Seinistä vapaata hoitotyötä ja aito asiakaslähtöisyys

Transkriptio

1 Seinistä vapaata hoitotyötä ja aito asiakaslähtöisyys Tepa-projekti Lahti, Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Terveydenhuoltoneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Sisältö 1) Sote-uudistus - asiakaslähtöisyys ja seinättömyys 2) Sairaanhoitajan tehtäväkuva muutoksessa: - Kehittämistyötä ja tilastotietoja Suomesta - Kansainvälisiä tutkimuksia sairaanhoitajan laajennetusta tehtäväkuvasta 3) Sairaanhoitajan osaamisen kehittämisen uusia suuntia M.Vallimies-Patomäki

3 Sote- ja maakuntauudistus > Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut > Julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu 3 mrd euroa vuoteen 2029 Integraatio Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensovitetaan asiakaskeskeisiksi kokonaisuuksiksi Valinnanvapaus Asiakas valitsee hyväksytyistä palvelun tarjoajista Julkiset, yksityiset ja järjestötuottajat Kilpailulla tarjontaa ja kustannustehokkuutta Rahoitusuudistus Monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan Maakuntauudistus Uudet monialaiset maakunnat 3

4 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT, muut yhteiset tukipalvelut Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien sopimuksellinen ohjaus Maakunnat Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät Ympäristöterveydenhuolto Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut Maakuntien välinen yhteistyö 5 soteyhteistyöaluetta Palveluntuottajat Julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelun tuottajat 18 maakuntaa - järjestämisvastuu - rahoitusvastuu - päättää palvelutasosta ja yhteistyösopimuksesta 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa) Sote-yhteistyöalueet keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät ja -foorumi yhteistyösopimus Kunnat Kunnat Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Paikallinen demokratia ja elinvoima Yleinen toimiala 4

5 Maakuntalaki Maakuntalaissa säädetään maakunnan tehtävistä, hallintorakenteesta, johtamisesta, taloudenhoidosta ja päätöksenteosta Maakunta = julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto 18 uuden maakunnan toiminta käynnistyy Maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta Maakunta voi tuottaa palvelut itse tai yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai hankkia sopimukseen perustuen muulta palvelun tuottajalta, ellei laissa toisin säädetä 5

6 Järjestämislaki Järjestämislailla säädetään, millä tavoin maakunnan pitää järjestää asiakkaiden lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuolto Laki koskee julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä, ohjausta ja valvontaa. Maakunta vasta siitä, että - sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältö, laajuus ja laatu ovat asiakkaiden tarpeen mukaisia - palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu- ja hoitoketjut Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan, ja palvelulaitos vastaa maakunnan omasta tuotannosta. Lisäksi palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien on tehtävä yhteistyösopimus. Maakunta vastaa myös alueensa sote-kehittämisestä ja kehittämisyhteistyöstä, jota yhteensovitetaan yhteistyöelaueella. 6

7 Valinnanvapaustuottajat Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantorakenne Järjestäjän ohjaus ja valvonta, sopimusohjaus Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö järjestämisessä - Suojaverkko Laajan valinnanvapauden raja X Oy Z osuuskunta Palveluseteli & henk.koht. budjetti Lähete Maakunnan palvelulaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei laajan valinnanvapauden piirissä Lähete Laaja valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvollisuus ja markkinoilla toimiminen. Maakunnan palvelulaitoksen sote-yhtiöt Hankinta Palveluseteli henk.koht. budjetti Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Palvelulaitoksen yhtiöt Maakunnan oma tuotanto Y-yhdistys Palvelujen käyttö Asiakkaat

8 Sote-uudistus - toiminnallinen muutos Ihminen ja vaikuttavuus keskiössä Asiakaskeisyys integraatiossa asiakkailla mahdollisuus saada tarpeisiin vaikuttavia palveluita oikea-aikaisesti asiakkaan saama palvelu on sujuva kokonaisuus palvelussa yhdistetään asiakkaan tarpeiden mukaisesti joustavasti erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden keinoja, toimenpiteitä ja osaamisia. palvelu- ja hoitoketjuja johdetaan kokonaisuutena ja asiakastieto siirtyy sujuvasti toimijoiden välillä. palveluketjut ovat useisiin eri tuottajiin perustuvassa kokonaisuudessa välttämättä organisaatiorajat ylittäviä

