ESR-strategian arviointi

Kari Hietala Oy Kari Hietala Oy Kari Hietala Marraskuu 2009 ESR-strategian arviointi

Sisällysluettelo 1. ESR-strategia ja Lissabonin strategia 1 2. ESR-strategian relevanssi 2 3. ESR-ohjelman sisältö 4 4. ESR-toimintaa ohjaavat yhteiset periaatteet 8 4.1 Sukupuolten välinen tasa-arvo 8 4.2 Sosiaaliset innovaatiot ja hyvät käytännöt 10 4.3 Kumppanuus ja pienten toimijoiden asema 13 4.4 Kestävä kehitys 14 5. Ohjelman toimeenpano 16 6. Valtakunnalliset kehittämisohjelmat 21 7. Johtopäätöksiä 24 8. Toimenpidesuosituksia 25 Liite 1 Käytetyt lähteet 28

1 1. ESR-strategia ja Lissabonin strategia ESR-strategia 2007-2013 on esitetty Suomen rakennerahastostrategiassa 2007 2013 sekä tarkennettuna ESR:n strategisina painopisteinä Manner-Suomen ESR-ohjelmaasiakirjassa 2007 2013. Taustaksi ensin lyhyt historiakatsaus Eurooppa/globaalitasolle. Lissabonin strategia eli Lissabonin prosessi on Euroopan Unionin kehittämissuunnitelma, joka hyväksyttiin Lissabonissa v. 2000. Tavoitteeksi asetettiin, että EU on kilpailukykyisin talousalue vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteeksi asetettiin myös 70 %:n työllisyysaste. Kasvulla mitatusta kilpailukykytavoitteesta jäätiin kuitenkin jälkeen eivätkä tulevaisuuden näkymät ole yhtään paremmat. Kilpailevissa blokeissa, Yhdysvaloissa ja Kiinassa, tuottavuuden kasvu ja BKT:n kasvu olivat suurempia. Lissabonin strategiaa uudistettiin v. 2005. Nyt painotettiin keskittymistä olennaiseen eli (tuottavuuden) kasvuun ja työllisyyteen (enemmän ja parempia työpaikkoja). Lissabonin strategia sisältää paljon muutakin kuin kovan ytimen. Nämä muut tekijät ovat täydentäviä laadullisia tavoitteita ja reunaehtoja. Kasvun on mm. oltava sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää, oikeudenmukaista ja eettisesti hyväksyttävää. Tavoitteena on tasa-arvo sukupuolten, alueiden, ikäryhmien sekä erilaisten sosiaalisten ryhmien ja kansallisuuksien välillä. Erityisesti korostetaan tiedon ja osaamisen merkitystä, yrittäjyyttä, osallisuutta, kumppanuutta, syrjäytymisen ehkäisyä sekä hyvää hallintoa. Nämä ilmaistaan yhdennetyillä suuntaviivoilla, joihin sisältyvät Euroopan Unionin neuvoston hyväksymät talouspolitiikan laajat suuntaviivat sekä työllisyyden suuntaviivat. Kansallinen rakennerahastostrategia sisältää seuraavat painopisteet: 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen 3. Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys 4. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) toiminnassa painottuvat painopisteet 1, 2 ja 4. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toiminnassa painottuu painopiste 3. ESR-strategian mukaiset painopisteet ovat: 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden edistäminen 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa

2 Strategiset painopisteet ovat samalla ESR-ohjelman toimintalinjoja. Näillä on tärkeä merkitys, koska resurssit kohdennetaan toimintalinjoittain. Painopiste/toimintalinja 1 kohdistuu työllisiin, yrityksiin ja yrittäjiin. Toimintalinja 2 kohdistuu työttömiin, nuoriin, ikääntyviin, vammaisiin ja muihin heikossa työmarkkina-asemassa oleviin. Toimintalinja 3 kohdistuu järjestelmiin ja koulutukseen. Kansainvälisyyteen painottuva toimintalinja 4 edistää työperäistä maahanmuuttoa sekä erityisesti ESR-peräisten hyvien käytäntöjen maahantuontia. Miten rakennerahastostrategia ja ESR-strategia tukevat Lissabonin strategiaa? Ne tukevat varsin hyvin kuten rakennerahastoasiakirja (CCI 2007 FI 16 UNS 001), Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirja ja Suomen kansallisen toimenpideohjelman täytäntöönpanoraportti (Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 36a/2009) osoittavat. Koulutus edistää osaamista, joka nostaa tuottavuutta, joka nostaa työllistyvyyttä. Innovaatioiden edistäminen edistää tuottavuutta, jos tällöin luodaan tehokkaampia toimintatapoja, menetelmiä tai välineitä, joita myös otetaan tuotantoprosessissa käyttöön. Yrittäjyyden edistäminen edistää yrittäjäksi alkavien työllistyvyyttä ja myös tuottavuutta. Yritystoiminnan edistäminen kohottaa tuottavuutta, joka parantaa kilpailukykyä, joka pidemmällä aikavälillä saattaa edistää työllisyyttä. Vaikeasti työllistyvien osaamisen ja työvalmiuksien parantaminen nostaa tuottavuutta, joka nostaa työllistymisen todennäköisyyttä. Yksilötasolla tuottavuuden nousu saattaa tällöin olla merkittävä asia mutta makrotasolla tuottavuusvaikutus jää marginaaliseksi ja todellista vaikutusta on työllisyysvaikutuksella siltä osin kun vuodot eivät sitä syö. Nämä ovat lyhyesti esitettynä ehkä tärkeimpiä vaikutuskanavia sille, miten rakennerahastot edistävät Lissabonin kasvun ja työllisyyden strategian ydintä. Lisäksi tulevat muut vaikutukset kuten alueiden ja sukupuolten tasaarvon edistäminen. Näissäkin käytännössä useimmin mennään samaa polkua eli edistetään heikommassa asemassa olevien tuottavuutta ja työllisyyttä. 2. ESR-strategian relevanssi Pitkän aikavälin tavoitteiden kannalta ESR-strategian relevanssi on hyvä. Pitkän aikavälin kehitys tullee menemään pääpiirteissään ohjelma-asiakirjassa kuvatulla tavalla. Suomen väestö vanhenee nopeammin kuin missään muussa Euroopan maassa. Työvoimapula saattaa uhata ainakin joillain aloilla kun suuret ikäluokat ovat eläköitymässä. Työvoimapulaa on jo nyt joissain terveydenhuollon tehtävissä. Lyhyellä aikavälillä strategian osuvuus on huonompi kansainvälisen taantuman vuoksi. Tällä ohjelmakaudella suurempi ongelma onkin edelleen työttömyys ei vielä työvoimapula. Resurssien kohdentumisen kannalta toimintalinjatasolla ei kuitenkaan liene tapahtunut vahinkoa. Myös maahanmuuttoa sisältävän TL4:n osuus on ESR:n budjetista 6 % kun vaikeasti työllistyviin kohdistuvan TL2:n osuus on 32 %. Sopeutusta on tehty siten, että rahaa on siirretty ohjelman loppupäästä ja se on käytetty pääasiassa työpoliittisiin toimenpiteisiin TL2:n puitteissa. Lisäksi sopeutusta on pystytty tekemään ainakin TL4:n

