Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8



Samankaltaiset tiedostot
Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkin

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kunnostus ja maanhoito

Lisälannoitus kasvukaudella

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

5.7 KALKITUKSEN SUUNNITTELU - MAAN HAPPAMUUDEN HALLINNAN SUUNNITTELUA

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL LASKUT

SjT Säkylä Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kolari. Luulaja. Verdal Kokkola. Örnsköldsvik. Orsa. Tytyri. Parainen. Vasalemma. Köping Tukholma. Kurevere. Storugns. Ignaberga. Szczecin.

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Kasvuohjelmaseminaari

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Nordkalk Aito KALKITUSOPAS. Nordkalk Aito Kalkitusopas

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016

Sisällys. Tämän kirjan tiedot vastaavat helmikuun 2007 tilannetta. Kemira GrowHow ei vastaa sen jälkeen tapahtuneista muutoksista.

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Rikinpuute AK

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Kalkitusaineiden tuoteselosteohje

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Karjanlannan käyttö nurmelle

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Hamppu viljelykiertokasvina

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos

Nurmen lannoitusohjelmat

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

Transkriptio:

1 KALKITUS

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä) (Viljatutkimus 2006) 2

Kalkitus ja fosfori / Into Saarela, MTT Kivennäismailla normaali 5 tn/ha kertakalkitus vapauttaa maasta 10 vuoden aikana 5 kg fosforia/vuosi Peltoihin kertynyt fosfori riittää hyvään viljan ja nurmen kasvuun kun fosforiluokka on hyvä eikä maa ole vahvasti hapan eikä ole kovin kuivaa tai märkää. Myös maan rakenteen tulee olla kunnossa. 3

Kalkitus kannattaa Sadonlisä 500 kg/ha Keskimääräinen kalkituksella saavutettu sadonlisä ohralla 500kg/ha Viljatilin lisä =0,5*100 =50 /ha Kustannukset 30 /ha 20 /ha/vuosi (kustannus jaettu 10 vuodelle, 5 tn/ha) Lisätuotto 20 /ha + muut hyödyt 50-30 =20 /ha 4

Kalkin osuus muuttuvista kustannuksista on vain 4 % Oma siemen 10 % Liikepääoman korko 2 % Rahti- ja markkinointikulut 13 % Osto siemen 6 % Lannoitteet 36 % 5 Kuivaus 14 % Puimuri 1 % Traktori 8 % Kasvinsuojeluaineet 6 % Kalkki 4 %

Kalkitussa maassa maan ravinnevarastot ovat käytettävissä Kalkituksella nostetaan maan ph eli pienennetään happamuutta Kalkitustoiminta jaetaan peruskalkitukseen maan ph-luku nostetaan sille asetettuun tavoitteeseen ylläpitokalkitukseen ylläpidetään saavutettu kalkitustavoite 6

7

Kalkitussuunnitelma 8 Perusta kalkitussuunnitelma viljavuustutkimukseen Tee suunnitelmasta lohkokohtainen Nurmiviljelyssä kalkitus aina perustamisen yhteydessä Maan ph-lukua kannattaa nostaa viljavuusluokittain (0,4 ph-yksikköä kerrallaan) kustannukset pysyvät kurissa max 10 tn/ha usein vain yhdenkin yksikön nosto on riittävä Valitse kalkkimäärä ja -laji nykyisen ph-luvun, maalajin ja multavuuden, Ca- ja Mg-lukujen ja viljeltävien kasvilajien perusteella

Happamuuden aiheuttajat Hapan laskeuma fossiilisten polttoaineiden käyttö teollisuus karjatalous luontaiset päästölähteet Viljelytoimet runsas muokkaus avokesannointi lannoituksen 1 typpikilo vaatii neutraloituakseen 2 kg kalkkia korjatut sadot (nurmilla kalkitustarve 600-800 kg/vuosi) Hapan maaperä 9

Maan rakenne Maan rakenne säätelee maan ilmavuutta, vesitaloutta ja lämpötilaa Hyvärakenteinen maa läpäisee vettä kantaa raskaita koneita muokkautuu helposti kestää kastelua ja runsasta, pehmeää sadetta liettymättä Savimailla kalkitus parantaa erityisesti mururakennetta. Eloperäisillä mailla kalkitus parantaa ravinteiden pidätyskykyä 10

Ravinteiden hyväksikäyttö Biologiset vaikutukset: Parempi juurikasvusto Parempi biologinen aktiviteetti Vahvistaa kasvien solurakennetta Kemialliset vaikutukset: Kalkki myös lannoittaa, Ca ja Mg Ravinnetase paranee Pienempi raskasmetallien liukoisuus kalkitsematon kalkittu 11

Pieneliöstö Happamuus säätelee pieneliöstön viihtyvyyttä Useat lajit ovat arkoja suoraan happamuudelle tai happamassa maassa runsaasti esiintyville alumiinille ja mangaanille Kalkitus lisää kaikkien pieneliöiden toimintaa ja hajotus tehostuu humuspitoisuus kasvaa orgaaniseen ainekseen sitoutuneiden ravinteiden vapautuminen nopeutuu Lierot, juurinystyrä- ja nitrifikaatiobakteerit ovat erityisen herkkiä happamuudelle. 12

