MUISTIO 4/2015 Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä Paikka: Moisiokoti (Henriikkasali) Os. Moisiontie 18, 21270 Nousiainen. Aika: pe 17.4.2015 klo 9.00 14.30 Paikalla Anu Kärki, Huittinen Arja Santapukki, Parainen Eliisa Mannila, Ksthky Kaija Joensuu, Ksthky Johanna Ahde-Koponen, PoSa Sara Sillanpää, PoSa Sirpa Levy, Akseli Minna Nevalainen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Niko Vahala, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sari Furuholm, Satakunnan sairaanhoitopiiri Tarja Lindgren, Satakunnan sairaanhoitopiiri Marika Halinen, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja) Kirsi Harjula, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri (sihteeri) Heli Toroska, Pikassos 1. Avaus ja aamukahvi, projektipäällikkö Marika Halinen Projektipäällikkö Marika Halinen avasi kehittämispäivän. 2. Hankkeen vertaisarvioinnin yhteenveto, Heli Toroska Pikassos Oy Heli Toroska esitteli vertaisarvioinnin yhteenvedon, joka on liitteenä 1. Vertaisarvioinnista nousi esille seuraavaa: Vertaisarvioinnissa on arvioitu kehittämisosion toimintaa suhteessa hankkeen tavoitteisiin. Käytiin läpi kehittämisosioiden toimenpiteitä liittyen tavoitteisiin sekä vertaisarvioinnin perusteella esille nousseet ehdotetut toimenpiteet (ks diat). Ehdotettiin tehtäväksi yhteenvetoraporttia hankkeessa kehitetyistä tai käyttöönotetuista toimintamalleista tai hyvistä käytännöistä (Onko kehitetty uusia toimintamalleja?, Mitkä mallit ovat olleet pohjana käyttöönotetulle toimintamallille?, toimintamallin kohderyhmät, millä reunaehdoilla mikäkin malli toimii kunnassa tai vastaavasti ei toimi). Raporttiin myös kehittämisosioissa kokeiltavien/käyttöön otettujen eri arviointimallien ja liikuntasopimusten keskinäistä vertailua. Kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien seurannasta kannattaa raportoida, miten palvelusuunnitelmia kehitetään ja seurataan niissä kehittämisosioissa, missä tämä asia on tavoitteena (ks diat). Miten koulutuksista saatu tieto saadaan siirtymään organisaation toimintoihin? Voisiko tätä mallintaa hankkeessa? Kehittämisosiot ovat edenneet tavoitteiden suuntaisesti ja kehittämisosioiden suunnitelmat ovat syntyneet kuntien todellisista tarpeista (ks diat). Muistettava, että oikeanlaisilla toimenpiteillä saavutetaan asetetut tavoitteet. Hankesuunnitelmaa kannattaa tarkentaa, jos tavoitteita on liikaa.
2(4) Jos jokin suunniteltu toimenpide/tavoite jää toteuttamatta, avataan raportoinnissa syyt (miksi?). Tulosten juurtumisen kannalta esimiehen tuki ja sitoutuminen on tärkeää. Käytiin läpi vertaisarvioinnista nousseita huomioita (ks diat). Kunnan edellytetään kehittävän lakisääteisiä asioita itse, siihen ei saa käyttää Kaste valtionavustusta. Keskustelu: Heli muistutti, että osaamiskeskusten asiantuntijuutta kannattaa hyödyntää esim. hankkeeseen liittyvään osallisuuteen liittyen. Heli kertoi myös, että THL:n operatiivisessa yksikössä kehitetään arviointimalleja, joiden kehittämistä kannattaa seurata ja hyödyntää tarvittaessa. Raisiossa on alkamamassa IKI-hanke. Akselissa on jo suunniteltu palvelusuunnitelmien seurantaa (esim. tarkastuspisteitä suunnitelman toteutumiselle). SATSHP kehittämisosiossa kehitetään kuntoutussuunnitelmaa. Todettiin keskustelussa, että kuntoutussuunnitelmien seuraamiseksi kannattaa tehdä hankkeen aikana alustava suunnitelma. Huittisten kehittämisosiossa Yhteistyöosaamisen ja verkostomaisen työotteen koulutuksen jälkeen sovittiin aloitettavaksi kuukausittain moniammatillinen tapaaminen koulutukseen osallistuneiden kesken. Keskusteltiin kuntoutuksen ja kuntoutumisen erosta. Kuntoutuksessa on jokin tavoite, alkamisajankohta ja päättyminen. Toimintakyvyn ylläpitäminen on jokapäiväiseen arkeen liittyvää ja se voi olla myös kuntouttavaa. Pitäisikö hankeraportoinnissa kuvata, mitä tässä hankkeessa tarkoitetaan käsitteillä kuntoutus, kuntouttaminen, toimintakyvyn ylläpitäminen ja kuntouttava työote sekä mitkä kehittämistoimet liittyvät em. käsitteisiin. Keskustelussa todettiin, että kuntayhtymään kuuluvissa jäsenkunnissakin saattaa olla eri tietojärjestelmät. Pohdittiin 2. vertaisarvioinnin toteutusajankohtaa, onko se jo loppuvuodesta 2015 vai keväällä 2016. Kartoitettiin kehittämisosioiden välisiä yhteistyökuvioita. Seuraavat kehittämisosiot käyvät keskustelua ja tekevät yhteistyötä: PoSa, Parainen ja Akseli gerontologiseen arviointiin liittyen, Akseli, Parainen ja Huittinen verkostomaiseen työotteeseen liittyen, SATSHP/ Nikon osio ja Huittinen omaishoitajien tukemiseen liittyen, Akseli ja KSTHKY materiaalipankkiin liittyen, Akseli, PoSa ja KSTHKY arkiliikuntasopimuksiin ja/tai hyvinvointisopimuksiin liittyen, SATSHP kehittämisosio ehdotti alustavasti voisiko PoSan kanssa tehdä pilotointia kuntouttavaan työotteeseen liittyen ja SATSHP kehittämisosio ja Akseli mentorointiin liittyen. Mentorointi on yksi mahdollisuus etsiä keinoja koulutusten sisällön juurtumiseen käytäntöön. Kehittämisosiot hoitavat yhteydenpidon toisiinsa itsenäisesti mentorointiin liittyen. Käytiin läpi edellisen kokouksen muistio. Heli Toroska ehdotti, että raportoinnissa kuvataan myös hankkeessa tehtävää ns suunnittelutyötä, eli mihin eri toimintamalleihin kehittämisosiossa on tutustuttu ja miksi päädytty jonkin toimintamallin kokeiluun ja/tai käyttöönottoon.