3 projektien sisällä: ei edistetä niinkään maahanmuuttoa vaan parannetaan maassa jo olevien maahanmuuttajien työmarkkinavalmiuksia, jotka osittain ovat tunnetusti huonoja. Maahanmuuttajat ovat kohderyhmänä myös TL2:ssa. Taantuman vuoksi TL4:stä on vedetty pois tai pienennetty joitain hankkeita, jotka eivät olleet ehtineet käynnistyä ohjelman myöhäisen liikkeellelähdön vuoksi. Tuottavuuden nousua edistävän, työllisiin ja yrityksiin kohdistuvan toimintalinjan 1 osuus budjetista on myös 32 %. Välillisesti tuottavuuden nousu edistää myös työllisyyttä kilpailukyvyn parantumisen kautta, kuten edellä todettiin (myös TL1:een on joillain alueilla lisätty resursseja). Koulutus- ym. järjestelmiin kohdistuvan toimintalinjan 3 osuus budjetista on 27 %. Tuottavuuden nousua voidaan edistää myös järjestelmätasolla mm. tehokkaampien opetus- ja oppimisvälineiden avulla. Viranomaisarvion mukaan kaikkien neljän toimintalinjan koko sisältö tukee Lissabonin strategiaa, mihin voidaan yhtyä. Eteläsuomalaisen ESR:n toimeenpanoon osallistuvan haastateltavan mukaan taantuma on vaikuttanut ohjelman ja rahoittajan painotuksiin. (Haastatteluista tarkemmin ks. liite 1). Alun perin toimenpiteitä oli suunniteltu työvoiman kysyntää omaaville aloille. Nyt toimenpiteitä on jouduttu muuttamaan vallitsevan tilanteen mukaisiksi. TL2:ssa keskeinen menetelmä oli poluttaminen välityömarkkinoiden kautta työmarkkinoille. Nyt esim. harjoittelutyöpaikkoja ja tukityöpaikkoja on vaikeampaa löytää. Yritykset, jotka ovat irtisanoneet, eivät enää tule kysymykseen näiden tarjoajina. Toisen haastateltavan mukaan taantuma on vaikuttanut siihen, että yrityspartnereita ei nyt löydy. Ohjelmakauden alussa käynnistyneillä projekteilla on tingitty yrityspartnereiden määristä ja myös osallistujien määristä. Uusissa projekteissa yrityspartnerien määrät ovat siten huomattavasti alhaisempia tai niitä ei ole lainkaan. Kuntaraha on tiukemmassa, mikä on hillinnyt sekä projektien hakemista että toteutusta. Nämä haastattelulausunnot kuvatavat hyvin vallitsevaa tilannetta. Toimintalinjojen/strategisten painopisteiden 1 3 relevanssia ei kyseenalaistanut kukaan. Ne ovat hyvin toimivia. Sen sijaan toimintalinjan/painopisteen 4 relevanssia jossain määrin kritisoitiin. Katsottiin mm. että taantumassa siitä olisi pitänyt siirtää rahaa muualle. ESR-strategia on muotoiltu edellisen korkeasuhdanteen aikaan. Vaikka perusoletus olisi ollut, että korkeasuhdanne jatkuu sellaisenaan vuoteen 2013, olisi ohjelmaan voitu silti tuoda lisää joustoa. Maailma muuttuu nykyisin niin nopeasti, että ei voida tietää, millaista projektitoimintaa tarvitaan 5 7 vuoden kuluttua. Toisaalta toimintalinjat ovat niin laajaalaisia, että joustoa on haastattelujen mukaan saavutettu riittävästi ainakin tähän mennessä (marraskuu 2009). Yhteenvetona voidaan todeta, että ohjelman relevanssi on pitkällä tähtäyksellä hyvä mutta lyhyellä tähtäyksellä huono. Huonosta relevanssista huolimatta toiminta on pystytty sopeuttamaan riittävästi taantuman myötä muuttuneisiin olosuhteisiin. Joustoa on tiukan paikan tullen löytynyt eri tasoilta vaikka sitä ei ole juurikaan ohjelmaan kirjattu. Toimintalinjojen osalta relevanssia on käsitelty toimintalinjojen arviointiraporteissa. TL1:n raportissa todetaan, että yrityksissä mielenkiinto kohdistuu taantumavaiheessa eloonjäämiseen. Rahoittajat tuovat esiin uuden yrittäjyyden tukemisen. Mielenkiinto sen