Peltojen ph-keskiarvo maalajeittain v. 2001-2006 6,40 6,20 6,00 5,80 5,60 5,40 6,00 6,16 5,9 5,20 5,40 5,00 Karkeat kivennäismaat Savimaat Eloperäiset maat kaikki maalajit kaikki näytteet 13

fosfori kg/ha Esimerkki: fosforitase ) 20 15 10 5 15,4 14,7 14,9 14,4 P lannoitus kg/ha P tase 5 0-5 alle 3000 3000-4000 0 4000-5000 -3 yli 5000-8 -10 Ohra sato kg/ha ph 6,19 ph 6,25 ph 6,38 ph 6,4 14

Happamuuden vaikutus ohrasatoon Ohralajikkeiden satoisuus kalkitulla ja happamalla kivennäismaalla (Lähde: viralliset kokeet 1998-2006) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Kalkittu kivennäismaa Hapan kivennäismaa (ph 5) 0 Tini Gaute Edel Kunnari Vilde Saana Rolfi Erkki Voitto Arve Jyvä Xanadu Kustaa Barke Maaren Braemar Annabell Scarlett Prestige Artturi 15

Kalkitussa maassa maan ravinnevarastot ovat paremmin kasvien käytettävissä: ph 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 ph:n noustessa Fe, Mn, B, Cu ja Zn ovat heikommin kasvin käytettävissä 16

Haitallisten aineiden liukoisuus ph 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 Alumiini Arseeni Kadmium Kromi Elohopea Nikkeli Lyijy Seleeni Vanadiini 17

Kasvilaji ja ph-luku 8,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Mailanen Sokerijuurikas Vehnä Herne Öljykasvit Ohra Puna-apila Ruis- ja nurmiheinät Kaura ja peruna 18

Kalkkilajin valinta Ca:Mg suhdeluku auttaa kalkkilajin valinnassa Ravinnesuhde Ca:Mg Suositeltu kalkitusaine alle 8 Kalkkikivijauhe tai vastaavat tuotteet (Mg alle 2 %) 8-13 Vapaa valinta viljelykierron kasvilajien vaatimukset huomioiden yli 13 Dolomiittikalkki tai vastaavat tuotteet (Mg yli 10 %) 19

Kalkkimäärän arviointi levitettävä kalkkimäärä muodostuu ph-luvun, maalajin ja multavuuden perusteella taulukon kalkkimäärä t/ha, jolla ph-luku nousee noin yhden viljavuusluokan Maalaji Multavuus Karkea Kivennäismaa Savinen kivennäismaa Savi Aitosavi Vähämultainen 2 3 4 6 Multava 3 4 5 7 Runsasmultainen 5 6 7 8 Eritt. runsasmultainen 6 7 8 9 20

ph Kalkitus ja suorakylvö: ph-luku 7,2 7,0 6,8 6,6 Kynnös Suorakylvö ja syysmuokkaus Suorakylvö Suorakylvössä pintakerroksen ph nousee nopeasti kalkituksen jälkeen Alemmissa kerroksissa vaikutus on hitaampaa Kyntö nostaa tasaisesti kaikkien maakerrosten ph:ta 6,4 6,2 6,0 0-5 cm 5-10 cm 10-15 cm 5,8 21

Nurmella Kalkituksen antama sadonlisäys on jopa suurempi kuin viljoilla Nurmen viljely kuluttaa nopeasti maan ph:ta Kalkituksella vaikutetaan nurmen kalsiumpitoisuuteen ja K/(Ca+Mg)-ekvivalenttisuhteeseen Peruskalkitus 5000 kg Ca poistuu 2000-3000 kg / 3 vuotta (säilörehu) ph alenee 6,5 5,5 / 3 vuotta Ca ja Mg varat hupenevat 22

Kalkista kalsiumia ja magnesiumia Kalsiumia luuston rakennusaineeksi Kalsium on soluseinien ja luuston rakennusaine Sitä tarvitaan erityisesti kasvupisteissä, joissa uusia soluja syntyy vilkkaimmin Kalsiumin puutos aiheuttaa poikimahalvausta, liiallinen Kali heikentää Ca hyväksikäyttöä Magnesiumin puute aiheuttaa halvauksia ja kouristuksia Erityisen tärkeää on magnesiumin saanti nurmilla, koska nurmi ottaa sitä runsaasti Eläimillä magnesiumia tarvitaan myös entsyymitoiminnoissa Mg puutos aiheuttaa laidunhalvauksia, liiallinen Kali heikentää Mg hyväksikäyttöä 23 Nurmilohkoilla Ca ja Mg oltava vihreällä!

Viljelymaan ph ja nurmisato eri typpilannoitustasoilla 24