KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015
Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma => maankäytön kehittämisen strateginen visio ja linjaus, jolla luodaan mahdollisuuksia Kuopion strategian mukaiselle kasvulle ja kehitykselle Kuopion yleiskaava + osayleiskaavat Asemakaava Asemakaava Asemakaava Asemakaava
KUOPION KAUPUNKIRAKENNE TARKASTELUALUE JA -KAUSI Tarkastelu keskittyy ensi sijassa Kuopion keskeiseen kaupunkialueeseen (Sorsasalo Hiltulanlahti) ja sen kasvusuuntiin. Tarkastelu ulottuu 2030-luvulle saakka. Työssä on tarkasteltu myös lyhyesti entisten kuntakeskusten ja Kurkimäen (asemakaavoitetut alueet) yhdyskuntarakennetta sekä näiden alueiden kehittymisen mahdollisuuksia ja tavoitteita. Kuopion maaseutualue ja kylät ovat olleet mukana Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemallityössä (Loikka), joka hyväksyttiin seudun kunnissa vuonna 2012. 3
LÄHTÖKOHDAT Maakunnalliset tavoitteet: Kuopion seudun maakuntakaava, Pohjois-Savon maakuntakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tämä rakennesuunnitelma on lajissaan kahdeksas, tätä edeltävät ovat vuosilta 1994 ja 2000. Useita selvityksiä on käytetty lähtöaineistona: mm. Kuopion työpaikat, korkea rakentaminen, yritystontit, Y-tontit ja palveluverkosto Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli, Loikka 2030 hyväksytty seudun kunnissa vuonna 2012 Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 (valmistunut 2014) Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma 2009-2020 Kuopion seudun liikennestrategia (luonnos 10.10. 2014) Luonnon monimuotoisuusohjelma 2015 Kuopion maapoliittinen ohjelma 2015 (valmistumassa) 4
KEHITYS KAUPUNKIRAKENTEEN VYÖHYKKEILLÄ Asukasmäärät keskeisen kaupunkialueen eri vyöhykkeillä vuosina 2004 ja 2014 (1.1.) 2004 2014 Jalankulkukaupungin vyöhyke 24 900 31,5 26 800 31,9 Joukkoliikennekaupungin vyöhyke 29 400 37,2 28 900 34,4 Autokaupungin vyöhyke 24 800 31,4 28 400 33,8 Yhteensä 79 100 100,0 84 100 100,0 Lähde: Kuntarekisterit Nettokasvu noin + 5 000 asukasta Keskeisen kaupunkialueen väestönkasvusta 72 % (3 600 as.) on tullut autokaupungin vyöhykkeelle (Saaristokaupunki) ja 38 % (n. 2 000 as.) jalankulkukaupungin vyöhykkeelle.
KUOPIO KARA 2030-LUVULLE Väestötavoitteet Asuntotuotannon tavoitteet Kuopion kasvutavoitteet Työpaikkatavoitteet Rakenteelliset ja vyöhyketavoitteet Palveluverkostotavoitteet (erillinen selvitys valmistunut 2014) Viherverkostotavoitteet (erillinen selvitys työn alla) VISIO MINNE KUOPIO LAAJENEE ASUMISELLA JA TYÖPAIKOILLA? MIKÄ ON ASUNTORAKENTAMISEN SISÄLTÖ? MITÄ VAADITAAN KAUPUNKIRAKENTEELTA? MITÄ VAADITAAN DYNAMIIKALTA? (asuminen, työpaikat ja palvelut) MITÄ NÄMÄ TAVOITTEET EDELLYTTÄVÄT? 6
KUOPION VÄESTÖENNUSTE 2030 Ennustettu väestönkasvu on n. 15 000 asukasta. 43 % väestönkasvusta on 75+ vuotiaiden kasvua. Määrä lisääntyy yli 6 000 asukkaalla. Lasten (0-18 v.) määrä lisääntyy n. 2 800 asukkaalla (19%). Nuorten työikäisten (25-39 v.) määrä lisääntyy n. 3 400 asukkaalla (23%). 7
