Leppävesi Liikuntapuiston asemakaava ja Leppäveden asemakaavan muutos

KAAVASELOSTUS Leppävesi Liikuntapuiston asemakaava ja Leppäveden asemakaavan muutos 410-AK-LEP-011 Ehdotus 21.1.2019

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Liikuntapuiston asemakaava Kaavatunnus: 410-AK-LEP-011 Kaavan päiväys: 17.12.2018 Kaavan laatija: Laukaan kunta, Maankäyttö Kaavan vireille tulosta ilmoitettu: 9.8.2018 Kaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä: 18.10. 19.11.2018 Kaavaehdotus MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä: Kunnanhallituksen hyväksymispäivämäärä: Kunnanvaltuuston hyväksymispäivämäärä: 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijoittuu Leppäveden taajaman pohjoisosaan Majajärven kaakkoispuolelle, pääosin entiselle maaainestenottoalueelle. Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamatonta ja sijoittuu Leppäveden asemakaava-alueen luoteiskulmaan. Sorarinteen ja Majajärventien välissä on pieni asemakaavalla virkistykseen varattu alue (VL ja VK). Alue rajautuu etelässä ja idässä asemakaavoitettuihin katualueisiin (Majajärventie ja Tiituspohjantie) ja pientalokortteliin (Soratien kortteli 401). Kaavoituksen yhteydessä tehdään joitakin tarkistuksia nykyiseen asemakaavaan Majajärventien ja Tiituspohjantien alueella sekä AO-korttelissa 400. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 24,5 ha. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti 1

Asemakaava koskee seuraavia kiinteistöjä: Sorala 410-406-10-178, Lisäsorala 410-406-10-242, Kytömetsä 410-406-10-310, Mäntymäki 410-406-10-388, Hiekkapohjanpuisto 410-406-10-392, Soramäki 410-406-10-397, Kuukkasora 410-406-11-192, Majala 410-406-11-87, Majala 410-406-10-92, Majala III 410-406-11-92, Syrjälä 410-406-10-87, Marttila 410-406-10-88, Ritoniemi 410-406-10-89, Tiensivu 410-406-10-91, Koivikko 410-406-10-117, Majala II 410-406-10-144, Rinnemaja 410-406-10-396, Eerola 410-406-10-412, Majaniemi 410-406-11-86 ja Majaranta 410-406-11-184. Kuvat 2. Alustava suunnittelualueen rajaus. 1.3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Laukaan kunnalla on tavoitteena toteuttaa alueelle vetovoimainen, erilaisia aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoava virkistysalue ja liikuntapuisto. Kaikille tarkoitettu ja helposti lähestyttävä monipuolinen liikuntakeskus eli matalan kynnyksen lähiliikuntapaikka, jossa korostuu yhdessä viihtyminen, ryhmäliikunta ja kunnon ylläpito luonnon äärellä. Liikuntapuistoon tulee olla hyvä saavutettavuus paitsi jalan myös pyörillä, mopoilla ja autolla sekä riittävät pysäköintialueet kaikille liikkumisvälineille. Suunnittelussa huomioidaan uusi Tiituspohjantieltä Lintumäkeen Kuukaanpääntielle (mt 638) johtava tielinjaus. Suunnittelualueeseen on liitetty mukaan Majajärven ranta-alueelle sijoittuvat kolme lomarakennuspaikkaa, joiden käyttötarkoitus tullaan osoittamaan kaavallisesti. Lisäksi asemakaavanmuutoksen yhteydessä tarkistetaan AOkorttelin 400 osalta kaava-alueen rajauksia toteutunee kiinteistöjaotuksen mukaisesti. 2

Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 0 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet... 2 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.2 Luonnonympäristö... 6 3.2.1 Maisemakuva, maastonmuodot, kasvillisuus ja eläimistö... 6 3.2.2 Pohjavesi... 7 3.2.3 Maaperä... 8 3.3 Rakennettu ympäristö... 8 3.3.1 Suunnittelualueen rakennettu ympäristö... 8 3.3.2 Kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset... 8 3.3.3 Liikenne... 9 3.3.4 Palvelut... 9 3.3.5 Työpaikat... 9 3.3.6 Virkistys... 9 3.3.7 Tekninen huolto... 9 3.3.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 9 3.4 Maanomistus... 9 3.5 Suunnittelutilanne... 9 3.5.1 Maakunnallinen suunnittelutilanne... 9 3.5.2 Yleiskaava... 10 3.5.3 Asemakaava... 11 3.6 Muut suunnitelmat ja päätökset... 11 3.6.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 11 3.6.2 Leppäveden liikuntapuistosuunnitelma... 12 3.6.3 Liikenneselvitys Piilopohja Kuukkala... 14 3.6.4 Soratien aluevaraussuunnitelma... 15 3.6.5 Tasaussuunnitelma... 16 3.6.6 Hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma... 16 3.6.7 Muita aluetta koskevia selvityksiä, käsittelyjä ja päätöksiä... 17 3.7 Pohjakartta... 17 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 17 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 17 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 17 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 17 4.3.1 Osalliset... 17 4.3.2 Vireille tulo... 18 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 18 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 18 4.4 Asemakaavan tavoite... 18 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 18 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 18 4.5.1 Kaavaluonnosvaihe... 18 4.5.2 Asemakaavaehdotuksen ratkaisu... 19 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 20 5.1 Kaavan rakenne... 20 5.1.1 Mitoitus... 20 5.1.2 Palvelut... 20 5.1.3 Liittyminen voimassa olevaan kaavaan... 20 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 20 3

5.3 Aluevaraukset... 20 5.3.1 Korttelialueet... 20 5.3.2 Suunnittelumääräykset... 22 5.4 Kaavan vaikutukset... 22 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan... 22 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön... 23 5.4.3 Kaavan liikenteelliset vaikutukset... 23 5.4.4 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen... 24 5.4.5 Sosiaaliset vaikutukset... 24 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 24 5.6 Nimistö... 24 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 24 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 24 6.2 Toteuttamisen seuranta... 24 Liitteet - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Asemakaavan seurantalomake (lisätään ehdotusvaiheessa) - Leppäveden liikuntapuiston kehityssuunnitelma. Sweco Finland Oy 2018 - Lintumäen alueen luonto- ja maisemaselvitys. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, 2018 - Hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma. Ramboll Finland 2017 - Lintumäen tasaussuunnitelma. WSP Finland Oy 2018 - Tiivistelmät kaavaluonnoksesta saaduista lausunnoista ja niihin annetut kaavanlaatijan vastineet 4