3(4) 3. Ajankohtaiset koulutusasiat (Toimintakykyä tukeva työote, Motivoiva haastattelu), projektipäällikkö Marika Halinen Projektipäällikkö Marika Halinen kävi läpi ajankohtaiset koulutusasiat, diaesitys on liitteenä 2. Maskussa, Paraisilla ja Huittisissa on jo pidettynä Verkostomaisen työotteen -koulutukset. Hanketyöntekijöiden mukaan koulutus on koettu hyödyllisenä. Lupa puhua velvollisuus vaieta vaitiolovelvollisuus viranomaistyössä koulutukset järjestetään huhti-toukokuussa. Käytiin läpi koulutussisältöehdotuksia Toimintakykyä ylläpitävä työote koulutukseen ja Motivoiva haastattelu -koulutukseen (ks diat). Toimintakykyä ylläpitävä työote -koulutus on suunnattu Porissa myös Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstölle. Toimintakykyä ylläpitävä työote -koulutuksen toteutusta ehdotettiin toteutettavan lähiluentona alueellisesti esim. 1 koulutus Varsinais-Suomessa ja 1 koulutus Satakunnassa. Miten saadaan Toimintakykyä ylläpitävä työote koulutuksen anti juurtumaan käytäntöön. Olisiko siinäkin aihetta koulutukseen? Keskusteltiin em. koulutuksen nimivalinnasta. Ehdotettiin seuraavia koulutuksen nimiä: Työkaluja iäkkään kuntoutukseen, työkaluja arjessa pärjäämiseen, arjen voimavarojen tukeminen, työkaluja iäkkään kotona asumisen tueksi Projektipäällikkö toivoi vielä lisää ehdotuksia em. koulutuksen asiantuntijoista. Ehdotettiin mm. Gero-Centeriä. Motivoiva haastattelu -koulutukseen ehdotettiin asiantuntijaa esim. Ikäinstituutista tai Pilvikki Absetzia. Jos em. koulutus järjestetään luentona, mahdollisimman suuri luentosali, että kaikki halukkaat mahtuvat mukaan. Motivoiva haastattelu koulutusta ehdotettiin toteutettavaksi seuraavasti: 1 koulutus Varsinais-Suomessa ja 1 koulutus Satakunnassa. Mietittiin mikä koulutustapa sopisi Motivoiva haastattelu-koulutukseen (pienryhmätyöskentelyä vai auditoriokoulutus)? Sari kertoi, että seuraavassa kehittämispäivässä sovitaan mentorointipäivät muiden kehittämisosioiden kanssa. Syksyllä järjestetään 1 koulutuspäivä mentoroinnista. 4. Muut ajankohtaiset asiat Keski-Satakunnan kehittämisosion hanketyöntekijä Eliisa Mannila kertoi Innokylän tuotekehittäjäkoulutuksen annista mm. viestintään liittyen. Sovittiin, että hanketyöntekijät toimittavat 20.5 mennessä toisilleen, projektipäällikölle ja -sihteerille ajankohtaistilanteen seuraavaa kehittämispäivää varten. Tähän kehittämispäivään toimitetut ajankohtaistilanteet ovat muistion liitteinä 3 9. Seuraavassa kehittämispäivässä aiheena mm. mentorointi, jolloin Sari ja Niko alustavat aiheesta (noin ½ h). Sovittiin syksyn kehittämispäivät: 20.8 Keski-Satakunnassa, 24.9 Huittisissa, 27.10 Paraisilla, 26.11 Akselissa ja 17.12 PoSassa. Projektipäällikkö kysyi ehdotuksia seuraavan kehittämispäivän aiheisiin: Ehdotettiin vierailijaa kertomaan kokemuksia hyvinvointi/liikuntasopimuksen käyttöönotosta esim. Jyväskylästä kotihoidon esimies Anna-Liisa Haataja, puh. 014-2678805. Ehdotettiin liikkumissopimusten käyttöönotosta vierailijaksi Jaana Nummijokea Helsingin kotihoidosta, (jaana.nummijoki@hel.fi). Kartoitetaan onnistuisiko tarvittaessa videoyhteys?
4(4) Ehdotettiin Jyväskylässä OmatupaOmalupa hankkeesta, voimavarahoitaja toimintamallin esittelyä. Hanke löytyy Innokylästä. Markkinointi/viestintä koulutus hanketyöntekijöille olisi tarpeellinen. Pienryhmätyöskentelyä esim. hankkeen tulosten levittämiseen liittyen. LIITTEET Liite 1 Vertaisarvioinnin tulosten yhteenveto, Heli Toroska Pikas sos Oy Liite 2 Ajankohtaiset asiat, Marika Halinen. Liite 3 Huittisten ajankohtaistilanne, Anu Kärki Liite 4 KSTHKY:n ajankohtaistilanne, Eliisa Mannila ja Kaija Joensuu Liite 5 PoSan ajankohtaistilanne, Johanna Ahde-Koponen ja Sara Sillanpää Liite 6 Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion ajankohtaistilanne, Minna Nevalainen, Sari Furuholm ja Tarja Lindgren Liite 7 Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion ajankohtaistilanne, Niko Vahala Liite 8 Akselin ajankohtaistilanne, Sirpa Levy Liite 9 Paraisten ajankohtaistilanne, Arja Santapukki
Sosiaalialan sillanrakentaja Yhteisvoimin kotona-hanke Heli Toroska
Lähtökohtia Tämän vertaisarvioinnin päätarkoituksena on tuottaa tietoa kehittämisosioiden etenemislogiikan varmistamiseksi Tuettu itsearviointi, jossa arvioidaan kehittämisosioiden ja koko hankkeen kehittämisprosessia Näkökulma kehittämisosiosta kokonaisuuteen
Arviointiasetelma lyhyesti Pääkysymykset: Ovatko kehittämisosioiden tavoitteet realistisia ja edelleen perusteltavissa? Ovatko kehittämistoiminnan toimenpiteet sellaisia että tavoitteet voidaan niiden avulla saavuttaa? Mitä tuotoksia ja tuloksia kehittämisosiossa odotetaan syntyvän toimenpiteitä toteuttamalla? Mitä vaikutuksia tai hyötyjä odotetaan ilmenevän kun tavoitteet on saavutettu sovituilla toimenpiteillä?
Hankekokonaisuudesta käsin katsottuna Kaksi pääteemaa, joiden tulee kulkea hankesuunnitelman mukaan kaikkien kehittämisosioiden läpi: 1. Moniammatillisen arviointiosaamisen kehittäminen 2. Yhtenäisten kuntoutusketjujen kehittäminen
Yhteiset teemat ja kehittämisosion tavoitteet 1. Teema: moniammati llisen arviointiosaa misen kehittäminen Ksthky PoSa Satshp Huittinen Parainen Akseli -Moniosaamiseen perustuva palvelukokonaisuus - Seudullinen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ja palvelutarpeen arviointimalli - Gerontologisen kokoanisarvioinnin mallin kehittäminen - Moniammatilli nen arviointiryhmä - Ikääntyvien asiakkaiden, omaishoitajien ja työntekijöiden voimavaralähtöise n ja kuntouttavan osaamisen vahvistaminen - Tuen tarpeen arviointi omaishoidossa - Yhtenäiset mallit palvelutarpeen arviointiin kotihoidossa - Arviointijärjestel män kehittäminen, erityisesti huomioidaan riskitekijät, niin aktuaaliset kuin potentiaaliset. Ennakoiva näkökulma 2. Teema: yhtenäisten kuntoutusket jujen kehittäminen - Kotona asumista tukeva resepti ja sen vaikuttavuuden seuraaminen. ( Ennalta ehkäisevää, raportin kirjoittajan kommentti) - Kotiutusfysioterapeutin toimintamalli riskiasiakkaiden tunnistamiseen - Kuntoutusyksikön perustaminen - Yhteistyön kehittäminen kuntoutuksen ketjun yhtenäistämiseksi ja ikääntyvän asiakkaan osallisuuden parantamiseksi - omaishoitajien tuen kehittäminen sisältää myös kuntoutuksen kehittämistä silloin kun on tarpeen omaishoitaja n jaksamisen kannalta - yhtenäiset käytännöt kotihoidossa sisältävät myös kuntoutusketjun - Hoito- ja palvelusuunnitel man (HOPS) seuranta- ja arviointijärjestel mää kehitetään sisällöltään toimintakykyä tukevaksi ja tavoitteelliseksi suunnitelmaksi
Hankekokonaisuudesta käsin : Hankekokonaisuudella on seitsemän tavoitetta, joista kahteen kaikki kehittämisosiot ovat sitoutuneet : 1. Vahvistetaan iäkkään henkilön osallisuutta ja hänen omaistensa mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Lisätään ikääntyneiden ja heidän omaistensa toimijuutta ja osallistumista mm. kehittämällä asiakkaiden palautejärjestelmää. 7. Lisätään henkilöstön verkostoitumista, osaamista ja toimintakykyä ylläpitävän työotteen omaksumista.