KUOPION ASUNTOTAVOITTEET VUOTEEN 2030 + 15 000 asukasta lisää + 10 000 asuntokuntaa lisää + 13 000 asuntoa lisää Keskimäärin 700-800 asuntoa/vuosi. Vuosittain n. 500 asuntoa (n. 30 000-40 000 k-m 2 ) tarvitaan kerrostaloihin ja n. 300 asuntoa pientaloihin. Vuoteen 2020 mennessä valmistuu n. 5 000 uutta asuntoa 2020-luvulla valmistuu n. 7 000-8 000 uutta asuntoa. Poistuma-arvio: keskimäärin 40 asuntoa/vuosi. Asuntovarauma-arvio: n. 10,5 % asunnoista ja n. 7 800 asuntoa vuonna 2030. Tavoitteena on kasvattaa tonttireserviä tulevina vuosina ja kaavoittaa selvästi vuositarvetta enemmän uusia tontteja. 8
ASUNTOTUOTANTO 2030 Asuntoina tarve on n. 13 000 asuntoa (varauma + poistuma) Kerrostaloasuntojen tarve n. 8 500 asuntoa (65%) vuoteen 2030. Pienten kerrostaloasuntojen kysyntä säilyy vahvana Kuopion väestöennuste puoltaa uusien kerrostalojen vahvaa täydennysrakentamista. 9
KAUPUNKIRAKENTEEN TAVOITTEITA 2030 (1) Painopisteenä on vahva täydennysrakentaminen Kerrostalorakentamisen määrän turvaaminen Erilaisten talotyyppien hallittu sekoittaminen Uutta kerrostalorakentamista tulee saada aikaan myös keskustan ulkopuolelle, vanhoille asuntoalueille. Täydennysrakentamisalueita tavoitellaan eri puolille kaupunkia. Uusia kerrostalorakentamisen alueita ovat: Keilanrinne, Kuikkalampi, Lehtorinne, Savilahti, Savisaari ja Neulaniemi. Uusia rivitaloja pyritään täydentämään kerrostalojen tuntumaan tai jopa pienimuotoisesti samojen kortteleiden ja tonttien sisään, jotta asuntokannan monipuolisuutta voidaan lisätä (lapsiperheet). Uusia laajempia pientaloalueita ovat: Hiltulanlahti ja Vanuvuori. Pyritään mahdollistamaan erilaiset pientalorakentamisen muodot väljän pientalorakentamisen rinnalla ja lähempänä keskustaa. 10
KAUPUNKIRAKENTEEN TAVOITTEITA 2030 (2) Parhaimmillaan täydennysrakentamisella voidaan monipuolistaa ja eheyttää jo olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Täydennysrakentaminen on yhdyskuntataloudellisesti järkevää ja edullista. Säästöjä saadaan kunnallistekniikan rakentamisen ja palvelujen investoinneissa. Kaupunkirakenteen täydentäminen edistää energian säästämistä, joukkoliikenteen hyödyntämistä sekä mm. kaukolämmön hyödyntämistä. Täydennysrakentaminen voi edellyttää myös joitakin kynnyskustannuksia (mm. pilaantuneet maat, rakennusten purkukustannukset, sillat, kannet ) Täydennysrakentamisella voidaan viivästyttää kaupunkirakenteen laajenemista! 11
KESKUSTAN JA LÄHIALUEIDEN TÄYDENTÄMINEN Jalankulkukaupungin vyöhyke - Näille täydennysrakentamisalueille mahtuu - noin 4 500-6 500 uutta kerrostaloasuntoa. - Asukkaina tämä tarkoittaa noin 7 000 11 000 asukasta lisää tälle vyöhykkeelle. - Vyöhykkeeltä löytyy myös - useita muita kohdealueita. Täydennysrakentaminen vastaa 9-13 vuoden vuosittaista kerrostalorakentamisen tarvetta Kuopioon, mikäli rakentaminen suuntautuisi vain tälle vyöhykkeelle. 12
