteensä Kuvio on laadittu STM:n kehittämällä SOME mallilla. Lähde: VM Kansantalousosasto

10 Väestöllinen huoltosuhde /MP Lähde: Tilastokeskus, väestö- ja oikeustilastot

11 Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen, STTK/Ralf Sund (Suomen Kuvalehti 42/2015)

12 Kuntien rahoitusvastuu työttömien perusturvasta kasvussa Työmarkkinatuki Heinäkuu 100 milj. 121 milj. 141 milj. 235 milj. Koko vuosi 177 milj. 215 milj. 248 milj. *408 milj. Lähde: Kela/Kelasto Timo Kietäväinen

13

14 SOTEUUDISTUKSEEN LIITYVIÄ RAHOITUSKOKONAISUUKSIA Sote bruttomenot noin 21 mrd.e. netto 17,5 - Kuntien verot (21 mrd.e kunnallisvero 18,6, kvero 1,6 yvero 1,6 ) - VALTIONOSUUDET (PP - 8 mrd.e sote n. 6,5 mrd.e) - LAINAT (17 mrd.e mikä osa sotessa?) - OMAISUUDEN SIIRROT (sotekiinteistöt n. tasearvot 6,5 mrd.e) - HENKILÖSTÖN SIIRROT ( ) / ELÄKEVASTUUT(60 mrd.e)

15 Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

16 Yle

17 Miljardiluokan kysymyksiä 1. IHA - / Sote - alueen rahoitus - Itsehallintoalueen verotusoikeus vai valtion rahoitus? - Monikanavarahoituksella vai ilman? - Alueiden välinen tasaus? 2. Kuntiin jäävien palvelujen rahoitus - Kuntien välinen tasaus - Verokatto / verovähennykset vaikutukset alueen taloudelliseen kantokykyyn verouudistus, yhteisövero, kiinteistövero (?) 3. Omaisuusjärjestelyt / tukipalvelut 4. Henkilöstön asema /palkkojen harmonisointi / eläkevastuut 5. Rahoitushuolto mistä lainat vai pitääkö toimia ilman? 6. Sote kehys / alijäämä kuka vastaa (?) 7. Kuntien kannustin mistä löytyy?

18

19 Sipilän hallituskauden finanssipolitiikan säännöt Julkisen talouden suunnitelman rahoitusasematavoitteet 2019 mennessä: 1. Valtiontalouden alijäämä korkeintaan ½ suhteessa BKT:hen 2. Kuntatalouden alijäämä korkeintaan ½ suhteessa BKT:hen, mikä merkitsee merkittävää sopeutustarvetta vaalikauden loppuun mennessä 3. työeläkerahastojen ylijäämä noin 1 % suhteessa BKT:hen 4. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema tasapainossa» Kuntatalouden menorajoite: vähintään milj. Valtion tulee alentaa v mennessä kuntatalouden toimintamenoja vähintään 720 milj. eurolla verrattuna hallituskautta edeltäneeseen ns. tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3 % ja velka enintään 60 prosenttia suhteessa BKT:een Julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman muutoksen keskipitkän aikavälin tavoite (MTO): -0,5 % suhteessa BKT:een

20 /hp

21 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan) * 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** 1) 1) Toimintakate -26,67-27,66-28,07-28,04-28,77-29,57-30,48 Verotulot 21,18 21,77 21,73 22,08 22,68 23,33 24,03 Käyttötalouden valt.os. 8,20 8,22 8,78 8,61 8,70 8,54 8,68 Rahoituserät, netto 0,17 0,23 0,26 0,24 0,22 0,18 0,13 Vuosikate 2,88 2,55 2,71 2,90 2,84 2,47 2,35 Poistot -2,64-2,61-2,71-2,81-2,91-3,01-3,11 Satunnaiset erät, netto 1,92 0,33 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 Tilikauden tulos ,16 0,28 0,26 0,36 0,20-0,27-0,49 Tulorah. korjauserät -2,56-0,55-0,55-0,55-0,55-0,55-0,55 Tulorahoitus 2,24 2,34 2,42 2,62 2,55 2,19 2,07 Investoinnit, netto -2,34-3,33-3,45-3,57-3,62-3,72-3,75 Rahoitusjäämä 2) -0,10-1,00-1,03-0,95-1,07-1,53-1,68 Lainakanta 16,53 17,02 18,10 19,12 20,26 21,85 23,60 Rahavarat 5,30 5,05 5,05 5,06 5,09 5,10 5,12 1) Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1,7 mrd. euroa. Vuonna 2015 liikelaitosten yhtiöittäminen heikentää toimintakatetta arviolta 0,45 mrd. euroa. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät /hp Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot VM

22 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (arviot painelaskelman mukaan) /hp Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot VM