Tavoite 1. Vahvistetaan iäkkään henkilön osallisuutta ja hänen omaistensa mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Lisätään ikääntyneiden ja heidän omaistensa toimijuutta ja osallistumista mm. kehittämällä asiakkaiden palautejärjestelmää. Kaikki kehittämisosiot ovat sitoutuneet tähän tavoitteeseen. Pienin askelin edetään? Mikä osallisuudessa on vaikeaa? Akselin asiakasfoorumi osana asiakaspalautejärjestelmä. Paraisten asiakaspalautejärjestelmä. Ksthky asiakaskehittäjäryhmä tulossa hiljattain eläkkeelle jääneistä Satshp, potilas oman tilanteensa asiantuntija kotiutusta ja kuntoutusta suunniteltaessa. Ehdotus: Rohkeutta kysyä asiakkailta mitä mieltä he ovat, mitä he tarvitsevat, mikä tekee palvelusta tai toiminnasta heidän arjessaan vaikuttavan tai mikä estää toivotun vaikutuksen syntymistä. Samalla kun painotamme kuntalaisen vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, voisi kuntalaisille antaa myös valtaa sanoa, mitä he tarvitsevat hyvinvointinsa tueksi.
Tavoite 2. Luodaan moniammatillinen, organisaatiorajat ylittävä, kuntoutustarpeet huomioiva palvelutarpeen arviointimalli, joka on asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen. Vastuutahoina: Ksthky, PoSa, Akseli, Parainen Paraisten työpajat, joissa työstetään yhdessä omaan toimintaympäristöön soveltuva palvelutarpeen arviointikäytäntö Paraisten ja Akselin moniammatilliset arviointikäynnit ja palvelusuunnitelmien arviointijärjestelmät Satshp omaisten ennakoiva tuen tarpeen kartoitus, kehitysvammaisten vanhemmat Satshp, kotiutus ja kuntoutus alkavat jo osastolle tultaessa, asiakkaan asiantuntijuus omassa voinnissaan ja asiassaan huomioon PoSa, gerontologinen kokonaisarvio ikäihmisen kuntoutusmalli Ksthky, seudullinen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ja palvelutarpeen arviointimalli eri ikäryhmille. Ehdotus: Olisiko hankkeessa mahdollista tehdä vertailua eri arviointimenetelmien välillä yhteistyössä kehittämisosioiden ja mahdollisesti projektipäällikön toimesta. Sote-uudistuksen näkökulmasta olisi tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön hyväksi havaittu yhteinen arviointikäytäntö ainakin maakuntakohtaisesti.
Tavoite 3. Yhtenäistetään kuntoutusketjuja ja kehitetään ennakoivaa kuntoutusta. Vastuutahoina: Ksthky, PoSa, Satshp Keski-Satakunnassa otetaan käyttöön hyvinvointisopimus, pääpaino toimintakyvyn yläpitämisessä Keski-Satakunnassa suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa eläkkeelle lähiaikoina siirtyvien ohjaus ja informaatiokokonaisuus Satakunnan sairaanhoitopiiri paneudutaan yhteistyön kehittämiseen kuntoutuksen ketjun yhtenäistämiseksi ja ikääntyvän asiakkaan osallisuuden parantamiseksi Satakunnan sairaanhoitopiiri kehittää etsivän kehitysvammaistyön mallia Huittisissa kehitetään omaishoitoperheiden tuen ja kuntoutuksen mallia. Pohjois-Satakunnan gerontologinen kokoanisarvio Ehdotus: Voisivatko kehittämisosiot, jotka ovat sitoutuneet tähän tavoitteeseen, tehdä yhteistyötä erilaisten olemassa olevien mallien kartoittamisessa, vertailussa ja pilotoinnissa.
Tavoite 4. Kehitetään joustavaa ja nopeasti tarpeisiin vastaava konsultointimalli mm. videoyhteyksiä hyödyntäen. Mahdollistetaan reaaliaikainen etäkonsultaatioesimerkiksi vanhuksen kotona ja vakiinnutetaan muutakin palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta parantavan teknologian käyttöä. Vastuutahoina: Ksthky, Satshp? Keski-Satakunnan kehittämisosion alueella otetaan käyttöön kotihoidon mobiili toiminnanohjausjärjestelmä. Hanke tukee toimintakulttuurin muutosta ja kotihoidon resurssien uudelleen arvioimista. Muilla kehittämisosioilla ei hankesuunnitelmissaan ollut teknologian käyttöön liittyviä tavoitteita tai toimenpiteitä. Ehdotus: Kokemusten dokumentointiin kannattaa kiinnittää huomiota. Kaikki kokemukset teknologian käytöstä ovat hyödyksi muille kehittäjille.
Tavoite 5. Kehitetään kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien seurantaa. Vastuutahoina kehittämisosioiden suunnitelmien mukaan Satshp, PoSa, Ksthky, Akseli Akselissa kehitetään hoito- ja palvelusuunnitelmien arviointijärjestelmä, joka sisältää myös suunnitelmien seurannan. Satakunnan sairaanhoitopiirissä kuntoutussuunnitelman seurannan tehostaminen on osa kokonaisvaltaista kuntoutusprosessia, joka käynnistyy jo vuodeosastolle tulessa. Pohjois-Satakunnan kokonaisvaltainen gerontologinen arviointimalli huomioi myös suunnitelmien seurannan. Hankkeiden suunnitelmien perusteella seuranta ehkä sisältyy prosessiin, mutta sitä ei ole ilmaistu kehittämisosioiden tavoitteissa tai toimenpiteissä. Ehdotus: Olisiko hyvä tarkistaa hankesuunnitelman logiikka ja sen suhde kehittämisosioiden suunnitelmiin. Tämä tavoite oli melko heikosti esillä kehittämisosioiden suunnitelmissa.
Tavoite 6. Eri toimijoiden ja erikoisalojen välille luodaan yhteistyöverkostoja, jotka vahvistavat toimijoiden osaamista kuntoutuksen kokonaisvaltaisessa arvioinnissa ja toteuttamisessa. Vastuutahoina: Ksthky, PoSa, Satshp, Parainen, Akseli Pohjois-Satakunnassa kokeillaan moniammatillisen arviointiryhmän käyttöä arvioimaan ja suunnittelemaan kotiutujan palvelu- ja kuntoutustarvetta.? Keski-Satakunnassa luodaan moniosaamiseen perustuva palvelukokonaisuus, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityisosaajien yhteistyö saadaan hyödynnettyä asiakkaan parhaaksi. Mitä tämä on käytännössä? Satakunnan sairaanhoitopiirissä kehitetään yhteistyötä kuntoutuksen ketjun yhtenäistämiseksi ja ikääntyvän asiakkaan osallisuuden parantamiseksi. Ehdotus: Olisiko aiheellista nyt hankeen alkuvaiheessa keskustella mitä tämä tavoite käytännössä tarkoittaa. Miten kehittämisosioissa tehdään työtä tämän tavoitteen suuntaisesti ja miten muut voivat hyötyä tehdystä kehittämistyöstä. Yhteistyöverkostot ovat hyvä tuki ja apu silloin kun niiden tehtävä on selkeä ja riittävän tärkeäksi koettu.
