Integroidun torjunnan yleiset periaatteet Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kasvintuotanto Kasvinsuojeluaine-kouluttajien ja tutkinnon järjestäjien koulutus Tampere 1.11.2013 22.1.2014 1
IPM-KOULUTUKSEN TAVOITE Lainsäädännöstä tulevien vaatimusten täyttö Viljelijöille täytyy olla tarjolla tietoa, t välineitä, itä koulutusta ja neuvontaa IPM:n soveltamiseksi ja kehittämiseksi omalla tilallaan Yhteiskehittämisen käynnistys Neuvonnan, tutkimuksen, kasvintuottajien ja koulutuksen uudet yhteistoi- mintamallit IPM:n käyttöönoton nopeuttamiseksi Kouluttaja? Fasilitaattori olisi parempi nykyaikainen termi, kun innovointi on demokratisoitunut ja tietämyksen eri lajit ovat vuoropuhelussa keskenään toisiaan täydentäen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 2
MITÄ ON IPM? IPM on sitä että toimitaan it luonnon kanssa samaan suuntaan eikä sitä vastaan. -viljelijä lijä Etelä-Pohjanmaalta lt - Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 3
MITÄ ON IPM? Käytä torjuntakynnyksiä IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile Viljelijänlijä oikeudet: tieto välineet koulutus neuvonta Dokumentoi arvioi onnistumisesi ja opi Ehkäise resistenssin syntyminen Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Harkitse ei- kemiallisia torjuntakeinoja Täsmätorju Minimoi kasvin- ja minimoi suojeluaineiden id sivuvaikutukset käyttö vain välttämättömimpään (levitysmenetelmät) IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT IPM-palapeli: Irene Vänninen, MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 4
Marjantuottajien näkemykset IPM:stä Vänninen, Lindqvist, Tuovinen, julkaisematon. Syksyllä 2011 pidettyjen kuuden minityöpajan tuloksia. Kuudella paikkakunnalla pidettyihin työpajoihin osallistui yhteensä noin 200 marjantuottajaa, j joista yli puolet mansikantuottajia. Tiedot kerättiin taulukon vasemmassa reunassa olevien kysymysten avulla viljelijöiden keskustellessa kysymyksistä 5-10 hengen ryhmissä (yht. 31 ryhmää). 18 ryhmän keskustelut nauhoitettiin, ja 13 ryhmästä tehtiin kirjalliset muistiinpanot. Taulukkoon on kerätty kunkin kysymysten yy y osalta ne 2-4 asiaa, jotka useimmiten nousivat esiin ko. kysymyksen yhteydessä eri ryhmissä. Näiden lisäksi mainittiin useita muitakin asioita, mutta yleensä vain 1-8 kertaa, kun taas kärkiasiat mainittiin yleensä 10-20 kertaa. Miksi IPM? Miksi EI IPM? Mitä jo käytän? Mikä vaikeaa / mahdotonta? t Akuuteimmat ongelmat Tutkimusta tarvitaan 1. Nykyinen(kin) kasvinsuojelu kallista (kemikaalit) 2. Markkina ja kilpailuvaltti kuluttajan suuntaan 3. Resistenssin välttäminen 4. Oma turvallisuus ja ympäristö 1. Vaikeus, kalleus, työläys, ajan ja tiedon puute. 2. Tarkkailu on IPM:n kulmakivi, mutta sitä ei ehditä tehdä ja siihen perustuva päätöksenteko on epävarmaa. 1. Tarkkailu ja tunnistus. 2. Suunnittelu ja ennaltaehkäisy. 3. Resistenssinhallinta ja torjunta aineiden täsmäkäyttö. 1. Dokumentointi ja siitä oppiminen 2. Tarkkailu 3. Torjuntakynnysten käyttö 4. Resistenssihallinta ainevalikoiman suppeuden takia 1. Mansikkapunkki 2. Harmaahome 3. Linnut ja nisäkkäät (myyrät) 1. Maaperän kunto ja kasvinsuojelu 2. Torjuntakynnysarvot 3. Viljelykierto. Harmaahomeen torjunta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 5