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Liikuntapuistoa koskeva asemakaava on tullut vireille kunnanhallituksen hyväksyessä kaavoituskatsauksen 2018 kokouksessaan 18.6.2018 124. Hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä 9.- 24.8.2018 välisen ajan. Asemakaavaluonnos valmistui syksyn 2018 aikana ja kunnanhallitus asetti kaavaluonnoksen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten 18.10. 19.11.2018 väliseksi ajaksi. Luonnoksesta pyydetään lausunnot Keski-Suomen ELYkeskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Jyväskylän kaupungilta, Keski-Suomen pelastuslaitokselta, Elenialta sekä Laukaan kunnan vapaa-aikatoimelta ja tekniseltä lautakunnalta. Luonnosvaiheen jälkeen laaditaan kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus asettaa yleisesti nähtäville. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Jyväskylän kaupungilta, palo-ja pelastustoimelta sekä ja Laukaan kunnan vapaa-aikatoimelta ja tekniseltä lautakunnalta. Kaavaehdotuksen hyväksyy Laukaan kunnanvaltuusto. 2.2 Asemakaava Suunnittelualue on pääosin kaavatonta ja asemakaavalla laajennetaan nykyistä Leppäveden asemakaavoitettua aluetta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on rakentamatonta taajaman lähialuetta, joka rajautuu Majajärventien ja Tiituspohjantien katualueisiin. Suunnittelualueeseen sisältyy soramonttujen lisäksi myös metsäisiä alueita, joilla sijaitsee suunnittelualueen länsiosassa kaksi elinympäristöltään arvokasta suppamuodostumaa. Alueen läpi kulkee valaistu maakuntaura Metsoreitti, joka on suosittu patikointi-, hiihto- ja ulkoilureitti Jyväskylän ja Laukaan kirkonkylän välillä. Alueen lähiympäristöön sijoittuu etelä- ja länsipuolella asuinalueita, itäpuolella metsäalueita. Pohjoispuolella Majajärven rannassa on jonkin verran loma-asutusta. Kuva 3. Maanmittauslaitoksen ortokuva alueesta. 5

3.2 Luonnonympäristö 3.2.1 Maisemakuva, maastonmuodot, kasvillisuus ja eläimistö Osa suunnittelualueesta on aiemmin toiminut maa-ainesten ottoalueena, jota reunustavat kuivat ja kuivahkot mäntykankaat. Maisemarakenteen keskeiset elementit ovat Majajärven itärannan jäljellä oleva hiekkaja soraharjanne sekä käytöstä poistunut maa-ainestenottoalueet sekä sen metsäiset reuna-alueet, jonne sijoittuu kaksi elinympäristöltään arvokasta suppamuodostumaa. Majajärven ranta on vesi- ja rantakasvillisuudeltaan varsin karua. Alueen maisema-arvot liittyvät Majajärven rinnemetsään, josta avautuu järvimaisema. Lisäksi alueen eteläosan harjumetsä suppineen on maisemaltaan tärkeä alue. Kuva 4: Suunnittelualueen maisemarakenne (ote luonto- ja maisemaselvityksen luonnoksesta) Puusto on suurelta osin mäntyvaltaista. Kuusivaltaisia metsiköitä on vähän. Keskiosalla, erityisesti vanhan maa-ainesottoalueen reunaosilla, puusto on nuorta ja alueella on myös äskettäin tehty hakkuita. Varttuneempaa puustoa on alueen eteläosalla. Majajärven ranta vesi- ja rantakasvillisuudeltaan on varsin karua. Alueen linnustoa leimaa havupuumetsien lajisto, joka koostuu etupäässä yleisistä lajeista. Alueen runsaslukuisimmat lajit ovat peippo ja pajulintu. Havaintojen perusteella linnuston tiheys on alhainen. Syynä on, se että alueen metsät ovat pääosin nuoria, metsien yksipuolisuus ja pensaskerros useassa tapauksessa puuttuu. Monipuolisin linnusto on lehtipuuvaltaisessa Korpelan metsässä, missä on mm. lahopuustoa. Alueelta ei tehty maastokartoituksen aikana havaintoja liito-oravasta. Mäntymäen pohjoisrinteen alaosan vanhasta kuusikosta on tieto, että keväällä 2004 kuusikossa oli liito-oravan papanoita runsaasti pöllönpöntön katolla (Hertta, TAXON 2018). Selvitysalueilla ei sijaitse Natura-alueita. Alueiden välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien kohteita. Kohdekuvaus, Kytölän supat Suunnittelualueelle sijoittuva luontokohde, Kytölän supat, on geologisesti ja kasvillisuudeltaan paikallisesti merkittävä kohde. Keväällä supan pohjalla on yleensä vettä, joka myöhemmin häviää. Kasvillisuus on etupäässä lehtomaista ja tuoretta kangasta, mutta supien pohjan on puutonta ja soistumia on paikoin. Supan pohjalla kasvisto on oravanmarja- ja kastikkavaltaista. Samoin korvenkarhunsammalta kasvaa runsaana ja 6

paikoin on rahkasammal laikkuja. Puusto on varttunutta ja kuusivaltaista. Muutamia järeitä haapoja kasvaa supan pohjalla. Alueen eteläosalla on kausikostea uoma, jossa keväällä virtaa vettä. Puusto on varttunutta ja kuusivaltaista. Suojeluperuste: geologinen kohde ja se poikkeaa harjun muusta ympäristöstä. Kuva 5: Suunnittelualueelle sijoittuvien suppien aluerajaus. 3.2.2 Pohjavesi Selvitysalueelle sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeä Lintumäen pohjavesialue (0941051), jonka kokonaispinta-ala on noin 5,6 km² ja muodostumisalueen pinta-ala 3,68 km². Esiintymän kokonaisantoisuus on noin 2 700 m²/d. Lintumäen pohjavesialue sijoittuu lounas-koillissuuntaiselle Sisä-Suomen reunamuodostumalle ja siihen liittyville deltoille sekä reunamuodostuman länsipuolisille, luode-kaakkosuuntaisille syöttöharjuille. Pohjavesi virtaa muodostumassa pääasiassa lännestä itään ja purkautuu muodostuman itäpuolella. Kuva 6. Pohjavesialue 7

3.2.3 Maaperä Alueen maaperä on pääosin hiekkavaltiasta reunamuodostumaa RHkM (vaalean vihreä). Lounaisosan ulottuu reunamuodostuma hiekkamoreenia RMrM (vaaleanpunainen). Majajärven rannassa maaperä on soravaltaista harjua SrM (vihreä). Kuva 7. Maaperäkartta 3.3 Rakennettu ympäristö 3.3.1 Suunnittelualueen rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamatonta. 3.3.2 Kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Alueelle ei sijoitu rakennus- eikä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita, eikä alue ole osa laajempaa rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta. Jyväskylän ja Laukaan kunnanrajalla sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, keskiaikainen asuinpaikka/eräsija. Majajärvi (1000022745), joka sijaitsee Majajärven etelärannan tuntumassa lähellä Majarannan nykyistä uimarantaa. Kohde mainitaan ainakin 1700-luvulla Laukaan kylien yhtenä rajapisteenä. Paikalla on sammaloitunut kivilatomus, jonka koko on n. 2 x 1,6 m, korkeus n. 40 cm ja se on koottu halkaisijaltaan n. 20 cm kivistä. Pohjoispuolella on suorakaiteen muotoinen painanne. Paikalla on mahdollisesti olut keskiaikainen eräsija. Alue on hiekkakangasta, heti itäpuolella maasto muuttuu moreenivoittoiseksi. Alue ei ole maanviljelykselle soveltuvaa. Kyseessä on siis aivan ilmeisesti eräkautinen (lähinnä keskiaikainen) erämaja, jonka kiukaan jäännöstä on myöhemmin (ja edelleen) käytetty rajamerkkinä. Nykyisin Jyväskylän ja Laukaan raja kulkee merkin kautta. Erityisen kiinnostavaa on, että perimätieto eräsijasta on selvästi säilynyt pitkään, mikä ilmenee paitsi itse kohteen nimeämisenä ja tulkintana historiallisissa asiakirjoissa kuin myös lähialueen Maja-nimistössä. Kohde on nyt paitsi kunnan rajalla niin myös viiden Jyväskylän puolella olevan kiinteistön kulmalla. Koska kohde sijaitsee aivan tien pohjoislaidalla, on mahdollista, että se tulee epähuomiossa kärsimään erilaisista tienparannushankkeista. Pienikin tien leventäminen tai ojittaminen voivat tuhota kohteen. Kuva 8. Muinaisjäännöksen sijainti 8

