KUOPION KAUPUNKI YK 2015:3 KUOPION VÄESTÖ,TYÖPAIKAT JA ASUMINEN - ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYT- TÖÖN OTETTAVAT ALUEET VUOSINA

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI KUOPION VÄESTÖ,TYÖPAIKAT JA ASUMINEN - ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYT- TÖÖN OTETTAVAT ALUEET VUOSINA YK 2015:3

2 KUOPION VÄESTÖNKEHITYS, ELINKEINOT JA ASUMINEN ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET VUOSINA Lähtötiedot vuoden 2016 talousarviota ja vuosien talous- ja toimintasuunnitelmaa varten 1. JOHDANTO Kuopion väestöä, elinkeinoja ja asumista koskevat lähtötiedot laaditaan keväisin tulevan vuoden talousarviota ja talous- ja toimintasuunnitelmaa varten. Lähtötiedot ovat perustana myös maanhankinnalle, kaavoitukselle ja palvelujen suunnittelulle. Vuosi sitten hyväksyttiin Kuopion uusi ikäryhmittäinen väestöennuste, joka toimii lähtötietojen perusteena. Uudet alueittaiset ennusteet ovat vielä kesken alkuvuoden tilasto-ongelmien takia, ja ne valmistuvat arviolta vuoden 2015 loppuun mennessä. Nyt laadittu lähtöpaketti on hieman viime vuosia suppeampi. Siinä on lyhyesti esitetty väestönkehityksen tilanne, elinkeinojen ja työllisyyden kehitystietoja ja asumisen ohjelmointi, jota tarvitaan mm. kaavoituksen ja kunnallistekniikan suunnittelun aikatauluttamiseksi. Ohjelmointi on tehty tulevalle viisivuotiskaudelle eli vuosille Ohjelmointia tullaan uudelleen tarkentamaan ensi syksynä vuodelle 2016 hyväksyttävän talousarvion/toiminta- ja taloussuunnitelman ( ) yhteydessä. 2. KUOPION VÄESTÖNKEHITYS Kuopion väestönkehitys Kuopion väestönkehitys on voimistunut viime vuosina ja kaupunki on kasvanut noin asukkaalla jo kolmen vuoden ajan (vuosina ). Väestönkasvusta noin tuhat asukasta on tullut muuttovoitosta ja noin 200 asukasta luonnollisesta väestönkasvusta. Vuonna 2014 väestönkasvu pieneni hieman edellisvuosista heikentyneen luonnollisen väestönkasvun takia, joka väheni alle 200 henkilön. Viime vuosina kuolleiden määrä on lisääntynyt lähes vuosittain. Kuopion virallinen väkiluku oli henkilöä vuoden vaihteessa Vuonna 2014 tapahtuneen väestönkasvun lisäksi Kuopion ja Maaningan kuntaliitos nosti Kuopion väkilukua noin henkilöllä. Vuoden 2014 aikana Kuopioon muutti noin henkilöä ja Kuopiosta poispäin noin henkilöä. Tulomuuttajista noin 400 henkilöä tuli ulkomailta ja lähtömuuttajissa noin 140 muuttajaa lähti ulkomaille. 1

3 Kuopion väestönmuutos alueittain Kuopiossa väestönkasvu on painottunut jo usean vuoden ajan Saaristokaupungin alueelle. Vuoden 2014 alussa koko alueella (Savolanniemi, Pirttiniemi, Rautaniemi, Lehtoniemi-Keilankanta) asui noin asukasta. Vuonna 2014 asukasmäärä lisääntyi yhteensä noin asukkaalla, josta 140 asukkaan lisäys kohdistui Rautaniemeen, noin 670 asukkaan lisäys Lehtoniemeen ja noin 200 asukkaan lisäys Pirttiin (Pirttiniemi, Savolanniemi). Myös lähivuosina Saaristokaupungissa väestönmäärä jatkaa kasvuaan. Muita vuonna 2014 väestöltään kasvavia alueita olivat: Keskusta, Niirala, Pihlajalaakso ja Länsipuijo. Näille alueille valmistui uusia asuntoja. Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kuopion väestöennuste valmistui vuonna Uusi ennuste nojautuu vahvan väestönkasvun ajatukseen eli Kuopion väestönmäärä lisääntyy tällä vuosikymmenellä noin asukkaalla vuosittain. Tulevalla vuosikymmenellä kasvu hieman heikkenee tästä, noin 900 asukkaaseen /vuosi. Ennusteen mukaan Kuopiossa asuu noin asukasta vuonna 2020 ja noin asukasta vuonna Kuopion ja Juankosken (v toteutuva) kuntaliitos on varmistunut ennusteen teon jälkeen. Se nostaa Kuopion väestönmäärää noin asukkaalla, joka oli Juankosken väestönmäärä vuoden 2015 alussa. Juankosken väkiluku on ollut lievästi vähenevä viime vuosina ja vuonna 2014 väestönmuutos oli noin -100 asukasta. 2

