19.3.2019 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT, terveydenhuoltoneuvos
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OSAAMISEN KEHITTÄMISHAASTEET Ajankohtaista säädösvalmistelua Osaamisen kehittämislinjauksia Sairaanhoitajan tehtäväkuvan ja osaamisen muutoksia
TERVEYDENHUOLTOLAIN (1326/2010) MUUTOS: UUSI 60 a Lääkkeen määräämisen edellytyksenä olevan koulutuksen kustannukset voidaan maksaa valtion varoista Korvaus koulutuksesta maksetaan - henkilön työnantajana toimivalle terveydenhuollon toimintayksikölle - lääkkeen määräämisen edellyttämän koulutuksen perusteella, kun sairaanhoitaja on saanut rajatun oikeuden määrätä lääkkeitä Koulutuskorvauksen euromäärästä säädetään STM:n asetuksella Valtion budjettiin koulutuskorvausmomentilla 0,5 miljoonaa Työnantaja tekee hakemuksen aluehallintovirastolle kaksi kertaa vuodessa - Loppuvuoden osalta seuraavan vuoden 31.3. mennessä - Alkuvuoden osalta 30.9. mennessä HE annettiin eduskunnalle 18.10.2018 Lakimuutos tuli voimaan 1.1.2019 Sovelletaan 1.1.2019 jälkeen rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saaneisiin henkilöihin 3 19.3.2019 Marjukka Vallimies-Patomäki
Ensimmäinen sairaanhoitaja sai yksilöintitunnuksen kesäkuussa 2012. Helmikuussa 2019: Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus: 407 Erikoispätevyys ilman oikeutta: 9 Hallituksen esitys 69/2018 vp. Esitykset terveydenhuollon ammattihenkilölain 23b :ään: Rajatun lääkkeenmääräämisen käyttömahdollisuus nykyistä laajemmin kunnallisissa terveydenhuollon avohoidon palveluissa Mahdollisuus ottaa käyttöön julkiseen järjestämisvastuuseen kuuluvissa sopimuksen perusteella tai muuten kunnan/ky:n lukuun hankittavissa terveydenhuollon avohoidon palveluissa Palvelun tuottajasta riippumatta samat potilasturvallisuuteen liittyvät edellytykset ja velvollisuudet Toteuttaa hallitusohjelmaan sisältyvän reformin tavoitteita: - Joustavoittaa kelpoisuusehtoja ja uudistaa työnjakoa Parantaa potilaan hoitoon pääsyä ja nopeuttaa hoidon aloittamista Sujuvoittaa toimintaa ja edistää tarkoituksenmukaista työnjakoa Yksityiselle terveyspalvelujen tuottajalle samanlainen mahdollisuus käyttää eri ammattihenkilöryhmien osaamista julkiseen järjestämisvastuuseen kuuluvissa avohoidon palveluissa Sisältö hyväksyttiin 13.3.2019 eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä 4 19.3.2019 Marjukka Vallimies-Patomäki
Osaamisella soteen -hanke Hanke käynnistyi 1.8.2017 ja asetettiin eduskunnan vaalikauden loppuun asti; toteutetaan OKM:n ja STM:n yhteistyönä Väliraportti täydennyskoulutustarpeista 28.3.2018 http://minedu.fi/hanke?tunnus=okm042:00/2017 VN TEAS-hanke: Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Itä-Suomen yliopisto. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. Raportti ja ehdotukset tutkintoon johtavan koulutuksen kehittämisestä maalis-huhtikuussa 2019 Laaja asiantuntijaverkosto ja virkamiesryhmä ohjausryhmän valmistelun tukena 5
Osaamisella soteen hankkeessa tunnistettuja haasteita uuden järjestelmän ja lainsäädännön ymmärrys palveluohjaus ja asiakkaan osallisuuden tukeminen yhdyspinnat : sosiaaliterveys, perus-erikois asiakaslähtöisyys, toimintakulttuurin muutos, palvelumuotoilu ammattien välinen yhteistyö ja sen johtaminen tietoon ja näyttöön perustuva toiminta kaikilla tasoilla kustannusvaikuttavuusosaaminen, eettinen osaaminen, kestävä kehitys digitaalisuus, tiedon hallinta ja hyödyntäminen, asiakkaiden palvelu Kuva opiskelijoista Mika Huisman / Helsingin yliopisto 6
