ASEMAKAAVAN SELOSTUS VÄLIAITANKATU 7 KAAVATUNNUS 16:147 18.4.2019
16:147 / VÄLIAITANKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Kaava-alue... 3 1.2 Tiivistelmä asemakaavasta... 3 1.3 Kaavaprosessin vaiheet... 3 1.4 Yhteystiedot... 3 2 TAVOITTEET... 4 2.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 4 2.2 Tavoitteet... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Aloitusvaihe... 11 4.2 Luonnosvaihe... 11 4.3 Ehdotusvaihe... 13 4.4 Hyväksymisvaihe... 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 Kaavaratkaisun yleiskuvaus... 14 5.2 Aluevaraukset... 14 5.3 Kaavaratkaisun perustelut... 15 5.4 Vaikutusten arviointi... 15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 16 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 16 6.3 Toteutuksen seuranta... 16 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan muutosehdotus, pienennös 4) asemakaavan havainnekuvat 5) yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet 6) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet 7) tonttijakokartta 8) asemakaavan seurantalomake Kaavan selvitykset on lueteltu kappaleessa 3.2. Suunnittelutilanne. Lähdeaineistoon ja tehtyihin selvityksiin/suunnitelmiin on mahdollisuus tutustua asemakaavoituksessa.
16:147 / VÄLIAITANKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee 16. kaupunginosan korttelin 114 tonttia 2 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 16. kaupunginosan korttelin 114 tontti 3 sekä katualue. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 1.2 Tiivistelmä asemakaavasta Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa asuinkerrostalon rakentaminen Halssilan Väliaitankadulle nykyisen yksikerroksisen asuntolarakennuksen paikalle. Asemakaavan muutos mahdollistaa seitsemänkerroksisen ja 2700 kerrosalaneliömetrin laajuisen asuinkerrostalon rakentamisen tontille. Uudisrakentaminen mahdollistaa Aittorinteen alueelle noin 40-60 uutta asukasta. Asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa kaavan tultua voimaan. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 15.8.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 31.1.2019. Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 1.2. 1.3.2019 välisen ajan. Luonnosvaiheen asukastilaisuus järjestetään Halssilan koululla 12.2.2019. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 7.5.2019. Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä 14.5. 13.6.2019. Ehdotusvaiheen kaavapäivystys järjestetään Halssilan kirjastolla 20.5.2019. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.xx.201x. 1.4 Yhteystiedot Jussi Sievänen, kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014 266 5053 email: etunimi.sukunimi@jkl.fi
16:147 / VÄLIAITANKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) 2 TAVOITTEET 2.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan muutos on käynnistynyt yksityisen maanomistajan hakemuksesta. Hakija on esittänyt entisen kehitysvammaisten asuntolan tontin asemakaavan muuttamista asuinkerrostalorakentamisen mahdollistavaksi. Asuntolatoiminta on siirtynyt muualle ja tontti on nykyisin yksityisomistuksessa. Yksikerroksinen asuntolarakennus on tarkoitus purkaa uudishankkeen toteutuksen yhteydessä. Asemakaavahanke on Jyväskylän kaavoitusohjelman 2019-2021 mukainen asuinrakentamisen kaavoituskohde ja sen laatiminen on ajoitettu vuodelle 2019. 2.2 Tavoitteet - Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa aluerakennetta täydentävää asuinrakentamista yhdyskuntarakenteen kannalta hyvälle sijainnille olemassa olevan infrastruktuurin ja palveluverkoston ääreen. - Suunnittelualue on oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaista ensisijaista täydennysrakentamisen kohdentamisaluetta, mikä asettaa tavoitteen täydennysrakentamisen mahdollisuuksien selvittämiseksi alueella. - Tavoitteena on, että uudisrakentaminen sopeutuu nykyiseen rakennuskantaan ja lähiympäristöön muodostaen nykyaikaisen ja kaupunkikuvallisesti laadukkaan asuinrakentamisen kokonaisuuden. - Kaavassa otetaan huomioon Väliaitankadun tilantarpeet ja mahdollistetaan Väliaitankadun katuympäristön parantaminen (jäsentäminen ja toiminnalliset tarpeet) tulevaisuudessa. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Halssilan Aittorinteen asuinalueella Väliaitankadun varressa. Suunnittelualueen lähiympäristö on pääosin 60-70 luvulla toteutunutta asuinkerrostaloaluetta. Etäisyyttä Jyväskylän keskustaan on noin kaksi kilometriä. Rakennuskanta vaihtelee 3-4 kerroksista lamellitaloista 5-6 kerroksisiin pistemäisiin kerrostaloihin. Asuinalue tukeutuu julkisilta palveluiltaan Halssilan palveluihin. Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Vaajakoskentien varressa ja Seppälässä. Suunnittelualueelta on erinomaiset liikenneyhteydet eri kulkumuodoilla. Suunnittelun kohteena oleva tontti on kooltaan 2808 neliömetriä ja sijoittuu Aittovuoren viettävään ja maaperältään kallioiseen lounaisrinteeseen. Tontilla sijaitsee vuonna 1992 valmistunut yksikerroksinen rakennus, jossa on toiminut kehitysvammaisten asuntola. Toiminta on sittemmin siirtynyt muualle. Paikoitusalueet sijoittuvat tontin etuosaan Väliaitankadun varteen ja piha-alueet tontin takaosaan. Tontti on liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin.
