Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka
Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena prosessina Prososiaalisuus- myönteisen sosiaalisen käyttäytymisen vahvistaminen taaperoilla Kasvattajien sensitiivisyys ohjata taaperoiden leikkiä
Turvallinen ympäristö lapsi hakee turvallisuuden rajoja; vuorovaikutus vanhempien kanssa, lasten tarpeet ja niihin vastaaminen turvallisuutta lisäävät tekijät fyysisiin tarpeisiin vastaaminen ruoka, vaatetus, lepo psyykkisiin tarpeisiin vastaaminen lapsen tunnetiloihin eläytyminen, tunnistaminen rajat huolenpito, hoiva turvallisuutta horjuttavat tekijät epävarmuus, ennalta arvaamattomuus aikuisen toiminnassa perustarpeiden tyydyttämättä jättäminen
Emotionaalinen hyvinvointi emotionaalinen hyvinvointi on tyytyväisyyttä/onnellisuutta tasapainoa ja emotionaalista kylläisyyttä tunteita on tärkeä oppia kokemaan, tunnistamaan ja näyttämään jokainen tunne on aito ja hyväksyttävä, samoin niiden ilmaiseminen se miten olemme vuorovaikutuksessa toisten kanssa on riippuvainen siitä kuinka tietoisia olemme itsestämme ja tunteistamme tunneaikuisen on vastattava lapsen tunnetilojen jakamiseen ja säätelyyn
turvallisuuspohjainen lapsi lapsi pyristelee hankkiakseen luottamusta, autonomiaa ja itsenäisyyttä (Erikson) riittävä itseluottamus, positiivien suhtautuminen ystäviin ja hoitajiin/opettajiin (kun on lähdetty pois kotipiiristä) eron kestäminen, luottaminen pettymysten sietokyky, eivät menen tolaltaan epäonnistuessaan tai tulleessaan hetkellisesti torjutuksi mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa sitä tärkeämpää hänen on oppia siirtämään omia tarpeitaan ja antamaan sijaa muille (sosiaaliset taidot)
Leikki on vuorovaikutuksellinen prosessi Vuorovaikutus esineympäristön kanssa Jaetut merkitykset, matkiminen Vuorovaikutus kokemusten kanssa Laajentaa leikkiä, palauttaa mieleen aiemmat kokemukset Jäsentää kokemuksia Vuorovaikutus symbolien kanssa Kieli, lukeminen Pohjautuvat havaittuihin intentionaalisiin toimintoihin Laadukas varhaiskasvatus on sitoutumista vuorovaikutukseen kaikilla sen tasoilla
Leikki oppimisen välineenä leikki on inhimillisen toiminnan korkeampi muoto jonka savuttamiseen liittyy aina myös sosiaalisuus leikkiessään lapsi rakentaa uusia asioita ja merkityksiä ympäristöstään luo suhteita muihin ihmisiin ratkaisee sosiaalisia pulmia, joiden kautta hänen ymmärryksensä sosiaalisista suhteista kasvaa
Leikissä opitaan sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa Vertaisryhmän tuki merkittävä; prososiaalinen käyttäytyminen Sosiaaliset taidot voi kehittyä vain sosiaalisissa tilanteissa Kognitiiviset taidot kehittyvät kun lapsi voi turvallisesti tehdä hänelle merkityksellisiä asioita yhdessä toisten kanssa
aikuinen-lapsi leikki tyypillistä varhaisvaiheessa (taaperot) aikuinen auttaa vuorovaikutuksen ylläpitämisessä aikuinen opettaa esineiden käyttötarkoituksia lapsi jäljittelee aikuista vertaisleikki kuvitteluleikki vertaisten kanssa alkaa kehittyä lapsen lähestyessä kolmen vuoden ikää vertaisleikissä toiset lapset antavat haastetta tekemällä aloitteita vuorovaikutukseen ja niiden ylläpitämiseen Kehittää sosiaalista ajattelua (video prososiaalisuus)
Prososiaalisuus myönteinen sosiaalinen käyttäytyminen tarkoittaa käyttäytymistä, jossa toimitaan toisen ihmisen parhaaksi se ottaa huomioon oman käyttäytymisen suhteessa toiseen Positiivinen vuorovaikutus, johon liittyvät auttamishalu, empaattisuus ja ystävällisyys roolinottokyvyn alkeet Prososiaalisen käyttäytymisen taidot kehittyvät erityisesti leikissä Se ei vähennä aikuisen merkitystä sosiaalisten taitojen oppimisessa
Prososiaalisuuden tunnusmerkkejä Lohduttaminen Silittää, koskettaa, halaa Puhaltaa pipin pois Antaa lelua lohdutukseksi Kumartuu toisen puoleen Auttaminen Auttaa pukemisesssa Antaa lelun tms. Auttaa kun toinen esim kaatuu Auttaa lelun etsimisessä Ystävällisyys Halaa/silittää spontaanisti Hoitaa Vie toiselle kuuluvan lelun
Vuorovaikutus oppimisen ytimenä - kohti systeemistä sensitiivisyyttä Pedagoginen sensitiivisyys Tarkastelun kohteena lapsen/lapsien ja aikuisen välinen vuorovaikutus Aikuisen kyky virittäytyä vuorovaikutukseen aktivoinnin ja autonomian suhde (Suhonen & Sajaniemi 2011) Systeeminen sensitiivisyys: Aikuiset-lapsi/lapset Aikuisten välinen vuorovaikutus suhteessa lapseen Muodostuu systeemissä (Nislin, Suhonen & Sajaniemi 2014, submitted) 12 2.3.2015
Systeeminen sensitiivisyys Taustalla kasvattajien: Arvot, asenteet Lapsikäsitys Koulutus, pätevyys Henkilökohtainen historia Integratiivinen kommunikaatio (Siegel 2004) tietoisuus omista tunteista, kehon kielestä ja muista nonverbaaleista signaaleista tietoisuus tilanteesta kyky asettua toisen tilaan ja kokemaan empatiaa 2.3.2015
Kasvattajan tapa ohjata lasta lapsilähtöinen ohjaus; aikuinen reagoi ja vastaa lapsen aloitteisiin, mutta ei ole itse aktiivinen aloitteen tekijä aikuisjohtoinen ohjaus; aikuinen ohjaa lapsen toimintaa ja suuntaa lapsen huomiota tahtomalleen taholle vuorovaikutteinen ohjaus; lasten intentioiden lukeminen leikkialoitteiden tekeminen edellisen pohjalta rohkaisu toistamaan, matkimaan vuorottelu, kysymykset, pyynnöt, kommentointi (Suhonen 2009)
Riittävän hyvä kasvattaja kasvattajan on; vastattava empaattisesti lapsen tunneilmaisujen jakamiseen ja säätelyyn kannateltava lapsen kiintymyssuhdetta omaan vanhempaan/vanhempiin tunnistettava lapsen vuorovaikutustaidot esikielellinen kommunikaatio luotava edellytykset kommunikaatioon
Mikä on riittävän hyvää? lapsille sopivan toiminnan järjestäminen mitä lapset leikkivät miten rikastan lasten leikkejä sitoutuminen vuorovaikutukseen lasten kanssa fyysinen ja psyykkinen läsnäolo sensitiivisyys, aktivointi ja autonomia rohkeutta ja uskallusta asettaa lasten tarpeet etusijalle perustehtävän tärkeys teot puhuvat taito ohjata lasten toimintaa ja leikkiä vuoropuhelu toisten kanssa yhdessä ihmettely