KUOPION VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN Koko kaupungin väestöennuste vuoteen Alueittainen väestöennuste vuoteen 2025

Transkriptio

1 Juankosken kuntaliitos Maaningan kuntaliitos Nilsiän kuntaliitos Karttulan kuntaliitos Vehmersalmen kuntaliitos Toteutuma Ennuste KUOPION VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN 2030 Koko kaupungin väestöennuste vuoteen 2030 Alueittainen väestöennuste vuoteen 2025

2

3 Kuopion kaupunki Tavoite- ja kehittämissuunnitelmat TA 2015:1 ISSN KUOPION VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN 2030 Koko kaupungin väestöennuste vuoteen 2030 Alueittainen väestöennuste vuoteen 2025 Kuopion kaupunki Talous- ja strategiapalvelu Strateginen maankäytön suunnittelu Kh

4 2

5 Sisällys 1. Taustaa Ennustemenetelmä ja perusteita ennusteelle Kuopion väestöennuste ikäryhmittäin vuoteen Kuopion väestöennuste vuoteen Syntyvyys ja kokonaishedelmällisyys... 8 Kuolevuus ja kuolleet... 9 Eri ikäryhmien ennusteet Alueittaiset ennusteet vuoteen Taustatietoa alueittaisista ennusteista Asuntotuotanto ja uusiin asuntoihin muuttava väestö Syntyvyys ja hedelmällisyys alueilla Kuolleisuus alueilla Luonnollinen väestönkasvu ja muuttoliike alueilla Alueittaisen ennusteen tulokset suuralueittain Tarkasteltavat suuralueet Keskusta ja sen lähialueet Läntinen Puijo Koillinen alue Savilahti, Neulamäki, Särkiniemi-Särkilahti, Levänen ja Jynkkä Eteläinen kaupunkialue Hiltulanlahti Entiset kuntakeskukset ja maaseutualueet Liitteet ja kartat LIITE 1. Kuopion väestö vuosina ja ennuste vuoteen 2030 (1.1.), Juankosken väestö vuonna 2015 ja ennuste vuosille 2016, 2020, 2025 ja 2030 (1.1.) LIITE 2. Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ikäryhmittäin LIITE 3. Väestö suunnittelualueittain vuonna 2015 ja ennuste vuosille (1.1.), Väestö yhteensä LIITE vuotiaat LIITE vuotiaat LIITE vuotiaat LIITE vuotiaat LIITE vuotiaat LIITE vuotiaat LIITE vuotiaat LIITE vuotiaat 3

6 LIITE vuotiaat LIITE vuotiaat LIITE 14 Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina LIITE 15. Syntyneet suunnittelualueittain vuosina LIITE 16. Kuolleet suunnittelualueittain vuosina LIITE 17. Luonnollinen väestönkasvu suunnittelualueittain vuosina KARTAT Suunnittelualuejako / Kuopion keskeinen kaupunkialue Suunnittelualuejako / Entiset kuntakeskukset ja maaseutualue 4

7 1. Taustaa Kuopion ikäryhmittäinen väestöennuste vuoteen 2030 laadittiin vuonna 2014 (kh ). Uusi ennuste perustuu vahvan väestönkasvun olettamaan. Ennuste on nyt jaettu suunnittelualueille tulevan kymmenen vuoden ajanjaksolle ( ). Ennuste sisältää Maaningan, jonka kanssa kuntaliitos toteutui vuoden 2015 alusta alkaen. Vuonna 2017 Kuopion kanssa yhdistyvän Juankosken ennuste on sen sijaan Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatima ennuste. Kuopion väestöennuste on ns. trendiennuste eli ajatuksena siinä on viime vuosien vahvan väestönkehityksen jatkuminen myös tulevina vuosina. Kuopion väkiluku oli henkilöä vuoden 2015 alussa. Lähivuosina kaupungin väestönkasvu on noin asukasta vähentyen hieman ennustekauden loppua kohden. Ennustettu väkiluku on noin henkilöä vuonna 2020 ja noin henkilöä vuonna Kuopio ja Juankoski mukaan lukien kuopiolaisten määrä on noin henkilöä vuonna 2020 ja noin henkilöä vuonna Alueittaisen ennusteen aikajänne on vuoteen 2025 saakka. Suurin ennusteen toteutumiseen vaikuttava tekijä on asuntotuotanto, joka on viety ennusteeseen mahdollisimman tarkasti ja kaikki tällä hetkellä käytettävissä oleva tieto huomioiden. Asuntotuotannon ennustaminen on epävarmaa mm. rakentamisen suhdanteista, maanhankinnan toteutumisesta ja kaavoituksen etenemisestä johtuen. Ensi vuosikymmenelle ennakoitujen asumisen uusien täydennysrakentamisalueiden toteutuminen saattaa viivästyä tai ennustekaudelle voi tulla uusia, vielä nyt ei tiedossa olevia, asuntotuotannon hankkeita nyt mukana olevien lisäksi. Lähivuosien ( ) asuntotuotannon toteutuminen on todennäköisempää ja varmempaa, mutta myöhäisempi ajanjakso sisältää paljon epävarmuutta, koska useiden sille kaudelle suunnitellut täydennysrakentamisalueiden kaavatyöt eivät ole vielä edes alkaneet. Lisäksi erilaiset alueiden luontoon liittyvät (mm. uhanalaiset kasvit, norot ja liito-oravat) tekijät ovat viime vuosina hankaloittaneet ja viivästäneet uusien asumisen alueiden kaavoitusta. Ennusteet antavat suuntaa-antavaa tietoa ikäryhmien koon kehityksestä koko Kuopion alueella ja suunnittelualueittain. Ennuste on hyödyllinen toimintojen ja palvelujen suunnittelua ajatellen. Toteutuakseen se edellyttää Kuopiolta vahvaa myönteistä kehitystä, työpaikkojen kasvua ja asuntotuotannon toteutumista suunnitellusti. 5