Tavoite 7. Lisätään henkilöstön verkostoitumista, osaamista ja toimintakykyä ylläpitävän työotteen omaksumista. Vastuutahoina kaikki kehittämisosiot Vertaisarvioinneissa osaamisen lisääminen tuli esiin lähinnä koulutusten järjestämisenä ja Paraisilla ja Akselissa työpajatyöskentelynä. Ehdotus: Voisi olla hyvä miettiä miten koulutuksissa saatu oppi siirtyy yksilön osaamisesta työyhteisön ja organisaation osaamiseksi. Esimerkiksi Paraisten ja Akselin työpajatyöskentelyä voisi esitellä myös muille kehittämisosioille. Verkostoitumisen tarkoituksen kirkastaminen saattaa olla paikallaan jotta ei synnytetä päällekkäisiä verkostoja, joihin ei ehditä osallistua.
Tuloksia vertaisarvioinnista Vertaisarviointikeskusteluissa ja niistä tehdyistä muistioista on keskustelua ohjanneen lomakkeen kysymyksistä koottu seuraavia tuloksia.
Mitkä ovat kehittämisosionne keskeiset tavoitteet ja mitkä niistä näyttävät olevan toteutumassa? Missä alustavasti on jo syntymässä tuloksia tai käytännön hyötyjä? Vertaisarviointilomakkeen kysymykset 1, 2, 3 ja 5. Vahva vaikutelma on, että kaikki kehittämisosiot ovat etenemässä kohti tavoitteitaan. Ei tarvetta suurille suunnan muutoksille. Tavoitteiden kirkastaminen! Tavoitepuhe toimintapuhetulospuhe! Herkkyyttä tulevan suteen, etupainotteisesti etulinjassa! Hyötyjen todentaminen!
Mitä odottamatonta on ilmaantunut? Kysymys 4 vanhusneuvoston aktiivisuus yhteistyötahojen positiivinen asenne 50% työajan rajallisuus suhteessa tavoitteisiin koulutusten järjestämisessä on ollut suuri työ. Työntekijät halusivat koulutusta pääasiassa sellaisista asioista, joista heillä jo on tietoa kehittämisen kohteena olevan asian odotettua huonompi tilanne hankkeen tavoitteiden painoarvon tarkentaminen on vienyt voimavaroja kuntien kanssa tehtävä yhteistyö on hidasta taloudelliset resurssit rajalliset kuntayhtymän eri kuntien erilaiset valmiudet olla mukana, kulttuurien yhteentörmäykset tukiryhmän työpajat antaneet paljon. On voitu puhua ja on saatu luotua keskusteluyhteys eri tahojen välille. Osallistettu enemmän osallistujia. hankkeen alussa suuria muutoksia suunnitelmiin joidenkin tavoitteena olevien asioiden kohtaama vastustus onko aiheellista luopua niistä?
Onko potilas- /asiakastyössä jo nähtävissä joitakin tuloksia, miten ne voidaan todentaa? Miten tulokset näkyvät yhteistyössä omaisten, muiden ammattilaisten, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin näkökulmasta ja miten ne voidaan todentaa? Kysymykset 6 ja 7 Seuraavia tuloksia on nähtävissä kysymysten määrittelemässä yhteistyössä: omaiset ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä moniammatillisesti toteutettujen kotikäyntien yhteydessä. Tyytyväisyyden todentamista, dokumentointia ei ole tehty. Ksthky, Akseli vanhusneuvostojen rooli ryhdikkäämpi, edustaja mukana moniammatillisessa työryhmässä. Ksthky (Kokemäki). Yhteistyö vanhusneuvoston kanssa on parantunut, ei vielä konkreettista näyttöä. Parainen kuntoutuksen tuloksellisuus on todennettu mittauksia ja niistä saadut tulokset osoittavat sen vaikuttavuuden. Posa asiakkaan on vaikea ottaa kantaa palvelujärjestelmään. Kyselylomake jätetään arviointikäyntien yhteydessä. Edelleen kehitteillä. Akseli yhteistyötä mm liikuntasopimuksen osalta kotihoidon tukipalvelujen kanssa, sekä kunnan liikuntatoimen kanssa vertaisliikuttajatoiminnassa. Todentamisen keinoja ei vielä ole.
Jatkoa edellisestä hankkeen toteutuksessa on koko ajan mukana kumppanuusajatus, joten eri toimijoiden näkökulmat ovat mukana kehittämisessä. Satshp asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen tuo jatkossa ratkaisun todentamisen kysymykseen. Parainen osallistuneiden arviointiryhmä arvioi omaishoitajien tuen vaikutuksia. Suunnitteilla on myös palautekysely. Tukitapaamisiin osallistuneiden lukumääriä seurataan. Huittinen yhteistyö vapaaehtoisten kanssa omaishoitajien tukemisessa. Huittinen kaksi päätoimista hoitajaa omaishoitoperheiden käytössä. Omaishoidon tuen vaikutusten todentamiseen etsitään keinoja. Huittinen
Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumista tai olleet kehittämistyön esteenä? Mitä haasteita kehittämistyössä on ollut? Kysymykset 8 ja 9 Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumista: yhteinen innostus eteenpäin vievänä voimana rohkeus ilmaista omia mielipiteitä tukiryhmän osallisuus ja osallistuminen vanhuspalvelujohtajan vahva tuki hanketyöntekijöiden toisiaan tukeva erilainen osaaminen positiivinen asenne kehittämistä kohtaan työyhteisössä hanke vaatii paljon itsenäistä työskentelyä harkinta ja maltti hyvä työporukka hankkeen aihe aina ajankohtainen työryhmien kehittäjäpersoonat, muutosagentit projektisuunnittelijan läsnäolo kentän työntekijöiden arjessa
Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumista tai olleet kehittämistyön esteenä? Mitä haasteita kehittämistyössä on ollut? Mitkä tekijät ovat olleet kehittämistyön esteenä? Mitä haasteita kehittämistyössä on ollut: ajanpuute mm palaverien aikojen sopiminen vaikeaa aikataulu ei ole pitänyt, liikaa töitä yhdellä kertaa vanhustenhuollon johtaja kokee ettei ehdi osallistua niin palon kuin haluaisi henkilöstön asenne, hankkeeseen yritetään sälyttää sille kuulumattomia tehtäviä hanketyöntekijöille olisi pitänyt tehdä tehtäväkuvaukset heti alussa kuntayhtymän laajuus ja erilaiset toimintakulttuurit henkilöstövaihdokset, projektipäällikön vaihtuminen hankebyrokratia. Työmäärä koetaan suuremmaksi kuin aikaisemmissa hankkeissa hanke todella laaja, vaikeutena saada se hallintaan kilpailutusten teko vaikeaa budjetin niukkuus kuntayhteistyön hitaus, aikataulutusten vaikeus muut samanaikaisesti toteutettavat muutokset ja uudistukset kunnanorganisaatiossa yhteinen ymmärrys vielä hakusessa mm liikuntasopimuksen merkityksessä
Mitä kehittämistyön tuloksia on saatu juurtumaan ja miten ne on saatu juurtumaan? Mitkä tekijät ovat edistäneet tai estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön?1/5 Kysymykset 10 ja 11 Juurtumassa olevia kehittämistyön tuloksia ovat: Huittisissa omaishoitajien hyvinvointikyselyt ja kotikäynnit ja hyvinvointikyselyn yhteydessä jaettava omaishoidon opas omaishoitajille näyttävät juurtuvan pysyviksi Pohjois-Satakunnassa kuntouttava päivätoiminta ja kuntoutumisyksikkö ovat jäämässä pysyviksi. Ne on myös huomioitu talousarviossa Keski-Satakunnassa kotikäyntien yhteistyömalli juurruttamiseen on vahva tahtotila.