9 Asiakaslähtöisyys lainsäädännössä Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun 3 Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan huomioon. Tutkimusta, hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma, 4a Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä potilaan, hänen omaisensa tai läheisensä taikka hänen laillisen edustajansa kanssa. Potilaan tiedonsaantioikeus, 5 Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista... Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys siten, että potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön. Potilaan itsemääräämisoikeus, 6 Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos täysi-ikäinen potilas ei kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tästä ei saada selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena M.Vallimies-Patomäki

10 Asiakaslähtöisyys lainsäädännössä Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun 4 Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Asiakkaan oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista 5 Sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan Palvelu- ja hoitosuunnitelma 7 Palvelu- ja hoitosuunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa sekä tapauksissa asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa taikka asiakkaan ja hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen 8 Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu M.Vallimies-Patomäki

11 Asiakaslähtöisyys lainsäädännössä Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) o Vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä 3 - Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää - Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä huomioon yksilöllinen avun tarve o Palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelma 3a Vammaispalvelulainsäädännön uudistus o Lähtökohta: - Vammaisten ihmisten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden parantaminen o Tavoite: - Säilyttää nykyiset hyvin perusoikeuksia turvaavat, vahvat oikeudet, kuten oikeus palveluasumiseen, henkilökohtaiseen apuun ja liikkumista tukeviin palveluihin - Kehittää henkilökohtaista apua, lyhytaikaista huolenpitoa, valmennusta ja tukea uudenlaisissa asiakasproseseissa M.Vallimies-Patomäki

12 Asiakaslähtöisyys lainsäädännössä Järjestämislakiluonnos o Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus 4 Sosiaali- ja terveydenhuolto on suunniteltava ja toteutettava sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisina kuin asiakkaiden tarve maakunnassa edellyttää o Palvelustrategia 14 Palvelustrategiassa on otettava huomioon asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen ja muiden sote-palvelujen sovittaminen yhteen siten, että asiakkaan tarvitsemat palvelut muodostavat tarpeen mukaisen kokonaisuuden M.Vallimies-Patomäki

13 Asiakaslähtöisyys käytännön hoitotyössä Lähtökohdat: Asiakkaan hoito- ja palvelutarpeet sekä tuen tarpeet Tarpeisiin vastaaminen ei jäsenny viranomaisten tai sektorirajojen mukaisesti, vaan hoidon tulee muodostaa asiakkaan näkökulmasta saumaton kokonaisuus Valinnanvapaus: asiakkaan osallisuus ja aito mahdollisuus vaikuttaa omaan hoitoonsa ja laajemmin palvelujen kehittämiseen ja suunnitteluun Toteutuminen: Perustana terveys-, hoito- ja palvelusuunnitelma Räätälöity palvelukokonaisuus Asiakaslähtöinen toiminta perustuu yhdessä tekemiseen Tuettu päätöksenteko Asiakas määrittelee itse tavoitteensa; esimerkki Hollannista vammaisen henkilön tavoitteiden määrittelystä ja apukeinoista siinä Läheisten rooli korostuu, jos asiakkaan terveydentila tai toimintakyky ovat esteenä osallistumiselle Asiantuntija kartoittaa ja selvittää, minkälaista tukea asiantuntijat voivat tuoda eri palveluiden muodossa Yhdessä sovitaan, kuka vastaa kokonaisuuden koordinaatiosta ja eri osista M.Vallimies-Patomäki

14 Asiakaslähtöisyys käytännön hoitotyössä Sairaanhoitajan työssä painottuvat: Asiakaslähtöisyys Kliininen asiantuntemus hoidon tarpeen arvioinnissa sekä hoidon toteuttamisessa ja seurannassa Omahoidon ohjaus ja tukeminen Asiakaan tuki selviytymiseen tavoitteiden mukaisesti Laadun ja potilasturvallisuuden varmistaminen Ammattitoiminnan perusta, NP-toiminnan vaatimus Palvelujärjestelmän tuntemus Hoidon ohjaus ja palveluohjaus Kehittävä työote hoito- ja palveluketjussa Alan kehityksen ja tutkimusten seuraaminen Johtamisella luodaan edellytykset asiakaslähtöisen ja saumattoman palvelukokonaisuuden toteutumiselle Toimintakulttuurilla varmistetaan asiakaslähtöisyys arkityössä M.Vallimies-Patomäki