Johtamisosaamisen kehittämisvaatimukset Erikoisasiantuntemuksen kehittämisvaatimukset Yhteiset osaamisvaatimukset OSAAMISELLA SOTEEN -HANKE Esitys Kohderyhmä Koulutusmuoto 1. Sote-uudistuksen yleiset vaikutukset henkilöstön osaamiseen 2.1. Palveluohjaaja, case manager ja palvelujen integroinnin erikoisosaaja 2.2. Laajennetut ja uudistetut tehtävänkuvat 3.1. Järjestämisosaaminen 3.2. Palvelutuotannon johtamisen ja kehittämisen osaaminen Perustason sotepalveluissa ja asiakasrajapinnassa toimivat Soveltuvan sosiaali- ja terveysalan AMKtutkinnon suorittaneet Avosairaanhoidossa: - Sairaanhoitajat - Terveydenhoitajat - Fysioterapeutit Suuhygienistit Sosiaalihuollon uudet tehtäväkuvat Sote-palveluiden järjestämisestä ja ohjaamisesta vastaavat Palveluntuottajien keskijohto ja lähiesimiestaso Olemassa oleva koulutustarjonta Tutkintokoulutukseen kehitettävät uudet osiot täydennyskoulutuksena, erityisesti digitaalisesti toteutettu skaalautuva koulutus Työpaikoilla toteutettava koulutus ja kehittämiseen kytketty koulutus Korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset Korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset Rajatun lääkkeenmääräämisen koulutus Lyhytkestoisempi täydennyskoulutus Olemassa oleva koulutustarjonta Muutosjohdon akatemia Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus Johtamisen erikoisammattitutkinto ja lähiesimiestyön ammattitutkinto MBA-koulutukset ja muut täydennyskoulutus Digitaaliset koulutukset 7 19.3.2019 Lähde: Osaamisella soteen hankkeen väliraportti, 28.3.2018. Marjukka Vallimies-Patomäki
OPTIMOITU SOTE-AMMATTILAISTEN KOULUTUS- JA OSAAMISUUDISTUS Sote-osaamisen monimuotoisuus Sote-osaamisen ajankohtaiset sisällöt Jaettu osaaminen Integroitu osaaminen Rajatyöosaaminen Työntekijyysosaaminen Kaikkien ammattialojen yhteinen sote-osaaminen: asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus, palveluohjaus Monialaisuus asiakaslähtöisyyden edellytyksinä: palveluiden jatkuvuus, jaettu vastuu ja osaaminen, palvelurakenteen tuntemus Osaamisen uudenlainen jäsentäminen: sote-rajat ylittävien asiakkuuksien tarpeisiin vastaaminen kompleksissa palvelukokonaisuuksissa Kommunikointitaidot, yrittäjyys, oman osaamisen tunnistaminen ja markkinointi moninaistuvassa palveluntuottajaverkostossa Ammattialakohtainen substanssiosaaminen ydinosaamisena Kaikkien ammattialojen yhteinen soteosaaminen Asiakastyöosaaminen Palveluiden ja työn kehittämisosaaminen Työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaaminen Lähde: Mukaillen: Kangasniemi M. ym. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. Marjukka Vallimies-Patomäki
OPTIMOITU SOTE-AMMATTILAISTEN KOULUTUS- JA OSAAMISUUDISTUS Koulutuksessa varmistetaan tieteenaloihin perustuva ammattialakohtainen substanssi-osaaminen sekä geneerisen osaamisen yhtenäinen tietopohja ja perustaidot. Sote-rajat ylittävät asiakkuudet edellyttävät koulutusten sisältöjen ja toteuttamistapojen suuntaamista ammattiryhmät ylittäviksi kokonaisuuksiksi. Tutkintorakennetta, tutkintoja ja täydennyskoulutusta kehitetään sekä yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä lisätään. Koulutusyhteistyötä laajennetaan teknologian ohella palvelu- ja taloussektoreille avaamaan uusia näkökulmia sote-osaamiseen. Sote-palveluiden asiakkaat otetaan mukaan koulutuksen toteuttamiseen asiakaslähtöisyyden ja palvelupolkujen oppimisessa. Osaamisen systemaattinen kehittäminen työelämässä Näkökulma yksittäisestä osaajasta osaavaan yhteisöön Lähde: Kangasniemi M. ym. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. 9 19.3.2019 Marjukka Vallimies-Patomäki