8 2. Ennustemenetelmä ja perusteita ennusteelle Kuopion väestöennuste on tarkistettu noin 3-4 vuoden välein. Perinteisesti väestöennusteet on laadittu talous- ja strategiapalvelun (väestötiedot) ja strategisen maankäytön suunnittelun (asuntotuotanto) yhteistyönä. Tilastokeskus laatii kunnittaiset väestöennusteet myös noin 4 vuoden välein. Viimeisin Tilastokeskuksen ennuste on vuodelta Kuopion kaupunki ei ole pystynyt hyödyntämään Tilastokeskuksen ennustetta useastakin syystä. Ensinnäkin Tilastokeskuksen ennuste ei ole reagoinut Kuopion väestönkehityksen muutoksiin ja vuosien saatossa sen osuvuus on ollut huono. Tämä tarkoittaa, että jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan Tilastokeskuksen ennusteet ovat olleet lähes aina aliennusteita Kuopiolle eli Kuopion väestönkasvu on ennustettu niissä toteutunutta heikommaksi. Toiseksi kunnan palvelujen suunnittelussa on tarvittu myös tarkempia alueittaisia ennusteita. Kuopion väestöennusteen lähtötiedot perustuvat Kuopion omiin kuntarekisteritietoihin. Lähtötietoja ovat väestötiedot (menneen kehityksen trendi) yksivuotisikäryhmittäin, syntyvyys äidin iän mukaan, hedelmällisyys, kuolleisuus ja muuttoliike. Ennusteessa edellisen vuoden toteutunutta väestöä (yksivuotisikäryhmittäin) vanhennetaan vuodella, jonka lisäksi kunkin ikäryhmän kohdalla vaikuttavat muuttoliike ja kuolleisuus. Syntyneet lapset ennustetaan koko kaupungille sekä alueille viime vuosien hedelmällisyyteen perustuen ja kertomalla kunkin hedelmällisen ikäryhmän naiset hedelmällisyyskertoimilla. Muuttoliike on ennustettu alueiden omien muuttoliikekertoimien avulla eli kunkin alueen kohdalla muuttoliike perustuu viime vuosien trendiin lisäten tai vähentäen kunkin ikäryhmän kokoa. Koko kaupungin kuolleisuus on laskettu ensi sijassa Kuopion kuolleisuuteen perustuen, mutta myös joltakin osin Tilastokeskuksen kuolleisuuskertoimia hyödyntäen. Kuopion väestöennuste perustuu alueen myönteiseen kehitysoletukseen. Työpaikkakasvun odotetaan jatkuvan hyvänä ja työllisyystilanteen paranevan. Asuntotuotannon tason edellytetään toteutuvan vähintään lähellä tavoiteltua noin 800 asunnon tasoa ja monipuolisena alueellisesti ja talotyypiltään. Ennusteen mukaan nuorten tulomuutto säilyy korkeana ja nuorten työllistymismahdollisuudet myös hyvänä. Muuttovoiton odotetaan olevan positiivinen lähes kaikissa ikäryhmissä ennustekaudella. 6

9 3. Kuopion väestöennuste ikäryhmittäin vuoteen 2030 Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kuopion uusi väestöennuste ulottuu vuoteen 2030 saakka. Ennuste perustuu viime vuosien vahvaan väestönkehitykseen ja on selvästi väestönkasvultaan suurempi kuin kaikki aiemmat ennusteet. Kaupungin väestönkasvu nousi vuosina uudelle ja selvästi korkeammalle tasolle ollen runsaat asukasta/vuosi. Myös lähivuosille on odotettavissa vastaavaa kehitystä. Kuopiossa asui noin asukasta vuoden 2015 alussa. Ennusteen mukaan väkiluku on noin asukasta vuonna 2020 ja noin asukasta vuonna Näissä luvuissa on mukana myös Juankoski, jonka kanssa kuntaliitos tulee toteutumaan vuoden 2017 alusta alkaen. Seuraava kuva esittää Kuopion väestönkehitystä ja ennustetta vuoteen Tämän raportin muut taulukot eivät sisällä Juankoskea. Tulevien vuosien väestönkasvusta noin prosenttia on luonnollista väestönkasvua ja noin prosenttia muuttovoittoa. Muuttovoiton osuus on lähivuosina lähelle tuhat asukasta vuodessa pienentyen hieman tasaisesti ennustekaudella. Luonnollinen väestönkasvu on noin asukasta vuodessa syntyneiden määrän säilyessä noin lapsessa/vuosi. Kuolleiden määrä lisääntyy tasaisesti koko ennustekauden ajan. 7

10 Kuopion muuttovoitto on lisääntynyt viime vuosina. Molemmista sekä ulkomailta että maamme muista kunnista suuntautunut muuttovoitto on kasvanut. Viime vuosina muista kunnista on saatu muuttovoittoa noin asukasta/vuosi ja ulkomailta tulleiden muuttovoitto on ollut noin 230 asukasta/vuosi. Muuttovoiton määrän on ennustettu toteutuvan edellisvuosien tasolla, mutta pienentyvän hieman ensi vuosikymmenellä. Ennuste tarkoittaa väestömäärän kasvua lähes kaikissa suunnitteluikäryhmissä. Vuoteen 2030 mennessä ainoastaan vuotiaiden määrä vähenee nykyisestä hienoisesti, muissa ikäryhmissä asukkaiden määrä lisääntyy. Koko maan tavoin Kuopion väestön ikärakenne vanhenee, vaikka työikäisten ja lasten määrät lisääntyvät. Vuoteen 2030 mennessä 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa noin 70 prosenttia nykyisestä, mikä tarkoittaa noin vanhusta lisää vuotiaiden lasten määrä lisääntyy yli lapsella vuoteen 2030 mennessä. Suurin kasvu kohdistuu pieniin lapsiin. Alla oleva kuva esittää eri ikäryhmien muutosta vuoteen 2020 ja Syntyvyys ja kokonaishedelmällisyys Kuopiossa syntyneiden lasten määrä on noussut väestönkasvun ja kuntaliitosten seurauksena. Vuosina syntyneiden lasten määrä oli keskimäärin lasta/vuosi. Vuoden 2004 jälkeen kokonaishedelmällisyys on säilynyt vuosittain jokseenkin samana ja ainoastaan muutamia korkeamman hedelmällisyyden vuosia on toteutunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. 8