4 sijaan vähentyy segregaation purkamiseen ja maahanmuuton edistämiseen liittyviin hankkeisiin. TL2:n raportissa arvioidaan, että TL2:n relevanssi nousee, mikä tarjoaa keskeisten kohderyhmien osalta hyvät mahdollisuudet lisäarvon aikaansaamiselle. Rahoitusta tulisi voida siirtää yli toimintalinjarajojen. TL3:n raportissa arvioidaan, että työvoiman saatavuuden edistämishankkeiden painoarvo laskee taantumavaiheessa mutta muutoin vaikutukset ovat vähäisiä. TL4:n raportissa esitetään seuraavaa. Suhdannetilanne heikentänyt TL4:n lyhyen aikavälin relevanssia merkittävästi. Pidemmän aikavälin relevanssi ei ole kuitenkaan muuttunut. Vaikutus TL2:n mamu-projekteihin vähäisempi. Mamu-projektit täydentävät alueiden maahanmuuttostrategioita ja palvelutarjontaa sopivasti. Maahanmuuttajille räätälöityjä palveluja ollut tarjolla huonosti monilla alueilla. Maahanmuuttajia on myös runsaasti työttöminä. Toimenpiteet eivät ole purreet riittävästi. Räätälöidymmät toimet saattavat myös vaikuttaa paremmin. 3. ESR-ohjelman sisältö Kuviossa 1 on esitetty tammikuussa 2009 toteutetun sähköisen projektikyselyn perusteella projektien sisällön painottuminen eri teemoihin. Kyselyä on tarkemmin selostettu toimintalinja-arviointiraporteissa sekä liitteessä 1, s.28. Toimintalinjaevaluaattorit määrittelivät toimintalinjojensa keskeiset sisältöteemat. Kolme ensimmäistä teemaa liittyvät toimintalinjaan1, kolme seuraavaa teemaa toimintalinjaan 2, neljä seuraavaa teemaa toimintalinjaan 3 ja kolme seuraavaa teemaa (maahanmuutto ja hyvien käytäntöjen tuonti) toimintalinjaan 4. Havaitaan, että projektien tosiasiallinen sisältö ylittää toimintalinjarajat. Kolme suosituinta teemaa ovat: Työorganisaatioiden ja työssä olevan työvoiman kehittäminen, Työelämän tarpeita vastaavien koulutuspalvelujen kehittäminen sekä Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen. Työ on siten erittäin keskeinen asia ohjelmassa. Seuraaville sijoille nousevat ennakointi ja yritysten kehittäminen. Eri teemojen tärkeys toimintalinjoittain on esitetty kuviossa 2. Työorganisaatioiden ja työssä olevan työvoiman kehittämistä tehdään lähes yhtä paljon toimintalinjoissa 3 ja 4 kuin TL1:ssä, jonka toimialaa aihepiiri varsinaisesti on. Toimintalinjassa 2 vaikeasti työllistyvien työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat toimintalinjaspesifisiä teemoja. Sen sijaan työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen liittyvät suuressa määrin myös muihin toimintalinjoihin. Toimintalinjan 3 neljää sisältöteemaa: ennakoinnin, innovaatiojärjestelmien, koulutusjärjestelmien ja työvoimapalvelujen kehittämistä tehdään suuressa määrin myös muissa toimintalinjoissa. Työvoimapalvelujen kehittämistä tehdään enemmän TL4:ssä ja TL2:ssa kuin TL3:ssa. Ennakoinnin kehittämistä tehdään enemmän TL4:ssä kuin TL3:ssa. TL4:llä on sisällön osalta selkein profiili. Työperäisen maahanmuuton edistämistä, maahanmuuttajien kotouttamista ja hyvien käytäntöjen maahantuonnin edistämistä tehdään suhteellisen vähän muissa toimintalinjoissa kuin TL4:ssä. Johtopäätös on, että projekteissa tehdään sisällöllisesti osittain samantyyppisiä asioita eri toimintalinjoissa. Toimintalinjojen muodostamia raja-aitoja ei siten tule nähdä liian korkeiksi. Vallitseva taantuma on lisäksi korostanut sitä, että sisällön tulisi joustaa tilanteen mukaan. Kuviossa 1 on myös kolme teemaa, jotka kyselyn laadintahetkellä olivat ajankohtaisia: globalisaatio, joustoturva ja työvoimapula. Taantuman myötä näiden ajankohtaisuus näyt-

5 täisi pienenentyneen. 40 % projekteista pitää työvoimapulaa vähintäänkin melko tärkeänä teemana projektissaan. Havaintojen lukumäärä, N, on kaikissa kuvioissa 417. Kuvio 1. Miten tärkeitä ovat seuraavat asiat hankkeenne toiminnassa? Prosenttiosuudet. Työorganisaatioiden ja työssä olevan työvoiman kehittäminen 30.7 38.4 Melko tärkeä Erittäin tärkeä Yrittäjyyden edistäminen 21.1 18.7 Yritysten kehittäminen 29.3 24.2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen 29.0 35.3 Vaikeasti työllistyvien työllisyyden edistäminen 14.1 21.1 Syrjäytymisen ehkäiseminen 17.0 27.1 Ennakoinnin, sitä tukevien toimintamallien ja työkalujen kehittäminen 28.8 27.1 Innovaatiojärjestelmää tukevien toimintamallien kehittäminen 31.2 22.1 Työelämän tarpeita paremmin vastaavien koulutuspalvelujen kehittäminen (ml. elinikäinen oppiminen) 32.9 35.3 Työvoimapalvelujen kehittäminen 20.6 9.6 Työperäisen maahanmuuton edistäminen 6.0 4.3 Maahanmuuttajien kotouttaminen 8.4 6.5 Hyvien käytäntöjen maahantuonnin edistäminen ulkomailta esim. ESR projekteista 13.7 3.1 Globalisaatio 14.9 4.1 Joustoturvan kehittäminen (lisätään työmarkkinain joustavuutta turvallisuudesta huolehtien) 10.1 1.7 Työvoimapula 28.3 12.2 Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen 17.5 7.7 Sosiaalisten innovaatioiden edistäminen 31.2 14.4 Kumppanuuden edistäminen 37.9 43.6 Pienten toimijoiden aseman parantaminen 29.5 24.2 Kestävän kehityksen edistäminen 27.6 15.3