KERROS- JA RIVITALOJEN TÄYDENTÄMINEN Joukkoliikennekaupungin vyöhykkeet Näille alueille mahtuu noin 10 000-13 000 uutta kerrostaloasuntoa. Asukkaina tämä tarkoittaa noin 17 000-24 000 asukasta lisää tälle vyöhykkeelle. Vyöhykkeeltä löytyy myös useita rivitalojen täydentämisen alueita. Näiden alueiden rakentaminen vastaa Kuopion kerrostalorakentamisen vuosittaisia tarpeita jopa 19-27 vuoden ajaksi, mikäli rakentaminen suuntautuisi vain tälle vyöhykkeelle. 13
RIVITALOTONTIT Rivitalohankkeita on tiedossa vuosille 2015-2019 n. 600 rivitaloasunnon verran (25 tonttia) Tonttireservit sisältävät n. 800-900 rivitaloasuntoa (n. 40 tonttia) Tulevina vuosina valmistuvat kaavatyöt ja tonttireservit: n. 800-1000 rivitaloasuntoa (n. 40 tonttia) KUOPIOLLA ON MAHDOLLISUUS N. 2 000-2 500 UUDEN RIVITALOASUNNON RAKENTAMISEEN ELI NÄMÄ RIITTÄVÄT 15-25 VUODEN AJAKSI NOIN 100-150 ASUNNON VUOSITUOTANNOLLA RIVITALOASUNTOIHIN VOI SIJOITTUA N. 5 000 ASUKASTA 14
OMAKOTITALOTONTIT Omakotitaloalueet Kuopiossa vuoteen 2030 (2040) Alueiden riittävyystarkastelua Tontteja ja asuntoja noin Asukkaita Min Maks Min Maks Hiltulanlahti 450 500 1 350 1 750 Savilahti (Neularinne) 50 100 150 350 Vanuvuori 800 1 200 2 400 4 200 Neulaniemi 100 200 300 700 Yhteensä 1 400 2 000 4 200 7 000 Lisänä maaseudun varsin runsas tonttitarjonta sekä yksityinen tarjonta. - n. 1 400-2 000 uutta omakotitaloasuntoa ja n. 4 200-7 000 asukasta - Alueiden riittävyys on kiinni vuosittaisen tonttitarjonnan määrästä. - 60 tontin vuositarjonnalla => alueet riittävät noin 20-30 vuoden ajaksi - Lisäksi tarjontaa on Kurkimäessä, Nilsiässä, entisissä kuntakeskuksissa, maaseudun kylissä sekä lisäksi yksityinen tarjonta eri puolilla 15
ASUNTORAKENTAMISEN TULEVAISUUDEN SKENAARIOT Vaihtoehtoja erilaisille uusille kasvusuunnille ei ole kovin paljon näköpiirissä. Tulevaisuuden kasvusuunnat ovat olleet jo pitkään tunnistettavissa. Enemmän kyse on etenemisen vaihtoehdoista ja alueiden käyttöönotosta sekä alueiden tarkemmasta rakenteesta ja sisällöstä. Tulevaisuuden asuntorakentamisen kokonaisuus on todennäköisesti seuraavien skenaarioiden hyvin perusteltu ja valittu kombinaatio. VE1: Vanhat alueet kunniaan Kuopion vanhoja alueita täydennetään aktiivisesti, laadukkaasti ja kokonaisvaltaisesti VE2: Kilpailukykyä ja näyttävyyttä Kuopioon rakennetaan uusia asuntoalueita, jotka ovat imagollisesti houkuttelevia ja kilpailukykyisiä 16