Mitä kehittämistyön tuloksia on saatu juurtumaan ja miten ne on saatu juurtumaan? Mitkä tekijät ovat edistäneet tai estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? 2/5 Juurtumista edistävinä tekijöinä pidettiin vertaisarviointikeskusteluissa: riittävän pitkä hankeaika aktiivinen asenne. Huolehditaan ja pidetään kiinni sovituista käytännöistä esimies on tärkeässä asemassa näyttö tuloksellisuudesta tai vaikuttavuudesta uutta mallia kokeillaan käytännössä ja sitä voidaan korjata kehittämiseen osallistuvat kaikki ne, joita toiminta koskee tiedottamisen merkitys on suuri
Mitä kehittämistyön tuloksia on saatu juurtumaan ja miten ne on saatu juurtumaan? Mitkä tekijät ovat edistäneet tai estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? 3/5 Juurtumista edistäviä tekijöitä jatkuu.. Miten kunnat tarttuvat haasteeseen, vaikuttaa juurtumiseen Perustelut juurrutettavalle toiminnalle olivat olemassa, hanke vahvisti ja todensi tarpeen Hankkeen kautta järjestettävät kuntoutuskoulutukset Hanketyössä olevat ovat myös käytännön työssä Innokkuus Ne ihmiset tekevät jatkossakin, jotka tekevät nyt. Juurtuminen tapahtuu automaattisesti. Ei suunnitella projektityöntekijöiden varaan aika uusien vakanssien varaan. Pitää olla realismia Riittävät resurssit olemassa tai luvattuna jo kehittämisvaiheen alkaessa
Mitä kehittämistyön tuloksia on saatu juurtumaan ja miten ne on saatu juurtumaan? Mitkä tekijät ovat edistäneet tai estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? 4/5 Juurtumista estävinä tekijöinä pidettiin vertaisarviointikeskusteluissa: hanketyöntekijän osa-aikaisuus miten uusi toiminta tulee rutiiniksi, jos potilaiden välillä voi olla aikaa jopa 3kk? Asenteet työyhteisössä Henkilöstön sitoutumattomuus on juurtumisen este. Vertaisarviointikeskusteluissa pohdittiin sitä, kenen tehtävänä on henkilökunnan sitouttaminen. Onko esimiehen, hanketyöntekijän, hankkeen tukiryhmän vai kenen tehtävä? Asenteet ja uuden pelko, esimerkiksi mobiilin käytössä Miten asennemuutosta saadaan aikaiseksi
Mitä kehittämistyön tuloksia on saatu juurtumaan ja miten ne on saatu juurtumaan? Mitkä tekijät ovat edistäneet tai estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? 5/5 Juurtumisen edellytyksiä voidaan parantaa arviointikeskustelujen mukaan: suunnitelmallisuudella tulosten mittaaminen, vaikuttavuuden osoittaminen, kustannusvaikuttavuuslaskelmat Sopivilla työskentelytavoilla, esimerkiksi työpajatyöskentely, työryhmätyöskentely Jatkuva vaihtoehtoja vertaileva keskustelu koulutuksella, tiedonkululla ja työyhteisön hyvässä hengessä toteutettavilla kehittämispäivillä. hyväksytäänkö muutoksen tarve paremmin jos myös asiakkaat ilmaisevat sen olevan hyväksi Perehdytyksessä otettava huomioon uudet toimintatavat konkreettinen mallinnus uudesta toimintamallista, prosessikaaviot, havainnollistaminen.
Huomioita 1/5 Kehittämisosiot ovat edenneet hyvin tavoitteidensa mukaisesti. Työntekijöillä on selvästi vahvaa sisällöllistä osaamista osioiden kehittämissisällöissä. Kehittämisosioiden suunnitelmat ovat syntyneet todellisesta tarpeesta, joka vahvistaa kehittämisen asemaa organisaatiossa. Hanke- ja projektityön logiikassa on kehittämisosioilla vielä opittavaa. Loogisesti rakentuva suunnitelma on selkeä runko kehittämiselle ja siksi erittäin tärkeä ja lopulta myös työntekijän jaksamista parantava. Lisäksi pitää miettiä miten erityisesti hyödyt ja vaikutukset saadaan konkreettisesti näkyviin. Asiakkaiden kokemusta kannattaa rohkeasti kysyä!
Huomioita 2/5 Riskeinä joissakin kehittämisosioissa on laaja hankesuunnitelma joka myöhemmässä hankevaiheessa voi kostautua aikapulana. Kannattaa harkita kehittämisosion rajaamista. Esimiesten tuki nousi keskusteluissa tärkeäksi. Se luo edellytyksiä sekä henkilöstön jaksamiselle että tulosten juurtumiselle. Esimiehen tuen heikkous koettelee työntekijän jaksamista ja on suuri riski tulosten juurtumiselle. Hankebyrokratia koettiin raskaaksi erityisesti kun työntekijä on osa-aikainen. Projektipäällikön vaihtuminen koettiin kehittämisosioiden toimintaa haittaavana heidän kertomansa mukaan.
Huomioita 3/5 Projektipäällikön ja hankehallinnon koettiin antaneen ristiriitaisia ohjeita. Syynä oli todennäköisesti projektipäällikön vaihtuminen alkuvaiheessa. Tukiryhmien merkitys voi olla parhaimmillaan koko kehittämistyön onnistumista ja tulosten juurtumista edistävä. Tukiryhmän kokoonpano ja työtavat on hyvä miettiä tarkkaan. Kun tukiryhmä muodostuu hankkeen tulosten juurtumisen ja käyttöönoton kannalta keskeisistä henkilöistä tukee se parhaiten kehittämistyötä. Tukiryhmää kannattaa osallistaa kehittämistyöhön. Osallisuus on huomioitu aika ohuesti kehittämisosioissa. Näyttää siltä että tehdään perinteisen asetelman mukaan kehittämistyötä ammattilaisilta asiakkaille. Olisi myös mahdollista tehdä enemmän yhdessä asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien kanssa
Huomioita 4/5 Kehittämisosioiden suunnitelmien perusteella niillä vaikuttaa olevan uuden kehittämisen painetta. Sen sijaan että kokeillaan ja arvioidaan jo kehitettyjä esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnin malleja, ilmaistaan asia ikään kuin aiottaisiin kehittää uusi oma malli. Tässä saattaa olla kysymys vain sanallisen ilmaisun epätarkkuudesta. Arviointikeskustelujen mukaan ns. omat mallit ovat tosiasiassa enimmäkseen olemassa olevien mallien sovelluksia omaan toimintaympäristöön. Hankkeen puitteissa olisi mahdollista valmistautua etukäteen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne uudistukseen ottamalla käyttöön maakunnallisesti yhtenäisiä käytäntöjä. Samalla kehittämistyö saisi voimaa kuntien välisestä yhteistyöstä. Kehittämisosioissa tehdään hyvin kunta- tai kuntayhtymäkohtaista omaa kehittämistä. On syytä seurata kansallista kehittämistyötä mm. THL Oper yksikössä tiedonhallinnan kokonaisarkkitehtuurin uudistaminen, sanasto, asiakirjat, luokitukset yms. Kansallisesti yhdenmukaisiksi ja yhteensopiviksi asiakastietojärjestelmien kanssa.