11 Syntyvyyteen vaikuttaa merkittävästi hedelmällisessä iässä olevien naisten ikäryhmän koko. Kuopion ennusteessa syntyneiden lasten määrä nousee koko ennustekauden, koska hedelmällisessä iässä olevien määrä lisääntyy. Jo toteutuneet kuntaliitokset ja vuonna 2017 toteutuva kuntaliitos nostavat myös osaltaan syntyneiden määrää. Ennusteessa kokonaishedelmällisyyden on arvioitu säilyvän hyvin samalla tasolla, noin 1,65 lapsessa jokaista hedelmällisessä iässä olevaa naista kohden. Tämä on ollut keskimääräinen taso myös viime vuosina. Koko maassa kokonaishedelmällisyys yltää hieman Kuopion tasoa korkeammalle ollen keskimäärin 1,8 lapsen tienoilla jo useita vuosia. Kuopiossa ainoastaan vuosina 2010 ja 2012 syntyvyyden taso ylitti pitkän aikavälin hedelmällisyystrendin ollen hieman yli 1,7 lasta. Kuopiossa ikäryhmittäinen hedelmällisyys on muuttunut hieman viime vuosina koko maan tavoin. Korkein hedelmällisyysluku on tällä hetkellä vuotiaiden kohdalla, kun se kymmenen vuotta sitten kohdistui hieman tätä nuorempien osalle. Ensisynnyttäjien keskiikä on myös edelleen hieman jatkanut nousuaan viime vuosina koko maassa (v oli 28,4 v.). Kuolevuus ja kuolleet Kuolevuus on alentunut jatkuvasti koko maassa ja vastaavan kehityksen arvioidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tilastokeskus on ennakoinut, kuinka kuolleisuus alenee tulevaisuudessa ja elinajanodote muuttuu ajassa. Kuopion ennusteessa on käytetty omia kaupungin toteutumasta laskettuja kuolleisuuskertoimia eri ikäryhmille. Näitä kertoimia on muunnettu ajassa Tilastokeskuksen kerrointen tavoin. Jonkin verran on Kuopion omia kertoimia mukailtu Tilastokeskuksen laatimilla kuolleisuuskertoimilla mm. ikääntyvien ikäryhmissä. Ikääntyneiden määrän kasvu heijastuu kuolleiden määrän kasvuna koko ennustekauden. Kuolleiden määrän kasvu on kuitenkin verrattain hidasta elinajan odotteen pidetessä. Eri ikäryhmien ennusteet Seuraavissa kuvissa on esitetty Kuopion väestön ikäryhmien kehitys vuosina ja ennuste vuoteen 2030 saakka. Lasten ikäryhmiin on ennustettu väestönkasvua, joka painottuu pienten ikäryhmiin. Työikäisten määrät säilyvät jokseenkin ennallaan, ainoastaan nuorten aikuisten (25-39 v.) ikäryhmän ennustetaan kasvavan. Suurimmat absoluuttiset ja suhteelliset muutokset tapahtuvat ikääntyvissä. Juankosken väestötiedot eivät sisälly kuvien lukuihin. 9

12 10

13 4. Alueittaiset ennusteet vuoteen 2025 Taustatietoa alueittaisista ennusteista Kuopion alueittainen ennuste sisältää keskeisen kaupunkialueen, entisten kuntakeskusten sekä maaseutualueiden ennusteet. Ennuste on laadittu kymmenen vuoden ennustejaksolle ulottuen vuoteen 2025 saakka. Edellisvuosien toteutuneen trendikehityksen lisäksi alueen tulevaan tilanteeseen vaikuttaa asuntotuotanto, joka on pyritty ennakoimaan mahdollisimman tarkkaan. Lähivuosien ( ) asuntotuotanto on kesällä 2015 kaupunginhallituksessa ( ) hyväksytyn ohjelmoinnin mukainen ja seuraava kausi (vuodet ) on ennustettu kaiken nyt käytettävissä olevan tiedon avulla. Myöhemmän kauden asuntotuotannon ohjelmoinnista on keskusteltu ja se on periaatteiltaan hyväksytty kaupunkisuunnitteluryhmässä Yhteensä tulevalle kymmenvuotiskaudelle on viety noin asunnon tuotanto, mikä tarkoittaa keskimäärin 840 asunnon valmistumista vuosittain. Näistä noin asunnon tuotanto on ennustettu kaupunkialueelle ja noin 750 asunnon tuotanto yhteensä entisiin kuntakeskuksiin (Vehmersalmi, Karttula, Nilsiä ja Maaninka) sekä maaseutualueille. Ennusteen osuvuus heikkenee vuoden 2020 jälkeen, koska jälkimmäisen viisivuotiskauden (vuodet ) asuntotuotanto on epävarmempi toteutumaan. 11