4 Tulevina vuosina Kuopion väestörakenne vanhenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Vuoteen 2030 mennessä noin asukkaan väestönkasvusta 43 prosenttia on ikääntyvien (75 vuotta täyttäneiden) määrän kasvua. Tämä tarkoittaa noin ikääntyvää asukasta nykyistä enemmän. Lasten (0-18-v.) määrä lisääntyy noin asukkaalla ja nuorten työikäisten (25-39-v.) noin asukkaalla. Kuopion väestöennuste tullaan jakamaan alueille eli vuoden 2015 loppuun mennessä laaditaan ikäryhmittäinen ja suunnittelualueittainen väestönennuste vuoteen 2025 saakka. Uusi asuntotuotannon ohjelmointi on ennusteen perusteena ja sen muuttuessa ennusteen harhaisuus kasvaa. Ennusteessa väestönkasvua alueelle tulee uusien asuntojen rakentamisesta, joihin muuttava väestö ennustetaan alueille. Ennustetta käytetään mm. palvelujen suunnittelun apuvälineenä. 3. TYÖPAIKAT, YRITYSTEN LIIKETOIMINTA JA TYÖTTÖMYYS Kuopion työpaikkatiedot saadaan Tilastokeskuksesta hieman viiveellä. Tällä hetkellä tuoreimmat tiedot ovat vuoden lopulta 2012 eli noin kahden vuoden takaa. Tuolloin Kuopiossa oli yhteensä työpaikkaa yhdessä Maaningan kanssa. Maaningan osuus tästä oli 914 työpaikkaa vuoden 2012 lopussa. Kuopion työpaikkakehitys on ollut erityisen suotuisaa 2010-luvun alussa. Vuosina työpaikat lisääntyivät yhteensä noin työpaikalla eli keskimäärin 760 työpaikkaa/vuosi. Määrä 3