15 I&O kärkihankkeen kokeilut Muutosagentti: Alueellinen yhteen sovitettu palvelukokonaisuus, jossa kotihoito on ensisijainen KÄYNNISTÄMISAVUSTUS: Muutosagentti kaikkiin maakuntiin (18 + 1) Toimenpide 1: Ikäihmisten kotihoidon kehittäminen Toimenpide 2: Kaikenikäisten omaishoidon vahvistaminen Keskitetty alueellinen asiakas- /palveluohjaus - toimintamalli Toimiva kotihoito - toimintamalli Asumisen ja palvelun yhdistäminen Omais- ja perhehoidon keskukset Muistisairaan omaishoito yhteistyönä Mielenterveysja päihdekuntoutujien omaisten ja omaishoitajien tukeminen Vammaisten laisten omaishoito KOKEILUJA yhden tai useamman maakunnan alueella KOKEILUJA yhden tai useamman maakunnan alueella

16 Iäkkäiden palvelukokonaisuus ja omais- ja perhehoitoa tukevat palvelut maakunnassa Peruspalvelut Palvelukoordinaattori Palvelutarpeen arviointi yhteneväisin ja vertailukelpoisin menetelmin Erilaisten palveluntuottajien valikko, josta palvelu tai tuki valitaan Neuvontapalvelut Keskitetty alueellinen asiakas- /palveuohjaus - yhden luukun periaate Hoito- ja palvelusuunnitelma Asiakassegmentointi ja tukien ja palveluiden myöntäminen Tukipalvelut Lähipalvelut lähellä asiakasta ja omaishoitajaa Asuminen Ennaltaehkäisevät palvelut Matalan kynnyksen palvelut Seurakunnat Kotihoito ja -kuntoutus Alueellinen omais- ja perhehoidon keskus Järjestöjen toiminta ja palvelut Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

17

18 Tulevaisuuden sote-palvelut kansalaisen näkökulmasta Digitaalinen neuvonta ja seuranta, kliinisen asiantuntijan konsultaatio SH:n liikkuva vastaanotto Sähköiset palvelut 24 h - parantavat palvelujen alueellista saatavuutta (palvelutiedot, neuvonta, omahoito, ajanvaraus, etäkonsultaatio jne) Liikkuvat palvelut - pyörien päällä, terveystarkastukset, rokotukset, laboratoriokokeet, hammashoitola, sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotto, kriisipalvelut jne. Keskitetty palveluohjaus Asiakas Koordinointi Palvelukoordinaattori Palveluohjaaja Konsultoiva sairaanhoitaja Suppeamman päivystyksen yksikkö Kotiin tarjottavat palvelut -tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä (kotihoito, perhetyö, ensihoito, kotikuntoutus jne) Lähellä tarjottavat palvelut - matalan kynnyksen palvelupisteet, neuvolat, perhekeskukset, hoitajan ja lääkärin vastaanotto, sosiaalityö jne. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö - 5 yliopistollista sairaalaa, 7 keskussairaalaa ja vaativa sosiaalipäivystys Kotikäynnit, kotisairaala Hoidon tarpeen arviointi, ohjaustehtävä, SH:n vastaanotto, asiakasvastaava SH:n tekemä hoidon kiireellisyyden arvio, kotiutustehtävä SH:n vastaanotto, kl. erikoistuneen hoitajan ja kl. asiantuntijan tehtävät eri erikoisaloilla

19 Sairaanhoitajat kuntasektorilla työskentelevästä hoitotyössä toimivasta henkilöstöstä 2015 * Sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, kätilöt ja ensihoitajat. Kunnalliset terveyspalvelut: 38 % Kunnalliset sosiaalipalvelut: 9 % Kunnalliset SOTE-palvelut: 28 % M.Vallimies-Patomäki

20 Perusterveydenhuollon avosairaanhoitokäynnit lääkärillä ja muulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä ,9 % 49,8 % 47,6 % Lähde: Sotkanet, THL M.Vallimies-Patomäki

21 Odotusajat lääkärin ja sairaanhoitajan avosairaanhoidon vastaanotoille perusterveydenhuollossa 2015 Lähde: Avohilmo. Kuutioraportti THL M.Vallimies-Patomäki