14 Alueittainen ennuste on laadittu excel-ohjelmalla koko kaupungin ennusteen tavoin. Jokaisen suunnittelualueen ennuste on laadittu omassa tiedostossaan, jonka jälkeen alueiden ennusteet on yhdistetty. Alueiden ennusteiden täsmäytys ja tasapainotus koko kaupungin ennusteeseen on tehty työn loppuvaiheessa. Ennuste on pyöristetty kymmenille, eikä sukupuoli ole enää mukana siinä. Pääsääntöisesti koko väestö on ennustettu alueille, vaikka Kuopiossa on kirjoilla vuosittain ns. alueetonta väestöä. Alueettomat ovat väliaikaisesti ulkomailla asuvia, laitoksissa asuvia, osoitetietojaan ei ilmoittavia henkilöitä tms. kuopiolaisia henkilöitä, joilla ei ole vakituista osoitetta Kuopiossa. Vuoden 2015 alussa Kuopioon asuvaksi oli kirjoittautunut kyseiseen ryhmään kuuluvaa henkilöä. Alueettomien määrä väheni Kuopiossa merkittävästi vuoden 2015 alussa, kun koko maassa uudistuneen käytännön mukaan suuri osa laitospaikoista kirjattiin alueille. Tämän takia usealla vanhusten asumispalveluja tai laitospaikkoja käsittävällä alueella väestönmäärä kasvoi edellisvuodesta. Asuntotuotanto ja uusiin asuntoihin muuttava väestö Asuntotuotanto on eniten alueittaisen ennusteen osuvuuteen vaikuttava tekijä. Mikäli asuntotuotanto ei toteudu ennustetusti (jää vähäisemmäksi tai viivästyy ajassa), alueittainen väestönkehitys jää ennustettua pienemmäksi. Asuntotuotannon vaikutus ja uusiin asuntoihin muuttava väestö ennustetaan alueille mahdollisimman tarkasti (talotyyppi ja hallintamuoto). Viime vuosina tietyn tyyppisiin uusiin asuntoihin muuttavaa väestöä on seurattu tarkasti ja muuttava väestö ennustetaan näiden tietojen perusteella. Esimerkiksi keskustan omistuskerrostaloasuntoihin muuttava väestö eroaa ikärakenteeltaan huomattavasti esimerkiksi vuokrakerrostalojen väestöstä. Myös maaseudun omakotitaloihin muuttava väestö on hieman erilaista ikärakenteeltaan ja talouksien kooltaan kuin kaupunkialueen omakotitaloihin muuttava väestö. Vastaavasti uusien rivitalojen taloudet eroavat selvästi omakotitalojen tai kerrostalojen talouksista. Seuraava taulukko kuvaa eri ennusteissa käytettyä asuntokuntien keskikokoa erityyppisissä asuntotyypeissä. Jokaisen asuntotyypin kohdalla myös väestön ikärakenne eroaa toisistaan. Uusiin asuntoihin muuttavien asuntokuntien keskimääräinen koko Asuntokunnan keskimääräinen koko ENNUSTE 2007 ENNUSTE 2011 ENNUSTE 2014 Asuntotyyppi ja sijainti 1 KERROSTALO OMISTUS KESKUSTA 1,6 1,3 1,3 2 KERROSTALO OMISTUS MUUALLA 1,8 1,8 1,8 3 KERROSTALO OPISKELIJAT 1,0 1,0 1,0 4 KERROSTALO VUOKRA 1,7 1,7 1,7 5 RIVITALO OMISTUS 2,6 2,1 2,2 6 OMAKOTITALO KAUPUNKIALUE 3,6 3,5 3,5 7 OMAKOTITALO MAASEUTU 3,2 3,0 3,0 12

15 SUUNNITTELUALUETTAISET ENNUSTEET VUOTEEN 2024 NYKYINEN ASUNTOKANTA edellisvuoden alun väestöä vanhennetaan vuodella yksivuotisikäryhmittäin + syntyvyys (alueen omat hed. kertoimet) - kuolleisuus +/- muuttoliike (nettomuuttokert.) = väestönkehitys ikäryhmittäin UUDET ASUNNOT - uusiin asuntoihin muuttavan väestön määrä vuosittain ja yksivuotisikäryhmittäin - muuttava väestö ennustetaan eri talotyyppeihin ja hallintamuotoihin viime vuosien seuratun toteutuman perusteella = väestönkehitys ikäryhmittäin VÄESTÖENNUSTEET ALUEITTAIN JA IKÄRYHMITTÄIN Alueittainen ennuste perustuu väestönkehityksen ennustamiseen nykyisissä (vanhoissa) asunnoissa sekä uusissa asunnoissa. Sellaisilla alueilla, joilla uusia asuntoja ei ole suunniteltu rakennettavan, väestöennuste on suoraan vanhan kannan ennuste. Esimerkiksi vuoden 2016 ennusteen lähtökohtana on vuoden 2015 yksivuotisikäryhmittäinen väestö, jota vanhennetaan vuodella. Muuttoliike ja kuolleisuus vaikuttavat ikäryhmien kokoon, jonka jälkeen uusiin asuntoihin muuttavat lisätään ennusteeseen. Jokaisen vuoden syntyneet ennustetaan alueelle alueen omien hedelmällisyyskertoimien avulla. Seuraava taulukko esittää ennusteen asuntotuotantolukuja suunnittelualueittain. Uusiin asuntoihin muuttava väestö on viety ennusteeseen vuosittain, suunnittelualueittain, talotyypeittäin ja ikäryhmittäin. 13

16 Ennusteeseen viety asuntotuotanto alueittain (2015) Asuntotuotanto Asuntotuotanto Yhteensä E1 Keskusta (ml. Maljalahti ja Valkeinen) E2 Niirala E3 ja E5 Haapaniemi-Siikalahti (Sakkyn alue) E4 Rönö ja sen lähisaaret C1 Puijonlaakso - Taivaanpankko C21 Julkula C22 Niuva - Länsipuijo - Rypysuo C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki-Pihlajalaakso) D1 Itk.-Männistö-Linnanpelto (Pappilanmäki) D2 Saarijärvi - Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi - Likolahti F21 Neulamäki F1 Savilahti-Savisaari H21 Särkiniemi-Särkilahti H11 ja G Levänen ja Pieni Neulamäki H12 Jynkkä (Rauhalahden alue) H14 Litmanen H16 Pirtti H17 Lehtoniemi H18 Rautaniemi J11 Pitkälahti J13-J15 Hiltulanlahti-Kiviharju-Vanuvuori B Sorsasalo KAUPUNKIALUEET YHTEENSÄ Melalahti ja Riistaveden alueet Etelä-Kuopion kylät Länsirannan kylät Ranta-Toivala, Jännevirta ja Kurkiharju Vehmersalmi Karttula Nilsiä Maaninka MAASEUTUALUEET YHTEENSÄ KAUPUNKI YHTEENSÄ Syntyvyys ja hedelmällisyys alueilla Syntyvyyteen vaikuttavat hedelmällisyyskertoimet eroavat paljon toisistaan eri suunnittelualueilla. Hedelmällisyyskertoimet saattavat olla jopa kolme kertaa pienemmät keskustassa ja sen lähialueilla verrattuna pientalovaltaisiin omakotitaloalueisiin. Matalimmat hedelmällisyyskertoimet ovat keskustassa (E1) ja korkeimmat Rautaniemessä (H18). Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaista hedelmällisessä iässä olevaa naista kohden syntyy Rautaniemessä yli neljä kertaa enemmän lapsia kuin keskustan alueella. Asiaa voidaan selittää sillä, että keskustaan sijoittuu paljon opiskelijoita ja muita yksinasuvia, koska asunnot 14