Huomioita 5/5 Koulutuksessa saatu tieto ei suoraan siirry työyhteisön osaamiseksi. Hanke järjestää paljon koulutusta. Koulutuksen vaikuttavuutta on hyvä miettiä tarkkaan. Kehittämisosiot voisivat esimerkiksi yhdessä suunnitella ja kokeilla erilaisia työtapoja, joilla koulutuksissa opittu tieto sisäistetään ja muokkautuu osaksi uutta tavoitteiden mukaista toimintakulttuuria. Koulutusten tietosisällön ja menetelmien lisäksi tulisi kiinnittää huomiota siihen, mihin rakenteisiin tieto ja osaaminen kiinnittyvät. Hankekokonaisuuden yhteisten teemojen ja tavoitteiden avaaminen ja tarkempi huomioon ottaminen kehittämistyössä on tarpeen.
www.pikassos.fi
Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä 4/15 17.4.2015 Akseli / Nousiainen Marika Halinen projektipäällikkö
Ohjelma: 9.00-9.15 Avaus ja aamukahvi 9.15-11.30 Vertaisarvioinnin yhteenveto, Heli Toroska, Pikassos 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.15 Keskustelua vertaisarvioinnin tuloksista 13.15-13.45 Ajankohtaiset koulutusasiat 13.45-14.00 Kahvitauko 14.00-14.45 Muut ajankohtaiset asiat 14.45-15.00 Päivän päätös
Yhteistyöosaaminen ja verkostomaisen työote koulutus Turku amk: palaute? Masku 2.3 ja 16.3 Parainen 26.3 ja 16.4 Huittinen 25.3 ja 9.4 Samk: Pori 21.4 ja 4.5 Harjavalta 30.3 ja 21.4 Kankaanpää 13.4 ja 28.4
Lupa puhua velvollisuus vaieta - Vaitiolovelvollisuus viranomaisyhteistyössä 29.4. Pori: ilmoittautuneita noin 90 hlöä 11.5. Pori: Auditorio täynnä (max. 145)! Etäpaikat: 29.4. Posa n. 20 hlöä, Harjavalta n. 16 hlöä, Akseli?, Parainen? 11.5. Posa noin 8 hlöä, Harjavalta n. 8 hlöä, Akseli?
Koulutussisältöehdotuksia Toimintakykyä ylläpitävä työote koulutus ja Motivoiva haastattelu koulutus: koulutuksen sisältö koulutuksen kohderyhmä koulutustapa (työpaja vai ns. auditorio-koulutus) koulutuksen ajankohta syksyllä 2015 koulutuspäivän pituus (kokopäivä, puolipäivä) ehdotukset asiantuntijoista tai oppilaitoksista muita ehdotuksia?
Toimintakykyä ylläpitävä työote -koulutus Sisältöä: Käsitteiden avaaminen (toimintakyky, kuntouttava työote) IADL ja ADL toiminnot Geriatrinen arviointi Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma Voimavaralähtöinen vanhustyö Geriatrinen kokonaisvaltainen toimintakyvyn arviointi sekä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky Toimintakykyä ja hyvinvointia heikentävät sairaudet sekä vuosikontrollit Kotikuntoutus, kuntouttava työote Toimijuus ja toimijuuden modaliteetit (Jyrki Jyrkämä) Toimijuus moniuloitteisena asiana ei vain fyysisenä toimijuutena
Toimintakykyä ylläpitävä työote -koulutus Sisältöä: Kuntouttava ja tavoitteellinen hoitotyö ==> aktiivisen arjen ja "toimintaterapian" näkökulmasta. Asiakkaan voimavarojen tunnistaminen ja käyttöönotto==> miten löydetään asiakkaan piilossa olevat voimavarat ja aktivoidaan ne käyttöön Lähiverkostojen aktivointi ==> omaisyhteistyön lisääminen kuntouttavan hoitotyön näkökulmasta. Miten tukea omaista tässä työssä. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Muistisairaan asiakkaan näkökulma kuntoutukseen Kohderyhmä: Ikääntyneiden kanssa työskentelevä kuntien sos. ja terv.huollon henkilöstö
Toimintakykyä ylläpitävä työote -koulutus Koulutustapa: Auditorio / luento Ajankohta: Alkusyksy 2015 Pituus: Kokopäivä Asiantuntijoita: Gerontologi Aila Pikkarainen, Ikäinstituutti, ft Sirkka-Liisa Puputti (Voitas kouluttaja), Satshp:n asiantuntijoita, Sataedu
Motivoiva haastattelu -koulutus Sisältö: Yleisesti miten se tapahtuu, miten sitä voi hyödyntää esim. ikääntyneen toimintakyvyn tukemisessa "liikkumiseen" motivoinnissa tai arviointikäynnillä. Asiakaspalautejärjestelmän menetelmänä ohjeistusta ko. haastattelun suorittamiseksi ja miten saa vastauksista mahdollisimman paljon irti. Ohjaajan oma motivaatio. Vuorovaikutuksen esteet, ansat ja vastustus. Motivoivan keskustelun kautta keskustellaan niistä muutoksista, joilla iäkkään päivittäinen elämä saadaan sujumaan niin ihmisen kuin hänen ympäristönsäkin kannalta. Heräävä muutoshalu toteutuu ja kasvaa toimimalla, sillä toiminnan muutos lisää itsearvostusta, pystyvyyden kokemusta ja auttaa työstämään sisäisiä ristiriitoja.
Motivoiva haastattelu -koulutus Työkaluja ikääntyneiden motivoimiseen aktiiviseen otteeseen omasta kuntoutumisesta ja arjessa selviytymisessä. Uusi ajattelumalli asiakasohjauksessa. Kohderyhmä: Ikääntyneiden parissa työskentelevä kuntien sos. ja terv.huollon henkilöstö Koulutustapa: Orientoiva luento ja pienryhmätyöskentely Luento + käytännön harjoittelu / etukäteistehtävä Työpaja
Motivoiva haastattelu -koulutus Pituus: Puolipäivä / kokopäivä Asiantuntijoita: Sos.terapeutti Mailis Taskinen, Tampereen A-klinikkasäätiö, gerontologi Aila Pikkarainen
Kiitos!