6 Kuvio 2. Tärkeys (erittäin tärkeä ja melko tärkeä) toimintalinjoittain Työorganisaatioiden ja työssä olevan työvoiman kehittäminen Yrittäjyyden edistäminen Yritysten kehittäminen Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen Vaikeasti työllistyvien työllisyyden edistäminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Ennakoinnin, sitä tukevien toimintamallien ja työkalujen kehittäminen Innovaatiojärjestelmää tukevien toimintamallien kehittäminen Työelämän tarpeita paremmin vastaavien koulutuspalvelujen kehittäminen (ml. elinikäinen oppiminen) Työvoimapalvelujen kehittäminen Työperäisen maahanmuuton edistäminen Maahanmuuttajien kotouttaminen Hyvien käytäntöjen maahantuonnin edistäminen ulkomailta esim. ESR projekteista Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen Sosiaalisten innovaatioiden edistäminen Kumppanuuden edistäminen Pienten toimijoiden aseman parantaminen Kestävän kehityksen edistäminen 51 75 77 66 27 37 13 25 85 60 50 56 80 58 63 8 23 25 73 19 27 38 86 49 57 60 75 61 34 13 68 69 56 38 81 13 44 27 75 5 8 13 8 23 10 88 14 14 19 63 23 19 13 38 32 13 47 59 78 83 86 63 41 77 53 25 51 41 44 13 83 100 TL1 TL2 TL3 TL4 Kuviossa 3 on koettu tärkeys suuralueittain. Länsi-Suomen suuralueella painotetaan työllistymisen edistämistä ja koulutuspalveluiden kehittämistä. Hyvien käytäntöjen maahantuonnin edistämistä painotetaan Itä-Suomessa lähes kaksi kertaa enemmän kuin muilla alueilla keskimäärin. (Tosin kaikilla alueilla asiaa painotetaan verrattain vähän.) Yritysten kehittäminen painottuu Pohjois-Suomen suuralueella hieman enemmän kuin muilla alueilla. Yrittäjyyden edistäminen ja yritysten kehittäminen painottuvat valtakunnallisessa osiossa ja Etelä-Suomessa vähemmän kuin muualla. Nämä teemat näyttäisivät liittyvän ainakin väljästi kehitysalueulottuvuuteen. Yritystoiminnasta etsitään ratkaisua pohjoisen työpaikkakatoon. Alueittaiset erot ovat kuitenkin pienehköjä. Sisältöteemat vaihtelevat enemmän toimintalinjoittain kuin suuralueittain.

7 Kuvio 3. Tärkeys (erittäin tärkeä ja melko tärkeä) suuralueittain Työorganisaatioiden ja työssä olevan työvoiman kehittäminen Yrittäjyyden edistäminen 30 29 43 51 50 63 65 76 77 77 Valtakunnallinen osio Etelä-Suomen sa. Länsi-Suomen sa. Itä-Suomen sa. Pohjois-Suomen sa Yritysten kehittäminen 43 45 62 55 73 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen 63 67 59 59 78 Vaikeasti työllistyvien työllisyyden edistäminen 31 33 32 43 34 Syrjäytymisen ehkäiseminen 34 44 36 52 48 Ennakoinnin, sitä tukevien toimintamallien ja työkalujen kehittäminen Innovaatiojärjestelmää tukevien toimintamallien kehittäminen 50 49 52 51 56 62 55 56 56 61 Työelämän tarpeita paremmin vastaavien koulutuspalvelujen kehittäminen (ml. elinikäinen oppiminen) 64 62 71 73 83 Työvoimapalvelujen kehittäminen Työperäisen maahanmuuton edistäminen Maahanmuuttajien kotouttaminen Hyvien käytäntöjen maahantuonnin edistäminen ulkomailta esim. ESR projekteista 24 26 32 11 14 6 11 7 15 17 14 15 11 17 14 9 23 11 36 35

8 4. ESR-toimintaa ohjaavat yhteiset periaatteet ESR-toimintaa ohjaavia yhteisiä periaatteita ovat: sukupuolten välinen tasa-arvo, sosiaaliset innovaatiot, kumppanuus, pienten toimijoiden asema ja kestävä kehitys. Näiden tulisi mahdollisuuksien mukaan painottua kaikissa projekteissa. Yhteisistä periaatteista kerättiin tietoa projektikyselyn avulla, haastattelemalla projektitoimintaa ohjaavia virkamiehiä sekä haastattelemalla projekteja, jotka ovat projektikyselyssä ilmoittaneet kyseisen periaatteen olevan erittäin tärkeä projektin toiminnassa. (Menetelmistä tarkemmin ks. liite 1, s.28) Vaikuttavuuksia ei tässä vaiheessa arvioida. Haastatteluissa tuli esiin, että yhteiset periaatteet on määritelty sekavasti. Joidenkin mielestä ne ovat pakkopulla. 4.1 Sukupuolten välinen tasa-arvo Tasa-arvo painottuu yhteisistä periaatteista vähiten projektitoiminnassa. Neljäsosa projekteista katsoo, että tasa-arvon edistäminen on projektin toiminnassa erittäin tärkeä tai melko tärkeä asia. Eniten tasa-arvon edistäminen painottuu Länsi-Suomessa ja Etelä- Suomessa ja vähiten Pohjois-Suomessa. Tasa-arvo painottuu eniten toimintalinjassa 2 ja vähiten toimintalinjassa 4. Virkamiesten haastatteluissa tuli esiin, että tasa-arvo on vaikeasti avautuva ja vaikeasti hankkeistettava asia. Naisyrittäjyys ja naisia miesten aloille ovat helppoja asioita mutta kaikki muut tasa-arvon osa-alueet ovat vaikeita. Lisäksi työn ja perheen yhteensovittaminen ei oikein istu tähän suhdannetilanteeseen erään haastateltavan mukaan. Kuvio 4. Missä määrin naisten ja miesten tasa-arvo huomioidaan hankkeen elämänkaaren eri vaiheissa? Projekti synnyttää tasa-arvoa edistäviä hyviä käytäntöjä 14.9 5.3 Melko paljon Erittäin paljon Hankkeelle on asetettu tavoitteita naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi 10.8 3.8 Tasa-arvon edistäminen on osa hankkeen seuranta- ja itsearviointijärjestelmää (ml. itsearviointi) 9.1 2.9 Projekti on järjestänyt tasa-arvokoulutusta projektihenkilöstölle 1.7 1.4 Tasa-arvon edistämisen mahdollisesti aiheuttamia lisäkustannuksia on huomioitu talousarviota laadittaessa 1.4 1.7 Valmistelussa on käytetty ulkopuolista tasa-arvoasiain asiantuntemusta 1.41.0 Kuvio 4 vastaa ohjelma-asiakirjassa (s. 72 ranskalaiset viivat) esitettyihin haasteisiin. Tasa-arvoa huomioidaan varsin vähän projektin elämänkaaren eri vaiheissa. Tasa-arvo