3.3.3 Liikenne Suunnittelualue liittyy Tiituspohjantiehen. Alue on hyvin kevyenliikenteen saavutettavissa, koska valtaosa Jyväskylän ja Laukaan välillä kulkevista paikallisliikenteen vuoroista kulkee alueen kautta. 3.3.4 Palvelut Kunnalliset peruspalvelut sijaitsevat pääasiassa Laukaan keskustassa. Leppävedellä on alakoulu, päiväkoti, kirjasto sekä kauppa. 3.3.5 Työpaikat Suurimmat työllistäjät Laukaassa ovat kunta sekä Peurunka Center. Leppäveden taajaman alueelle sijoittuu paljon teollisuus- ja työpaikka-alueita. 3.3.6 Virkistys Alueen läpi kulkee valaistu maakuntaura nimeltään Metsoreitti, joka on suosittu patikointi-, hiihto- ja ulkoilureitti Jyväskylän ja Laukaan kirkonkylän välillä. 3.3.7 Tekninen huolto Suunnittelualue liittyy kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Alueen sähkönjakelusta vastaa Elenia Oy sekä tele- ja tietoverkkojen rakentamisesta yksityinen yhtiö. 3.3.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alue on taajama-aluetta. Alueelle ei kohdistu erityistä ympäristöhäiriötä. 3.4 Maanomistus Liikuntapuistoa koskevien alueiden osalta maanomistajana on Laukaan kunta. Suunnittelussa on mukana myös yksityisten omistuksessa olevia alueita. 3.5 Suunnittelutilanne 3.5.1 Maakunnallinen suunnittelutilanne Keski-Suomen strategia 2040 Keski-Suomen strategia 2040 hyväksyttiin 6.6.2014 korvaten samalla 8.6.2010 hyväksytyn maakuntasuunnitelman. Maa-kuntastrategian avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset ja järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin, osallistua aitoon yhteistoimintaan ja kokea strategian omia päämääriään tukevaksi. Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Maakuntavaltuuston on hyväksynyt kaavan kokouksessaan 1.12.2017. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 26.1.2018 määrätä tarkistetun maakuntakaavan tulemaan voimaan. 9

Kuva 9. Ote Keski-Suomen tarkistetusta maakuntakaavasta Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavan Kulttuuriympäristön vetovoima-alueelle. Merkinnällä osoitetaan maakunnan kulttuuriympäristön monimuotoiset aluekeskittymät. Merkintään liittyy seuraava suunnittelumääräys: Alueen kehittämisessä tulee hyödyntää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta. Alueidenkäytön suunnittelulla edistetään kulttuuriympäristöjen kestävää käyttöä ja hoitoa. Alueilla metsien hoito ja käyttö perustuu voimassa olevaan metsälainsäädäntöön. Kunta/ palvelukeskus. Merkinnällä osoitetaan paikalliskeskustasoisen kunnan tai taajaman likimääräinen sijainti. palveluvarustukseltaan Ulkoilureitti. 3.5.2 Yleiskaava Suunnittelualue sijoittuu oikeusvaikutuksettoman Leppäveden osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen alueelle. Suunnittelualue on osoitettu osayleiskaavassa lähivirkistysalueeksi VL ja maa-ainesten ottoalueeksi EO. Majajärven rannassa oleva uimaranta VV on osoitettu yleiskaavassa. Kuva 10. Ote oikeusvaikutuksettomasta Leppäveden osayleiskaavasta 10

3.5.3 Asemakaava Suunnittelualue on suurimmalta osin asemakaavoittamatonta ja se rajautuu Tiituspohjantien ja Majajärventien asemakaavoitettuihin katualueisiin sekä kortteliin 401. Sorarinteen ja Majajärventien välissä on pieni asemakaavalla virkistykseen varattu alue (VL ja VK). Suunnittelualueessa on mukana Eerolantien pohjoispuolella olevan AO-korttelin 400 alue sekä kortteliin liittyvät puisto (VP) ja kevyenliikenteen alueet. Asemakaavan muutokset koskevat 6.6.1974 vahvistettua asemakaavaa, 4.8.1992 vahvistettua Hiekkapohjan alueen asemakaavan muutosta, 23.2.1993 vahvistettua asemakaavan muutosta ja laajennusta Kytölä III 22.6.2000 osittain vahvistettua Kytölä IV asemakaavan muutosta ja laajennusta. Vahv. 4.8.1992 Vahv. 6.6.1974 Vahv. 22.6.2000 Vahv. 23.2.1993 Kuva 11. Ote Leppäveden asemakaavayhdistelmästä. Suunnittelualueen rajaus. 3.6 Muut suunnitelmat ja päätökset 3.6.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017. Päätöksellä valtioneuvosto korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, 11