16:147 / VÄLIAITANKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) 3.1.2 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenteeltaan suunnittelualueen ympäristö on kerrostalovaltaista asuinaluetta lähipalveluineen. Lähivuosina uudisrakentaminen on painottunut Vaajakoskentien varteen entisen Tekevän korttelin ympäristöön sekä Kivistöön yksittäisinä tontteina. Lähin päiväkoti sijaitsee suunnittelualueen vieressä ja Halssilan koulu n. 900 metrin etäisyydellä. Suunnittelualue rajoittuu puistoalueeseen, jossa sijaitsee leikkipuisto (Aittorinteenpuisto). Aittovuoren laajat virkistysmetsät mm. ulkoilu- ja latureitteineen sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä Suunnittelualueen (sininen rajaus) ympäristö on kerrostalovaltaista asuinympäristöä lähipalveluineen ja puistoineen. Kaupunkikuva ja maisema Kaupunkikuvassa alueen rakenne ei erotu voimakkaasti, vaan asuinrakennukset sijoittuvat melko väljästi runsaspuustoiseen ja metsäiseen rinteeseen. Katualueet ovat asfalttipintaisia ja paikoin jäsentymättömiä. Pysäköinti perustuu keskitettyihin paikoitusalueisiin, jotka muodostavat melko laajoja ja avoimia kenttiä muutoin metsäiseen ympäristöön. Piha-alueet ja tontit ovat pääosin nurmipintaisia, mutta varttunut puusto ja pensaat sekä luonnontilaiset alueet tuovat ympäristöön kerroksellisuutta. Kaukomaisemassa Jyväsjärven suunnasta etelärinteeseen sijoittuva asuinalue erottuu melko hyvin, mutta metsäisyyden ja runsaan puustoisuuden vuoksi useat ylärinteen korkeat kerrostalot erottuvat heikosti. Kaava-alueen kohdalta on, edessä olevia matalia kerrostaloja lukuun ottamatta, lähes esteetön näkymä Jyväsjärven suuntaan.
16:147 / VÄLIAITANKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) Väliaitankadun katumiljöö on avoin ja jäsentymätön (vas.). Asfaltoidulle alueelle ulottuvan tontin pysäköinti on järjestetty Väliaitankadun katumiljööseen. Nykyinen yksikerroksinen asuntolarakennus sijoittuu tontin keskiosaan selkeästi katutasoa korkeammalle (oik.) Näkymä suunnittelualueen itäpuolella kulkevalta kevyen liikenteen raitilta ylöspäin. Nykyiset asuinkerrostalot ovat pistemäisiä, kuusikerroksia ja väritykseltään vaaleita tummaa maantasokerrosta lukuunottamatta (vas.). Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee vehreä Aittorinteenpuisto leikkipuistoineen (oik.). Liikenne Ajoyhteys suunnittelualueelle on Väliaitankadulta, joka on päättyvä asuntokatu. Väliaitankadun liikenne koostuu lähinnä alueen sisäisestä asukasliikenteestä. Nykyisin tontin pysäköinti sijoittuu tontin etuosaan Väliaitankadun varteen. Väliaitankadun varteen sijoittuu myös useita yleisiä pysäköintipaikkoja. Alue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varressa. Lähimmät linja-autopysäkit sijaitsevat Vaajakoskentien varressa noin 200-300 metrin etäisyydellä, josta kulkee useita vuoroja tunnissa keskustan ja Vaajakosken suuntaan. Alueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet mm. keskustan suuntaan ja lähipalveluihin. Tekninen huolto (kunnallistekniikka) Suunnittelualue sijaitsee rakennetun alueen keskellä ja sen ääreen on toteutettu kunnallistekniset verkostot (vesi-, jätevesi-, sähkö- ja tietoliikenneverkostot). Tontin etuosassa kulkee runkovesi- ja viemärijohto Väliaitankadun suuntaisesti. Johdot on saneerattu vuonna 2018. 3.1.4 Maanomistus Asemakaavan muutosalueena oleva tontti on yksityisessä omistuksessa. Katualueen omistaa Jyväskylän kaupunki.