5 on enemmän kuin edellisellä vuosikymmenellä keskimäärin (+570 työpaikkaa/vuosi). Suhdannetaantumasta huolimatta Kuopion kehitys on ollut suurten vertailukaupunkien joukossa erittäin hyvää tasoa. Vuonna 2012 työpaikkakasvu, 905 työpaikkaa, oli absoluuttisesti ja suhteellisesti suurten vertailukaupunkien parasta tasoa. Jos Maaningan työpaikat huomioidaan, vuodelle 2012 tilastoitu kasvu pienenee hieman (katso seuraava taulukko). KUOPION KEHITYS aluejako koko aikasarjassa Väestömuutos % 0,6 0,7 0,7 0,6 1,2 1,1 1,1 henkilöä Asuntotuotanto, sis. Turo 68 asuntoja uusissa rak. lkm Työpaikkakasvu % 0,9-0,9 0,9 2,1 1,8 lkm Yritysten liikevaihdon muutos, 2010=100 % 11,7-14 5,1 5,9 4,6 1,9-1,8 Yritysten palkkasumman muutos, 2010=100 % 7,7 2,2 2,6 6 2,8 3,4 0,2 Viennin muutos (TOL C Teollisuus, seutu) % 14,1-25,3 12,9 18,3 5,8 0,5-2,4 Työttömyysaste keskimäärin vuodessa % 9,8 11,6 11,3 10,4 10,3 11,2 12,2 Työttömiä keskim.kk Lähteet: Väestörekisterikeskus, Kuntarekisterit, Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö Liikevaihto, palkkasumma ja vienti ovat Kuopion seudun tietoja. Kuopion yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi keskimäärin viiden prosentin vauhtia vuosina Vuonna 2013 liikevaihdon kasvu heikkeni pariin prosenttiin ja vuonna 2014 liikevaihto edelleen supistui vuoden 2013 tilanteeseen nähden. Vienti kehittyi hyvin vastaavasti ja vuosi 2014 oli Kuopion seudun yrityksille miinusmerkkisen kehityksen vuosi: Viennin arvo supistui 2,4 prosenttia edellisvuodesta. Yritysten yhteenlasketun palkkasumman arvo on kasvanut vuosittain, tosin vuonna 2014 palkkasumma oli lähellä edellisvuoden vastaavaa. Yritysten liiketoiminnan kehitystiedot ja työttömyystiedot korreloivat melko hyvin keskenään. Supistuvan liikevaihdon vuosina työttömyys on noussut voimakkaasti ja hyvän kehityksen vuosina työttömien määrä on joko vähentynyt tai säilynyt jokseenkin ennallaan. Vuonna 2014 työttömien määrä nousi voimakkaasti Kuopiossa ja keskimäärin työttömänä oli noin henkilöä kuukausittain. Työttömien määrä nousi kaikissa ryhmissä: nuorisotyöttömät, pitkäaikaistyöttömät ja 50 vuotta täyttäneet työttömät. Kuopion työttömyysprosentti oli keskimäärin 12,2 prosenttia, mikä oli hyvin lähelle koko maan keskimääräistä tasoa (12,4 %). Vuoden 2015 alussa työttömien määrä on edelleen noussut ja työttömänä on Kuopiossa ollut yhteensä yli henkilöä (13,5 %). Vastaavasti koko maassa työttömien määrä ja suhteellinen osuus työvoimasta ovat nousseet. 4

6 4. ASUMINEN JA ASUNTOTUOTANNON OHJELMOINTI VUOSILLE Asuminen ja asunnot Kuopiossa on rakennettu runsaasti uusia asuntoja viimeisen vuosikymmen aikana. Asumisväljyys ja asuntojen keskikoko ovat kasvaneet samoin jokaista asukasta kohden laskettu keskimääräinen tilan määrä. Uudistuotanto on mennyt osaltaan asumisväljyyden kasvattamiseen ja aivan viime vuosina myös väestönkasvun tarpeisiin. Vuoden 2013 lopussa jokaisella kuopiolaisella oli käytettävissä keskimäärin 38 asuinneliötä ja asunnon keskimääräinen koko oli 74 neliötä asuntokuntaa kohden. Jokaisessa asuntokunnassa asui keskimäärin 2 henkilöä. Yhden henkilön asuntokunnat ovat lisääntyneet Kuopiossa vuosittain ja lähes kaikissa ikäryhmissä. Vastaavasti kerrostaloissa asuvien asuntokuntien määrä on lisääntynyt ja kaikista asuntokunnista 57 prosenttia asuu Kuopiossa tällä hetkellä kerrostaloasunnoissa (vuoden 2013 lopun tieto). Omistusasunnoissa asumisen suosio on pitänyt pintansa ja vuokra-asunnoissa asuvista noin puolet asuu arava- tai korkotukivuokra-asunnoissa ja noin puolet vapaarahoitteisissa vuokraasunnoissa. Omistusasunnoissa asuvien asuntokuntien osuus oli 58 prosenttia asuntokunnista eli yhteensä runsaat asuntokuntaa, joka on karkeasti laskettuna noin kuopiolaista. 5