22 Arvio sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan* kustannussäästöistä Kaava 1. Erään terveyskeskuksen yksikköhintojen perusteella tehty arvio kustannussäästöistä, jos hoitajavastaanottojen osuus olisi 55 % ja lääkärivastaanottojen osuus 45 % hoitaja- ja lääkärivastaanottojen kokonaismäärästä ( ). Kokonaiskustannukset 1 - kokonaiskustannukset 2 = kustannusvoitto , ,55 = ,31 euroa Kaava 2. THL:n (Kapiainen ym. 2014) yksikköhintojen perusteella tehty arvio kustannussäästöistä, jos hoitajavastaanottojen osuus olisi 55 % ja lääkärivastaanottojen osuus 45 % hoitaja- ja lääkärivastaanottojen kokonaismäärästä ( ). Kokonaiskustannukset 3 - kokonaiskustannukset 4 = kustannusvoitto , ,80 = ,60 euroa * Sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan osuus 47 % vuonna Lähde: STM:n raportteja ja muistioita 2015: M.Vallimies-Patomäki

23 SAIRAANHOITAJAN TEHTÄVÄKUVAN LAAJENTAMINEN - Kansainvälisen kirjallisuuden näkökulma Taustalla lääkärivajeet, ongelmat hoitoon pääsyssä ja kustannusten hillitseminen Korvaava tehtäväkuva (substitution) - Sairaanhoitajan tehtäväkuvaan liitetään perinteisesti lääkärin vastuualueeseen kuuluvia tehtäviä Täydentävä tehtäväkuva (supplementation) - Sairaanhoitajan tehtäväkuvaan liitetään uusia tai riittämättömästi katettuja tehtäväalueita: case manager, koordinointiin ja yhteistyöhön liittyvät tehtävät, ehealthseuranta jne. Lähde: OECD M.Vallimies-Patomäki

24 SAIRAANHOITAJAN TEHTÄVÄKUVAN LAAJENTAMINEN - Kansainvälisen kirjallisuuden näkökulma Nurse Practitioner/Advanced Practice Nurse (NP/APN) - Laajavastuinen kliininen hoitotyö, tutkimus, opetus ja johtaminen Laajavastuinen kliininen hoitotyö: 1) Lääkkeenmäärääminen 2) Diagnoosin tekeminen 3) Hoidosta päättääminen 4) Kokeiden ja tutkimusten määrääminen 5) Vastuuväestön tai tiettyjen potilasryhmien hoitaminen 6) Potilaan ensikontakti 7) Lähetteiden tekeminen 8) Edellyttää usein maisteritason koulutusta Lähde: OECD M.Vallimies-Patomäki

25 Sairaanhoitajan tehtäväkuvien laajentaminen* perusterveydenhuollossa 39 maassa Kattavat tehtäväkuvat laajavastuisessa hoitotyössä 1. Alankomaat 2. Australia 3. Englanti 4. Irlanti 5. Kanada 6. Pohjois-Irlanti 7. Skotlanti 8. Suomi 9. USA (22 states, DC) 10. Uusi-Seelanti 11. Wales Rajatut tehtäväkuvat laajavastuisessa hoitotyössä 1. Belgia 2. Espanja 3. Islanti 4. Italia 5. Kroatia 6. Kypros 7. Latvia 8. Liettua 9. Luxemburg 10. Malta 11. Portugali 12. Ruotsi 13. Slovenia 14. Tanska 15. Unkari 16. Viro (LS) Ei laajennettuja tehtäväkuvia 1. Bulgaria 2. Itävalta 3. Kreikka 4. Norja 5. Puola (LS) 6. Ranska 7. Romania 8. Saksa 9. Slovakia 10. Sveitsi 11. Tšekin tasavalta 12. Turkki Lähde: Maier & Aiken 2016, OECD *Indikaattorit: reseptit, dg, kokeet, potilasryhmät, hoitopäätökset, lähete, suora kontakti, APN-koulutus M.Vallimies-Patomäki