Ennakoivan kotikuntoutusmallin kehittäminen omaishoidon tueksi Anu Kärki lähihoitaja, hanketyöntekijä 044-7730 214 anu.karki@huittinen.fi AJANKOHTAISTA KEHITTÄMISOSIOSSA HUHTIKUU 2015 20.3. Omaishoitajien ilta Säästöpankilla. Paikalla Pia Hytönen (toiminnanjohtaja Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami), Sirpa Pietikäinen, (europarlamentaarikko, muistiliiton liittovaltuuston varapj., omaishoitaja), Heli Ruohola (Huittisten kaupungin vs. avopalveluohjaaja), Anu Kärki (Huittisten kaupungin Kaste-hanketyöntekijä) sekä n. 25 omaishoidosta kiinnostunutta kuulijaa. Käytiin keskustelua omaishoidosta Suomessa ja Euroopassa (Sirpa Pietikäinen ja Pia Hytönen) sekä Huittisissa (Heli ja Anu). Kovasti sai hanke kehuja. 24.3. Omaishoito ja ikäihmisten kuntoutus, FT Sari Kehusmaa luennoi väitöskirjatutkimustaan, jonka aiheena on Hoidon menoja hillitsemässä, heikkokuntoisten kotona asuvien ikäihmisten palvelujen käyttö, omaishoito ja kuntoutus. 25.3. ja 9.4. Yhteistyöosaaminen ja verkostomainen työote koulutus. Koulutuksessa päätettiin aloittaa säännölliset tapaamiset samalla kokoonpanolla, tarkoituksena kehittää yksiköiden välistä tiedon kulkua ja yhtenäistää toimintatapoja liittyen mm. kirjaamiseen ja asiakkaan siirtoihin eri yksiköiden välillä, esim. terveyskeskukseen lähettäminen ja sieltä kotiuttaminen. Alustavasti sovittiin tapaamiset joka kuukauden ensimmäiselle maanantaille, kesällä pidetään taukoa kesä-, heinä- ja elokuu. Jokaiselle tapaamiselle sovitaan yksi teema / kehittämiskohde ja tapaamiset pidetään kiertävästi kaikkien osallistujien toimipisteissä, jolloin kaikki pääsevät tutustumaan myös muihin yksiköihin ja niiden toimintatapoihin. 27.3. Palaveri opinnäytetyöstä, paikalla opiskelija, vanhustenhuollon johtaja, avopalveluohjaaja, geronomi. Opiskelija tekee opinnäytetyön omaishoitajan tukemisesta omaishoitotilanteen päättyessä. 13.-15.4. järjestettiin yhteistyössä valmennus uusille vapaaehtoistoimijoille, osallistujia oli viime vuoden tapaan 6. 15.4. kehittämisosion tukiryhmän tapaaminen. Käytiin läpi hankkeessa tähän mennessä tapahtunutta sekä mm. tulevia koulutuksia. Hyvinvointikyselyt yli 65-vuotiaille omaishoitajille lähetettiin n. kuukausi sitten. Palautukset oli pyydetty 15.4. mennessä, joten aikaraja meni umpeen jo, mutta viime vuoden tapaan odotellaan niitä vielä muutama tulevan. Viime vuonna vastausprosentti oli 76,4 ja tähän mennessä on palautunut 43,6 %. Kyselyihin liittyen kotikäyntien sopiminen aloitetaan toukokuun alussa. Vastaajista lähes kaikki ovat toivoneet kotikäyntiä.
Keski-Satakunta 17.4.2015 80-vuotiaiden seulontakysely o Hyvinvointikäyntejä tekevien työntekijöiden tapaaminen torstaina 7.5.2015, jossa käydään läpi uudet kaavakkeet sekä tukimateriaali 75-vuotiaiden seulontakysely o Vanhusneuvostojen hyväksyttävänä Asiakasraati o Tiistaina 28.4.2015 Harjavaltalaisille ja Nakkilalaisille o Mainonnan suhteen tehty yhteistyötä paikallislehden (Sydänsatakunta) sekä kolmannen sektorin kanssa o Raadin mallintaminen Hyvinvointisopimusmalli o Materiaalipankin kokoamisessa tehdään yhteistyötä Akselin kanssa Mobiili toiminnanohjaus o Käynnistynyt, projektityöntekijä motivoi ja kannustaa kotihoidon henkilökuntaa toimintakulttuurimuutokseen o Välittömän työajan seuranta oli 16.3.-29.3.2015, laskenta käynnissä Muuta o Yhteistyöosaaminen ja verkostomainen työote koulutus ma 30.3. klo 12-16 sekä ti 21.4.2015 klo 12-16 o Tukiryhmän kokous 6.5.2015
PoSan kehittämisosion aikaansaannoksia 17.4.2015 Sara ja Johanna Voitas kouluttajakoulutuksessa 23.3-25.3. Kunnon hoitaja koulutuksien suunnittelua kuntoutumisyksikön henkilökunnalle. Koulutuspaketin muokkaaminen vastaamaan tarvetta, hoitohenkilökunnan toiveita kuunnellen. Ensimmäinen työryhmä kokoontunut arkiliikuntasopimuksien läpikäymiseksi, Posan näköinen malli hahmottumassa. Ensimmäinen osa yhteistyöosaaminen ja verkostomainen työotekoulutuksesta 13.4 Gerontologista kokonaisarviointia muokattu, esittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöiltapäivillä SatKS:ssa 16.4. Koulutusten suunnittelua ja tiedon jakamista Johanna ja Sara
7.4.2015 Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion tilannekatsaus kehittämispäivä 17.4.2015 Kotiutusprosessin kehittäminen Yhteistyöpalaveri SatKS:n päivystyksen ja osastojen kanssa pidettiin 23.3. Seuraavana on vuorossa palaveri, jossa on sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon edustajia kotiutusasioiden tiimoilta. Palaverin tavoitteena on löytää jokin pilotti eteenpäin vietäväksi. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kotiutuksen kanssa työskentelevien haastatteluraporttien tuloksia esitellään 16.4 Porissa Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöpäivässä. Kuntouttava työote Nykytilanteen kartoitukset jatkuvat pilottiosastoilla. Osastonhoitajien haastattelut on aloitettu ja ryhmähaastattelut pyritään saamaan tehtyä toukokuun alkuun mennessä. Kuntoutusprosessin tehostaminen Nakkilan ja Euran työryhmät aloittaneet toimintansa ennen pääsiäistä. Porin osalta tulee kolme työryhmää, joissa eri edustus. Osastojen työryhmät jatkavat toimintaansa ja kuntoutusosaston työryhmä aloittaa 16.4. Osastoilla tehdään parhaillaan nykytilan kartoitusta kirjallisena kyselynä. Toimenpiteessä tehdään Yhteistyötä Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) hankeen Porin kehittämisosion kanssa. Vanhuspsykiatrisen ja geriatrisen osaamisen lisääminen Palapelin kokoaminen - ikääntyneiden kuntoutusketjun havainnollistaminen moniammatillisuuden ja eri organisaatioiden näkökulmasta 28.4. Martintalo, Länsi-Suomen Diakonialaitos, Pori Vanhenemisen ABC näkökulmia kotona selviytymiseen 18.5, auditorio (Satks) Mentorointi: syventävä osio alkanut 19.3. HUOM! Pyritään sopimaan jo viimeistään 22.5. kehittämispäivässä alkusyksyyn päivät, jolloin Sari ja Niko kiertävät kehittämisosioissa kertomassa mentoroinnista. Syksyllä tulossa koulutusiltapäivä mentoroinnista, johon osallistumismahdollisuus myös kaikista kehittämisosioista.
Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion ikääntyneiden vanhempiensa kanssa asuvat kehitysvammaiset tilannekatsaus kehittämispäivä 17.4.2015 Ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvat kehitysvammaiset Näistä 17 perheestä joilta on tullut lupa haastatteluun on haastateltu tällä hetkellä 11 perhettä. Näissä perheissä pääsääntöisesti kehitysvammainen asui kotona ikääntyneen äitinsä kanssa. Kolmessa perheessä asui isäkin vielä kotona. Yhdessä perheessä kotona asui myös perheen yksi tytär joka huolehti äidistään ja kehitysvammaisesta sisaruksestaan. Haastatelluissa perheissä vanhempien keski-ikä oli 81,1 vuotta Heistä vanhin on 94 -vuotias Nuorin on 65 vuotias Kehitysvammaisten keski-ikä oli 51,3 vuotta Vanhin on 66 -vuotias Nuorin on 37 -vuotias Haastattelut on tarkoitus saada tehty huhtikuun aikana viimeistään toukokuun alkupäiviin mennessä. Tämän jälkeen tehdä yhteenveto haastatteluista, jonka avulla tukiryhmän tuella lähdetään suunnittelemaan työskentelymallia. Mentorointi Syventävä osio alkanut 19.3. HUOM! Pyritään sopimaan jo viimeistään 22.5. kehittämispäivässä alkusyksyyn päivät, jolloin Sari ja Niko kiertävät kehittämisosioissa kertomassa mentoroinnista. Syksyllä tulossa koulutusiltapäivä mentoroinnista, johon osallistumismahdollisuus myös kaikista kehittämisosioista.
KEHITTÄMISPÄIVÄ 17.4.2015, AJANKOHTAISKATSAUS Yhteisvoimin kotona hanke Perusturvakuntayhtymä Akseli Sirpa levy Palvelutarpeen arviointitoimintamalli ja hoito- ja palvelusuunnitelma, mobiilikotihoito Palvelutarpeen arvioinnissa ja moniammatillisessa hops käynnissä omahoitajuus on keskeisessä roolissa. Kotihoidon toiminnan ohjausjärjestelmässä on ollut ongelmia asiakaskäyntien optimoinnissa omahoitajien mukaan. Optimoinnin ongelmat on tehnyt haasteelliseksi myös hops-käyntien toteuttamisen, koska omahoitaja ei ole päässyt systemaattisesti tutustumaan uuteen asiakkaaseen. Toimintamalli on kuitenkin aloitettu molemmilla alueilla, seurataan, arvioidaan ja tehdään tarvittavia muutoksia käytännön tuomien huomioiden mukaan. Materiaalipankin suunnittelupalaveri Eliisa Mannilan kanssa 5.5.2015 klo 9:00 Liikuntasopimusmalli. Liikuntasopimustoimintamallin kanssa käynnistymisvaikeuksia. Kotihoito 1 tiimi 2 kanssa käyty yksilöhaastattelu liittyen omahoitajuuteen ja liikuntasopimuksiin. Nyt omahoitajat ja asiakkaat muutettu kolmen omahoitajan tiimeiksi, joten tarkoituksena on käydä samat asiat läpi kunkin tiimin kanssa ja samalla löytää tiimin vahvuudet eri osa-alueiden toteutuksessa. Asiakasosallisuus. Asiakaspalautejärjestelmän osana asiakastyytyväisyyskysely. Tarkastellaan asiaa Paraisten asiakaspalautekyselyn ja haastattelutyyppisen kyselyn välillä. Oltu yhteydessä Koko elämä kotona -hankkeen Eteläkymenlaakson osakokonaisuus (Sara Haimi-Liikkanen) ja kysytty kokemuksia asiakashaastattelusta palautteen antamisen, kehittämisen sekä hoito- ja palvelusuunnitelman päivittämisen näkökulmasta. Uusi palaveri asian tiimoilta 23.4 kotihoidon esimies ja vast sh. Palautekyselyn sähköiseksi alustaksi valikoitumassa mahdollisesti webropol. Esimies selvittää asiaa. Kotihoitoalue 1 haastattelukysely raportti valmis. 16 vastaajaa. Raportin tekeminen kesken Asiakasfoorumi. Asiakasfoorumin päättäjien, palveluiden tuottajien ja asiakkaiden työpaja 25.3. Työpajassa 9 osallistujaa. Muistio tehty nauhoitusten perusteella. Keskustelujen pohjalta alustavaa suunnittelua tehty teemojen perusteella kokoontuvista asiakasfoorumeista. Teemojen pohjalta löytyy kehitettävät palvelut ja niidenkäyttäjät. Teemoina esim. ennaltaehkäisevät palvelut ja palveluohjaus, omaisyhteistyö ja omaishoito, kotihoito ja tukipalvelut sekä toimintakyvyn tukeminen. Teemojen kautta voidaan saada palautetta myös hankkeen kehittämisaiheista. Ensimmäinen asiakasfoorumi (alustava pvm.) 27.5. asiantuntijoina ehkojen tekijä (sh) ja palveluohjaaja (sosionomi). Vertaisliikuttajat. 26.3 tavattu vertaisliikuttajat. Kokemusten kartoittamiseksi kysytään vertaisliikuttaja asiakkailta haastatteluna kokemuksia asiasta, sppb -testi nyt, kun on kulunut puoli vuotta vertaisliikuttajien käymisestä. kaikille tehty n. ½ vuotta sitten toimintakykytesti. Vertaisliikuttaja- koulutus rajatonta liikuntaa hankkeen ja liikuntatoimen yhteistyönä Maskussa 5.5. Toivotaan alkua yhteistyölle Maskun ja Nousiaisten alueella. Mynämäellä toimii aktiivisesti 4 vertaisliikuttajaa. Opinnäytetyöt. Asiakashaastattelut tehty kiireen kokemuksesta. Työyhteisö- ja kehittämisosaaminen osaamis- ja koulutustarpeet kysely kotihoidon henkilökunnalle tehty ja alustavat vastaukset saatu. Opinnäytetyöseminaarit 11. 12.5 Turun AMK. Gerontologinen osaaminen. Yhteistyöosaaminen ja verkostomainen työote koulutus 2.3 ja 16.3 käyty. Case tyyppinen koulutus koettiin antoisaksi. Kehittämisyhteistyö palaveri sovittu kotihoidon, vuodeosaston ja kotisairaalan kanssa 21.4. Aloitetaan tekemällä nykytilanteen kartoitus ja jatketaan pohdintaa Palkomallin mukaan. Kehitetään toimintaa saumattomaksi hoito ja kuntoutusketjuksi. 3-osaisen koulutussarjan ensimmäinen osa 16.4. klo 12:30-16 Kouluttaja Kaija Virjonen Turun AMK. Esite laitettu ikäihmisten linjan esimiehille ja sosiaalipuolelle sekä hanketyöntekijöille. Yhtenäisten käytäntöjen lisäämiseksi perehdytyskansion suunnittelu. Tuotteistamisen näkökulmasta projektityöntekijän osuus kotihoidon palvelukuvausten ja vastuualueiden suunnittelu yhsdessä työntekijöiden kanssa. Yhteenveto 24.4. Muuta: Vanhustyön seminaari Akselissa 16.4. Hanke esittäytyy.kotihoidon kesäjuhlat -suunnittelukokous 15.4. Toteutetaan lahjoitusrahoituksella. Tarkoituksena tehdä hanketta näkyväksi ikäihmisille ja esim. kerätä ajatuksia mikä tekee ikääntyneen arjesta aktiivisen/onnellisen.
Paraisten kaupungin kehittämisosio Arja Santapukki 15.4.2015 Ajankohtaista Paraisten kehittämisosioista 1. Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen - Asiakaskyselyä työstetään - Tukiryhmän kokouksessa 15.4. päätettiin, että asiakaspalautetilaisuus pyritään pitämään 3.6. 2. Kotihoidon käytäntöjen ja toimintatapojen kehittäminen - Henkilökuntakyselyä työstetään 3. Koulutukset: - Yhteistyö ja verkostomainen työote 26.3. ja 16.4.; Turun AMK - Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palvelutarpeen arvioinnissa 28.4. (ruotsiksi) ja 12.5. (suomeksi); Novia