23 Kuntakonsernien lainakanta vuosina , mrd ,8 0,2 8,7 12, ,1 0,3 9,1 13, ,5 0,3 9,5 14, ,2 0,4 9,9 15, ,2 0,5 10,1 16, ,1 0,6 10,3 18, ,7 0,7 10,5 18, ,2 0,8 10,8 19, ,7 0,9 11,2 20, ,8 1,0 11,9 22, ,5 1,2 12,9 24, ,0 1,3 13,3 25, ,3 1,5 13,5 27, ,8 1,7 14,7 30, Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt /hp Lähde: Tilastokeskus

24 KONSERNITARKASTELUSSA HUOMIOITAVAA: - KUNNAN TOSIASIALLISEN VASTUUN JA KIRJANPIDOLLISEN VASTUUN RAJA OSIN EPÄSELVÄ - SUURTEN KAUPUNKIEN YHTIÖT, ERITYISESTI ENERGIAYHTIÖT, VÄÄRISTÄVÄT KOKONAISUUDEN ARVIOINTIA - KONSERNIYHTIÖIDEN TILAN JA KUNNON TARKASTELU: KIINTEISTÖYHTIÖT / ENERGIAYHTIÖT - ERI RAHOITUSMALLEISTA JOHTUVAT VASTUUT KONSERNITARKASTELUSSA (ELINKAARIMALLIT) - TAKAUKSETMUUHUN KUIN KUNTAKONSERNIIN NS. HARMAA ALUE - KUNNANVALTUUSTO PÄÄTTÄÄ KUULUUKO KUNNAN TOIMIALAAN - OMISTAJAOHJAUS / OSAOPTIMOINTI / INHOUSE - MILLOIN TOIMITAAN MARKKINOILLA (ULKOMYYNTI) - VASTUUT JA VELVOITTEET KUN OMISTUSOSUUS VÄHÄINEN

25

26 KORJAUSVELKA 26 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

27

28

29 Kuntien rakennuskanta / Sote-rakennukset Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistaman rakennuskannan laajuus oli vuonna 2013 yhteensä noin rakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala on n. 34 milj. neliömetriä. Toimistorakennukset % Kokoontumisrak., kultt., urh % Teoll., tekn., var., yms % Muut rak % Hoitoalan rakennukset % Päiväkodit, koulut % Hoitoalan rakennukset Päiväkodit, koulut Asuminen, asuntolat Ammatill.opp.,tutkimusl., muut opp. Kokoontumisrak., kultt., urh. Toimistorakennukset Teoll., tekn., var., yms. Ammatill.opp.,tutkimusl., muut opp % Asuminen, asuntolat % Muut rak. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 29

30 Kuntien rakennuskanta / Sote-rakennukset Kuntien, kuntayhtymien ja omistaman rakennuskannan tyypit tilastokeskuksen jaottelun mukaisesti. (Kuntien liikelaitoksissa oli alla olevissa rakennustyypeissä lisäksi noin m2) Tilastokeskuksen rakennustyypittely ja nimeäminen on osittain vanhentunut, eikä täysin vastaa rakennuksissa tapahtuvaa toimintaa käytännössä. Lasten- ja koulukodit; ; 1 % Kehitysvammaisten hoitolaitokset; ; 2 % Muut huoltolaitosrakennuks et; ; 5 % Muualla luokittelemattomat sosiaalitoimen rakennukset; ; 7 % Vanhainkodit; ; 20 % Keskussairaalat; ; 21 % Muut terveydenhuoltoraken nukset; ; 7 % Terveydenhuollon erityislaitokset; ; 1 % Terveyskeskukset; ; 19 % Muut sairaalat; ; 17 % Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 30

31 Sote-rakennukset / Ikäprofiili Vuosina on rakennettu noin 36% kaikista Suomen hoitoalan rakennuksista. Vastaava suhde voidaan olettaa olevan myös kuntien, kuntayhtyminen ja kuntien liikelaitosten omistamien hoitoalan rakennusten ikäjakauma. Tämä tarkoittaa, että noin 2 milj. neliömetriä, noin vuotta vanhaa hoitoalan rakennuskantaa on saavuttamassa peruskorjausiän. Kuntien omistamien rakennusten korjausvelka on yleisellä tasolla arvioitu olevan noin 5 mrd. euroa, jos tästä luvusta ottaa hoitoalan rakennusten suhteellisen osuuden niin voidaan karkeasti arvioida hoitolan rakennusten korjausvelan olevan luokkaa 1-1,5 mrd. euroa. Hoitoalan rakennusten ikäjakauma 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 5,4 6,6 13,0 12,6 17,8 17,9 11,2 7,8 5,0 2,8 Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 31

32

33

34

35

36

37 Homevaurioiden terveyshaittojen taloudellinen merkitys Homevaurioiden aiheuttamien astmojen kustannukset n. 45 milj. /v Homevaurioiden aiheuttamien hengitystieoireiden kustannukset n. 400 milj. /v Homevaurioiden aiheuttamien työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset n. 250 milj. /v Lisäksi tuottavuus- ym. menetykset Sairauspoissaolon hinta keskimäärin n. 200 /pvä 0-10 vuotiaan lapsen sairaus aiheuttaa yleensä myös toisen vanhemman työstä poissaolon (päiväkodit ja koulut) Esim työntekijää, 1 sairauspoissaolopäivä maksaa n Homevaurioiden korjaus ei ole siis pelkkä kustannus, vaan sillä saadaan myös säästöjä! 37 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