9 liittyy eniten projektin loppuun (syntyvät hyvät käytännöt); toiseksi eniten projektin alkuun (tavoitteiden asetanta) ja kolmanneksi eniten toteutusvaiheeseen (seurantajärjestelmä). Tasa-arvokoulutuksen järjestäminen henkilöstölle, tasa-arvosta aiheutuvien lisäkustannusten budjetointi ja ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ovat marginaalisia. Kuvio 5. Missä määrin tasa-arvon edistäminen painottuu hankkeessanne? Naisten työmarkkina-aseman vahvistamiseen Naisten syrjäytymisen ehkäisemiseen 12.0 18.0 12.9 8.6 Melko paljon Erittäin paljon Tasa-arvon edistämiseen työelämässä ja työorganisaatiossa 15.6 8.9 Miesten syrjäytymisen ehkäisemiseen 12.2 12.0 Miesten työmarkkina-aseman vahvistamiseen 14.4 6.2 Työn ja perheen yhteensovittamiseen 11.3 4.6 Naisyrittäjyyden tukemiseen 9.8 4.1 Sukupuolen mukaisen eriytymisen purkamiseen 9.4 4.3 Tasa-arvoa edistävät projektit ovat kouluttaneet ja konsultoineet yrityksiä sekä kuntien virkamiehiä ja luottamusmiehiä. On perustettu toimintaryhmiä, esimerkiksi maahanmuuttajille. Eri ryhmille on järjestetty keskusteluja ja tapaamisia. On tuotettu ja levitetty tiedotusmateriaalia. On lähetetty muistutuksia päätöksentekijöille. On toimittu asiantuntijoina ja mm. annettu lausunto maakuntaohjelmaluonnoksesta. On pyritty tuotteistamaan tasaarvoa. Suureksi esteeksi nähtiin se, että sukupuolten välisen tasa-arvon tai sen puutteen vaikutusten arviointi on monille vierasta. Myös ennakkoluulot ja ujous nähtiin tasa-arvon toteutumisen esteiksi. Esteeksi nähtiin myös se, että tasa-arvoa ei ole sisäistetty. Katsottiin, että tasa-arvosta on paljon tietoa, mutta se on levällään. Koska tasa-arvo on haastattelujen mukaan vaikea asia, projektitoimintaa olisi pitänyt käynnistää eritavalla. Projektihakijoille ja rahoittajille olisi voitu jakaa tietoa ja mahdollisesti järjestää koulutusta (ks. kohta Valtakunnalliset kehittämisohjelmat). Nyt on lähdetty liikkeelle paljolti puhtaalta pöydältä vaikka tietoa ja kokemuksia on runsaasti kertynyt mm. aiemmilta ohjelmakausilta. Nyt on käynnistymässä valtakunnallisen kehittämisohjelman toimesta Suvaus, sukupuolivaikutusten arviointi. Otetaan otos projekteista ja selvitetään kyselyn ja haastattelujen avulla, tasa-arvon huomioon ottoa projekteissa. Tässä työssä huomioitaneen tässä analysoidun projektikyselyn tulokset. Aivan puhtaalta pöydältä ei siis siinäkään tarvitsisi lähteä.

10 4.2 Sosiaaliset innovaatiot ja hyvät käytännöt Sosiaalisten innovaatioiden edistämistä pitää tärkeänä vajaat puolet projekteista. Eniten sosiaalisia innovaatioita uskovat tuottavansa TL2:n projektit ja vähiten TL4:n projektit. Aluetasolla sosiaalisia innovaatioita uskovat tuottavansa eniten Etelä-Suomen suuralueen projektit. Sosiaalisiin innovaatioihin liittyy käsiteongelma. Innovaatioilla ymmärretään sitä, mitä Nokia tekee, kuten eräs haastateltu virkamies totesi. Käsitteen avaaminen vaatisi työtä. Haastatteluissa ei sosiaalisista innovaatioista saatu kovin paljoa irti johtuen ehkä juuri käsitteen vaikeudesta. Sen sijaan hyvistä käytännöistä saatiin runsaasti materiaalia. Siirrytään hyvien käytäntöjen analyysiin. Hyvät käytännöt ESR:ssä usein perustunevat sosiaalisiin innovaatioihin. Termi innovaatio tarkoittaa käyttöön otettua inventiota eli keksintöä. Innovaation kustannuksista vain noin 10 % on invention kustannuksia. Termi hyvä käytäntö korostaa sitä että ei-tekninen, sosiaalinen inventio, on pilotoitu ja mallinnettu käyttökelpoiseksi ja otettu ainakin jossain käyttöön. ESR:ssä tosin hyvästä käytännöstä puhutaan jo prosessin varhaisemmissakin vaiheissa, jolloin potentiaalista käytäntöä ei ole vielä missään otettu käyttöön. Hyvien käytäntöjen valtavirtaistaminen tarkoittaa sosiaalisen invention mallintamista käyttökelpoiseksi ja markkinointia kohderyhmille. Sosiaaliset innovaatiot ja hyvät käytännöt ovat ESR:ssä yli 95 prosenttisesti sama asia. Puolet projekteista uskoo eritäin varmasti tuottavansa hyvän käytännön siirrettäväksi kansalliseen toimintaan. Lisäksi 38 % uskoo tähän melko varmasti. Projektien omasta mielestä ESR on siten tuotekehityslaboratorio. Prosenttiluvut ovat suurempia kuin sosiaalisen innovaation prosentit, mikä johtunee siitä, että sosiaalisen innovaation termiä ei ole oikein sisäistetty. Toimintaa ohjaavien virkamiesten mielestä ESR on sekä tuotekehittäjä että olemassa olevien toimintamallien soveltaja. Pidettiin muun muassa hyvänä sitä, että pitkäjänteisen tulevaisuuteen suuntautuvan kehittämisen ohella voidaan tässä akuutissa taantumatilanteessa soveltaa olemassa olevia toimintamalleja. Edellisellä ohjelmakaudella ESR teki työvoimahallintoa edustaneen haastateltavan mukaan merkittävän panoksen työvoiman palvelukeskusten kehittämisessä. Nyt kehittämistä on lähinnä täydentävyysperiaatteella. Esimerkkinä aikuisten työpajatoiminta ja työnantajalähtöisten toimintamallien kehittäminen yhteishankintakoulutukseen. Kysymys on toimenpiteistä, joihin hallinnolla ei olisi mahdollisuuksia mutta jotka nähdään tärkeiksi. Hyvä käytäntö leviää huonosti ja usein sattumanvaraisesti. Pitäisi löytyä jostain samanlaiset olosuhteet, joihin asia on kehitetty ja lisäksi samalla tapaa ajattelevia ihmisiä. Eräällä alueella toimivan haastatellun virkamiehen mukaan jo projektien nimistä voi päätellä, että niillä ei tule olemaan laajalle leviäviä hyviä käytäntöjä. Työpajahankkeet ovat kuitenkin asia, jossa olosuhteet ovat usein olleet samanlaisia. Sielläkään hyvät käytännöt eivät ole levinneet virallisia reittejä raporttien kautta vaan koska on ollut ihmisiä, jotka tuntevat toisensa. Hyvän käytännön siirtoa auttaa myös se, että henkilö olisi ollut itse kehittämässä sitä.

