Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti on alidiagnostisoitu sairaus Selvästi yli puolet tapauksista on löytämättä Keuhkoahtaumatauti aiheuttaa suomessa vuosittain n. 76.000 sairaalahoitopäivää Duodecim. Käypä hoito suositus, keuhkoahtaumatauti 2009 Kotaniemi et al. J Chron Obstr Pulm Dis 2005
Epidemiologia Tärkein yksittäinen syy keuhkoahtaumatautiin on tupakointi Mitä runsaampaa on altistuminen tupakansavulle, sitä suurempi on COPD:n vaara Yli 20 vuotta tupakoineista 1/3 on keuhkoahtaumatauti Yli 40 vuotta tupakoineista 2/3 on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumataudin yleisyys korreloi suoraan väestön tupakointitapoihin parinkymmenen vuoden viiveellä Keuhkoahtaumataudin prevalenssi nousee nopeasti 40- ikävuoden jälkeen Duodecim. Käypä hoito suositus, keuhkoahtaumatauti 2009 Kotaniemi J. Väitöskirja 2006
Varhaisdiagnostiikka Keskeinen tavoite keuhkoahtaumataudin diagnostiikassa on taudin varhainen toteaminen Tupakoinnin lopettaminen aikaisessa vaiheessa parantaa ennustetta merkitsevästi Duodecim. Käypä hoito suositus, keuhkoahtaumatauti 2009
Mikä vaikeuttaa diagnoosia? Keuhkoahtaumatauti kehittyy hitaasti ja diagnostisiin tutkimuksiin hakeutuminen viivästyy ( terveydenhuollon aktiivinen rooli) Potilas adaptoituu oireisiin Taudin kieltäminen Pitkälle edenneessä taudissa diagnoosi on helpompi Mikäli potilas joutuu osastohoitoon COPD:n pahenemisvaiheen vuoksi
Varhaisdiagnostiikka Keuhkoahtaumataudin diagnoosi perustuu spirometriaan Yli 20 askivuotta tupakoineita (n= 611), joilla ei minkään keuhkosairauden diagnoosia 44%:lla alentunut FEV1 mikrospirometriassa Jos FEV1 alentunut mikrospirometriassa, niin spirometriassa FEV1/FVC alentunut 94%:lla Mikrospirometrilla löydetään alentuneita keuhkofunktiotuloksia (FEV1) runsaasti Tässä tutkimuksessa 44% potilaista Alentuneet keuhkofunktiot korreloivat askivuosiin ja oireisiin Tupakoivien henkilöiden seulontaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota!!! Rytilä P et al. Mikrospirometri Prim Care Respir J 2008 on luotettava keuhkoahtaumataudin seulonnassa
Varhaisdiagnostiikka Tee spirometria: Kaikille oireisille tupakoitsijoille Tupakkayskä on kroonisen bronkiitin oire! Yli 15-20 askivuotta tupakoineille oireettomillekin Mikrospirometriaa voidaan tarvittaessa luotettavasti käyttää seulontatutkimuksena
Keuhkoahtaumataudin vaikeusasteen luokittelu Lievä FEV1 65-80% viitearvosta Keskivaikeaa FEV1 45-64% viitearvosta Vaikea FEV1 alle 45% viitearvosta Duodecim. Käypä hoito suositus, keuhkoahtaumatauti 2009
Keuhkojen toimintakykytutkinus Spirometria Perustutkinus kun halutaan selvittää keuhkojen toimintakykyä Mittaa keuhkojen toiminnan häiriön luonnetta (restriktio/obstruktio) ja sen vaikeusastetta Bronkodilaatiotestissä mitataan häiriön palautuvuutta
Spirometria FVC, forced vital capacity. Ilmamäärä, mikä voidaan pakottaa keuhkoista ulos maksimaalisessa uloshengityksessä, kunnes enempää ei enää tule FEV1, forced expiration value after 1 second. Se ilmamäärä mikä voidaan pakottaa keuhkoista ulos maksimmalisessa uloshengityksessä ensimmäisen sekunnin aikana FEV1/FVC, mikä prosentuaalinen osuus maksimaalisen uloshengityksen ilmamäärästä voidaan poistaa keuhkoista ensimmäisen
Milloin spirometriatutkimus Hengitysoireiden syyn selvittelyssä Kun epäillään hengityselinsairautta Sairauden kulun seuranta (kontrollikäynnit) Lääkityksen tehon seuranta
Spirometriatutkimuksen tulkinnan vaiheet Onko tutkimus teknisesti kunnossa Onko viitearvot valittu oikein Onko lääkitystiedossa ja onko se kysymyksenasetteluun nähden oikea? Kliininen tulkinta
Puhalluksen alun on oltava nopea ja voimakas
Puhalluksen lopettaminen
Onko viitearvot oikein valittu ja oikein lasketut Suomalaiset viitearvot : Viljanen, Koillinen( lapset) Muut: ECSC (Quanjer) Tarvittaessa etiologian mukainen korjaus
Spirometrian viitearvojen korjaus eieurooppalaisilla
Onko lääkitys kysymyksenasetteluun nähden oikea? Onko kyseessä diagnostinen tutkimus ilman astmalääkitystä?
Spirometriatuloksen kliininen tulkinta Onko tulos normaali?
Hengitystieobstruktion kriteerit FEV1/FVC tai FEV1/VC on alentunut (alle 88% viitearvosta) MEF50 alentunut (alle 63% viitearvosta) FVC:n tai VC:n ollessa normaali Jos perifeerinen bronkusobstruktio, niin VC voi olla suurempi kuin FVC ja FVC/FEV1 voi olla normaali ( dynaaminen restriktio )
Restriktion kriteerit Suurin vitaalikapasiteetti on alentunut (FVC tai VC) Bronkusobstruktiossa FVC usein pienenee johtuen ilmasalpauksesta pienissä ilmateissä (dynaaminen restriktio)
Bronkodilaatikokeen aiheet Obstruktiolöydös spirometriassa Epäily astmasta tai COPD:stä Astmalääkityksen riittävyyden arviointi
Bronkodilaatiokokeen tulkinta Merkitsevä bronkodilaatiovaste: astmalle diagnostinen muutos tai vain viitteellinen muutos Ei merkitsevää bronkodilaatiovastetta esim. COPD
Inspiratoorisen spirometrian idikaatiot Suurten hengitysteiden ahtauma tai sen epäily -äänihuulihalvaus, kurkunpään ahtauman tai henkitorven ahtauma PEF:n alentuminen, johon ei löydy selvää selitystä