toimia kaavoituksen ennakoivan ja vuorovaikutteisen viranomaistyön välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä sekä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa. 3.6.2 Leppäveden liikuntapuistosuunnitelma Laukaan kunnalla on tavoitteena toteuttaa alueelle vetovoimainen, erilaisia aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoava virkistysalue ja liikuntapuisto. Kaikille tarkoitettu ja helposti lähestyttävä monipuolinen liikuntakeskus eli matalan kynnyksen lähiliikuntapaikka, jossa korostuu yhdessä viihtyminen, ryhmäliikunta ja kunnon ylläpito luonnon äärellä. Liikuntapuiston ensisijaisen tavoitteen, olla lähiliikuntapaikka, mukaan on varsin luontevaa, että suunnitteluun otettiin mukaan lähialueen asukkaat. Liikuntapuiston suunnittelu käynnistyi vuoden 2018 alusta ja kunta oli päättänyt perustaa hankkeelle ohjausryhmän. Liikuntapuistosuunnitelman laatijaksi valittiin Sweco Ympäristö Oy. Liikuntapuiston suunnittelu aloitettiin laatimalla kysely visioista. Suunnittelun alkuvaiheessa järjestettiin tavoitekysely, jonka kautta haluttiin kerätä tietoa, tarpeita ja ideoita alueen tulevilta käyttäjiltä kehitystyön pohjaksi. Visiokysely oli avoinna helmikuussa 2018 kaksi viikkoa, minä aikana vastauksia saatiin runsaasti. Kyselyssä oli käyty yli 400 kertaa, ja vastauksia saatiin 370 kappaletta. Yksityisten palveluntuottajien tarpeita selvitettiin puhelinhaastatteluilla. Kyselyiden aineistoa kehitettiin edelleen työpajojen avulla, joita järjestettiin liikunta- ja urheiluseuroille sekä yleisesti kaikille asiasta kiinnostuneille ja lähialueen asukkaille. Kyselyn, haastattelujen, eri työpajojen sekä ohjausryhmä kanssa pidettyjen palavareiden pohjalta valmistui maankäyttösuunnitelma, jossa osoitetaan alueella eri lajeille varatut alueet, kentät, tärkeimmät sisäiset kulkuväylät ja uudet rakennukset. Suunnitelman ratkaisu Liikuntapuiston tärkein sisääntuloalue on kaakkoiskulma Tiituspohjantien ja Majajärventien risteyksessä, ja siltä suunnalta puistoon avautuviin näkymiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Alueelle on osoitettu edustapuisto, joka tulisi toteuttaa korkealaatuisena liikuntapuiston porttina viherrakentamisen keinoin. Toteutuksessa tulee huomioida viihtyisyys ja oleskelumahdollisuus. Polkuverkosto alueelle tulisi johtaa eri suunnista. Edustapuiston pohjoisosaan on osoitettu ns. aktiviteettipuisto, joka voi palvella kaikenikäisiä tai se voidaan toteuttaa esim. aikuisten leikkipuistotyyppisenä. Edustapuistosta saa alkunsa liikuntapuiston sisäiset leveät pääraitit, jotka jatkuvat kahtena haarana koko alueen halki. Raitit toimivat liikuntapuistoa jäsentävinä ja kokoavina väylinä, joiden varsille eri toiminnot ja kentät ryhmittyvät. Raitit itsessään tulisi suunnitella ja toteuttaa viihtyisyyden ja oleskelunkin näkökulmasta, ja niitä tulee rytmittää ja jaksottaa eri pintamateriaaleilla, pienillä aukioilla sekä istutuksilla. Niiden varteen on osoitettu säännölliset puurivit. Vasemmalle, luoteeseen suuntautuvan raitin eteläpuolella sijaitsee ensimmäiseksi tekonurmikenttä, joka toimii kesäisin täysikokoisena jalkapallokenttänä. Talvisin kenttä jäädytetään luistelukentäksi. Kentälle on merkitty optiona myös pesäpallokentän viivoitus. Kentän mitoitus on juniorikentän mukainen. Pesäpallokentän vaihtoehtoinen sijainti voi olla stadionalue, mutta siellä vaikeutena voi olla pesäpallokentän alueella vaihtuva pintamateriaali (kestopäällyste / kivituhka). Alueelle suunnitellussa huoltorakennuksessa sijaitsevat mm. traktorihalli ja muut liikuntapuiston huoltotoiminnassa tarvittavat tilat, sekä pukutilat. Huoltorakennukseen sijoitetaan lisäksi tilat kioskille / kahvilalle. Pääraitin oikean puoleisen, pohjoiseen suuntautuvan haaran varteen sijoittuu mm. pysäköintialue sekä monitoimihalli ja sen jatkeeksi kuplahalli. Monitoimihalli sisältää mm. salibandyareenan, joka on jaettavissa kolmeksi harjoituskentäksi, pienempiä saleja esim. voimailua, painia ja itsepuolustuslajeja varten, sekä kahvion / ravintolan. Kuplahallissa on tekonurmipinta. Halli on mitoitettu täyskokoiselle jalkapallokentälle (68 x 105 m). Kuplahalliin on pääsy suoraan monitoimihallista, jolloin monitoimihallin pukuhuonetilat ovat myös jalkapalloilijoiden käytössä. Pääraittien väliin muodostuvaan kolmioon sijoittuvat vähemmän tilaa vaativat toiminnot ja kentät, kuten kaksi tennis- / padel-kenttää, voimaharjoittelualue (crossfit, street workout ja parkour), kiipeilykivi / boulderointi, pumptrack-rata sekä minigolfkenttä. Alueen eteläkärjessä on lisäksi puistomaisena kehitettävä oleskelualue. Minigolfkentän takaa nousee treeniportaat harjun päälle. 12

Kuplahallin länsipuolelle sijoittuu stadionalue, joka toimii kesäisin yleisurheilualueena. Aluetta mitoittava peruselementti on noin 300 metrin mittainen juoksurata, josta osa muodostaa 120 metrin mittaisen juoksusuoran. Radan keskeltä löytyvät korkeushyppy ja keihäänheitto sekä kuularinki. Radan lounaispäädyssä ja samalla kaarevan rinnekatsomon edessä on esiintymislava. Juoksuradan eteläpuolella on pikkupelitilaa. Talvisin stadionalue toimii hiihtostadionina. Juoksuradalle on mahdollista muodostaa hiihdon lähtö- ja maalialue ns. hevosenkenkänä. Stadionalueen reunassa on pieni varastorakennus, joka on suunniteltu stadionalueen välineitä ja varusteita varten. Suunnittelualueen pohjoisosaan ja osittain alueen ulkopuolelle on osoitettu hiihtomaa, johon voidaan maastonmuotoja hyväksi käyttäen toteuttaa mäenlaskupaikkoja (mäkihyppy, lumilautailu, pulkkamäki, lasten suksimäki), treeniportaat sekä esim. hiihtohalsteri perheen pienimmille. Harjun laki on tarkoitus säilyttää pääasiassa metsäisenä ja nykyisen kaltaisena. Alueen kautta kulkee Metso-reitti, ja siltä on (latu)yhteys alas hiihtostadionille. Majajärventien länsipuolelle on osoitettu koirapuisto ja tien toiselle puolelle alue venyttely-, roikkumis- ym. telineitä varten. Telineiden jälkeen, Metso-reitin varresta löytyy ulkoilua palveleva oleskelualue, joka on luonteeltaan nuotiopaikka mahdollisine laavuineen tai kotineen. Toinen vastaava paikka löytyy hieman pohjoisempaa, niin ikään Metso-reitin varresta. Harjun metsään suunnittelualuetta laajemmalle alueelle voidaan toteuttaa frisbeegolf-rata sekä suunnistuksen kiintorasteja. Majajärven rantaan uimarannalle, varsinaisen suunnittelualueen ulkopuolelle on viitteellisesti osoitettu kaksi beach volley -kenttää sekä laituri. Alueelle on syytä rakentaa myös puku- ja wc-kopit. Liikenne ja pysäköinti Suunnittelualueelle varataan pyöräparkkialueita mm. monitoimitalon eteen, autopaikoitusalueen kulmaan edustuspuiston viereen sekä kuplahallin eteen, joihin jokaiseen varataan tilaa 80-90 polkupyörälle. Pienempiä polkupyörille varattuja alueita sijoitetaan tennis- /padel sekä voimailukenttien viereen. Alueet palvelevat myös kioskin sekä leikki- ja katukoriskenttien käyttäjiä. Lisäksi polkupyörille on varattu alueita harjun laelle palvelemaan lenkkeilijöitä, frisbeegolfin pelaajia sekä nuotiopaikkojen käyttäjiä. Henkilöautojen pääasiallinen pysäköintialue on alueen kaakkoisosassa, monitoimihallin eteläpuolella. Toinen pysäköintialue on kuplahallin pohjoispuolella. Mitoitus on tehty monitoimihallin mukaan, 1 autopaikka / 24 k-m2. Suunnitelmassa on esitetty 189 autopaikkaa, joista 5 on inva-mitoitettuja ja sijaitsevat lähellä monitoimihallia. Hiihtomaan itäosaan on osoitettu pysäköinnin reservialuetta, 120 ap. Se voi toimia tapahtumien aikaan merkitsemättömänä ja erikseen ohjattuna pysäköintialueena. Linjaautopaikkoja on osoitettu 4 + 4 l-ap, toiset monitoimihallin eteläpuolella, toiset kuplahallin pohjoispuolella. Henkilöautoliikenne alueelle saapuu monitoimihallin eteläpuolen liittymästä sekä kuplahallin pohjoispuolen liittymästä. Linja-autoliikenne kahden hallin välissä olevasta liittymästä. Linja-autojen jättöpaikat ovat hallien kohdalla (monitoimihallille kolme paikkaa, kuplahallille kaksi paikkaa), joista on turvalliset yhteydet halleille. Kuva 12. Ote Liikuntapuiston kehittämissuunnitelman kartasta 13