16:147 / VÄLIAITANKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.4.2018 ja se korvaa aiemmat (2000 ja 2008) päätökset valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 1.12.2017 hyväksymä Keski-Suomen maakuntakaava, joka on tullut voimaan 26.1.2018. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu seudullisesti merkittävään tiivistettävään taajamaan (ruskea ruudukko) ja kulttuuriympäristön vetovoima-alueeseen (ruskea raidoitus). Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta Yleiskaavat Jyväskylän yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.11.2014 oikeusvaikutteisena (kaava on tullut voimaan 25.11.2016). Alla on otteet yleiskaavan kartoista ja määräyksistä, joissa suunnittelualueen ympäristöön kohdistuu merkintöjä tai määräyksiä.
16:147 / VÄLIAITANKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Kartta 1/7, Yhdyskuntarakenteen ohjaus: Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (1/7 yhdyskuntarakenteen ohjaus) suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa (ruskea väri). Tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue, jolla maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Asemakaavoituksessa tulee noudattaa yleiskaavakarttojen 2 6 merkintöjä ja määräyksiä. Kartta 6/7, Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen: Alue kuuluu vyöhykkeeseen 1 (ruskea väri): Ensisijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke, jolla tehokas ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen ja uudisaluerakentaminen on erityisen suotavaa. Toiminnat tukeutuvat helposti saavuttavaan joukkoliikenteeseen, laadukkaisiin pyöräilyreitteihin ja keskustassa sekä aluekeskuksissa kävelyyn. Täydennysrakentamisen laatu ja laajuus tulee ratkaista asemakaavalla. Voimassa olevat asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa 24.4.1988 hyväksytty asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu asuntolakerrostalojen korttelialueeksi (AKS). Korttelialueelle saa rakentaa asuntojen lisäksi hoito- ja yhteistiloja. Kerrosluvuksi on merkitty 1/3 I ja rakennusoikeutta tontilla on 842 kerrosalaneliömetriä (tehokkuusluku e=0.30). Pysäköinti on osoitettu Väliaitankadun varteen tontille. Väliaitankatu on osoitettu katualueeksi.
16:147 / VÄLIAITANKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) Suunnittelualueen lähiympäristö on kerrostalovaltaista asuinaluetta, jonka asemakaavat ovat toteutuneet. Lähiympäristö on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueita (AK) keskitettyine pysäköintialueineen (LPA). Ylärinteen puolella oleva virkistysalue leikkipuistoineen on osoitettu puistoalueeksi (P). Ote ajantasa-asemakaavasta: Suunnittelualue on asuntolakerrostalojen korttelialuetta AKS. Lähiympäristö on kerrostalovaltaista asuinaluetta (AK). Alueelle laaditut selvitykset ja suunnitelmat Väliaitankadun tilavaraustarpeita on tutkittu Jyväskylän kaupungin liikenneasiantuntijoiden ja kaavoituksen toimesta. Asemakaavan suunnittelun pohjaksi on tehty hakijan toimesta tontinkäyttösuunnitelma (Arkkitehtipalvelu Oy), jonka laadintaa on ohjattu kaavoituksessa kaavan tavoitteiden mukaisesti. Tontinkäyttösuunnitelman sisältöä käydään läpi selostuksen kappaleissa 4.2.1 Kaavaluonnoksen valmistelu ja 5 Asemakaavan kuvaus.