17 ovat siellä keskimäärin pieniä. Pientaloalueilla asutaan sen sijaan suuremmissa asunnoissa, mikä mahdollistaa perhekoon kasvattamisen. Omakotitalovaltainen talotyypistö ennustaa alueelle korkeaa syntyvyyttä, joka kuitenkin muuttuu jonkin verran ajassa alueen vanhetessa. Kuolleisuus alueilla Alueittaisessa ennusteessa käytetään samoja kuolleisuuskertoimia kaikilla alueilla. Tämä aiheuttaa tiettyä harhaa ennusteeseen, jota on pyritty poistamaan ikääntyvien osalta muuttoliikekerrointen lievän muuntelun avulla. Todellisuudessa kuolleisuudessa voi olla hyvinkin suuria eroja alueiden välillä. Luonnollinen väestönkasvu ja muuttoliike alueilla Alueen väestön ikärakenne heijastuu paljolti luonnollisen väestönkasvun tilanteeseen alueella. Luonnollinen väestönkasvu on ollut positiivinen lähes kaikilla kaupunkialueen suunnittelualueilla vuosittain. Viime vuosina ainoastaan Keskustassa, Haapaniemellä ja Itkonniemi-Linnanpelto-Männistö -alueella ovat kuolleiden määrät ylittäneet syntyneiden lasten määrän ja alueiden väestömäärät ovat vähentyneet jo vuosittain tästä syystä (vanhassa asuntokannassa). Näillä alueilla muuttoliike on kuitenkin ollut useina vuosina positiivinen uudisrakentamisen myötä, ja sen takia alueiden väkiluvut eivät ole laskeneet. Kuopion maaseutualueilla on ollut useita negatiivisen luonnollisen väestönkasvun alueita. Kunkin alueen vanhoissa asunnoissa tapahtuva muuttoliike on ennustettu alueen omien muuttoliikekerrointen avulla. Hyvin uusilla alueilla on käytetty asuntokannaltaan samantyyppisen alueen muuttoliikekertoimia. Tyypillisesti alueen väestömäärä laskee, mikäli alueelle ei rakenneta uusia asuntoja. Pääsääntöisesti muuttoliike on vanhoissa asunnoissa negatiivinen sen verran, ettei luonnollinen väestönkasvu riitä pitämään alueen väestömäärää edes ennallaan. Joillakin pientaloalueilla tämä voi olla mahdollista ja muuttoliike voi lisätä väestömäärää yksittäisinä vuosina. Pitkässä trendissä näilläkin alueilla tapahtuu kuitenkin asumisväljyyden kasvua ja väestön hidasta vähenemistä. 15

18 5. Alueittaisen ennusteen tulokset suuralueittain Tarkasteltavat suuralueet Alueittainen ennuste tarkoittaa väestömäärän kasvua lähes kaikille Kuopion suunnittelualueille ja väestömäärä vähenee vain joillakin yksittäisillä alueilla. Seuraavana suunnittelualueiden kehitystä on tarkasteltu ns. suuralueina, joita ovat: Keskusta ja sen lähialueet: Keskusta (E1), Niirala (E2), Haapaniemi-Siikalahti (E3, E5) ja Rönö (E4) Läntinen Puijo: Puijonlaakso-Taivaanpankko (C1), Julkula (C21), Niuva-Länsipuijo- Rypysuo (C22) Koillinen alue: Puijonsarvi (Päiväranta) (C3), Puijo (Inkilänmäki-Pihlajalaakso) (C4), Itkonniemi-Männistö-Linnanpelto (D1), Saarijärvi-Rahusenkangas (D2), Kettulanlahti (D3), Kelloniemi (D4) ja Sorsasalo (B) Savilahti-Neulamäki-Särkiniemi-Levänen-Jynkkä: Savilahti-Savisaari (F1), Neulamäki (F21), Särkiniemi-Särkilahti (H21), Levänen-Pieni Neulamäki (H11, G), Jynkkä (H12) Eteläinen kaupunkialue: Litmanen (H14), Pirtti (H16), Lehtoniemi-Keilankanta (H17), Rautaniemi (H18), Pitkälahti (J11) Hiltulanlahti: Hiltulanlahti, Vanuvuori ja Kiviharju (J13-J15) Entiset kuntakeskukset ja maaseutualue: Länsi-Riistavesi (386), Itä-Riistavesi (387), Melalahti (388), Puutossalmi (464), Pellesmäki (465) Kurkimäki (466), Haminalahti (467), Hirvilahti (468), Ranta-Toivala(482), Jännevirta (483), Kurkiharju (484), Vehmersalmi (501), Karttula (601), Maaninka (602), Nilsiä ( ) Keskusta ja sen lähialueet Keskustan ja sen lähialueet -suuralueeseen lasketaan Keskustan, Niiralan, Haapaniemen ja Rönön suunnittelualueet. Keskustassa uusia asuntoja rakennetaan tällä hetkellä Maljalahden alueelle ja eri puolille keskustaa hajarakentamisena. Vuonna 2018 alkaa Valkeisen rantaalueen rakentaminen Sairaalakadun puolella. Haapaniemen alueelle sijoittuu mittavaa asuntorakentamista vuodesta 2018 alkaen, kun Sakkyn alueen rakentaminen käynnistyy Mölymäellä. Niiralan alueelle ei ole tiedossa merkittävää uudisrakentamista. Rönössä yksi asumiseen kaavoitettu uusi tontti rakennetaan tulevalla viisivuotiskaudella. 16

19 Kerrostalopainotteinen asuntotuotanto Rivitalopainotteinen asuntotuotanto Omakotitalopainotteinen asuntotuotanto Alue: Alue tarkemmin: Yht. E1 Keskusta (ml. Maljalahti ja Valkeinen) E2 Niirala E3 Haapaniemi (Sakkyn alue) E4 Rönö ja sen lähisaaret KESKUSTA JA SEN LÄHIALUEET Koko keskustan ja sen lähialueiden väestömäärä lisääntyy reilut asukkaalla. Väestönkasvu sijoittuu Keskustan ja Haapaniemen alueelle, kun taas Niiralan väestömäärä vähenee hieman tulevina vuosina. Rönön väestömäärä säilynee jokseenkin ennallaan. Lasten ja nuorten, nuorten työikäisten sekä ikääntyvien määrät lisääntyvät alueella. Edellä olevassa taulukossa on esitetty keskustan ja sen lähialueiden asuntotuotannon määrä viisivuotiskausittain. Yhteensä koko alueelle tulee noin 2000 uutta asuntoa koko kymmenvuotiskaudella. Lähes kaikki uudet asunnot toteutuvat kerrostaloihin, joihin muuttaa paljon pieniä talouksia. Tähän syynä on pienten asuntojen suuri määrä uusissa kerrostaloissa. 17