Kuva 13. Kehittämissuunnitelmakarttaa koskevat merkintöjen selitykset Kaavaluonnosvaiheen jälkeen suunnittelualueesta on laadittu havainnekuva Sweco Oy:n kehittämissuunnitelman sekä kaavaluonnoksen ratkaisun perusteella. Havainnekuvan on laatinut Arkkitehtipalvelut Oy syksyllä 2018. Kuva 14. Havainnekuva liikuntapuiston alueesta (Arkkitehtipalvelut Oy). 3.6.3 Liikenneselvitys Piilopohja Kuukkala Keski-Laukaan pohjoisosan yleiskaavan, osa-alue I Piilopohja Kuukkala suunnittelua varten on vuonna 2016 tehty katuverkkotarkastelu. Tarkastelun yhteydessä on mm. tutkittu uutta Tiituspohjantieltä Kuukanpääntiehen liittyvää katuverkkoa. Liikennetarkastelun on tehnyt Ramboll Finland Oy. 14

3.6.4 Soratien aluevaraussuunnitelma Aluevaraussuunnitelma uudesta Tiituspohjantieltä Kuukanpääntielle johtavasta kokoojakadusta on valmistunut tammikuussa 2017. Suunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy. Aluevaraussuunnitelmassa Tiituspohjantien ja Eerolantien liittymään tullaan sijoittamaan kiertoliittymä, josta tulee liittymä myös liikuntapuiston pysäköintialueelle. Kuva 15. Ote aluevaraussuunnitelmasta. Kuva 16. Kadun tyyyppipoikkileikkaus (aluevaraussuunnitelma) 15

3.6.5 Tasaussuunnitelma Lintumäen tasaussuunnitelma on laadittu palvelemaan alueen tulevia maankäyttötavoitteita. Aluetasausten laadinnassa tavoitteena on saavuttaa alueellinen massatasapaino. Työ sisältää koko alueen tasausta kuvaavan suunnitelman. Samassa yhteydessä alueelle suunnitellulle kokoojakadulle esitetään alustava tasaus ja tilavaraus. Geosuunnittelun osalta työhön on kuulunut täytettäväksi esitettävien alueiden täyttömateriaalin määritys kunkin alueen käyttötarkoitus huomioiden, alustavat rakennekerrosten määritykset ja pohjavesisuojauksen periaatteet. Suunnitelman on laatinut WSP Finland Oy 2018. Tasaussuunnitelmaselostus on kaavaselostuksen liitteenä. Kuva 17. Ote yleistasaussuunnitelmasta keskeisimpien rakentamisalueiden osalta (WSP Finland Oy) 3.6.6 Hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma Suunnittelualue sijoittuu Lintumäen hulevesiselvityksen ja hulevesien hallintasuunnitelman alueelle. Selvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy maaliskuussa 2017. Työn tarkoituksena on ollut selvittää noin 80 ha suuruisen alueen hulevesien johtumista ja tarkoituksenmukaisia hallintamenetelmiä. Hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma on laadittu yleiskaavan mukaisella tarkkuudella. Selvitysalue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Alueen läheisyydessä sijaitsevia pienvesistöjä on inventoitu luonnonsuojelullisesti merkittäviksi kohteiksi. Selvityksen ja hallintasuunnitelman keskeinen tavoite on ollut turvata vedenottamon antoisuus sekä pohja- ja pintavesien tilan säilyminen. Kuvat 18 ja 19. Vasemmalla hulevesisuunnitelman aluerajaus. Oikeassa kuvassa ote suunnitelmakartasta liikuntapuisto alueelta 16

Hulevesiselvityksessä ja hulevesien hallintasuunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä, joilla rakentamisen myötä lisääntyvät hulevesien aiheuttamat haitalliset vaikutukset saadaan hallittua tarkoituksenmukaisesti. Hulevesien hallintasuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä. 3.6.7 Muita aluetta koskevia selvityksiä, käsittelyjä ja päätöksiä - 3.7 Kunnan rakennusjärjestys 2009. Rakennusjärjestyksen päivitys (ehdotusvaihe) Vihtavuoren ja Lintumäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Laukaan kunta / Sami Peltonen 31.1.1999. Hyväksytty kunnanhallituksessa 7.12.1999 271. Pohjakartta Alueelle on laadittu pohjakartta mittakaavaltaan 1:2000. Pohjakarttaa täydennetään tarvittaessa. 4 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Laukaan kunnalla on tavoitteena toteuttaa alueelle vetovoimainen, erilaisia aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoava virkistysalue ja liikuntapuisto. Kaikille tarkoitettu ja helposti lähestyttävä monipuolinen liikuntakeskus eli matalan kynnyksen lähiliikuntapaikka, jossa korostuu yhdessä viihtyminen, ryhmäliikunta ja kunnon ylläpito luonnon äärellä. Alueella toimijoina kunnan lisäksi voisivat olla yksityiset palveluntuottajat. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Liikuntapuistoa koskeva asemakaava on tullut vireille kunnanhallituksen hyväksyessä kaavoituskatsauksen 2018 kokouksessaan 18.6.2018 124. Hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä 9.24.8.2018 välisen ajan. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa - Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat - Kaavamuutosten vaikutusalueiden asukkaat, yritykset, elinkeinonharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät Kuntalaiset Viranomaiset - Keski-Suomen ELY keskus - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen museo - Jyväskylän kaupunki - Kunnan hallintokunnat; tekninen lautakunta vapaa-aikatoimi Yhteisöt tms. joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - Palo- ja palastuslaitos - Elenia Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. 17