Integroinnin tasot Taso III VILJELYJÄRJESTELMIEN UUDELLEEN SUUNNITTELU Taso II KORVAAMINEN Taso I IPM:n raja Rutiinikäsittelyt torjunta-aineilla kalenterin tai kasvin fenologian mukaan. Laa- javaikutteiset i t torjunta-aineet. Tuhoojien tarkkailu, kynnysarvot, kemiallinen torjunta (osa aineista voi olla valikoivia) ( Esi-IPM ) IPM:n taktisten komponenttien ja menetelmien valikoima: Tuhoojien JA hyötyeliöiden tarkkailu. Torjuntakynnysarvot. Kasvinvuorottelu. Valikoivat torjunta-aineet. Viljelyksellinen tor- junta. Biorationaaliset torj.aineet. VÄHENTÄMINEN Edell.+ useiden viljelykasvien väliset vuorovaikutussuhteet. Ekosysteemitason Edellinen + läm- Edell.+ useiden pösummiin perustuvat tuholaislajien vuojunta mallit. Biotorrovaikutussuhteet. (massalevitykset). Suojeleva biotorresistentit Tuholaisjunta. Asiantuntija- kasvit. järjestelmät. Dynaa- miset kasvi/tuhooja- prosessit. mallit. Eliöyhteisötason prosessit. Ekosysteemipalvelujen painotus kasvaa Kogan, 1998 6
IPM on tilakohtainen ratkaisu Tuotantosuunta o tilan historia, erikoistuminen, laajuus Resurssit o työvoima, urakoitsija, osaaminen o konekanta o kannattavuus Tilan sijainti o ilmasto Peltolohkojen sijainti o etäisyydet, logistiikka, yhteistyö Kuva : Irene Vänninen, MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 7
IPM on yhdessä kehittymistä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 8
Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile Käytä torjuntakynnyksiä Dokumentoi arvioi onnistu- misesi ja opi Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Harkitse eikemiallisia torjunta- keinoja Minimoi kasvinsuojeluaineiden käyttö vain välttämättömimpään Ehkäise resis- tenssin syntyminen Täsmätorju ja minimoi sivuvaikutukset (levitysmenetelmät) IPM-palapeli: Irene Vänninen, MTT IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 9
SUUNNITTELE, ESTÄ JA EHKÄISE Ennakoi tulevat viljelykasvit Monipuolinen viljelykierto Puhdas, kestävä lisäysmateriaali Terve kasvualusta Lajikevalinta Ongelmarikkakasvien torjunta, lohkon valinta Kasvitautien torjunta Rikkakasvien siemenet, kasvitaudit Kasvitaudit, rikkakasvit, tuhohyönteiset Kasvitautien torjunta, kilpailukyky Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 2
Tilastotietoa viljelykiertojen monipuolisuudesta Jauhiainen & Keskitalo 2012
Viljelykierron ja eri esikasvien vaikutukset kevätvehnän satoon Esikasvit voivat hyvinä vuosina lisätä hehtaarikohtaisia vehnäsatoja 340 800 kg Hehtaarisatojen suurenemiseen riittää jo yksi erikoiskasvivuosi (ml. kaura) kevätvehnäviljelyn välissä. Joinakin vuosina esikasveista ei ole apua tai vaikutus voi olla haitallinen. Keskitalo ym. 2012
Pahkahome Isäntäkasveja: Apila Herne Papu Selleri Peruna Rypsi Sinappi Kumina Hamppu Auringonkukka Kurkkukasvit (kurkku, kurpitsa) Ylläpitäjiä: Kaalit (varastotauti) Porkkana (varastotauti) Saattaa esiintyä: Pellava Lanttu Turnipsi Juurikas Puhdistavia: Viljat Heinät Sipulit
3 2 1 0 Lajikekestävyys ohran verkkolaikku Tautiluokka 1-3 Toria Grace Elmeri Streif Alina Eerik Edvin Justina Conchita Tolkien Sunshine Cruiser JB Maltasia Einar Margret Tolar Jyvä Maaren Minttu Posada Propino Altti Kunnari Publican Beatrix Erkki Olavi Ingmar Artturi Amber Tocada Eliseta Quench Brage Rambler Rolfi Vilde Edel Wolmari Gaute Aurig Optim Pilvi Tiril Aukusti Voitto a a MTT Viralliset lajikekokeet 2004-2011 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 14
TARKKAILE Viljan tuhoeläintarkkailu kasvukauden aikana ohrakirppa kahukärpänen tuomikirva Viljan kehitysaste 10 21 26-29 30 31 32 37 39 45 51 59 75 viljakirva tähkä-/vehnäsääski 60 135 172 202 205 215 245 256 295 338 400 552 Lämpösumma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 15