11 Kuvio 6. Kuinka hyvin seuraavat väittämät kuvaavat hyvien käytäntöjen levittämiseen liittyviä käytäntöjä hankkeessanne? Hanke pyrkii tuottamaan hyvän käytännön siirrettäväksi kansalliseen toimintaan. 37.6 49.2 Melko hyvin Erittäin hyvin Hankkeessa levitetään hyvä käytäntö uusien toimijoiden keskuuteen. 45.1 36.0 Hankkeessa juurrutetaan itse aiemmissa kehittämistoimissa tunnistettu tai mallinnettu hyvä käytäntö osallistuvien organisaatioiden käyttöön. 35.5 28.1 Hankkeessa juurrutetaan muualla tunnistettu tai mallinnettu hyvä käytäntö osallistuvien organisaatioiden käyttöön. 35.5 12.2 Hanke pyrkii tuottamaan hyvän käytännön siirrettäväksi eurooppalaiseen ESR-toimintaan. 26.4 9.1 Projekti luo uusia kontakteja ulkomaisten hyvien käytäntöjen löytämiseksi 17.7 6.7 Ulkomaiset hyvät käytännöt löytyvät aiempien kontaktien perusteella 17.7 4.6 Hanke tunnistaa ja tuo hyviä käytäntöjä EU maista muualta kuin ESR projekteista 14.1 5.5 Hanke tunnistaa ja tuo hyviä käytäntöjä muiden EU maiden ESR (ESF) projekteista 12.9 5.5 Hanke tunnistaa ja tuo maahan hyviä käytäntöjä muista kuin EU maista 9.42.6 Kuviossa 6 on myös hyvien käytäntöjen kansainvälinen komponentti. Tätä kysyttiin TL4:n arviointia varten.

12 Kuvio 7. Kuinka hyvin seuraavat väittämät kuvaavat hyvien käytäntöjen levittämisen esteitä? Toimintamalleihin sisältyy hiljaista tietoa, joka on vaikeasti siirrettävissä 29.3 4.1 Melko hyvin Erittäin hyvin Tieto ei kulje eri toimijoiden välillä 17.7 3.6 Siirrettävyys kansalliseen toimintaan on vain markkinointiongelma 18.9 2.4 Kansallisten toimijoiden välinen mustasukkaisuus ja/tai vähättely 11.5 1.2 Toimintamallit soveltuvat vain siihen suppeaan toimintaympäristöön, johon ne on kehitetty 9.4 2.6 Projektien tuottamat räätälöidyt toimintamallit ovat liian kalliita 9.8 1.9 Projektien kehittämistyö ei kytkeydy valtakunnallisiin ja alueellisiin ohjelmiin 7.9 1.2 Projekti ei pyrikään olemaan tuotekehitysprojekti, jolloin mitään siirrettävää ei synny 6.0 2.4 Innovaatioiden lisäarvo ei vastaa uusien toimintamallien käyttöönoton kustannuksia 7.2 0.2 Projektilla on niin monia tavoitteita, että mitään niistä ei saavuteta kunnolla 5.5 1.4 Kuvio 7 hyvien käytäntöjen leviämisen esteistä vahvistaa edellä haastattelusitaattien avulla saatua kuvaa.