Osaamisella soteen: Linjauksia osaamisen kehittämisestä, luonnos Voimassa oleva terveydenhuollon lainsäädäntö antaa puitteet yhtenäisten, näyttöön perustuvien käytäntöjen luomiselle kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöryhmien ammatillisen osaamisen kehittämiseen Luotava toimivammat rakenteet, prosessit ja käytännöt: - koulutustarpeiden määrälliseen ja osaamisen tarpeiden laadulliseen ennakointiyhteistyöhön - suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen - työntekijän ja työyhteisön näkökulmat - pedagogiset menetelmät: esim. simulaatio ja muu todellisuutta mallintava pedagogiikka, digitaalinen opetus - osaamisen kehittymisen arviointi- ja varmistamismenetelmät Tavoitteena osaamisen johtaminen yhtäältä työntekijän ja työyhteisön osaamistarpeiden sekä toisaalta organisaation perustehtävän ja toiminnan kehittämisen mukaisesti ERVA-alueiden ja palveluntuottajien sekä korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyössä 10 19.3.2019
Osaamisella soteen: Linjauksia osaamisen kehittämisestä, luonnos Yhteinen geneerinen osaaminen: 1) Asiakastyöosaaminen monialaisessa yhteistoiminnassa - substanssiosaaminen, vuovaikutustaidot, eettinen ja juridinen tietoperusta, palvelujärjestelmän tuntemus 2) Kehittämisotoiminnan osaaminen 3) Työntekijältä vaadittavat uudet valmiudet Jatkuvaan oppimiseen koulutusjatkumot ja joustavat opintopolut: - Koulutusorganisaatioiden koulutustarjonta & työssä tapahtuva ohjattu oppiminen - Monipuoliset oppimisympäristöt ja vaikuttavat pedagogiset menetelmät tukemaan asiantuntijaksi kehittymisen polkuja - Monialainen harjoittelu ja monialaiset opinnot tutkintoon johtavassa koulutuksessa Osaamisen kehittymisen arviointi- ja varmistamismenetelmät Ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja palvelujärjestelmän yhteistyössä määriteltävä osaamista erikoistavat ja syventävät yhtenäisen kokonaisuudet Laaja kokonaisarvio sote-alan korkeakoulututkintojen ja jatkuvan oppimisen rakenteista: - Saman tasoisen tutkinnon suorittamisen sijaan joustavampia polkuja uusien osaamiskokonaisuuksien saavuttamiseksi; modulaariset rakenteet - YAMK-tutkintojen rooli: kaksoistutkinnot ja kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma 11 19.3.2019
ASIANTUNTIJUUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN TUKIRAKENTEENA Asiantuntijuuden tyypit Osaamisen tavoite Osaamisen painotus Kliinisessä hoitotyössä toimivat hoitajat Vahva kliinisen hoitotyön ja tiedon soveltamisen osaaminen Työ- ja toimintayksikön tuntemus Kliinisesti erikoistuneet hoitajat Vahva erityisosaaminen Tiedon soveltamisen ja kehittämisosaaminen Työ- ja toimintayksikön tuntemus Kliinisen hoitotyön asiantuntijat Oman kliinisen alueen vahva osaaminen Vahva kehittämisosaaminen Tutkimusosaamista Järjestelmän tuntemus Kliinisen hoitotieteen asiantuntijat Vahva kliinisen alueen tutkimus- ja kehittämisosaaminen Johtamisosaaminen Järjestelmän tuntemus Lääkkeenmääräämiskoulutuksen opintojen Tutkimuksen ja kehittämisen osaaminen hyväksilukeminen sekä niiden johtamisen osaaminen YAMK-tutkinnossa Tiedon tuottaminen ja levittäminen Kliinisen hoitotyön osaaminen toimintayksikössä ja alueilla Asiakaskohtainen tiedon käyttö ja soveltaminen Toiminta näyttöön perustuvien (NP) käytäntöjen käyttöönotossa NP-tiedon käyttö ja soveltaminen hoidossa. Asiantuntemuksen ajantasalla pitäminen ja syventäminen. NP-tiedon käyttö ja soveltaminen omalla erikoisalalla. NP-käytäntöjen käyttöönoton ohjaus ja tuki työyksikössä. Asiantuntemuksen ajantasalla pitäminen ja syventäminen. Tiedon välittäminen. Tieteellisen tiedon soveltaminen. Käytäntöjen yhtenäistäminen toimintayksiköissä ja alueella. NP-käytäntöjen kehittäminen ja käytöönoton tuki. Tiedon levittäminen ja käytön seuraaminen. Asiantuntemuksen syventämien. Hoitotyön suositusten laatiminen. Arviontimenetelmien kehittäminen, interventio-, vaikuttavuustutkimus, hyvien/np-käytäntöjen toimeenpanon arviointi. Kehittämis- ja tutkimushankkeiden johtaminen. Asiantuntijuuden kehittymisen tuki. Lähde: Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. STM:n julkaisuja 2009:18. Marjukka Vallimies-Patomäki