38 Palveluverkkojen kehittäminen ydinongelma Esko Korhonen Toimitilat Palvelut Tasapaino?

39 Strategiatyö toimitilahallinnossa Esko Korhonen

40 Palveluiden ja toimitilojen yhteensovittamisen ketju Omistajaohjauksen ketju Kunnan strategia Palveluohjelma Palveluverkot Toimitilaohjelma Yleisimmät puutteet: Strategiassa ei ole huomioitu riittävällä tasolla toimitilojen merkittävyyttä kunnan talouteen. Toimitilojen merkitys palveluiden tukipalveluna oli väärässä mittasuhteessa tai merkityksessä. Kokonaisia strategisia tasoja puuttui välistä tai niistä ei ollut sitovia eli toimintaa ohjaavia päätöksiä Puutteiden johdosta toimintaa ohjaavia elementtejä puuttui, joka heijastuu voimakkaasti ketjussa alaspäin. Salkutettu omaisuus Investointi -ohjelma Ennakoiva ylläpito Ylläpitoon, investointien suunnitteluun ja toteutukseen syntyy häiriöitä, jotka näkyvät esim. sisäilmaongelmina ja muina vakavina toiminnallisina ongelmina. 40 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

41 Palveluiden ja toimitilojen yhteensovittamisen ketju Omistajaohjauksen ketju Johdonmukainen toimintamalli: o o o o o Katkeamaton päätöksenteon ja omistajaohjauksen ketju, joka ohjaa toimintaa. Jokaisesta tasosta on tehty yhteisesti sitova päätös. Ylemmän tason päätökset ja linjaukset määrittelevät reunaehdot seuraavalle päätöksenteon tasolle. Päätöksenteko muodostaa johdonmukaisen ja loogisen ketjun. Palveluverkosta tehdyillä päätöksillä on merkittävä ohjaava vaikutus tilahallinnan toteuttamiseen. 41 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

42 Harkittua omistajuutta toimitiloihin Havaintoja: Tilojen käytettävyyden ongelmat, ylläpidossa havaitut ongelmat ja sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat periaatteessa pääosin seurausta puutteista omistajaohjauksen ketjussa. Lisäksi esiintyy viitteitä, että tietyt uudet omistamisen tavat ja rakennusten toteuttamis-, rahoitustavat ovat vieneet huomiota pois kokonaisuuden hallinnan ongelmista. mm. elinkaarimallit ja leasing rahoitusmallit yms. ovat varsin toimivia ratkaisuja - siinä missä muutkin mallit. Mutta mm. elinkaarimalleilla tai leasing rahoitusmalleilla ei voida kuitenkaan korjata omistajaohjauksen ketjussa olevia (esim. palveluverkossa) epäkohtia tai rakennusten ylläpidossa pitkään vaikuttanutta aliresursointia koko kunnan osalta. kaikki omistamisen ja rakennusten toteuttamisen mallit tarvitsevat pohjalle kuitenkin hallitun omistajaohjauksen päätöksenteon prosessin. 42 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

43 Sisäilmaongelmien hoitaminenlähtee kokonaisuuden haltuunotosta: - Sisäilman epäkohtien poistamiseen tähtääviä prosesseja (mm. tutkimus, osaamisen kehittäminen ja korjaaminen) tulee kehittää ja toteuttaa johdonmukaisesti ja riittävin resurssein. - Samalla tulee parantaa oleellisesti suunnitelmallista ja ennakoivaa kiinteistönpitoa, ettei nuoremmasta rakennuskannasta pääse syntymään uusia ongelmatapauksia. - Taloudelliset reunaehdot vaikeuttavat oleellisesti tarkoituksenmukaisen resursoinnin kohdentamista sisäilman epäkohtien ennaltaehkäisyyn myös koko palveluverkon tarkoituksenmukaisuutta on syytä arvioida. - Palveluverkon kehittäminen lähtee luonnollisesti toiminnan tarpeista. Palveluverkkoa oleellisesti kehittämällä voisi olla mahdollista tavoitella rakennuskannan nopeampaa uusiutumista ja ennakoivaa kiinteistönpitoa taloudelliset reunaehdot huomioiden

44 MILLÄ EVÄILLÄ KUNTATALOUS KUNTOON? 1. MALTILLINEN KUSTANNUSKEHITYS - TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS RATKAISEVAT MYÖS KUNTATALOUDEN KOHTALON 2. JÄRKEVÄT RAKENNEUDISTUKSET 3. TOIMINNAN JOUSTAVOITTAMINEN 4. ALUEIDEN ERITYISPIIRTEET HUOMIOON 5. KIINTEISTÖTOIMEN HAASTEET HALLINTAAN