4.3.2 Vireille tulo Hanke on kuulutettu vireille 9.8.2018 ja sitä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu yleisesti nähtäville 9.-24.8.2018 väliseksi ajaksi. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu yleisesti nähtäville 9.-24.8.2018 väliseksi ajaksi. OAS:n nähtävillä olosta tiedotettiin viranomaisia. Asemakaavaluonnos valmistui syksyllä 2018. Kunnanhallitus asetti luonnoksen nähtäville 18.10. 19.11.2018 väliseksi ajaksi valmisteluvaiheen kuulemista varten. Luonnoksesta pyydettiin lausunnot KeskiSuomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Jyväskylän kaupungilta. KeskiSuomen pelastuslaitokselta, Elenialta sekä Laukaan kunnan tekniseltä lautakunnalta ja vapaa-aikatoimelta. Suunnittelualueen yksityisiä maanomistajia tiedotettiin hankkeesta kirjeellä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisen yhteydessä. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Keski-Suomen liitolta ja Keski-Suomen museolta. Kaavaluonnoksesta jätettiin kaksi mielipidettä. Saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin on annettu kaavanlaatijan vastineet. Luonnosvaiheen jälkeen laaditaan kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus asettaa yleisesti nähtäville. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelua ympäristökeskuksen kanssa ei ole käyty, koska laaditulla asemakaavaluonnoksella ei ole vaikutusta valtakunnallisiin tai tärkeisiin seudullisiin alueidenkäyttötavoitteisiin eikä se muutoinkaan ole yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luontoarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä tai valtioin viranomaisten toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. Viranomaisilta pyydetään lausunnot asemakaavamuutoksen luonnos- ja ehdotusvaiheessa. 4.4 Asemakaavan tavoite 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavan lähtökohtana on alueelle laaditut selvitykset ja suunnitelmat. Maankäyttöratkaisu on laadittu Liikuntapuiston kehittämissuunnitelman pohjalta. Suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jolloin asemakaavaa laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksissa (MRL 39 ) säädetään. Kaavaratkaisu huomioi tarkistetussa maakuntakaavassa ulkoilureittinä osoitetun maakuntauran (Metsoreitti). Leppäveden taajama on osoitettu tarkistetussa maakuntakaavassa kunta-/palvelukeskus (Leppävesi) kohdemerkinnällä. Lisäksi suunnittelualue kuuluu kulttuuriympäristön vetovoima-alueelle. Asemakaavaehdotuksen ei katsota olevan ristiriidassa merkintöjen kanssa. Alue sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle (I-luokka), minkä johdosta suunnittelussa hyödynnetty alueelle laadittua hulevesiselvitystä ja hulevesien hallintasuunnitelmaa. Selvitysten avulla pystytään huomioimaan mm. tulevan maankäytön vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun, hulevesien johtamisreitit sekä pystytään laatimaan tarkemmat ohjeet asemakaava-alueen kortteli- ja tonttikohtaiseen hulevesien hallintaan. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 4.5.1 Kaavaluonnosvaihe Kaavaluonnos laaditaan alueelle laaditun liikuntapuistosuunnitelman pohjalta. Asemakaavaluonnoksessa alueelle osoitetaan YU-1 korttelialue, jolle saa sijoittaa julkisia tai yksityisiä urheilutoimintaa palvelevia rakennuksia. Alueelle on mahdollista toteuttaa mm. liikuntahalli sekä kuplahalli. Korttelialueen yhteyteen osoitetaan tarvittavat pysäköintialueet ja alueen pohjoisosaan osoitettavalle urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle osoitetaan lisäksi kenttäaluetta, jota voidaan hyödyntää myös pysäköintiin tapahtumien aikana. 18

Urheilu-, palloilu- ja pelikentille varatut alueet osoitetaan VU-aluevarausmerkinnällä. Alueelle sijoittuvien kenttien sijainnit osoitetaan ohjeellisina alueenosina. Alueella on ottotoiminnasta aiheutuneita voimakkaitakin maanpinnan korkeusvaihteluita, joten toteutusvaiheessa mm. kenttien sijoittumiselle tulee olla liikkumavaraa. Esimerkiksi luiskakaltevuudet sekä maanpinnan täytöt toteutetaan koko alueen suunnittelun ja toteuttamisen huomioivalla tavalla. Alueelle osoitetaan ohjeellinen rakennusala enintään II-kerroksiselle huoltorakennukselle. Suunnittelualueen länsiosa sekä Majajärven puoleiset alueet osoitetaan lähivirkistysalueena VL. Alueella kulkee mm. Metsoreitti. Alueelle osoitetaan lisäksi ohjeellinen alue koirapuistolle sekä laavupaikka ulkoilureitin varteen. Kaavaluonnoksessa osoitetaan suunnittelualueeseen liittyviltä osin uusi Tiituspohjantieltä Kuukanpääntielle johtava Lintumäenkatu -niminen kokoojakatu. Asemakaava-alueeseen on kunnan omistamien maa-alueiden lisäksi otettu mukaan Majajärven rantaan sijoittuvat yksityisten omistuksessa olevat loma-asuinkäytössä olevat lomakiinteistöt, jotka osoitetaan kaavallisesti. Mukaan on otettu myös Eerolantien ja Hiekkapohjantien väliselle alueelle sijoittuvan AO -korttelin 400 alue, johon sijoittuu neljä rakennuspaikkaa. Korttelissa 400 voimassa olevaan asemakaavan tehdään ensisijaisesti teknisiä tarkistuksia koskien korttelialueen rajausta. Kuva 20. Kaavaluonnoksen 8.10.2018 ratkaisu. 4.5.2 Asemakaavaehdotuksen ratkaisu Kaavaluonnos on valmisteltu kaavaehdotukseksi pääasiassa monitoimihallia sekä kuplahallia koskevien suunnitelmien tarkentumisen johdosta. YU-1 korttelialueella monitoimihallin mitoituksessa on tapahtunut muutoksia ja hallin koko on jonkin verran kasvanut kaavaluonnoksen aikaisesta suunnitelmasta, jonka johdosta rakennusalaa on vähäisesti laajennettu. Kuplahallin sijaintia on muutettu siten, että halli sijoittuu pohjoisosassa etäämmällä Lintumäenkadusta, jolloin maanpinnan leikkauksia tarvitaan vähemmän sekä kuplahallin ja Lintumäen välinen maastonosa voidaan jättää luonnontilaiseksi. YU-1 korttelin laajentumisella sekä kuplahallin sijainnin muutoksella on ollut vaikutusta pohjoisosan lähivirkistysalueella sijaitsevaan pysäköintialueeseen. Lintumäenkatuun rajautuva alue korttelin pohjoispuolella on merkitty VL/s alueena, lähivirkistysalue, jolla ympäristö säilytetään. Merkinnän tarkoituksena on säilyttää katualueeseen rajautuva kumpare. VU-1 aluetta koskevaa kaavamerkintää on täydennetty niin, että alueella on mahdollista sijoittaa alueen käyttöä palveleva lämpökeskus. Kaavaehdotuksessa osoitetaan alueen pohjoisosaan tulevalta Lin- 19