Lähde: STM:n raportteja ja muistioita 2016:61. Geneeriset orientaatiot EHDOTUS VIITEKEHYKSEKSI KLIINISEN HOITOTYÖN ERIKOISOSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ Väestön terveys Asiakaslähtöiset, integroidut sote-palvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito - Sosiaalihuolto Kliinisen hoitotyön laatu, turvallisuus ja kustannusvaikuttavuus Kliinisen hoitotyön uudet kompetenssit Kliinisen hoitotyön erikoistumisalat Terveyden edistäminen Kuntouttava Laatu ja Näyttöön perustuva työote potilasturvallisuus toiminta Terveys- ja hyvinvointiosaaminen 1) Kansansairauksien hoitotyö 2) Mielenterveys ja päihdetyö 3) Palveluohjaus Moniammatillinen verkostotyö Pitkäaikaissairaan ja ikääntyneen terveystarpeet 4) Gerontologinen hoitotyö 5) Syöpään sairastuneen hoitotyö 6) Palliatiivinen hoitotyö ja kivunhoito Digitaaliset palvelut Hoidon ohjaus Akuutit terveystarpeet 7) Akuuttihoitotyö 8) Kirurginen hoitotyö 9) Anestesia- ja tehohoitotyö 10) Epidemioihin varautuminen ja infektioiden torjunta 13 19.3.2019 Osaamisen kehittämisen kansallinen ja alueellinen koordinaatio Osaamisen varmistaminen ja tunnistaminen Osaamisen kehittäminen prosessina Marjukka Vallimies-Patomäki
AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA YLIOPISTOJEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET 2018 Ammattikorkekaoulut 1. Haavahoidon asiantuntija 2. Hygieniahoitajan erikoistumiskoulutus 3. Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju Yliopistot 1. Apteekki- ja sairaalafarmasian erikoistumiskoulutus farmaseuteille 2. Apteekki- ja sairaalafarmasian erikoistumiskoulutus proviisoreille 3. Teollisuusfarmasian erikoistumiskoulutus farmaseuteille 4. Teollisuusfarmasian erikoistumiskoulutus proviisoreille 4. Lastensuojelutyön erikoistumiskoulutus 5. Kliinisen terveyspsykologian erikoispsykologikoulutus 6. Lasten ja nuorten erikoispsykologin koulutus 7. Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus 8. Psykoterapian erikoispsykologikoulutus 9. Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus 10. Oikeuspsykologian erikoistumiskoulutus 5. Moniammatillinen kotikuntoutus 6. Mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus 7. Monikulttuurisuuden asiantuntijan erikoistumiskoulutus 8. Sosiaali- ja terveysalan palveluiden kehittäjä Lähde: OPH:n erikoitumiskoulutusten julkinen luettelo. Marraskuu 2018. 11. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus, Hyvinvointipalveluiden erikoisala 12. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus, Kuntouttavan sosiaalityön erikoisala 13. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus, Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoisala 14. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus, Rakenteellisen sosiaalityön erikoisala 15. Monikulttuurisuuden asiantuntijan erikoistumiskoulutus
PERUSTERVEYDENHUOLLON AVOHOITOKÄYNNIT AMMATTIRYHMITTÄIN VUOSINA 2001 2017 Sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan kiireettömän avosairaanhoidon käynnit muodostivat 50 % lääkärin ja sairaanhoitajan/ terveydenhoitajan yhteenlasketuista käynneistä vuonna 2018. Lähde: Tilastoraportti 14/2018, 21.5.2018. THL. 15 19.3.2019 Etunimi Sukunimi
Lähde: Sosiaali- ja terveyspalvelut. THL 2/2018.