20 Läntinen Puijo Läntisen Puijon -suuralueeseen luetaan Puijonlaakso-Taivaanpankon, Julkulan ja Niuva- Länsipuijo-Rypysuon alueet. Kaikille alueen suunnittelualueille rakennetaan uusia asuntoja tulevalla viisivuotiskaudella ja alueen väestömäärä lisääntyy vuoteen 2021 saakka, jonka jälkeen väestönkehitys tasaantuu. Lähivuosina asuntorakentaminen on vilkasta Puijonlaakson etelärinteen alueella ja tälle alueelle valmistuu yhteensä noin 550 asuntoa. Nyt rakenteilla olevan Länsipuijon täydennysrakentamisalueen viimeiset rivitaloasunnot valmistuvat vuosina ja Julkulanniemen täydennysrakentamisalueen rakentaminen alkaa vuonna Läntisen Puijon alueen väestömäärä lisääntyy noin asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Kaikilla suunnittelualueilla väestömäärä lisääntyy ja selvästä eniten Puijonlaakson alueella, jossa kasvu on lähes asukasta vuoteen 2025 mennessä. Puijonlaakson uudet asunnot ovat kerrostaloasuntoja, joista noin puolet on vuokra-asuntoja. Lasten määrät lisääntyvät alueella ennustekaudella. 18 Kerrostalopainotteinen asuntotuotanto Rivitalopainotteinen asuntotuotanto Omakotitalopainotteinen asuntotuotanto Alue: Alue tarkemmin: Yht. C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo LÄNTINEN PUIJO

21 Koillinen alue Koillinen alue on suuralueena hyvin laaja kokonaisuus. Seuraavat suunnittelualueet kuuluvat tässä tarkastelussa siihen: Puijonsarvi (Päiväranta), Puijo (Inkilänmäki-Pihlajalaakso), Itkonniemi-Männistö-Linnanpelto, Saarijärvi-Rahusenkangas, Kettulanlahti, Kelloniemi ja Sorsasalo. Koillisen alueen väestömäärä lisääntyy ennustekaudella uuden asuntorakentamisen seurauksena. Pappilanmäki ja Pihlajalaakso rakennetaan loppuun lähivuosina ja uusia täydennysrakentamisen kohteita käynnistyy Linnanpellolla ja Päivärannassa (Niiralan Kulman korttelien uudisrakentaminen). Männistössä Mäntykampus -kortteli rakennetaan loppuun ja ensi vuosi kymmenellä alkaa Kelloniemen alueella täydennysrakentaminen. Kerrostalopainotteinen asuntotuotanto Rivitalopainotteinen asuntotuotanto Omakotitalopainotteinen asuntotuotanto Alue: Alue tarkemmin: Yht. C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki-Pihlajalaakso) D1 Itk.-Männistö-Linnanp.(Pappilanm.) D2 Saarijärvi-Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi B Sorsasalo KOILLINEN ALUE

22 Väestömäärä lisääntyy alueella ensi vuosikymmenen vaihteeseen saakka, jonka jälkeen väestönkasvu tasaantuu. Vuonna 2025 väestömäärä on ennusteen mukaan noin asukasta eli lähes asukasta nykyistä enemmän. Suurin väestönkasvu sijoittuu Pihlajalaakson alueelle (+790 henkilöä) sekä Itkonniemi-Männistö-Linnanpelto alueelle (+520 henkilöä). Pientä kasvua tapahtuu myös Päivärannassa ja Kelloniemessä. Kettulanlahden väestömäärän ennustetaan säilyvän lähelle nykyistä ja Saarijärven alueella väestömäärä vähenee hieman. Alueelle valmistuu suurelta osin kerrostaloasuntoja, mutta myös rivitaloasuntoja Pihlajalaakson alueella. Pienten ja alakouluikäisten lasten määrä lisääntyy. Savilahti, Neulamäki, Särkiniemi-Särkilahti, Levänen ja Jynkkä Aluekokonaisuus käsittää uuden Savilahti-Savisaaren alueen, Neulamäen, Särkiniemi- Särkilahden alueen sekä Jynkkä-Leväsen kokonaisuuden. Tällä alueella väestömäärä säilyy lähivuosina jokseenkin samana ja alkaa lisääntyä ensi vuosikymmenellä. Vuonna 2018 alkaa rakentaminen Savilahdessa, joka on merkittävin Kuopion asuntotuotantoalue 2020-luvulla. Yhteensä koko suuralueelle on ennustettu valmistuvan reilut uutta asuntoa, joista suurin osa on kerrostaloissa luvulla alkaa Rauhalahden uuden täydennysrakentamisalueen rakentaminen Leväsen suunnittelualueella. Ennustekauden lopulle on ennakoitu myös Jynkän ja Neulamäen täydentämistä. Koko alueen väestömäärä säilyy lähellä nykyistä tällä vuosikymmenellä. Väestömäärä alkaa kasvaa 2020-luvulla ja ennusteen mukaan koko alueella asuu reilu tuhat asukasta nykyistä enemmän vuonna Tämä edellyttää Savilahden noin 100 asunnon vuosituotantoa ja uusien täydennysrakentamisalueiden toteutumista. Väestömäärä on noin asukasta vuonna 2025, josta Savilahteen on ennustettu noin asukasta. Kerrostalopainotteinen asuntotuotanto Rivitalopainotteinen asuntotuotanto Omakotitalopainotteinen asuntotuotanto Alue: Alue tarkemmin: Yht. F21 Neulamäki (täydentämistä) F1 Savilahti-Savisaari H21 Särkiniemi-Särkilahti H11 Levänen (Rauhalahden alue) H12 Jynkkä (täydentämistä) SAVILAHTI, NEULAMÄKI JA VÄLIALUE