KÄYTÄ TORJUNTAKYNNYKSIÄ Tuomikirva Vehnä- ja tähkäsääski Hernekääriäinen Siemenrikkakasvit Hukkakaura 700 600 PesticideLife kevätviljojen sadon pieneneminen rikkakasvien lisääntyessä Lisäsato kg/ha 500 400 300 200 100 0 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 Rikkakasveja kpl neliömetrillä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 16
Ennusteet: WisuEnnuste - kasvitaudit ProAgria, MLOY, MTT
HARKITSE EI-KEMIALLISIA TORJUNTAKEINOJA Mekaaninen torjunta Äestykset, haraus Niitot Avokesannointi Biologinen torjunta Peltomittakaavaan soveltuvia keinoja vähän Biologiset peittausaineet Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 18
TÄSMÄTORJU JA MINIMOI SIVUVAIKUTUKSET (LEVITYSMENETELMÄT) Suutinvalinta Pesäketorjunta Olosuhteiden huomiointi LISÄÄ TÄHÄN KUVA Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 19
MINIMOI KASVINSUOJELUAINEIDEN KÄYTTÖ VAIN VÄLTTÄMÄTTÖMIMPÄÄN Ei rutiinikäsittelyjä Oikea ajoitus Pesäkekäsittelyt, reuna-alueet Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 20
EHKÄISE RESISTENSSIN SYNTYMINEN Tehoaineryhmien vaihtaminen Havainnot resistenssistä i tä Käyttöohjeenmukainen käyttö Resistenssitaulukot Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 21
DOKUMENTOI ARVIOI ONNISTUMISESI JA OPI Arviot torjunnan onnistumisesta ja tuloksesta Esiintymäkartat, helpointa puidessa Kuvamateriaalin säilöminen Epäonnistumisista i i t oppiminen i Ennakointi: SUUNNITTELE, ESTÄ, EHKÄISE Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 22
RYHMÄTYÖT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 23
Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile Käytä torjuntakynnyksiä Dokumentoi arvioi onnistu- misesi ja opi Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Harkitse eikemiallisia torjuntakeinoja Ehkäise resistenssin syntyminen Täsmätorju Minimoi kasvinsuojeluaineiden ja minimoi sivuvaikutukset käyttö vain välttä- (levitysmenetel- t l mättömimpään mät) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 24
Tehtävä 1: Peltokasvien kasvinsuojeluriskien hallinta Viljan ja palkokasvien tuotantoon erikoistunut tila Miten minimoisit kasvinsuojeluriskit ennaltaehkäisevin keinoin i tilalla, ll jossa viljellään llää intensiivisesti ii i i viljaa ja palkokasveja? Mitä ennaltaehkäiseviä toimia on viljojen ja palkokasvien Rikkakasvien Kasvitautien Tuhohyönteisten torjuntaan?
Tehtävä 2: Puutarhakasvien taimihankinnan kasvinsuojeluriskit Taimihankinta ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä Millaisia kasvinsuojeluriskejä liittyy taimien hankintaan? Mainitse it esimerkkejä a) kasvihuoneviljelyyn ilj l ja b) taimitarha/marjakasvien/hedelmäpuiden viljelyyn liittyen Vertaa riskien eroja kasvihuone- ja avomaatuotannossa Millaisia vaikutuksia taimien hankintaan liittyvien kasvinsuojeluriskien toteutumisella voi olla viljelyn kannalta? Miten taimihankinnan kasvinsuojeluriskejä voi vähentää tai eliminoida? Miten havaitsen kasvintuhoojat t taimihankinnan ih yhteydessä, tarkkailumenetelmät? Toimenpiteet riskien toteutuessa?
Tehtävä 3: Miten saan parhaan mahdollisen hyödyn kasvintuhoojien tarkkailusta? Viljan ja palkokasvien tuotantoon erikoistunut tila Millaisia tarkkailumenetelmiä tiedät olevan olemassa? Onko kasvintuhoojille kynnysarvoja? Esimerkkejä? Ovatko kynnysarvot y yleispäteviä? Pohdi taloudelliseen kynnysarvoon vaikuttavia tekijöitä?