26 OECD:n analyysi NP/CNS/APN:n toteuttamasta hoidosta perusterveydenhuollossa 10 systemoitua kirjallisuuskatsausta vuosilta Satunnaistetut kontrolloidut kokeet useista eri maista Johtopäätökset: NP/CNS/APN:n toteuttama hoito oli laadultaan yhtä hyvää tai parempaa verrattuna lääkärin toteuttamaan hoitoon Ei näyttöä, että NP/CNS/APN:n toteuttama hoito olisi laadultaan tai tuloksiltaan huonompaa kuin lääkärin toteuttama hoito Potilastyytyväisyys oli yleensä korkeampi ja kuolleisuus matalampi NP/CNS/APN-ryhmässä Useimmissa kliinisissä parametreissä eri potilasryhmissä ei ollut eroja Ei eroja lääkemääräysten, kokeiden ja tutkimusten määrissä Tulokset kustannuksista vaihtelivat NP/CNS/APN:n vastaanotot pitempiä, ja he kutsuivat potilaan useammin seurantakäynnille NP/CNS/APN:t antoivat enemmän potilasohjausta NP/CNS/APN-ryhmässä potilas harvemmin sairaalahoitoon Katsausten kattamista tutkimuksista osaan liittyi rajoituksia Tulokset samansuuntaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa M.Vallimies-Patomäki

27 Geneeriset orientaatiot EHDOTUS VIITEKEHYKSEKSI KLIINISEN HOITOTYÖN ERIKOISOSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ Asiakaslähtöiset, integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut uusissa sote-rakenteissa: Perusterveydenhuolto - Erikoissairaanhoito - Sosiaalihuolto Terveyden Kuntouttava Laatu ja Näyttöön perustuva Moniammatillinen Digitaaliset Hoidon edistäminen työote potilasturvallisuus toiminta verkostotyö palvelut ohjaus 10 erikoistumisalaa Osaamisen kehittämisen kansallinen ja alueellinen koordinaatio Osaamisen varmistaminen ja tunnistaminen Osaamisen kehittäminen prosessina Lähde: TANK, Hoitotyön jaosto. Luonnos M.Vallimies-Patomäki

28 Ammatillisen osaamisen kehittämisen prosessi Lähde: TANK, Hoitotyön jaosto. Luonnos M.Vallimies-Patomäki

29 I EHDOTUKSET: Kansallinen ja alueellinen koordinaatio Ehdotus 1. Yhteistyörakenteet ja -käytännöt kliinisen hoitotyön erikoisosaamisen määrittelyssä Kliinisen hoitotyön erikoisosaamisen kehittämislinjauksista sopiminen viidellä yhteistyöalueella maakuntien ja alueen korkeakoulujen yhteistyössä Ammattikorkeakoulut vastaisivat linjausten pohjalta kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutustarjonnasta keskinäisen sopimusmenettelynsä puitteissa Kansallisen tason koordinaatiorakenne Lähde: TANK, Hoitotyön jaosto. Luonnos M.Vallimies-Patomäki

30 II EHDOTUKSET: Osaamisen kehittäminen ja varmistaminen yhtenäisin menetelmin Ehdotus 4. Yhtenäiset osaamistavoitteet ja osaamisen arviointimenetelmät kliinisen hoitotyön erikoistumisaloille Osaamisperustaisuus antaisi pohjan myös AHOT-menettelylle Ehdotus 5. Kliinisen hoitotyön osaamisen kehittäminen työelämässä Viidellä yhteistyöalueella osaamisen kehittämisen rakenteet ja menetelmät: - Hops:ssa määritelty opiskelu aidoissa oppimisympäristöissä - Työelämässä tapahtuvaan oppimiseen liittyvä kehittämistehtävä ja mentori Lähde: TANK, Hoitotyön jaosto. Luonnos M.Vallimies-Patomäki

31 III EHDOTUKSET: Kliinisen hoitotyön erikoistumisalat 10 erikoistumisalaa muodostaisivat kansallisesti yhtenäisiin osaamistavoitteisiin perustuvan kokonaisuuden Toteutus ammattikorkeakoulujen sopimusmenettelyn mukaisesti erikoistumiskoulutuksina Erikoistumisaloilla geneerinen orientaatio, joka antaa valmiuksia vastata elintapoihin liittyviin haasteisiin sekä työskennellä sote-uudistuksen tavoitteiden, potilasturvallisuusvaatimusten ja NP-toiminnan periaatteiden mukaisesti Erikoistumisaloista osa soveltuu myös monialaiseen koulutukseen Viitekehyksen ja erikoistumiskoulutusten pilotointi Lähde: TANK, Hoitotyön jaosto. Luonnos M.Vallimies-Patomäki