7 Vanhojen asuntojen hinnat Vanhojen asuntojen hinnat ovat viime vuosina säilyneet Kuopiossa jokseenkin ennallaan tai reaalisesti hintojen trendi on ollut lievästi laskeva vuodesta 2010 lähtien. Vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä Kuopiossa myyty vanha kerrostaloasunto maksoi keskimäärin 1972 euroa neliötä kohden. Keskimääräinen hinta oli reaalisesti noin 2,5 prosenttia alempi kuin edellisvuoden samalla neljänneksellä. Tällä hetkellä Kuopion asuntomarkkinoilla on paljon tarjontaa, mutta suhdannetilanteesta johtuen asuntojen kysyntä on heikentynyt ja myyntiajat ovat hieman pidentyneet. Asuntotuotannon tavoitteet Kuopion tavoitteena on keskimäärin 800 uuden asunnon vuosituotanto. Noin 500 asuntoa tavoitellaan kerrostaloihin ja loput noin 300 asuntoa pientaloihin. Pientaloasunnoista noin 130 tulee olemaan rivitaloasuntoja ja loput omakotitaloja. Yhteensä tulevalla viisivuotiskaudella valmistuu noin asuntoa, josta noin kerrostaloihin ja noin pientaloihin. Kaupunki seuraa tonttikysynnän tilannetta ja luovuttaa noin 60 omakotitalotonttia vuosittain keskeiseltä kaupunkialueelta. Tämän päälle tarjontaa on myös jatkuvasti entisissä kuntakeskuksissa ja maaseutukylissä sekä yksityinen tonttitarjonta eri puolilla kaupunkia ja maaseutua. Asuntotuotantotavoitteiden ohella kaupunki pyrkii lisäämään tonttireservejä (kaikki talotyypit) kaavoittamalla vuosittain kysyntää enemmän asumiseen tontteja. Tällä hetkellä asuintonttireservit ovat melko niukat ja luovutettavissa olevat tontit menevät nopeasti rakentajille. Täydennysrakentamisalueiden kaavoitus korostuu ja niitä otetaan kaavoitusohjelmaan vuosittain. 6

8 Tavoitteena on, että valtaosa uusista asunnoista rakennetaan ns. täydennysrakentamisena eli uutta kaupunkirakennetta laajentavaa rakentamista hidastaen. Asuntotuotanto alueittain ja ohjelmointi vuosille Kuopion asuntotuotanto keskittyy lähivuosina Saaristokaupungin alueelle ja siellä eniten Lehtoniemeen, Keilanrinteen, Kaivannonlahden ja Lehtorinteen alueille. Lisäksi Pirttiniemen viimeiset pientalot valmistuvat tulevina vuosina. Saaristokaupungin lisäksi uusia asuntoja valmistuu mm. keskustaan, Pihlajalaaksoon, Puijonlaaksoon sekä Männistö-Linnanpellon alueelle. Vuonna 2015 alkaa omakotitalorakentaminen myös Hiltulanlahdessa, joka on Kuopion laajin omakotitaloalue tulevalla viisivuotiskaudella. Hiltulanlahteen tulee yhteensä noin uutta omakotitaloa ja parikymmentä rivitaloa. Ensimmäisessä vaiheessa (vuosina ) uudet asunnot sijoittuvat moottoritien ja vanhan vitostien välin, jonka jälkeen rakentaminen etenee moottoritien länsipuolelle. Viimeisimpänä (2020-luvulla) rakennetaan alueen itäisiä osia Puutosalmelle päin. Uusia käynnistyviä kerrostaloalueita ovat tulevalla viisivuotiskaudella: Savilahti, Valkeisen alue (Sairaalakatu) ja Sakkyn alue Haapaniemellä. Näillä alueilla tavoitteena on aloittaa asuinrakentaminen vuonna 2018, jolloin ensimmäiset asunnot valmistuvat vuonna Lisäksi uusia pienimuotoisia kerrostalorakentamisen täydennysrakentamisalueita rakennetaan eri puolilla Kuopiota. 7