tumäenkadulta uusi Singelikatu niminen katuyhteys. Loma-asuntojen korttelialueella (RA) rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus on muutettu tehokkuusluvuksi e=0.08. 5 5.1 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 33,4 ha. Alueen maankäyttö jakautuu seuraavasti: Käyttötarkoitus Pinta-ala (ha) tehok. k-m² YU-1 2,3072 0.8 19000 AO 0,7032 0.2 1406 RA 0,8314 0.08 665 LP 0,8511 EV 0,7627 0.02 2000 VU-1 11,8643 VL 12,0746 VL/s 1,104 VV 0,3794 katualueet 2,5659 Yhteensä 200 0.01 33,4438 50 23321 Erillisenä liitteenä TYVI lomake. 5.1.2 Palvelut Suunnittelualueen palveluntarve kohdistuu pääasiassa julkisen liikenteen tarjoamiin palveluihin. Paikallisliikenne Laukaan ja Jyväskylän välillä kulkee pääasiassa suunnittelualueen kautta, Tiituspohjantietä ja Eerolantietä pitkin. 5.1.3 Liittyminen voimassa olevaan kaavaan Suunnittelualue liittyy Leppäveden asemakaavoitettuun alueeseen. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan muutos tiivistää taajamarakennetta ja parantaa liikuntapaikkojen saatavuutta ja monipuolisuutta Laukaan alueella. Suunnittelun tavoitteena on toteuttaa alueelle vetovoimainen, erilaisia aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoava virkistysalue ja liikuntapuisto. Kaikille tarkoitettu ja helposti lähestyttävä monipuolinen liikuntakeskus eli matalan kynnyksen lähiliikuntapaikka, jossa korostuu yhdessä viihtyminen, ryhmäliikunta ja kunnon ylläpito luonnon äärellä. 5.3 Aluevaraukset Asemakaavalla muodostuu kortteleiden 170-173 ja 400 alueet sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet, lähivirkistys-, uimaranta-, pysäköinti-, suojaviher- ja katualueet. 5.3.1 Korttelialueet Kaavaluonnoksessa on esitetty seuraavat korttelialueet 20

YU-1 Urheilutoimintaa palvelevien julkisten ja /tai yksityisten rakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa ylipainehallin. Rakennusten yhteyteen saa sijoittaa myös käyttötarkoitukseen sopivia ravintola- ja liiketiloja. YU-1 korttelin tontilla1 enimmäisrakennusoikeuden määrä on 9000 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku III. Tontilla 2 rakennusoikeus on 10 000 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku I. AO Erillispientalojen korttelialue. Kortteli 400, tontit 1-4. Alueen suurin sallittu kerrosluku on II. Rakennusoikeus osoitetaan tehokkuusluvulla e=0.2. RA Loma-asuntojen korttelialue. Korttelit 171-173. Rakennusoikeus osoitetaan tehokkuusluvulla e=0.08. Muut alueet VU-1 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Alueelle voidaan rakentaa urheilu-, peli- ym. kenttiä sekä aluetta palvelevia rakennuksia. Alueelle saa sijoittaa myös erillisen aluetta palvelevan lämpökeskuksen. Alueelle on osoitettu ohjeellisen alueenosan merkinnällä kaksi urheilu- ja pelikentille varattua alueenosaa sekä alueenosat huoltorakennukselle ja leikkikentälle. Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 2000 k-m². Suurin sallittu kerrosluku alueella on II. VL Lähivirkistysalue. Alueelle voidaan rakentaa vähäisissä määrin toimintaa tukevia rakennuksia ja rakenteita. Alueen puusto tulee pyrkiä säilyttämään. Alueelle on osoitettu kaksi ohjeellista laavun/kodan rakennusalaa sekä koirapuistolle varattu alueenosa. Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 200 k-m². VL-1/s Lähivirkistysalue, jonka puusto tulee säilyttää. Maisemanhoidon kannalta välttämättömät puut voidaan poistaa. Alueella sallitaan viherrakentamiseen ja maisemanhoitoon liittyvät toimenpiteet. VV Uimaranta-alue. Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 50 k-m² LP Yleinen pysäköintialue. Paikoitusalueelle tulee sijoittaa istutuksia. EV Suojaviheralue. Muut merkinnät: lv la vu sa hu pk/lp vk ko pp/h p-1 ajo sm Ohjeellinen venevalkama. Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa laavun/kodan. Ohjeellinen urheilu- ja pelikentille varattu alueenosa. Rakennusala, jolle saa sijoittaa saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m². Rakennus tulee sijoittaa vähintään 15 m päähän rannasta. Ohjeellinen huoltorakennukselle varattu alueen osa. Ohjeellinen urheilu- ja pelikentille varattu alueen osa, jota voidaan käyttää pysäköintiin. Ohjeellinen leikkikentälle varattu alueenosa. Ohjeellinen koirapuistolle varattu alueenosa. Ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla huoltoajo on sallittu. Pysäköimispaikka, joka on tarkoitettu saattoliikenteelle ja invapysäköinnille. Ajoyhteys. Muinaisjäännös. Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. 21

luo-1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueella sijaitsee geologisesti ja kasvillisuudeltaan paikallisesti merkittävät supat. Lisäksi kaavassa on osoitettu istutettavia alueenosia sekä katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Lintumäenkadulle suojaviheralueen puoleiselle osalle on tarvittaessa rakennettava melueste. 5.3.2 Suunnittelumääräykset Korttelissa YU-1, tontti 1: Katonväri tulee olla tummanharmaa tai musta. Julkisivua tulee rytmittää pienempiin osiin aukotuksia ja/tai väriä ja/tai materiaalia vaihtaen vähintään 20 metrin välein. Kerrosluvun estämättä voidaan sijoittaa taloteknisiä tiloja ylimmän kerroksen päälle. Korttelissa YU-1, tontti 2: Ylipainehallin tulee olla väritykseltään valkoinen tai vaalean harmaa. YU-1 korttelissa rakennusluvan yhteydessä tulee esittää viher- ja valaistussuunnitelmat. YU-1 korttelissa rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä rakentamiseen tai piha- ja liikennealueiksi on istutettava ja hoidettava. VU-1 alueella tapahtuvassa rakentamisessa tulee noudattaa yhtenäistä rakentamistapaa alueen sisällä. Alue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle. Alueella tapahtuvaa rakentamista ja muita toimintoja saattavat rajoittaa pohjaveden pilaamiskielto (YSL 17 ) ja pohjaveden muuttamiskielto (VL 3:2). Pohjaveden laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista on tarvittaessa pyydettävä alueellisen lupaviranomaisen lupa. Ajoneuvoliikenteeseen ja pysäköintiin käytettävät alueet on eristettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Hulevedet tulee käsitellä kiinteistön alueella. Pinnoitetuilta alueilta hulevedet tulee johtaa puhdistusjärjestelmään. Kiinteistön on varattava 0,5 m³ viivytystilavuutta jokaista 100 vettä läpäisemätöntä neliömetriä kohden. Öljysäiliöt ja muut kemikaalisäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maanpäälle vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn enimmäismäärä. Rakentamisalueiden täyttämisessä tulee käyttää pilaantumattomia kitkamaalajeja, joiden haitattomuudesta pohjaveden kannalta sekä alkuperästä annetaan selvitys tarvittaessa. Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain 1194/2009 165 mukainen lausunto Trafilta. Mikäli kiinteistön jätevesiä ei voida johtaa kunnan viemäriverkkoon viettoviemärillä, vastaa kiinteistö jäteveden pumppaamisesta omalla kustannuksellaan. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Suunnittelualue on toiminut aiemmin maa-ainesten ottoalueena, mutta alueeseen kuuluu ottoalueiden lisäksi myös metsäisempiä alueita, joilla on kaksi elinympäristöltään arvokasta suppamuodostumaa. Maiseman kannalta merkittävä Majajärven ja vanhan soranottoalueen välinen harjanne säilytetään koskemattomana. Harjanteella kulkee maakunnallinen retkeilyreitti Metsoreitti. Nykyiset metsäalueet jäävät merkittävämmän rakentamisen ja maastonpinnan muokkauksen ulkopuolelle. Alueen länsiosaan jäävälle lähivirkistysalueelle osoitetaan alue koirapuistolle sekä kaksi laavun/kodan rakennusalaa. Asemakaavalla on kuitenkin maisemallisia vaikutuksia rakentamattomien alueiden tulleessa rakennetuiksi. Kaavan mahdollistaa liikuntahallin sekä kuplahallin sekä pelikenttien rakentamisen keskeisimmille ottotoiminnan alueille. Raken- 22