23 Eteläinen kaupunkialue Eteläinen kaupunkialue on Litmasen, Pirtin, Rautaniemen, Lehtoniemi-Keilankannan ja Pitkälahden alueet käsittävä kokonaisuus. Tämä alue on ollut Kuopion kasvualueena jo noin 30 vuoden ajan. Petosen (Litmanen + Pitkälahti) rakentaminen tapahtui ja luvuilla ja Saaristokaupungin rakentaminen käynnistyi 2000-luvulla. Petosen alueeseen luetaan Litmanen, Pitkälahti sekä Pirtin keskustan alueet. Saaristokaupunki käsittää taas Pirtistä Pirttiniemen ja Savolanniemen sekä Rautaniemen ja Lehtoniemi-Keilankannan alueet. Uusia asuntoja valmistuu ennustekaudella Saaristokaupungin alueille: Pirttiin, Rautaniemeen ja Lehtoniemi-Keilankannan alueelle. Lehtoniemessä rakentaminen painottuu Keilanrinteen, Matkusniemen ja Kuikkalammen alueille. Suurin osa näille alueille tulevista asunnoista on kerrostaloissa, mutta rivitaloja valmistuu myös Keilanrinteen alueelle, Pirttiniemeen, Savolanniemeen ja Rautaniemeen. Ennustekaudella (vuodet ) alueelle ennustetaan valmistuvan noin uutta asuntoa. 21

24 Kerrostalopainotteinen asuntotuotanto Rivitalopainotteinen asuntotuotanto Omakotitalopainotteinen asuntotuotanto Alue: Alue tarkemmin: Yht. H14 Litmanen H16 Pirtti H17 Lehtoniemi H18 Rautaniemi J11 Pitkälahti ETELÄINEN KAUPUNKIALUE Tällä hetkellä eteläisellä kaupunkialueella asuu noin asukasta. Tästä noin asukasta sijoittuu Saaristokaupungin alueelle ja noin asukasta Petosen alueelle. Ennustekaudella väestömäärä lisääntyy yhä, vaikka Litmasen väkiluku on ollut jo pitkään laskeva. Väestönkasvun ennustetaan tasaantuvan 2020-luvulla ja ennustettu väestömäärä on noin asukasta vuonna Suurin väestönkasvu sijoittuu Lehtoniemen alueelle, mutta myös Pirttiin ja Rautaniemeen. Litmasen väestömäärä vähenee hitaasti koko ennustekauden ajan. 22

25 Hiltulanlahti Hiltulanlahden ennuste sisältää myös Kiviharjun ja Vanuvuoren alueet. Yhteensä alueella asui noin 550 henkilöä vuoden 2015 alussa. Hiltulanlahteen rakennetaan Kuopion tulevien vuosien omakotitalotuotanto. Rakentaminen käynnistyi kesällä 2015 ja jatkuu noin 60 omakotitalon vuosivauhtia aina ensi vuosikymmenelle saakka. Tällä hetkellä rakentaminen painottuu Hiltulanlahti I alueelle, joka sijaitsee suurelta osin entisen viitostien ja moottoritien välisellä alueella. Parin vuoden kuluttua rakentaminen etenee moottoritien länsipuolelle ja viimeisimpänä kaavoitetaan ja rakennetaan Puutossalmen tien puoleinen alueen itäosa. Yhteensä Hiltulanlahden alueelle sijoittuu noin 550 omakotitaloasuntoa ja kymmenkunta rivitaloa. Osayleiskaavan mukaan alueen väestömäärä kasvaa maksimissaan noin asukkaaseen, josta noin 500 sijoittuu vanhaan asuntokantaan ja noin uusiin asuntoihin. Kerrostalopainotteinen asuntotuotanto Rivitalopainotteinen asuntotuotanto Omakotitalopainotteinen asuntotuotanto Alue: Alue tarkemmin: Yht. J15 Hiltulanlahti Hiltulanlahden ennustettu väestömäärä on noin asukasta vuonna Vuoden 2017 alkuun mennessä asukasmäärä lisääntyy reilut 100 asukkaalla, ja sen jälkeen vuodessa noin 200 asukkaalla. Tämä edellyttää noin 60 uuden omakotitalon valmistumista vuosittain. Lasten määrät lisääntyvät voimakkaasti vuosittain. 23

26 Entiset kuntakeskukset ja maaseutualueet Entiset kuntakeskukset ja maaseutualueet käsittävät alueellisesti laajan kokonaisuuden, johon sisältyvät seuraavat suunnittelualueet: Riistavesi = Länsi-Riistavesi, Melalahti, Itä-Riistavesi ( ) Etelä-Kuopion kylät = Puutossalmi, Pellesmäki, Kurkimäki ( ) Länsiranta = Haminalahti ja Hirvilahti (467 ja 468) Ranta-Toivala, Jännevirta ja Kurkiharju ( ) Verhmersalmi (501) Karttula (601) Maaninka (602) Nilsiä ( ) Alue on melko heterogeeninen: Se käsittää entisiä kuntakeskuksia, maaseutukyliä sekä harvaan asuttua maaseutua. Mm. Etelä-Kuopion alueella väestömäärä on lisääntynyt paljon viime vuosina ja väestörakenne on nuorentunut. Kauempana sijaitsevissa maaseutukylissä väestörakenne on vanhempi tai vanhentumassa nopeasti. Koko alueella on paljon lapsia ja nuoria, koska viime vuosikymmeninä melko suuri määrä Kuopion omakotitaloista on valmistunut tälle suuralueelle. 24