32 EHDOTUS KLIINISEN HOITOTYÖN ERIKOISTUMISALOIKSI Terveys- ja hyvinvointiosaaminen 1. Kansansairauksien hoitotyö - sisältäen neurologisen hoitotyön Pitkäaikaissairaan ja ikääntyneen terveystarpeet 2. Mielenterveys ja päihdetyö 5. Syöpään sairastuneen hoitotyö Akuutit terveystarpeet 4. Gerontologinen hoitotyö 7. Akuuttihoitotyö 3. Palveluohjaus 6. Palliatiivinen hoitotyö ja kivunhoito 8. Kirurginen hoitotyö 9. Anestesia- ja tehohoitotyö 10. Epidemioihin varautuminen ja infektioiden torjunta Lähde: TANK, Hoitotyön jaosto. Luonnos M.Vallimies-Patomäki

33 ASIANTUNTIJUUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN TUKIRAKENTEENA Asiantuntijuuden tyypit Osaamisen tavoite Kliinisessä hoitotyössä toimivat hoitajat Vahva kliinisen hoitotyön ja tiedon soveltamisen osaaminen Työ- ja toimintayksikön tuntemus Kliinisesti erikoistuneet hoitajat asiantuntijat Kliinisen hoitotyön Vahva erityisosaaminen Oman kliinisen alueen Tiedon soveltamisen ja vahva osaaminen kehittämisosaaminen Lääkkeitä Vahva Työ- ja toimintayksikön määräävät kehittämisosaaminen tuntemus sairaanhoitajat Tutkimusosaamista Järjestelmän tuntemus Kliinisen hoitotieteen asiantuntijat Vahva kliinisen alueen tutkimus- ja kehittämisosaaminen Johtamisosaaminen Järjestelmän tuntemus Osaamisen painotus Tutkimuksen ja kehittämisen osaaminen sekä niiden johtamisen osaaminen Tiedon tuottaminen ja levittäminen Kliinisen hoitotyön osaaminen toimintayksikössä ja alueilla Asiakaskohtainen tiedon käyttö ja soveltaminen Toiminta näyttöön perustuvien (NP) käytäntöjen käyttöönotossa NP-tiedon käyttö ja soveltaminen hoidossa. Asiantuntemuksen ajantasalla pitäminen ja syventäminen. NP-tiedon käyttö ja soveltaminen omalla erikoisalalla. NP-käytäntöjen käyttöönoton ohjaus ja tuki työyksikössä. Asiantuntemuksen ajantasalla pitäminen ja syventäminen. Tiedon välittäminen. Tieteellisen tiedon soveltaminen. Käytäntöjen yhtenäistäminen toimintayksiköissä ja alueella. NP-käytäntöjen kehittäminen ja käytöönoton tuki. Tiedon levittäminen ja käytön seuraaminen. Asiantuntemuksen syventämien. Hoitotyön suositusten laatiminen. Arviontimenetelmien kehittäminen, interventio-, vaikuttavuustutkimus, hyvien/np-käytäntöjen toimeenpanon arviointi. Kehittämis- ja tutkimushankkeiden johtaminen. Asiantuntijuuden kehittymisen tuki. Lähde: Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. STM:n julkaisuja 2009: M.Vallimies-Patomäki

34 Yhteenveto: Sairaanhoitajan rooli ja osaaminen muutoksessa Sairaanhoitajat suuri ammattiryhmä, jonka työpanoksella ja osaamisella merkittävä vaikutus hoitoon pääsyyn, toiminnan sujuvuuteen, terveystuloksiin ja kustannuksiin Sairaanhoitajalta edellytetään kliinisen hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa tiimissä vahvaa terveystieteellistä osaamista, jotta hän pystyy: soveltamaan näyttöön perustuvia käytäntöjä, tuomaan niitä moniammatilliseen työskentelyyn tukemaan ja ohjaamaan niiden käyttöä Direktiivin 2013/55/EU mukaisesti Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus hankkeessa uudistetut sairaanhoitajan osaamiskuvaukset antavat vahvan perustan roolin muutokselle ja koulutuksen kehittämiselle Sairaanhoitajan osaaminen saadaan entistä paremmin käyttöön moniammatillisissa sote-tiimeissä osaamista kehittämällä ja urakehitysmalleilla M.Vallimies-Patomäki