nukset tulevat sijoittumaan uuden Tiituspohjantieltä Kuukanpääntielle johtavan katuyhteyden varteen, jossa maisema on jo oleellisesti muuttunut ottotoiminnan vaikutuksesta. Pelikenttäalueet näiden taakse. Alueelle tullaan toteuttamaan lisäksi yhdistetty huolto- ja kahvilarakennus tekonurmikentän ja jääkiekkokaukalon yhteyteen sekä pienempi varasto urheilukentän viereen. 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Lintumäen maisemalle on leimallista laaja maa-aineksen ottoalue, jota reunustavat kuivat ja kuivahkot mäntykankaat. Alue on keskeisiltä osin jo ihmistoiminnan muokkaamaa ja uusi rakentaminen, kenttäalueet sekä liikuntahallirakennukset sijoittuvat ympäristöön, joka on jo ottotoiminnan johdosta muuttunut. Kaavaratkaisu säilyttää Majajärven puoleisen rinneharjanteen sekä mäntymetsän kuten myös alueen länsiosan metsäalueet Majajärventien länsipuolella. Metsäalueelle sijoittuvat supat ympäristöineen sijoittuvat lähivirkistysalueelle ja ne tulevat jäämään rakentamisen sekä muiden toimintojen ulkopuolelle. Alue sijoittuu osittain vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Pohjavesialueen raja on osoitettu kaavakartalla. Kaavassa annetaan seuraava pohjavesialuetta koskeva kaavamääräys: Alue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle. Alueella tapahtuvaa rakentamista ja muita toimintoja saattavat rajoittaa pohjaveden pilaamiskielto (YSL 17 ) ja pohjaveden muuttamiskielto (VL 3:2). Pohjaveden laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista on tarvittaessa pyydettävä alueellisen lupaviranomaisen lupa. Pohjaveden suojeluun on kiinnitetty huomiota myös muilla kaavassa annetuillamääräyksillä. Ajoneuvoliikenteelle ja pysäköintiin käytettävät alueet on eristettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Suunnittelualueen liikenne- ja pysäköintialueilta muodostuvat hulevedet on tarkoitus johtaa hulevesiverkkoa pitkin pohjavesialueen ulkopuolelle. Alueelle sijoitettavat mahdolliset öljysäiliöt ja muut kemikaalisäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maanpäälle vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn enimmäismäärä. Edellä mainitut seikat tulee ottaa huomioon alueen huoltoliikenteessä sekä välineiden ja laitteiden varastoinnissa sekä alueelle toteutettavissa lämmitys/jäähdytysratkaisuissa. Geologisesti ja kasvillisuudeltaan paikallisesti merkittävät supat alueen länsiosassa on merkitty kaavassa luo-1 kaavamerkinnällä Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueella sijaitsee geologisesti ja kasvillisuudeltaan paikallisesti merkittävät supat. Supat sijoittuvat asemakaavan lähivirkistysalueelle (VL) ja etäälle merkittävimmistä rakentamistoimenpiteistä. Alueen läheisyyteen on osoitettu ohjeellinen koirapuistolle varattu alueenosa (ko), jolla ei arvioida olevan suppuien luonnonarvoja heikentävää vaikutusta. 5.4.3 Kaavan liikenteelliset vaikutukset Suunnittelualueen liikenteellinen saavutettavuus on hyvä. Asemakaavaratkaisussa osoitetaan uusi Tiituspohjantieltä Kuukanpääntielle johtava Lintumäenkatu -niminen kokoojakatuyhteys. Lintumäenkatua koskeva aluevaraussuunnitelma huomio Tiituspohjan uusien asemakaavoitettavien alueiden liikennejärjestelyt laaja-alaisemmin. Aluevaraussuunnitelmassa Tiituspohjantien ja Eerolantien liittymään tullaan sijoittamaan kiertoliittymä, josta tulee liittymä myös liikuntapuiston pysäköintialueelle. Liikuntapuiston toteuttamiselle on vaikutusta liikennemääriin taajaman alueella ja liikennemäärän kasvun vaikutusta keskeisimmille asuinalueille pyritään hillitsemään ohjaamalla liikenne pääkatuverkostoa pitkin. Uusi katuyhteys Tiituspohjantieltä Kuukanpääntielle hillitsee liikennöintiä Eerolantiellä, joka tällä hetkellä toimii keskeisenä pääyhteytenä Tiituspohjantien lisäksi. Tiituspohjantien liikennemääriin liikuntapuiston asiakasliikenteellä on liikennemäärää kasvattava vaikutus. Liikuntapuiston liittymän alueella katusuunnittelussa kiinnitetään huomiota liikenneturvallisuuteen osoittamalla kevyenliikenteenväyliä sekä turvallisia kadunylityskohtia suojatein. Lisäksi joukkoliikenteen pysäkit tuodaan liikuntapuiston sisääntulon läheisyyteen. Lintumäenkadun liikenteestä aiheutuviin meluvaikutuksiin on varauduttu kaavaratkaisussa osoittamalla Lintumäenkadulle suojaviheralueen puoleiselle osalle merkintä, jolla varaudutaan tarvittaessa toteuttamaan melueste kadun ja asutuksen väliselle alueelle. Kaavassa osoitetaan uusi Lintumäenkadulta lähtevä, Singelikatu niminen, katuyhteys. Nykyinen Majajärventie osoitetaan Tiituspohjantien puoleisesta päädystä osittain katuna ja siitä eteenpäin ajoyhteytenä 23