16:147 / VÄLIAITANKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Kaavamuutoksen pohjaksi laadittiin Väliaitankadun viitteellinen mitoitustarkastelu (kaavoitus, 2019), jossa huomioitiin mahdollisuus kevyen liikenteen väylän toteuttamiseen. Tonttia on kuvassa kavennettu noin kahdella metrillä, jotta katurakenteet mahtuvat katualueelle.
16:147 / VÄLIAITANKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Asemakaavan muutoshakemus on saapunut kaavoitukseen 3.7.2017 ja aloituskokous hakijan kanssa pidettiin heinäkuussa 2018. Asemakaavan muutos ilmoitettiin vireille Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 15.8.2018. Asemakaavan muutosta käsiteltiin Jyväskylän kaupungin sisäisessä viranomaiskokouksessa 16.8.2018. Kokouksessa todettiin, että hakemuksen mukainen ja nykyisten kerrostalojen kaltainen pistemäinen asuinkerrostalo soveltuu parhaiten nykyiseen lähiympäristöön ja kaupunkikuvaan. Asemakaavan laadintaan ei ole liittynyt sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELYkeskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 4.2 Luonnosvaihe 4.2.1 Kaavaluonnoksen valmistelu Asemakaava-alueen lähiympäristö ja aluerakenne sekä tontin koko ja maasto-olosuhteet ovat määrittäneet kaavaratkaisulle selkeät lähtökohdat. Suunnittelualueen ympäristö on kerrostalovaltaista asuinaluetta, joten on luontevaa tutkia suunnittelualueelle asuinrakentamisen mahdollisuuksia. Lähiympäristön pistemäiset asuinkerrostalot muodostavat selkeän kaupunkikuvallisen lähtökohdan kaavaratkaisun pohjaksi. Kaavaluonnoksen valmisteluvaiheessa on pohdittu rakennuksen massoittelua, kokoa sekä sijaintia tontilla. Tontinkäyttösuunnitelman (Arkkitehtipalvelu Oy) mukainen pistemäinen asuinkerrostalo mukailee mittasuhteiltaan likimain ympäröiviä pistetaloja. Pysäköinti on ratkaisussa järjestettävissä tontin etuosaan Väliaitankadun varteen ja tontin puistoalueeseen rajautuva takaosa sopii luontevasti leikki- ja oleskelualueeksi. Rakennus on sijoitettu tontin etuosaan, jolloin viereisten kerrostalojen suorat ikkunanäkymät säilyvät mahdollisimman avoimina. Sijoittelua tukee myös lähikerrostalojen muodostama maastonmuotoja mukaileva polveileva rytmi. Nykyiset pistemäiset asuinkerrostalot ovat korkeudeltaan 5-6 kerroksisia. Uudisrakennus on yhteensä seitsemänkerroksinen, josta alin kerros on Väliaitankadun suuntaan osittain maanpäällinen kellarikerros. Korkeusero Väliaitankadulta nykyiselle tontille on jyrkkä, joten kellarikerros kuroo eron katutasoon nähden ja mahdollistaa esteettömän kulun uudisrakennukseen.