SKENAARIO 1 Vanhat alueet kunniaan Kuopion vanhoja alueita täydennetään aktiivisesti ja laadukkaasti Uusi rakentaminen tukee vanhojen alueiden väestöpohjaa ja palveluja Alueita kehitetään kokonaisvaltaisesti Uusille asuinrakentamisen laajenemisalueille mennään hitaasti ja harkiten Jalankulkukaupungin vyöhyke: Keskustan täydentäminen Pappilanmäki valmiiksi Maljalahti Valkeinen ja Mölymäki Vanha aseman alue Hatsalan koulupuiston alue Sokeain koulun alue Joukkoliikennekaupungin vyöhyke: Pihlajalaakso valmiiksi Julkulan ja Päivärannan tärät Keilanrinne, Kuikkalampi, Lehtorinne Puijonlaakson etelärinne Savilahti Neulamäen täydentäminen Rauhalahti-Jynkän täydentäminen Kelloniemen, Saarijärven ja Petosen täydentäminen Autokaupungin vyöhyke: rivitalojen rakentaminen ja täydentäminen eri puolille kaupunkia Hiltulanlahden, Vanuvuoren ja muut kaupunkialueen omakotitaloalueet entisten kuntakeskusten ja maaseutualueiden omakotitalot Yhteensä n. 15 000 uutta asuntoa 17
SKENAARIO 2 Kilpailukykyä ja näyttävyyttä Kuopion kilpailukyky ja imago painopisteenä Paljon laadukkaita ja houkuttelevia asuntoalueita, joiden rakentamisessa edetään nopeasti Vaatii paljon infraa ja palveluinvestointeja uusilla laajenemisalueilla Jalankulkukaupungin vyöhyke: Keskustan täydentäminen Pappilanmäki valmiiksi Maljalahti Valkeinen ja Mölymäki Itkonniemi, Vanha asema ja Hatsalan koulupuisto, Sokeain koulun alue Joukkoliikennekaupungin vyöhyke: Pihlajalaakso valmiiksi Julkulan ja Päivärannan tärät Keilanrinne, Kuikkalampi, Lehtorinne Savilahti, Savisaari Rauhalahti-Jynkän täydentäminen Neulaniemi Autokaupungin vyöhyke: rivitalojen rakentaminen ja täydentäminen eripuolille kaupunkia Hiltulanlahden, Vanuvuoren ja muut kaupunkialueen omakotitaloalueet entisten kuntakeskusten ja maaseutualueiden omakotitalot Yhteensä n. 17 000 uutta asuntoa 18
TYÖPAIKKAKEHITYS Työpaikkamuutos ollut: 1990-luvulla keskimäärin -500 työpaikkaa/vuosi. 2000-luvulla keskimäärin +570 työpaikkaa/vuosi. 2010-luvulla keskimäärin +760 työpaikkaa/vuosi. 19
KUOPION TYÖPAIKKATAVOITTEET 2030 Kuopion tavoitteena on ollut nettona + 1000 työpaikkaa/vuosi. Nykyisen väestöennusteen mukaan tarvitaan keskimäärin +500 työpaikkaa nettona/vuosi vuoteen 2030 saakka Työpaikkakasvu on yht. 8 500 työpaikkaa. Laskelman oletukset: Työvoimaosuus nousee 63%:sta 66%:iin Työllisyysaste nousee 64%:sta 70%:iin Työttömyys laskee 12%:sta 8%:iin Työpaikkaomavaraisuus (107%) säilyy lähellä nykyistä Nettopendelöinti kasvaa hivenen nykytasosta 20
TYÖPAIKKA-ALUEET Esimerkkejä tavoitteista: Vanhoja yritys- ja työpaikka-alueita pyritään uudistamaan ja niiden maakäyttöä tehostamaan. Vajaakäyttöisiä ja tehottomia alueita tutkitaan yritystoiminnoille. Tavoitteena on tarjota elinkeinoelämän tarpeita vastaavia monipuolisia tontteja eri puolilla. Toimisto- ja liikerakentamista ohjataan keskustaan ja sen lähialueille. Uusia työpaikkoja tulee sijoittumaan mm. Savilahteen, Linjaautoaseman alueelle, Hatsalaan, Itkonniemelle ja Siikalahteen. Tavoitteita on kirjattu runsaasti lisää raporttiin. 21
KARA 2030-LUVULLE Liikenne ja liikkumista koskevia Tavoitteita: - Liikenneverkko - Jalankulku ja pyöräily - Joukkoliikenne Esimerkkinä tässä: Kevytliikenneverkko 22