Economy of Wellbeing Increases our understanding of how wellbeing enhances productivity, generates economic growth, increases employment, and reduces public expenditure in the long term; Highlights the importance of wellbeing impact assessments, designed to evaluate how legislative and policy measures affect the wellbeing of people Underlines wellbeing as a value in itself and as a source of societal resilience and stability that also benefits business and investment. Promoting wellbeing of its people is a central aim of the Union (Art. 3 TEU). 17
HYVÄÄ KEHITTÄMISTYÖTÄ JA UUSI AVAUS Ammattikorkeakoulut ovat tehneet hyvää kehittämistyötä: - Sairaanhoitajakoulutuksen osaamiskuvausten päivittäminen ja osaamisen varmistamismenetelmien kehittäminen - Ammattikorkeakoulujen kliinisen hoitotyön opettajien tehtäväkuvien kehittäminen harjoittelun ohjauksessa - Potilaan kliinisen tutkimisen ja oireenmukaisen hoidon osaamiskuvausten määrittely ja osaamisen varmistamisen menettelyt rajatun lääkkeenmääräämisen koulutuksessa vaikutuksia perustutkinnon ja YAMK-tutkinnon kehittämiseen - Kliinisen hoitotyön osaamiskuvausten määrittely YAMK-tutkintoa varten asiantuntijuuden kehittymisen viitekehyksen pohjalta - Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamiskuvausten määrittely viitekehyksen neljän asiantuntijuustyypin mukaisesti Haasteena primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventio: - Vaikuttavien menetelmien käytön ja kehittämisen osaamisen - Pitkäaikaissairauksien hoitotasapainon arviointiosaaminen terveystuloksia ja kustannusvaikuttavuutta mittaavien indikaattoreiden avulla Seuraavan sukupolven kliinisen hoitotyön asiantuntijakoulutus: YAMK- ja TtM-tutkintojen jatkokehittämistarpeet 18 19.3.2019 Marjukka Vallimies-Patomäki
YHTEENVETO KEHITTÄMISTARPEISTA Ammattikorkeakoulut ja yliopistot: Kliinisen hoitotyön erikoisalojen määrittely yhteistyössä toimintayksiköiden kanssa ja erikoistumiskoulutuksen järjestäminen ammattikorkeakoulujen työnjaon perusteella YAMK-tutkintoon johtavan kliinisen hoitotyön koulutusohjelman kehittämisen vaativiin potilastyön eri tehtäviin Preventio-osaamisen vahvistaminen kliinisen hoitotyön asiantuntijan tehtäviin suuntaavissa YAM- ja TtM-tutkinnoissa AMK- ja yliopisto-opintojen hyödyntäminen perustutkinnon jälkeisissä koulutuksissa Palvelujärjestelmä: Osaamisen kehittäminen työelämässä osaamisen johtamisen ja jatkuvan oppimisen periaatteiden mukaisesti Urakehityksen suunnittelu kliinisen hoitotyön asiantuntijuuden viitekehyksen mukaisesti Uudet työelämässä tapahtuvan oppimisen muodot ja rakenteet Jatkuva oppiminen: Kliinisen hoitotyön osaamisen varmistamisen uudet menetelmät osaamisen revalidointi Kliinisen hoitotyön osaamisen kehittymisen rekisteröinti viitekehyksen mukaisesti 19 19.3.2019 Marjukka Vallimies-Patomäki
KESKUSTELUTEEMAT 1) Onko tarpeen määritellä yhtenäisin perustein, mitkä ovat kliinisen hoitotyön erikoisalat ja niille osaamisvaatimukset ammattikorkeakoulujen työnjako? 2) Miten YAMK-tutkintoon johtavaa kliinisen asiantuntijan koulutusohjelmaa tulisi kehittää, jotta se suuntaisi vahvemmin vaativiin potilastyön kliinisiin tehtäviin? 3) Miten erikoistumiskoulutuksiin ja YAMK-tutkintoon johtavaan kliinisen asiantuntija koulutusohjelmaan saadaan: - jatkumo kliinisen asiantuntijuuden kehittymisen viitekehyksen pohjalta, - ohjattua harjoittelua työelämässä, - yhteistyötä yliopistojen kanssa esim. lääketieteen opinnoissa? 4) Onko tarpeen rakentaa YAMK-tutkintoon johtavaan kliinisen asiantuntijan koulutusohjelmaan vahvempi prevention, sen menetelmien kehittämisen ja mittaamisen ja seurannan osaaminen? - edellyttää yhteistyötä yliopistojen kanssa esim. lääketieteen sekä terveydentilan riskitekijöiden arvioinnin ja hoitotasapainon mittaamisen ja opinnoissa 20 19.3.2019 Marjukka Vallimies-Patomäki