16:147 / VÄLIAITANKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) Ote tontinkäyttösuunnitelmasta: Suunnitelmassa esitetään tontille pistemäinen seitsemänkerroksinen asuinkerrostalo, joka mukailee mittasuhteiltaan nykyisiä asuinkerrostaloja. Paikoitus sijoittuu tontin etuosaan ja oleskelualueet tontin takaosaan. Havainnekuva tontinkäyttösuunnitelmasta 4.2.2 Luonnosvaiheen palaute (lausunnot ja mielipiteet) ja vastineet/huomioon ottaminen Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 1.2.-1.3.2019 välisen ajan. Luonnosvaiheen aikana pidettiin asukastilaisuus Halssilan koululla 12.2.2019. Nähtävilläolon aikana kaavaluonnoksesta
16:147 / VÄLIAITANKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) saatiin lausunto Jyväskylän Energia Oy:ltä. Kaavaluonnoksesta saatiin kuusi mielipidettä, joista yhdessä oli useita allekirjoittajia (61). Mielipiteissä tuotiin esiin mm. seuraavia asiakokonaisuuksia: - Seitsemänkerroksinen talo nousee muuta rakennuskantaa korkeammalle ja rikkoo Aittorinteen kaavallisen, arkkitehtonisen ja maisemallisen kokonaiskuvan. - Uudisrakentaminen muuttaa näkymiä lähiympäristössä ja naapurikiinteistöiltä pysyvästi - Kaavamuutos tulisi keskeyttää ja tontti kaavoittaa puistoalueeksi - Vaihtoehtoina esitettiin lisäksi matalampaa kerrostalorakentamista tai nykyisen rakennuksen muuntamista uusiokäyttöön. - Aittorinteen alueella ei ole riittävästi autopaikkoja nykyisten asukkaiden tarpeisiin, mikä näkyy vieraspysäköintialueen kuormituksena. Kaavamuutos tulisi vaikeuttamaan pysäköintitilannetta entisestään. - Rakentamisen vaatimat kallioräjäytykset tuovat mukaan riskejä lähellä sijaitsevan vanhan rakennuskannan rakenteisiin. Uudisrakentaminen ei saisi heikentää nykyisten rakennusten kuntoa millään tavalla. - Tontin hulevesien valuminen alapuolisten kerrostalojen tonteille ja talviaikaisten lumimassojen hallinta nähtiin riskinä. Luonnosvaiheen palautteesta ja vastineista on laadittu kooste, joka on tämän kaavaselostuksen liitteenä (liite 5). Asukastilaisuuden muistio on saatavissa asemakaavoituksesta ja kaavan verkkosivuilta. 4.3 Ehdotusvaihe 4.3.1 Kaavaehdotuksen valmistelu Asemakaavan muutosehdotus on perusratkaisultaan kaavaluonnoksen mukainen. Kaavaehdotukseen on tehty luonnosvaiheen jälkeen seuraavia muutoksia: - Rakennusalaa on väljennetty 1-2 metrillä sivuille ja tontin takaosaan päin ja parvekkeet saavat ulottua rakennusalan ulkopuolelle, jotta rakennuksen sijoitteluun jää toteutusvaiheessa suunnitteluvaraa. - Rakentamistapamääräyksiin on tehty vähäisiä täsmennyksiä mm. alimman kerroksen väritykseen ja katolle sijoittuvien teknisten tilojen sijoitteluun. - Ylimmän kerroksen yläpuolelle saa toteuttaa asukkaiden yhteiskäyttöisiä tiloja enintään 40 kem². Ylimmän kerroksen yläpuolelle toteutettavat tilat, ilmanvaihtokonehuoneet ja muut tekniset tilat tulee toteuttaa yhtenäisenä kokonaisuutena ja sijoittaa kattoalan keskelle. - Pysäköintialueet tontin etuosassa tulee rajata katualueesta ja naapuritontista muuhun rakentamiseen sopeutuvalla muurilla, istutuksilla ja/tai autokatoksella. - Piha-alueilla kaltevuudeltaan 1:2 jyrkemmät luiskat tulee ratkaista tukimuurirakenteilla - Tontin istutettaville piha-alueilla tulee istuttaa kerroksellista kasvillisuutta (puita ja pensaita), jotta piha-alueet sulautuvat puistomaiseen lähiympäristöön. - Kaavaan on lisätty hulevesimääräys: Jos tontilta tuleva hulevesivirtaama on yli 22 litraa sekunnissa (l/ s), tulee hulevesiä viivyttää korttelialueella. Hulevesien viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto.