13 Kuvio 8. Kuinka todennäköistä on (prosenttiosuudet erittäin todennäköistä plus melko todennäköistä), että Tärkeimmän hyvän käytännön siirto kansalliseen toimintaan tulee onnistumaan? Tärkeimmän hyvän käytännön siirto kansainväliseen toimintaan tulee onnistumaan? 8 17 18 71 69 70 88 TL1 TL2 TL3 TL4 Koko aineistosta 20 % pitää erittäin todennäköisenä sitä, että tärkeimmän hyvän käytännön siirto kansalliseen toimintaan tulee onnistumaan. 50 % pitää tätä lisäksi melko todennäköisenä. Suurinta usko on TL4:ssä, josta ei kuitenkaan kansainväliseen toimintaan uskota lainkaan siirtyvän hyviä käytäntöjä. Tämä on ymmärrettävää toiminnan luonteen vuoksi. 4.3 Kumppanuus ja pienten toimijoiden asema Projekteista 4/5 katsoo edistävänsä kumppanuutta. Myös haastattelujen perusteella tämä on kaikkein suosituin ja helpoimmin toteutuva yhteinen periaate. Kumppanuus toteutuu TL3:ssa parhaiten ja TL4.ssä huonoiten. Kumppanuus toteutuu varsin tasaisesti eri alueosioissa kuitenkin hieman muita enemmän Itä-Suomen ja Etelä-Suomen alueosioissa. Kumppanuus toteutuu usean hakijan projekteissa automaattisesti, samoin jos mukana on laajasti sidosryhmiä. Haastatteluissa kumppanuutta pidettiin hyvin tärkeänä. Myös pienet toimijat ovat kumppaneita, jos ne osallistuvat projektin toteutukseen tai ovat mukana sidosryhminä. Pienet toimijat määriteltiin seuraavasti: Pienet toimijat ovat esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoita tai pieniä yrityksiä, joilla ei ole suurempien toimijoiden resursseja esimerkiksi tarjousten tekoon, kirjanpitoon, maksuliikenteen hoitoon, ei riittäviä kontakteja eikä ehkä yritys- ja projektitoiminnassa tarvittavien kaikkien alojen asiantuntemustakaan. Sen sijaan he ovat oman, suppeamman aihealueensa asiantuntijoita. Viranomaishaastatteluissa tuli esiin, että pienet toimijat onnistuvat kumppaneina mutta eivät kokonaisvastuun kantajina. Heillä ei ole kassaa toteuttaa projekteja. Pienet toimijat onnistuvat lähinnä alihankkijoina. Ne eivät pysty toteuttamaan omia projekteja. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on hakemusten tekoon erikoistuneet henkilöt, joiden kanssa pienen on vaikeaa kilpailla. Todettakoon, että edellisellä ohjelmakaudella oli sateenvarjoprojekteja, joihin pieniä toimijoita oli koottu. Kokemukset näistä olivat hyviä. Kuviosta 9 ilmenee, että projekteista 60 % katsoo edistävänsä pienten toimijoiden asemaa ottamalla näitä mukaan projektin toimintaan, ottamalla näitä kohderyhmiksi, lisäämällä

14 näiden osaamista, tarjoamalla näiden toimintaa tukevia palveluksia, edistämällä näiden keskinäistä verkottumista sekä edistämällä näiden pääsyä olemassa oleviin verkostoihin. Lisäksi vajaat puolet katsoo luovansa näille uusia toiminta- ja ansaintamahdollisuuksia. Erään projektin mukaan pienet toimijat eivät pysty toimimaan yksin. Silti projekti on heille taloudellinen mahdollisuus. He hakevat rahaa kahden kuukauden välein ja projekti onkin antanut heille likviditeettiä. Kolmas sektori toimii projektissa tasa-arvoisena kumppanina. Kumppanuuteen liittyy vivahde, että sen kai pitäisi olla itsestään selvää asiaa. Suomessa lienee yhteensä eri ohjelmakausilta satoja ellei tuhansia projekteja, jotka katsovat että niiden tärkein saavutus on se, että ne ovat avanneet keskusteluyhteyksiä tahojen välille, jotka ennen eivät ole keskenään keskustelleet. Hyvä näin, että hiljaiset suomalaiset saadaan puhumaan toisilleen, mutta eikö tämän olisi voinut saada aikaan pienemmilläkin resursseilla? Kuvio 9. Mikäli hanke edistää pienten toimijoiden asemaa, missä muodossa tämä tapahtuu? Lisäämällä näiden osaamista 63.8 8.2 Tulee edistämään Ei tule edistämään Ottamalla näitä mukaan projektin toimintaan 62.8 9.4 Edistämällä näiden pääsyä olemassa oleviin verkostoihin 62.6 9.6 Edistämällä näiden keskinäistä verkottumista 60.4 10.6 Ottamalla näitä projektin kohderyhmiksi 59.7 10.8 Tarjoamalla näiden toimintaa tukevia palveluksia 59.0 11.8 Luomalla näille uusia toiminta- ja ansaintamahdollisuuksia 46.8 23.5 4.4 Kestävä kehitys Kestävän kehityksen edistämistä pitää omassa toiminnassaan tärkeänä 43 % projekteista. Eniten kestävää kehitystä edistetään TL1:ssä ja vähiten TL4:ssä. Eniten kestävää kehitystä katsovat edistävänsä Itä-Suomen suuralueen projektit ja vähiten valtakunnallisen osion projektit. Erään haastateltavan mukaan kestävän kehityksen edistäminen ymmärretään usein vain roskien lajitteluksi, energian säästöksi ja ilmastonmuutoksen ehkäisyksi. Näitä asioita vaikkapa työttömien koulutusprojekti ei juurikaan sivua. Kestävän kehityksen sosiaalinen

15 ulottuvuus on jäänyt hämäräksi. Tämä komponentti esiintyy suurimmassa osassa projekteja vaikka asiaa ei ehkä tiedosteta. Esimerkkinä pitkäaikaistyöttömien projekti, joka vaikuttaa myös perheisiin ja laajemmallekin, kun henkilöt esim. saavat kiinni normaalista päivärytmistä. Sosiaalinen komponentti on haastattelujen mukaan hyvin heikosti ymmärretty ja tiedostettu. Ohjelma-asiakirjassa mainitut kestävän kehityksen komponentit on lueteltu kuviossa 10. Kestävää kehitystä luonnontieteellisessä/ekologisessa mielessä on lähinnä yritysten koulutusprojekteissa, joissa esim. energiankäyttövaihtoehdot ovat mukana. Mutta se tulee sielläkin sivutuotteena. Kestävän kehityksen edistämisen sisällössä on huomattavia toimintalinjoittaisia eroavuuksia jotka ovat odotusten mukaisia. Monikulttuurisen Suomen rakentaminen painottuu kansainvälisessä TL4:ssä. Syrjäytymisen ehkäisy, ihmisen terveydellisen toimintakyvyn turvaaminen sekä tasapainon löytäminen yksilön ja yhteiskunnan vastuun välillä painottuvat vaikeasti työllistyviin kohdistuvassa TL2:ssa. Resurssien tehokas sekä luonnonvaroja ja ympäristöä säästävä käyttö painottuu hieman muita enemmän yritystoimintaa kehittävässä TL1:ssä. Kuvio 10. Missä määrin hankkeenne edistää kestävää kehitystä seuraavilla elämänaloilla? Syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden edistäminen 23.0 26.4 Melko paljon Erittäin paljon Ihmisten terveydellisen toimintakyvyn turvaaminen 20.4 16.1 Tasapainon löytäminen yksilön ja yhteiskunnan vastuun välillä 28.1 7.9 Monikulttuurisen Suomen rakentaminen 16.3 12.2 Resurssien tehokas ja luonnonvaroja sekä ympäristöä säästävä käyttö 18.9 9.1 Kestäviin kulutustottumuksiin ohjaaminen sekä kestävän tuotannon edistäminen 18.0 5.8 Työelämän sekä perheen ja vapaa-ajan tarpeiden yhteensovittaminen 14.1 7.7 Eri sukupolvien yhteenkuuluvuus 14.4 5.5