27 Kerrostalopainotteinen asuntotuotanto Rivitalopainotteinen asuntotuotanto Omakotitalopainotteinen asuntotuotanto Alue: Alue tarkemmin: Yht Melalahti ja Riistaveden alueet Etelä-Kuopion kylät Länsirannan alue Ranta-Toivala, Jännevirta ja Kurkiharju Vehmersalmi Karttula Nilsiä Maaninka MAASEUTUALUEET YHTEENSÄ Entisissä kuntakeskuksissa ja maaseutualueella asui yhteensä noin asukasta vuoden 2015 alussa. Alueen väestömäärä on säilynyt viime vuosina jokseenkin samana, kun osalla alueita väestömäärä on lisääntynyt ja osalla alueista vähentynyt vuosittain. Eniten väestömäärä on lisääntynyt Etelä-Kuopion alueella, Riistavedellä sekä Haminalahden suunnittelualueella. Ennustekaudella alueelle rakennetaan uusia asuntoja ja väestömäärä lisääntyy hieman vuoteen 2025 mennessä. Tämä edellyttää tasaista vuosittaista asuntorakentamista eli keskimäärin uuden asunnon vuosituotantoa yhteensä. Ennusteen mukaan lasten ja nuorten määrät säilyvät lähellä nykyistä vuoteen 2025 saakka. 25

28

29 Liitteet ja kartat 26

30

31 LIITE 1. KUOPION VÄESTÖ VUOSINA JA ENNUSTE VUOTEEN 2030 (1.1.) Ennuste ei sisällä Juankosken tietoja VUOSI YHT ) ) ) Ennuste ) Kuopion ja Karttulan kuntaliitos toteutui vuoden 2011 alusta alkaen. 2) Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos toteutui vuoden 2013 alusta alkaen. 3) Kuopion ja Maaningan kuntaliitos toteutuu vuoden 2015 alusta alkaen. JUANKOSKEN VÄESTÖ VUONNA 2015 JA ENNUSTE VUOSILLE 2016, 2020, 2025 JA 2030 (1.1.) Tilastokeskuksen ennuste VUOSI YHT ) Ennuste

32 LIITE 2. KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN JA IKÄRYHMITTÄIN Yht. E1 Keskusta E2 Niirala E3 Haapaniemi E4 Rönö ja sen lähisaaret E5 Siikalahti C1 Puijonlaakso-Taivaanp C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo D1 Itkonn.-Männistö-Linnanp D2 Saarijärvi-Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti F21 Neulamäki G Pieni Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H11 Levänen H12 Jynkkä H14 Litmanen J11 Pitkälahti H16 Pirtti H17 Lehtoniemi H18 Rautaniemi J13 Kiviharju J14 Vanuvuori J15 Hiltulanlahti B Sorsasalo Keskeinen kaupunkialue Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi Karttula Maaninka Nilsiä Entiset k.keskukset ja maaseutu: Alueille sijoittumattomat Kaupunki yhteensä Lähde: Tilastokeskus

33 LIITE 3. VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN VUONNA 2015 JA ENNUSTE VUOSILLE (1.1.) VÄESTÖ YHTEENSÄ Pyöristetyt tiedot E1 Keskusta E2 Niirala E3 ja E5 Haapaniemi-Siikalahti E4 Rönö ja sen lähisaaret KESKUSTA JA SEN LÄHIALUEET C1 Puijonlaakso - Taivaanpankko C21 Julkula C22 Niuva - Länsipuijo - Rypysuo LÄNTINEN PUIJO C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto D2 Saarijärvi - Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi - Likolahti KOILLINEN ALUE F1 Savilahti-Savisaari F21 Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H11-G Levänen ja Pieni Neulamäki H12 Jynkkä NEULAMÄKI-SÄRKINIEMI-JYNKKÄ H14 Litmanen H16 Pirtti H17 Lehtoniemi H18 Rautaniemi J11 Pitkälahti ETELÄINEN KAUPUNKIALUE J13-J15 Hiltulanlahti-Kiviharju-Vanuv B Sorsasalo MUUT KAUPUNKIALUEET Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi Karttula Nilsiä Maaninka ENT. KUNTAKESKUKSET JA MAASEUTUALUEET KAUPUNKI YHTEENSÄ

34 LIITE 4. VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN VUONNA 2015 JA ENNUSTE VUOSILLE (1.1.) 0-6-VUOTIAAT Pyöristetyt tiedot E1 Keskusta E2 Niirala E3 ja E5 Haapaniemi-Siikalahti E4 Rönö ja sen lähisaaret KESKUSTA JA SEN LÄHIALUEET C1 Puijonlaakso - Taivaanpankko C21 Julkula C22 Niuva - Länsipuijo - Rypysuo LÄNTINEN PUIJO C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto D2 Saarijärvi - Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi - Likolahti KOILLINEN ALUE F1 Savilahti-Savisaari F21 Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H11-G Levänen ja Pieni Neulamäki H12 Jynkkä NEULAMÄKI-SÄRKINIEMI-JYNKKÄ H14 Litmanen H16 Pirtti H17 Lehtoniemi H18 Rautaniemi J11 Pitkälahti ETELÄINEN KAUPUNKIALUE J13-J15 Hiltulanlahti-Kiviharju-Vanuv B Sorsasalo MUUT KAUPUNKIALUEET Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi Karttula Nilsiä Maaninka ENT. KUNTAKESKUKSET JA MAASEUTUALUEET KAUPUNKI YHTEENSÄ

35 LIITE 5. VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN VUONNA 2015 JA ENNUSTE VUOSILLE (1.1.) 7-12-VUOTIAAT Pyöristetyt tiedot E1 Keskusta E2 Niirala E3 ja E5 Haapaniemi-Siikalahti E4 Rönö ja sen lähisaaret KESKUSTA JA SEN LÄHIALUEET C1 Puijonlaakso - Taivaanpankko C21 Julkula C22 Niuva - Länsipuijo - Rypysuo LÄNTINEN PUIJO C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto D2 Saarijärvi - Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi - Likolahti KOILLINEN ALUE F1 Savilahti-Savisaari F21 Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H11-G Levänen ja Pieni Neulamäki H12 Jynkkä NEULAMÄKI-SÄRKINIEMI-JYNKKÄ H14 Litmanen H16 Pirtti H17 Lehtoniemi H18 Rautaniemi J11 Pitkälahti ETELÄINEN KAUPUNKIALUE J13-J15 Hiltulanlahti-Kiviharju-Vanuv B Sorsasalo MUUT KAUPUNKIALUEET Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi Karttula Nilsiä Maaninka ENT. KUNTAKESKUKSET JA MAASEUTUALUEET KAUPUNKI YHTEENSÄ