16:147 / VÄLIAITANKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) Asemakaavan muutosehdotus on kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 7.5.2019. Kaupunkirakennelautakunta asettaa kaavaehdotuksen sekä siihen liittyvän tonttijaon nähtäville 30 päiväksi. 4.3.2 Ehdotusvaiheen palaute (lausunnot ja muistutukset) ja vastineet/ huomioon ottaminen - päivitetään ehdotusvaiheen jälkeen. 4.4 Hyväksymisvaihe - päivitetään ehdotusvaiheen jälkeen. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavaratkaisun yleiskuvaus Asemakaavalla alueelle muodostuu asuinkerrostalojen korttelialue (AK), jolle on mahdollista toteuttaa asuinrakentamista seitsemään kerrokseen. Pysäköinti toteutetaan tontille maanpäällisenä Väliaitankadun puolelle. Uudisrakentaminen soveltuu mittasuhteiltaan ja arkkitehtuuriltaan lähiympäristön nykyiseen pistemäisten asuinkerrostalojen rakennuskantaan. Uudisrakentaminen tukeutuu jo toteutettuun infrastruktuuriin (kadut, kunnallistekniikka) ja lähiympäristön palveluihin. Uudisrakentaminen edellyttää nykyisen yksikerroksisen asuntolarakennuksen purkamista. Toteutuessaan uudisrakentaminen on luonteeltaan yhdyskuntarakennetta tiivistävää täydennysrakentamista. 5.1.1 Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on 3520 m². Muodostuva asuinkerrostalokortteli/tontti on kooltaan 2730 m² ja katualuetta muodostuu n. 790 m². Rakennusoikeutta asemakaavassa on osoitettu yhteensä 2700 kerrosalaneliömetriä, mikä sijoittuu yhdelle rakennusalalle. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi yhteistiloja saa toteuttaa enintään 40 kem² rakennuksen ylimmän kerroksen yläpuolelle. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusoikeutta on 842 kem², joten asemakaavan muutoksella rakennusoikeus nousee 1858 kem². Asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) tehokkuus on e=1,0. Uudisrakentaminen tarkoittaa alueelle noin. 40-60 uutta asukasta. Suunnittelualue tukeutuu Halssilan alueen palveluihin. 5.1.2 Palvelut Asemakaavan mahdollistama asuinrakentaminen tukeutuu Halssilan nykyisen asuinalueen yhdyskuntarakenteeseen ja palveluverkkoon. 5.1.3 Ympäristön häiriötekijät Asemakaava-alueeseen ei kohdistu erityisiä ympäristön häiriötekijöitä. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet
16:147 / VÄLIAITANKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (15) Asuinkerrostalojen korttelialue AK (tontti 179-16-114-3) Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) pinta-ala on 2730 m². Rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 2700 kerrosalaneliömetriä, mikä sijoittuu yhdelle rakennusalalle. Kerrosluvuksi on osoitettu ½ k VI, mikä mahdollistaa rakentamisen seitsemään kerrokseen alimman kerroksen ollessa osittain maanpäällinen kellarikerros, johon saa sijoittaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja enintään puolet suurimman kerroksen alasta. Uudisrakennuksen julkisivujen tulee olla väritykseltään valkoisia ja rapattuja. Kattomuotona tulee olla tasakatto. Ylimmän kerroksen yläpuolelle saa toteuttaa asukkaiden yhteiskäyttötiloja enintään 40 kem². Uudisrakennus sopeutuu väritykseltään, muodoltaan ja kooltaan osaksi alueen nykyisten pistemäisten asuinkerrostalojen kokonaisuutta. Autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään yksi 120 kerrosalaneliömetriä kohti. Pysäköinti on osoitettu tontin etuosaan Väliaitankadun varteen, johon voidaan toteuttaa autokatoksia ja talousrakennuksia (esim. jätepiste). Polkupyörien pysäköintipaikkoja tulee toteuttaa vähintään kaksi asuntoa kohti ja puolet paikoista on sijoitettava katettuun tilaan. Leikki- ja oleskelualueet (piha-alueet) sijoittuvat puistoon rajoittuvaan tontin takaosaan. 5.2.2 Muut alueet Katualue Asemakaavanmuutokseen kuuluu noin 790 m² Väliaitankadun katualuetta. Katualuetta levennetään n. 2 metrillä tontin kohdalla, jotta mahdollisille uusille nykymitoituksen mukaisille katurakenteille säilyy riittävästi tilaa. Mitoituksessa on otettu huomioon kevyen liikenteen väylän toteuttaminen Väliaitankadun loppupäähän. 5.3 Kaavaratkaisun perustelut Asemakaavamuutoksen kaavaratkaisu on voimassa olevan Jyväskylän oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen. Kaavaratkaisu vastaa yleiskaavan täydennysrakentamista koskeviin tavoitteisiin ja reunaehtoihin. Kaavaratkaisu vastaa kaavalle asetettuihin tavoitteisiin. Kaavaratkaisun mukainen seitsemänkerroksinen pistemäinen asuinkerrostalo sopeutuu laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja ulkomuodoltaan ympäröivään rakennuskantaan ja lähiympäristöön. Kaavaratkaisu turvaa Väliaitankadun parantamistarpeet riittävin katualuevarauksin. 5.4 Vaikutusten arviointi 5.4.1 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Toteutuessaan uudisrakentaminen tuo alueelle noin 40-60 asukasta. Uudisrakentamisen määrä on aluerakenteeseen suhteutettuna kohtalaista. Kaavan mahdollistama uudisrakentaminen on luonteeltaan yhdyskuntarakennetta tiivistävää ja tukeutuu jo olemassa olevaan infrastruktuuriin ja palveluihin. Kaavan vaikutukset ovat yhdyskuntarakenteen ja yhdyskuntatalouden näkökulmasta myönteisiä. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan ovat kohtalaiset. Kaavamuutos mahdollistaa uuden seitsemänkerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen olemassa olevan asuinalueen keskelle maisemallisesti melko näkyvälle paikalle.