9 Kuopion asuntotuotanto alueittain v , arvio v ja ohjelmointi v Valmistumisvuoden mukaan Kesäkuu 2015 Arvio Ohjelmointi Yht. Alue Keskusta lähialueineen Muu keskeinen alue Saaristokaupunki Pappilanmäki Pihlajalaakso Puijonlaakso Länsipuijo Hiltulanlahti Savilahti Nilsiä Maaseutu (kylätaajamat + haja) YHTEENSÄ Asuntorakentamisen seurauksena tulevalla viisivuotiskaudella tulee rakennettavaksi uusia palveluinvestointeja. Suurimmat näistä ovat Hiltulanlahden koulu ja päiväkoti, joiden lisäksi pari päiväkotia tarvitaan myös lisää Saaristokaupungin uusille alueille (Keilanrinne ja Kuikkalampi). Kuluvan vuoden aikana alkaa uuden yksityisen päiväkodin rakentaminen Keilanrannan alueelle. Saaristokaupungin alueella leikki- ja lähiliikuntapaikkojen sekä ulkoiluväylien rakentaminen toteutuvat asuntotuotannon edetessä. Myös Hiltulanlahden alueelle rakennetaan koko aluetta palvelevat lähiliikuntapaikka, ulkoilureitit ja uimaranta. Kuopion asuntorakentamisalueiden käyttöönotto ja arvioidut koko alueen asunto- ja asukasmäärät Kesäkuu 2015 UUDET KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET Alue: Rak. tyyppi: As.rak. alk.vuosi: Valm.v: Asuntoja: Asukkaita: Huomioita: Puijonlaakson etelärinne AK/AKR n. 570 n rakentaminen alkanut Hiltulanlahti I AO/AR/AP n. 250 n rakentaminen alkamassa Keilanranta (Lehtoniemi) AO/AK/AKR n. 230 n rakentaminen alkamassa Kurkimäki AO n. 40 n Julkulan tärä (niemi) AK/AP n. 170 n Linnanpelto (Nikun uudistuva kortteli) AL n. 170 n Päiväranta, täydennysrak.kortteli AK/AR n. 180 n Keilanrinne (Lehtoniemi) AK/AKR n n Savolanniemen tyvi AR n. 300 n Matkusniemi (Lehtoniemi) AR/AP/AO n. 100 n. 200 Kaivannonlahti (Lehtoniemi) AK/AKR/AR n. 300 n as. kaavoitus käynnissä Hiltulanlahti II AO n. 300 n as. kaavoitus käynnissä Savilahti AK/AKR n n as. kaavoitus alkamassa Valkeisen sairaalan alue AK n n as. kaavoitus alkamassa Haapaniemi, Sakkyn alue AK/AKR n n as. kaavoitus alkamassa Kunnallistekniikan rakentaminen toteutuu alkamisvuotta edeltävänä vuonna tai pienemmillä alueilla alkuvuodesta, jos rakentaminen alkaa loppuvuodesta. 8

10 VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN VUOSINA (1.1.) LIITE 1. SUUNNITTELUALUE * 2015* E1 Keskusta E2 Niirala E3 Haapaniemi E4 Rönö ja sen lähisaaret E5 Siikalahti C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto D2 Saarijärvi-Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti F21 Neulamäki G Pieni Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H11 Levänen H12 Jynkkä H14 Litmanen J11 Pitkälahti H16 Pirtti H17 Lehtoniemi-Keilankanta H18 Rautaniemi J13 Kiviharju J14 Vanuvuori J15 Hiltulanlahti B Sorsasalo Keskeinen kaupunkialue Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi Karttula Maaninka Nilsiä Entiset kuntakeskukset ja maaseutu: Muut alueet (saaristot yms. Alueet) Alueille sijoittumattomat Kaupunki yhteensä Lähde: Kuntarekisterit *2014 ja 2015 tietojen lähteenä on Tilastokeskus

11 LIITE 2. KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN JA IKÄRYHMITTÄIN Yht. E1 Keskusta E2 Niirala E3 Haapaniemi E4 Rönö ja sen lähisaaret E5 Siikalahti C1 Puijonlaakso-Taivaanp C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo D1 Itkonn.-Männistö-Linnanp D2 Saarijärvi-Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti F21 Neulamäki G Pieni Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H11 Levänen H12 Jynkkä H14 Litmanen J11 Pitkälahti H16 Pirtti H17 Lehtoniemi H18 Rautaniemi J13 Kiviharju J14 Vanuvuori J15 Hiltulanlahti B Sorsasalo Keskeinen kaupunkialue Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi Karttula Maaninka Nilsiä Entiset k.keskukset ja maaseutu: Alueille sijoittumattomat Kaupunki yhteensä Lähde: Tilastokeskus