16 Kuvio 11. Kestävän kehityksen edistäminen toimintalinjan mukaan (melko paljon plus erittäin paljon) Syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden edistäminen 28 39 38 82 Ihmisten terveydellisen toimintakyvyn turvaaminen Tasapainon löytäminen yksilön ja yhteiskunnan vastuun välillä 0 26 34 28 25 32 52 50 Monikulttuurisen Suomen rakentaminen 22 24 38 88 TL1 TL2 Resurssien tehokas ja luonnonvaroja sekä ympäristöä säästävä käyttö Kestäviin kulutustottumuksiin ohjaaminen sekä kestävän tuotannon edistäminen Työelämän sekä perheen ja vapaa-ajan tarpeiden yhteensovittaminen Eri sukupolvien yhteenkuuluvuus 0 0 23 28 29 27 21 27 25 26 17 25 20 18 22 40 TL3 TL4 5. Ohjelman toimeenpano Ohjelman toimeenpanoa arvioidaan seuraavassa projektikyselyn, haastattelujen sekä toimintalinjatason evaluointien pohjalta.

17 Kuvio 12. Missä määrin seuraavat tekijät ovat hankaloittaneet hankkeenne toimeenpanoa? Hakemuksen pitkä viranomaiskäsittelyaika 54.2 27.1 Kyllä Ei Seurantaan ja raportointiin liittyvät hankaluudet 25.2 58.5 Viranomaisohjeistuksen riittämättömyys teknisistä asioista (tukikelpoisuus, budjetti, hakemuksen täyttö jne.) 24.7 53.7 Projektisuunnitelman jäykät muuttamismenettelyt 21.3 54.0 Hankkeen sisällön ja tavoitteiden haasteellisuus 19.9 67.1 Kohderyhmien kokoamisen ja hankkeeseen sitouttamisen vaikeudet 15.1 69.1 Hankkeen riittämätön resursointi 14.6 66.9 Viranomaisohjeistuksen riittämättömyys sisällöllisistä asioista (tavoitteet, painopisteet jne.) 14.4 63.1 Viranomaisen jälkimaksatuskäytäntö 14.1 54.2 Hankkeen sisäisen johtamisen hankaluudet (esim. henkilövaihdokset) 12.9 73.6 Yhteistyökumppaneiden löytämisen ja hankkeeseen sitouttamisen vaikeudet 12.5 72.4 Hankkeen ajoituksen osuvuus suhteessa sen toteutusympäristön tarpeisiin 11.8 70.7 Puutteet oman taustaorganisaation ESRprojektihallinto-osaamisessa 11.0 72.7 Puutteet oman taustaorganisaation sitoutumisessa hankkeeseen 6.2 77.7 Projektikyselyn mukaan selvästi suurin toimintaa hankaloittanut este on ollut viive ohjelman käynnistymisessä. Tätä on käsitelty yksityiskohtaisesti toimintalinjaevaluaattoreiden raporteissa, jotka laadittiin keväällä 2009. Tässä yhteydessä asiaa ei enää käsitellä.

18 Haastatteluissa (loka marraskuu 2009) tuli nyt esiin, että viivästyksestä on toivuttu ja ohjelma on nyt aikataulussa. Esteet vaihtelevat merkittävästi toimintalinjan ja alueen mukaan. Tämä vaihtelu esitetään seuraavissa kuvioissa. Kuvio 13. Toimeenpanoa hankaloittaneet tekijät (Kyllä prosenttiosuudet) toimintalinjan mukaan Hakemuksen pitkä viranomaiskäsittelyaika Seurantaan ja raportointiin liittyvät hankaluudet 21 23 37 38 51 56 50 63 TL1 TL2 TL3 TL4 Viranomaisohjeistuksen riittämättömyys teknisistä asioista (tukikelpoisuus, budjetti, hakemuksen täyttö jne.) 22 28 27 50 Projektisuunnitelman jäykät muuttamismenettelyt 21 19 31 Hankkeen sisällön ja tavoitteiden haasteellisuus 20 25 17 25 Kohderyhmien kokoamisen ja hankkeeseen sitouttamisen vaikeudet 11 17 18 50 Hankkeen riittämätön resursointi 11 14 25 Viranomaisohjeistuksen riittämättömyys sisällöllisistä asioista (tavoitteet, painopisteet jne.) 10 11 27 38 Viranomaisen jälkimaksatuskäytäntö 9 14 26 Hankkeen sisäisen johtamisen hankaluudet (esim. henkilövaihdokset) 16 13 12 Yhteistyökumppaneiden löytämisen ja hankkeeseen sitouttamisen vaikeudet 9 9 18 50 Hankkeen ajoituksen osuvuus suhteessa sen toteutusympäristön tarpeisiin 7 13 15 63 Puutteet oman taustaorganisaation ESRprojektihallinto-osaamisessa 11 9 14 25 Puutteet oman taustaorganisaation sitoutumisessa hankkeeseen 5 5 11