16:147 / VÄLIAITANKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (16) Uudisrakentaminen on sopeutettu väritykseltään, kooltaan ja muodoltaan nykyiseen rakennuskantaan ja aluerakenteeseen, jolloin uudisrakentaminen sulautuu kaukomaisemassa nykyiseen rakennettuun ympäristöön, eikä erotu korostuneesti kaukomaisemassa. Asuinalueen keskelle sijoittuva kerrostalorakentaminen muuttaa näkymiä lähiympäristössä ja naapurikiinteistöiltä. Uudisrakentaminen on kaavassa sijoitettu tontin etuosaan, jotta uudisrakentaminen ei sijoittuisi suoraan lähimmän kerrostalon ikkunanäkymien eteen. Näkymien muutosta lieventää myös lähiympäristön runsas puustoisuus. Vaikutukset ilmastoon Asemakaavan muutos tukee Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelman tavoitteita. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen täydennysrakentaminen mahdollistaa rakennetun palveluverkon hyödyntämisen, resurssiviisauden ja sijaintinsa puolesta myös autoriippumattomuuden. Liikenteelliset vaikutukset Asemakaavan muutoksen liikenteelliset vaikutukset ovat vähäiset. Täydennysrakentamisen määrä on kohtalaista, eikä sillä ole merkittävää vaikutusta alueen liikennesuoritteiden määrään, liikenteen sujuvuuteen tai liikenneturvallisuuteen. Kaavan toteutuessa liikennemäärän lisäys katuverkossa on n. 60 ajoneuvoa vuorokaudessa. Sosiaaliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Kaavamuutos mahdollistaa asuinrakentamista jo nykyiseen asuinympäristöön. Toteutuessaan uudisrakentaminen tuo alueelle asuntojakaumasta ja talouksien koosta riippuen keskimäärin 40-60 asukasta, millä ei ole käytännössä vaikutusta alueen sosiaaliseen rakenteeseen. Asemakaavan muutoksen mahdollistaman rakentamisen toteuttaminen aiheuttaa alueelle rakentamisaikaisia häiriötekijöitä, mikä saattaa hetkellisesti vaikuttaa alueen viihtyisyyteen. Alueelle toteutettava täydennysrakentaminen saattaa aiheuttaa tiiviissä kaupunkirakenteessa vastustusta muun muassa näkymien muuttumisen vuoksi. Olemassa olevien olosuhteiden muutokset ovat kuitenkin tavallisia täydennysrakentamiseen ja kaupungin kehittymiseen liittyviä vaikutuksia tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa ja kaupunkiympäristössä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan muutos pohjautuu hakijan laatimaan tontinkäyttösuunnitelmaan havainnekuvineen. Tontinkäyttösuunnitelma toimii asemakaavan laadinnan tausta-aineistona ja on tämän selostuksen liitteenä. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voi alkaa kaavan tultua voimaan. Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa, eikä kaavan toteuttamiselle ole tiedossa tarkkaa ajankohtaa. Asemakaavanmuutos mahdollistaa yhden asuinkerrostalon rakentamisen, joten hanke toteutuu kerralla. Kaavamuutoksen toteuttaminen ei edellytä merkittäviä muutostöitä kunnallistekniikkaan tai uuden kunnallistekniikan verkostojen rakentamista. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan sekä muiden asiassa oleellisten viranomaisten kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava asemakaavoituksen edustajien kanssa.