12 LIITE 3. KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN V JA ENNUSTE VUOTEEN 2020 (1.1) Tot * E1 Keskusta E2 Niirala E3-E5 Haapaniemi-Siikalahti E4 Rönö ja sen lähisaaret C1 Puijonlaakso - Taivaanpankko C21 Julkula C22 Niuva - Länsipuijo - Rypysuo C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto D2 Saarijärvi - Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi - Likolahti F21 Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H11-G Levänen ja Pieni Neulamäki H12 Jynkkä H14 Litmanen H16 Pirtti H17 Lehtoniemi H18 Rautaniemi J11 Pitkälahti J13-J15 Hiltulanlahti-Kiviharju-Vanuv B Sorsasalo KESKEINEN KAUPUNKIALUE Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi Karttula Maaninka** Nilsiä ENT. KUNTAK. JA MAASEUTU: KUOPIO YHTEENSÄ * Lähde vuoden 2015 tiedoissa: Tilastokeskus ** Maaningan ennuste on Tilastokeskuksen ennuste vuodelta 2012.

13 LIITE 4. KUOPION ASUNTOTUOTANTO SUUNNITTELUALUEITTAIN VUOSINA E1 Keskusta E2 Niirala 5) E3 Haapaniemi E4 Rönö ja sen lähisaaret E5 Siikalahti C1 Puijonlaakso-Taivaanp C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) D1 Itkonn.-Männistö-Linn D2 Saarijärvi-Rahusenk D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti F21 Neulamäki G Pieni Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H11 Levänen H12 Jynkkä J11 Pitkälahti H14 Litmanen H16 Pirtti H17 Lehtoniemi-Keilankanta H18 Rautaniemi J13 Kiviharju J14 Vanuvuori J15 Hiltulanlahti B Sorsasalo Keskeinen kaup.alue Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi 1) Karttula 2) Maaninka 3) Nilsiä 4) 34 0 Maaseutualueet yht Kaupunki yhteensä Lähde: Kuntarekisterit, rakennusvalvonnan tilastot 1) Vehmersalmen kunta liittyi Kuopioon vuoden 2005 alusta. 2) Karttulan kunta liittyi Kuopioon vuoden 2011 alusta. 3) Maaningan kunta liittyi Kuopioon vuoden 2015 alusta. 4) Nilsiän kunta liittyi Kuopioon vuoden 2013 alusta. 5) Vuoden 2014 asuntotuotantoon on lisätty Turon 68 asuntoa (käyttötark.muutos). Tämä on kirjattu Niiralan kohdalle.

14 V KÄYTTÖÖN OTETTAVAT ALUEET ASUNTOTUOTANNON ETENEMINEN ALOITUSVUODEN MUKAAN ennen 2015 alkaneet SORSASALO käyttöön otettavat palvelu-, teollisuus- ja varastoalueet Keskustan kehittäminen PIHLAJALAAKSO Selvitysalue Alueiden käyttöönotossa on ehdollisuuksia, mistä johtuen maankäyttö tai ajoitus saattaa muuttua KELLONIEMI LÄNSI-PUIJO LIIKENNE PAPPILANMÄKI PUIJONLAAKSO NEULANIEMI SAVILAHTI SAVISAARI - MÄNNISTÖ Kaudella rakennettava katu Kaudella rakennettava kevyen liikenteen väylä MALJALAHTI HALMETIE 2017 SAMMALLAHTI 2014KÄRÄNKÄ KUIKKALAMPI - LEHTORINNE PIENI NEULAMÄKI LEHTONIEMI SAARIST0KAUPUNKI 2016 KEILANRINNE KEILANRANTA RAUTANIEMI PETONEN HEPOMÄKI SAVOLANNIEMI ALA-PIRTTINIEMI 2018 HILTULANLAHTI VANUVUORI Kh kesäkuu 2015